KOULUTERVEYS 2004: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsingin kaupunki Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunta Nuorisoasiainkeskus Opetusvirasto Sosiaalivirasto Terveyskeskus
Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus Stakes, 2004 www.stakes.fi/kouluterveys
Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen: Kouluterveys 2004: Helsingin kuntaraportti TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely on tehty Helsingissä huhtikuussa 1996, 1998, 2000, 2002 ja 2004 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille. Vuosina 1996 ja 1998 kysely tehtiin lukioiden 2. vuosikurssin ja vuodesta 2000 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Tässä raportissa esitetään perustulokset elinolojen, koulutyön, terveyden ja terveystottumusten muutoksista yläluokilla 1996 2004 ja lukioissa 2000 2004. Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 6605, 7607, 7330, 7907 ja 7725 lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilla 5224, 6075 ja 5985. Elinolot: Nuorten elinoloissa ei tapahtunut suuria muutoksia kahden viime vuoden aikana. Yläluokilla toistuvien rikkeiden teko oli vuotta 2002 harvinaisempaa (24 19 %) ja lukiosssa fyysisen uhan kokeminen väheni kahdessa vuodessa (22 18 %). Vanhempien tietämättömyys nuorten iltamenoista oli edelleen yleistä yläluokilla (41 %) ja lukiossa (38 %). Nuorten käyttövarat lisääntyivät kahdessa vuodessa yläluokilla ja lukiossa. Kouluolot: Opiskeluympäristön muutokset olivat myönteisiä vuoteen 2002 verrattuna. Yläluokilla koulun fyysisten työolojen puutteet vähenivät jo vuodesta 2000 lähtien (64 58 %) ja koulun sisäilman haitat vähenivät vuosina 1998 2004 selvästi (62 55 %). Lukiossa puolet nuorista koki koulun fyysisten työolojen puutteiden haittavan opiskelua ja yli puolet (55 %) koki sisäilman haitaksi. Kouluun liittyvän työmäärän kokeminen liian suureksi väheni yläluokilla (52 47 %) ja lukiossa (56 52 %). Kuulluksi tuleminen lisääntyi lukiossa, mutta edelleen noin joka kuudes lukiolainen ja yli neljäsosa (27 %) yläluokkalaisista ei mielestään tullut kuulluksi koulussa. Terveys: Nuorten terveys ei pääosin muuttunut vuodesta 2002. Poikkeuksena oli oman terveydentilan arviointi keskinkertaiseksi tai huonoksi, joka vähentyi lukiossa (23 19 %) kahdessa vuodessa ja yläluokilla vuosina 2000 2004 hieman (22 17 %). Joka kuudes (17 %) nuori poti lähes päivittäistä väsymystä ja yhtä monella oli useita päivittäisiä oireita yläluokilla ja lukiossa (16 %). Yläluokkalaisista 13 %:lla ja lukiolaisista kymmenesosalla oli keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Arviot kouluterveydenhuollosta paranivat lukiossa aiemmista vuosista. Yläluokilla toistuvat käynnit kouluterveydenhoitajalla olivat vuotta 2002 harvinaisempia. Terveystottumukset: Päivittäinen tupakointi väheni yläluokilla vuosina 2000 2004 (23 16 %) ja lukiossa vuodesta 2002 (19 16 %). Lukiossa myös laittomien huumeiden kokeilu oli vuotta 2002 harvinaisempaa (26 21 %) ja yläluokilla huumekokeilut vähenivät vuosina 2000 2004 (17 13 %). Vähintään kerran kuukaudessa itsensä tosi humalaan juovien osuus lisääntyi lukiossa neljäsosasta lähes kolmasosaan (31 %) kahdessa vuodessa ja yläluokilla osuus oli noin viidesosa (21 %) nuorista. Hampaiden harjauksen laiminlyönti oli yleistä yläluokilla (56 %) ja lukiossa (48 %). Helsinki verrattuna pääkaupunkiseutuun: Nuorten elinolot olivat suurelta osin pääkaupungin keskitasoa. Muussa kuin ydinperheessä asuminen oli yläluokilla pääkaupunkiseutua yleisempää. Arviot koulun fyysisistä työoloista ja koulun sisäilmasta olivat lukiossa hieman pääkaupunkiseudun keskitasoa heikommat. Muilta osin arviot opiskeluympäristöstöä eivät eronneet suuresti pääkaupunkiseudusta. Nuorten terveys oli pääkaupunkiseudun keskitasoa. Nuorten terveystottumukset eivät eronneet suuresi pääkaupunkiseudun keskitasosta. Yhteenveto: Kouluterveyskyselyn tulosten muutokset vuodesta 2002 olivat pääosin myönteisiä yläluokilla ja lukiossa. Myönteisenä muutoksena oli opiskeluympäristön arvioiden osittainen parantuminen ja laittomien huumeiden kokeilun ja päivittäisen tupakoinnin väheneminen. Humalajuominen kuitenkin lisääntyi lukiossa. Hampaiden harjauksen laiminlyönti ja epäterveellisten välipalojen syöminen olivat yleisiä yläluokilla ja lukiossa.
