40. (26.02 ja 34.07) Maahanmuutto S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriön hallinnonalalle kootaan maahanmuuttopolitiikka ja -hallinto. Maahanmuuttoviraston tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Maahanmuuttovirasto ylläpitää myös ulkomaalaisrekisteriä ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille. Sisäasiainministeriö vastaa kotouttamisen yhteensovittamisesta, mutta sen edistäminen on usean hallinnonalan vastuulla. Sisäasiainministeriön pääluokan lisäksi merkittävimmin maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen, rasismin ehkäisyyn sekä työperusteiseen maahanmuuttoon kohdentuvaa määrärahaa sisältyy työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetusministeriön pääluokkiin. Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttajien kotouttamisen sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen järjestämisestä. Alueellinen vastuu tehtävistä on työvoima- ja elinkeinokeskuksilla. Kunnat vastaavat maahanmuuttajien vastaanoton järjestämisestä osittain sekä yhteiskuntaan että työelämään kotouttamisesta. Työvoimatoimistot huolehtivat yhdessä työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa tarvittavien työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä maahanmuuttajille. Vastuunjako ja toimenpiteet järjestetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettuun lakiin (493/1999) perustuen. Lakiin valmistellaan hallitusohjelman edellyttämät muutokset. Maahanmuuttopolitiikka Tavoitteena on, että maahanmuuttopolitiikan valmistelu on yhtenäistä, kokonaisvaltaista ja aktiivista. Maahanmuuttopolitiikalla edistetään laillista maahanmuuttoa, annetaan kansainvälistä suojelua ja torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa sekä edistetään kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita. Lisäksi edistetään syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden toteutumista. Maahanmuuttopolitiikassa toteutuvat ihmis- ja perusoikeudet. Maahanmuuttohallinto on hyvin toimivaa, noudattaa hyvän hallinnon periaatteita ja takaa asiakkaiden oikeusturvan. Toteutetaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpidekirjaukset ja valmistellaan työperäisen maahanmuuton toimenpideohjelma. Ensimmäisessä vaiheessa asetetaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpanon seurantaryhmä. Työperusteisesti maahan muuttaville ja heidän perheenjäsenilleen tarjotaan heidän tarvitsemaansa opastusta hallitusohjelmassa mainitun opastusjärjestelmän avulla. Lyhennetään kansalaisuuteen vaadittavaa oleskeluaikaa ja helpotetaan Suomeen jääneiden opiskelijoiden kansalaisuuden saamista. Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuuttopolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitysja ihmisoikeuspolitiikan ja EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin. EU:ssa pyritään yhteiseen maahanmuuttoja turvapaikkapolitiikkaan muun muassa harmonisoimalla lainsäädäntöä. Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta säädösten valmistelussa. EU:ssa hyväksytyt säädökset saatetaan kansallisesti voimaan määräajassa. Suomeen valittavat kiintiöpakolaiset valitaan henkilöistä, joilla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston, UNHCR:n antama pakolaisen asema. Sisäasiainministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa valtioneuvostolle esityksen pakolaiskiintiön alueellisesta kohdentamisesta. Kiintiöön valittavat henkilöt pyritään valitsemaan sen vuoden aikana, jona kiintiöstä on päätetty. Sisäasiainministeriö huolehtii osaltaan ihmiskaupan kohteeksi joutuneiden auttamisesta ja toimeentulosta ja edistää heidän toipumistaan, kotoutumistaan ja toimintakykyään sekä turvallista paluutaan. Kunnille voidaan maksaa korvausta palvelujen järjestämisestä niiden ihmiskaupan uhrien osalta, jotka asuvat kunnassa. Hallitusohjelman mukaisesti ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävää ns. etsivää työtä ja neuvontatyötä tekevien järjestöjen rahoitus siirretään valtionavun piiriin. Vastaanottotoiminta ja siihen liittyvät korvaukset Arvio vastaanoton piiriin tulevien maahanmuuttajien määrästä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Pakolaiskiintiö 750 750 750 Maahan saapuneet pakolaiset 1 093 1 750 1 450 kiintiöpakolaiset 547 750 750 perheenyhdistämiset 160 400 300 oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 386 600 400 Pakolaisia laskennallisten kuntakorvausten piirissä 4 310 4 311 4 270 Uudet turvapaikanhakijat 2 324 3 600 2 500 Turvapaikanhakijoita rekisteröitynä keskimäärin vuodessa 2 400 1 700 2 000 Ent. Neuvostoliiton alueelta olevat paluumuuttajat 633 1 400 1 400 Tavoitteena on, että turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten asukaspaikkamäärä vastaa vaihtelevaa majoituskapasiteetin tarvetta. Vastaanottokeskusmajoituksen tavoitteet ja tunnusluvut Majoituspaikat keskimäärin/vuosi 2 021 1 350 1 350 Käyttöaste, vähintään % 78,2 70 70 Positiivisen päätöksen saaneet, hlöä 618 600 600 Odotusaika vastaanottokeskuksissa, (kk 1) ) 3,3 2 2 Pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin ja paluumuuttajiin liittyvät korvaukset (1 000 euroa) tilinpäätös talous Pakolaisten vastaanotto 38 577 41 202 36 727 Laskennalliset korvaukset kunnille 11 383 13 200 11 000 Muut korvaukset kunnille 27 194 28 002 25 727 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto 31 864 23 529 24 600 Muut pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden menot 1 802 2 526 2 270 Korvaukset kunnille ent. Neuvostoliiton alueelta tulevien paluumuuttajien menoihin 6 101 9 300 9 300 Paluumuuttajien muuttovalmennus 562 900 900 Yhteensä 78 906 77 457 73 797 Kotoutuminen Kotoutumisen lähtökohtana on sen kaksisuuntaisuus. Kotouttamisen vaikuttavuutta, ohjausta sekä seurantaa tehostetaan ottamalla käyttöön laajapohjainen etnisten suhteiden ja kotouttamisen puiteohjelma. Alueellisia ja paikallisia kotouttamisohjelmia ja muita kotoutumisen edistämiseen liittyviä suunnitelmia ohjataan puiteohjelmalla. Puiteohjelman valmistelussa otetaan huomioon peruspalveluohjelma ja -budjetti sekä PARAS-hankkeen tulokset ja eteneminen. Yksilöllistä kotoutumista edistetään kotoutumissuunnitelmilla. Kotouttamisohjelmille ja kotoutumissuunnitelmille kehitetään laatukriteerit. Työn taustalla ovat erillisselvitykset maahanmuuttajien palvelutarpeista ja niiden kustannuksista sekä valtion ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. 1) Majoituspaikka vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa on riippuvainen turvapaikkahakemusten käsittelyajoista ja siihen mahdollisesti liittyvän valitusprosessin kestosta, sekä kuntaan sijoittamiseen tai maasta poistumiseen kuluvasta ajasta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa maahanmuuttajien ja kotouttamiseen kohdennetaan määrärahaa merkittävimmin momentilta 32.80.51. Opetusministeriön pääluokassa määrärahaa kohdennetaan monikulttuurisuuden tukemiseen ja rasismin vastaiseen työhön momenteilta 29.80.52 ja 29.91.50. Sisäasiainministeriö huolehtii yhdessä opetusministeriön kanssa rasismin ehkäisystä sekä hyvien etnisten suhteiden edistämisestä. Rahastot Sisäasiainministeriö on Euroopan pakolaisrahaston, Euroopan kotouttamisrahaston ja Euroopan paluurahaston hallinnointi- ja vastuuviranomainen Suomessa. Euroopan pakolaisrahaston kautta tuetaan ja edistetään jäsenvaltioiden toimia, jotka koskevat pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamista ja siitä aiheutuvien seurausten kantamista. Kotouttamisrahaston tarkoituksena on tukea sellaisia kolmansien maiden kansalaisten ensi vaiheen kotouttamiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka eivät kuulu Euroopan sosiaalirahaston soveltamisalaan. Kotoutumista tuetaan lisäksi EU:n Progress-ohjelman rahoituksella. Paluurahaston yleisenä tavoitteena on tukea jäsenvaltioiden palauttamismenettelyjen hallinnointia. Palauttamismenettelyjen hallinnointi sisältää yhdenmukaisten palauttamissuunnitelmien kehittämisen. Näillä suunnitelmilla pyritään tukemaan kolmansien maiden kansalaisten vapaaehtoista paluuta ja tarvittaessa pakkoon perustuvia palauttamistoimia humanitaarisia periaatteita noudattaen ja ihmisarvoa kunnioittaen. Suunnitelmiin voi sisältyä myös toimenpiteitä, joilla helpotetaan toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä. Vuosina Suomen idaan saavan edellä mainituista rahastoista noin 3,7 milj. euroa. 01. (26.02.21) Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 140 000 euroa. Määrärahaa saa myös käyttää: 1) EU:n rahoittamiin hankkeisiin sekä 2) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet: Maahanmuuttovirasto Tuotokset Päätökset 35 481 34 400 34 700 Panokset Toimintamenot (1 000 ) 12 792 13 192 13 140 Henkilötyövuodet (htv) 229 232 232 Tehokkuus Toiminnallinen tuloksellisuus tuottavuus (päätöstä/htv) 2) 155 148 150 taloudellisuus (nettomenot /päätös) 333 379 380 maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 67 60 65 Päätöksenteko Päätöksenteko on nopeaa ja oikeusvarmaa. Päätösten määrä vastaa vähintään vireille tulleiden asioiden määrää. Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat pidetään vähintään saavutetulla tasolla. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Tavanomaiset soveltamiskysymykset linjataan. Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2) Uuden ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmän (UMA) käyttöönotto saattaa tilapäisesti vaikuttaa käyttöönottovaiheessa Ulkomaalaisvirastossa tehtävien päätösten määrään. Alustavan n mukaan vaikutus koko viraston päätösmäärään on 3,1 % vuonna, 2,2 % vuonna ja 4,7 % vuonna 2009. Vuonna vaikutukset kohdistuvat lähinnä oleskelupäätösten määrään ja vuonna kansalaisuus- ja turvapaikkapäätösten määrään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Vireille tulleet Ratkaistut Vireille tulleet Ratkaistut Vireille tulevat Ratkaistut Maahanmuutto 18 074 18 094 18 000 17 200 18 500 18 700 työntekijän oleskelulupa 3 838 3 403 4 000 4 000 4 200 4 200 opiskelijan oleskelulupa 3 506 3 384 3 600 3 600 3 800 3 800 muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu) 10 730 11 307 10 400 9 600 10 500 10 700 Maasta poistaminen 2 084 2 210 2 200 2 200 2 200 2 200 Kansainvälinen suojelu 8 047 8 991 8 000 8 000 8 200 7 800 turvapaikka 1 829 2 409 1 800 1 800 2 000 2 000 pakolaiskiintiö 496 200 750 750 750 750 matkustusasiakirjat 3 740 4 050 3 800 3 800 3 800 3 500 Kansalaisuus 6 605 6 186 7 000 7 000 7 200 6 000 kansalaisuushakemukset 2 900 2 824 3 200 3 000 3 400 3 000 Yhteensä 34 810 35 481 35 200 34 400 36 100 34 700 Käsittelyaika keskimäärin (vrk) Maahanmuutto työntekijän oleskelulupa 50 50 50 oleskelulupa, opiskelija 20 20 20 Kansainvälinen suojelu turvapaikka (kaikki) 131 130 130 tavallinen menettely 220 180 180 nopeutettu menettely 59 70 70 Kansalaisuus kansalaisuushakemukset (kaikki) 656 600 500 kansalaisuushakemukset (ns. selvät) 461 350 200 kansalaisuushakemukset (ns. muut) 1 039 900 700 Ratkaistut/vireille tulleet (%) 102 97 98 Ulkomaalaisrekisterin ylläpito ja prosessien sähköistäminen Ulkomaalaisrekisteri tarjoaa luotettavan ja ajantasaisen asianhallinta- ja tietopalveluvälineen ulkomaalaisasioiden toimintaympäristölle. Ulkomaalaisrekisterin tekninen toimivuus oli 99,8 % vuonna ja sen idaan säilyttävän tasonsa myös vuosina ja. Toiminnallisten päätösprosessin sähköistämistyötä jatketaan. Ulkomaalaisrekisterin ylläpito Panokset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Toimintamenot (1 000 ) 1 838 2 531 3 000 Henkilötyövuodet 7 11 11 Maahanmuuttoviraston tukitoiminnot Maahanmuuttovirasto tuottaa ajankohtaisia tilastotietoja ja tietoja ulkomaalaislain ja kansalaisuuslain soveltamisesta ja muusta toiminnastaan siten, että ministeriöllä on käytettävissään kotimaisen politiikan ja EU-politiikan valmistelun, toiminnan suunnittelun sekä EU:n ja kansainvälisen tilastoyhteistyön edellyttämät tiedot. Maahanmuuttoviraston tukiprosesseja tehostetaan sähköistämällä sekä yhteistyöllä sisäasiainministeriön palvelukeskuksen kanssa. Viestintä on avointa ja aktiivista. Maahanmuuttoviraston tukitoiminnot Panokset Toimintamenot (1 000 ) 2 598 2 738 2 567 Henkilötyövuodet 58 57 57 Henkisten voimavarojen hallinta Henkiset voimavarat Henkilötyövuodet 229 232 232 Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 10,7 10,0 9,0 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,20 3,20 3,30 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 15 017 15 692 15 640 Bruttotulot 3 069 2 500 2 500 Nettomenot 11 948 13 192 13 140 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 071 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 152 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Uusi palkkausjärjestelmä 30 Siirto 3 htv momentille 26.01.01-216 Siirto momentille 26.01.02-13 Siirto momentille 26.01.03-50 Siirto momentille 26.01.65-90 Muut muutokset 287 Yhteensä -52 talous 13 140 000 talous 13 192 000 tilinpäätös 13 029 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
02. (34.07.21) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion osalta (määräraha) Momentille myönnetään 7 470 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) annettuun lakiin perustuen: 1) valtion vastaanottokeskusten toimintamenojen maksamiseen, 2) vastaanottokeskusten järjestämissä toimenpiteissä olevien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen ja Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen, 3) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 4) turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeusapupalvelujen hankkimiseen, 5) ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään ns. etsivään työhön ja neuvontatyöhön, 6) pakolaisten maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, 7) kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunnan kustannuksiin, 8) rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen, seurantaan ja syrjinnän vastaiseen koulutukseen ja 9) kotoutumista edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 103 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. IOM saa tukea myös vuokrakuluihin ja palkkauksiin. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten kuljetusten aikana tarvittavat lääkäripalvelut. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoivat valtion vastaanottokeskukset Oulussa ja Joutsenossa. Toiminta voi sisältää asumisen järjestämisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muun tarpeellisen huolenpidon lisäksi muita uhrin tarvitsemia tukipalveluja ja erityispalveluja sekä turvallisuudesta huolehtimisen. Määrärahan itu käyttö Ministeriön vastaanottokustannukset ja sopimukset 1 565 000 Valtion vastaanottokeskusten toimintamenot 5 553 000 Oikeusapupalvelut 152 000 Kotoutumista edistävät hankkeet 200 000 Yhteensä 7 470 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Uusi palkkausjärjestelmä 13 Vastaanottokeskuskapasiteetin sopeuttaminen -269 Muut muutokset -13 Yhteensä -269 talous 7 470 000 II lisätalous 402 000 talous 7 739 000 tilinpäätös 7 902 609 20. (34.07.28) Paluumuuttajien muuttovalmennus (määräraha) Momentille myönnetään 900 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 :n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen, 2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin sekä 3) enintään 30 000 asiantuntijapalkkioiden maksamiseen. Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ulkomaalaislain 48 :n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei paluumuuttovalmennukseen tai kielitutkinnon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Oleskelulupa myönnetään myös varsinaisen hakijan perheenjäsenelle sekä hänen huollettavanaan olevalle lapselle, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta ennen oleskeluluvan myöntämistä hakijalle. Muuttovalmennusta annetaan myös varsinaisen hakijan perheenjäsenille. Tutkintosuoritusten puhumisen ja kirjoittamisen inti tapahtuu kerran vuodessa. Arvioitavaksi tulee noin 1 300 suoritusta. Suomen tai ruotsin kielen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
taidon on vastattava Euroopan neuvoston yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen kielitaidon intiasteikon taitotasoa A 2. Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen ijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen. Määrärahan itu käyttö Paluumuuttovalmennus 400 Kielikokeen järjestäminen 470 Asiantuntijapalkkiot 30 Yhteensä 900 talous 900 000 II lisätalous talous 900 000 tilinpäätös 485 527 30. (34.07.30) Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään 9 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston määräämin perustein (512/1999) entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen kustannusten sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten korvaamiseen kunnille. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Korvausten piiriin kuuluu henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 45 :n tai 47 :n 1 momentin perusteella. Suomeen muuttaneille maksetaan toimeentulotukea puolen vuoden ajalta maahan saapumisesta. Toimeentulotukea voidaan maksaa viisi vuotta sen vuoksi ettei henkilö maahanmuuttoon liittyvän asemansa vuoksi voi saada eläkettä tai muuta sosiaaliturvaetuutta. Lisäksi korvataan kunnille noin 170 henkilön pitkäaikaisesta hoidosta ja huollosta aiheutuneita kustannuksia. Korvaukset maksetaan kunnille jälkikäteen. Määrärahan itu käyttö Toimeentulotuki 6 kk 2 000 000 Toimeentulotuki 5 v 4 500 000 Erityiskustannukset 1 600 000 Heimoveteraanit 1 200 000 Yhteensä 9 300 000 talous 9 300 000 II lisätalous talous 9 300 000 tilinpäätös 6 104 782 63. (34.07.63) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (määräraha) Momentille myönnetään 56 127 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston määräämin perustein (512/1999): 1) pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä ja sosiaali- ja terveydenhuollosta kunnille aiheutuvien kustannusten laskennallisiin korvauksiin, 2) toimeentulotuen, tulkkipalvelujen ja erityiskustannusten korvaamiseen sekä paluumuutosta aiheutuviin menoihin, 3) kunnille, kuntayhtymille ja yhteisöille niiden ylläpitämien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten, ryhmä- ja perheryhmäkotien, tulkkikeskusten sekä muihin tarvittaviin menoihin, 4) turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeusapupalvelujen hankkimiseen, 5) vastaanottokeskusten järjestämissä toimenpiteissä olevien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen, 6) toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen ulkomaalaisille, jotka on otettu säilöön ulkomaalaislain (301/2004) 121 123 :n perusteella sekä 7) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palveluiden järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Vuoden pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. S e l v i t y s o s a : Pakolaisista maksettavien korvausten piirissä olevien henkilöiden määrä idaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän ja talousvuodelle esitetyn n perusteella. Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus hakea TE-keskukselta korvausta muiden kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Määrärahan itu käyttö Laskennalliset korvaukset pakolaisista (4 244 henkilöä/0 6 v. 6 223, muut 1 901 ) 11 000 000 Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset 25 727 000 toimeentulotuki (2 380 /vuosi/henkilö) 9 383 000 erityiskustannukset (1 413 /vuosi/henkilö) 6 449 000 tulkkipalvelut (1 018 /vuosi/henkilö) 4 597 000 korvaukset alaikäisten huollosta (6 954 /vuosi/ henkilö) 5 118 000 muut kulut (esim. alaikäisten edustus) 180 000 Korvaukset pakolaisista yhteensä 36 727 000 Turvapaikanhakijoiden kustannukset (11 149 / vuosi/henkilö) 19 047 000 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusapupalvelut 353 000 Yhteensä 56 127 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen -3 200 talous 56 127 000 II lisätalous 1 430 000 talous 59 327 000 tilinpäätös 64 795 734 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8