SISÄLLYS JOHDANTO... 5 TULOSTEN RAPORTOINTI... 5 AINEISTOT... 7 TULOKSET... 8 PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAT... 8 Elinolot... 8 Koulutyö... 10 Terveys... 12 Terveystottumukset... 14 LUKION 1. JA 2. LUOKAT... 16 Elinolot... 16 Koulutyö... 18 Terveys... 20 Terveystottumukset... 22 POHDINTA... 24 Kuviot Kuvio 1. Malli profiilikuviosta... 6 Kuvio 2. Kouluterveyskyselyn elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 1996 2004.... 9 Kuvio 3. Kouluterveyskyselyn koulutyöindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 1996 2004.... 11 Kuvio 4. Kouluterveyskyselyn terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 1996 2004.... 13 Kuvio 5. Kouluterveyskyselyn terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 1996 2004.... 15 Kuvio 6. Kouluterveyskyselyn elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2004.... 17 Kuvio 7. Kouluterveyskyselyn koulutyöindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2004.... 19 Kuvio 8. Kouluterveyskyselyn terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2004.... 21 Kuvio 9. Kouluterveyskyselyn terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2004.... 23 Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien ja lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat kunnittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina 1996-2004... 7 Liitteet Liite 1. Indikaattoreiden muodostaminen... 27 Liite 2. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien ja lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina 1996 2004.... 34 Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 1996 2004.... 41 Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2004.... 42
JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä kunnille ja kouluille tietoa nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja koulukokemuksista. Tiedot kerätään samoissa kunnissa joka toinen vuosi opettajan ohjaamilla luokkakyselyillä, jotka tehdään kunnan peruskoulujen 8. ja 9. luokilla sekä lukioiden 1. ja 2. luokilla. Koska kyselyt tehdään pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä, saadaan kunnasta kahden vuoden välein vertailukelpoista tietoa kouluista ja koululaisista. Kouluterveyskyselyyn on vuosina 1996 2004 osallistunut reilut 300 kuntaa ja vuosittain kyselyyn on vastannut 46 000 82 000 oppilasta. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomake ovat internetissä osoitteessa: www.stakes.fi/kouluterveys. Kouluterveyskysely tehtiin huhtikuussa 2004 yhteensä 145 kunnassa Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä. Kyselyyn vastasi noin 85 000 oppilasta 55 900 peruskoulusta ja 29 100 lukiosta. Useimmat kunnat osallistuivat Kouluterveyskyselyyn myös vuosina 1996, 1998, 2000 ja 2002. Näissä kunnissa voidaan seurata kahdeksan vuoden aikana tapahtunutta kehitystä. Vuonna 2004 kyselyyn osallistuneille kunnille tarjotaan Kouluterveyskyselyä seuraavan kerran vuonna 2006. Tässä raportissa kiinnitetään erityistä huomiota Terveys 2015 -kansanterveysohjelman (www.terveys2015.fi/) tavoitteisiin ja niiden mittaamiseen. Kunkin luvun alussa kuvataan tavoitteet ja niiden toteutumisen seurantaan ehdotetut osoittimet. TULOSTEN RAPORTOINTI Kunta- ja koulukohtaiset tulokset tilanneet kunnat saavat tämän raportin lisäksi erikseen vastaavat profiilikuviot kunnan jokaisesta koulusta. Kuviot on suunniteltu niin, että niistä voi helposti ottaa kalvokopion. Kuntien yhdyshenkilöille toimitetaan myös käyttäjätunnus, salasana sekä kunnan ja koulujen koodinumerot, joiden avulla voi tulostaa tietoja Stakesin internet-sivuilla olevasta Nettinuoritietokannasta (osoitteessa www.stakes.fi/kouluterveys/nettinuori). Tietokanta päivitetään syksyllä 2004, kun koko aineisto on tarkistettu. Kaikkien kysymysten kunta- ja koulukohtaiset jakaumataulukot toimitetaan yhdessä muun materiaalin kanssa CD-levyllä. Valtakunnalliset tulokset luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuoden 2004 Kouluterveyskyselystä tulevat syksyllä internetiin osoitteeseen www.stakes.fi/kouluterveys/taulukot/2004. Tämä kuntaraportti sisältää tulokset tiivistettynä neljään kuvioon: elinolot, koulutyö, terveys ja terveystottumukset (ks. seuraavalla sivulla oleva mallikuvio). Jokaisessa kuviossa on 9 10 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Summamuuttujissa tietyt vastausvaihtoehdot ovat saaneet tietyn määrän pisteitä, jotka on laskettu yhteen. Liitteessä 1 kuvataan yksityiskohtaisemmin indikaattorien muodostaminen. Kuvioiden pylväät kuvaavat tuloksia kaikilla niillä kerroilla, joilla kunta tai koulu on osallistunut kyselyyn ja aineisto on ollut kohtuullisen vertailukelpoinen. Kuvioissa esitetään vertailun mahdollistamiseksi myös laajemman alueen (yleensä maakunta) tilanne vuoden 2004 aineistossa. Näin kuviosta voi tarkastella muutosta eri kyselykertojen välillä sekä vertailla omaa viimeisintä tietoa laajempaan alueeseen. Kuntaraportin tekstissä keskitytään yleensä tuoreimpaan muutokseen eli eroon vuosien 2002 ja 2004 tuloksissa. Profiilikuviossa päällimmäinen pylväs, johon on merkitty näkyviin prosenttiosuus, on vertailutieto (maakunta, koko kaupunki tai muu suurempi alue) viimeisimmältä kyselyvuodelta. Muut pylväät koskevat otsikossa mainittua kuntaa/koulua eri osallistumisvuosina. Mikäli tiedot on saatavilla kaikilta vuosilta, pylväitä on kuusi tummin pylväs on otsikossa mainitun kunnan/koulun tulos viimeisimmältä vuodelta. Tämä tummin pylväs ja edessä oleva vertailupylväs ovat siis samaan aikaan tehdystä kyselystä ja osoittavat kunnan/koulun tilanteen suhteessa laajempaan alueeseen huhtikuussa 2004. Kouluterveyskysely 2004 5
Kuvion alla olevassa selitteessä on vuosiluvun jälkeen suluissa vastanneiden lukumäärä. Jos vastanneiden lukumäärää ei ole, kunta/koulu ei ole osallistunut kyselyyn ko. vuonna. Pylväitä voi olla vähemmän kuin kuusi myös, jos kysymystä ei ole kysytty joka vuosi (ks. liite 1 indikaattorien muodostamisesta). Kuvion alatunnisteessa on kerrottu, mitä luokkia tiedot koskevat. ELINOLOT Kunta A: Koulu C 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Vanhemmuuden puutetta* Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa 22 38 Otsikossa mainitussa kunnassa/koulussa (tumma) noin neljäsosa alatunnisteessa olevien luokkien oppilaista koki vanhemmuuden puutetta vuonna 2004. Vastaava osuus selitteessä mainitussa maakunnassa (prosenttiosuudella merkitty palkki) oli viidesosa. Perherakenteena muu kuin ydinperhe Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 24 26 Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista kysymyksistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, vanhemmat eivät tiedä missä oppilas viettää viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan ja kotona ei saanut apua kouluvaikeuksissa (ks. liite 1 indikaattorien muodostaminen). Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 41 Ei yhtään läheistä ystävää Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 11 22 Osa indikaattoreista on muutettu, esim. vanhemmuuden puute, mikä on merkitty tähdellä. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 20 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 21 1996 (n=157) 1998 (n=156) 2000 (n=148) 2002 (n=154) 2004 (n=158) Maakunta, 2004 (n=8626) Kouluterveyskysely: 8. ja 9. luokan oppilaat * indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien 1996 2003 raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Lisätietoja: www.stakes.fi/kouluterveys Tässä näkyvät kuvion eri vuosia kuvaavat värit sekä vastaajien määrä vuosittain sekä vertailuaineistona käytetty maakunta tai kaupunki. Tästä näkyy minkä luokka-asteiden tietoja kuviossa esitellään Lisätietoja Kouluterveyskyselystä löytyy oheisesta www-osoitteesta Kuvio 1. Malli profiilikuviosta Tulosten vertailtavuuden parantamiseksi indikaattoreiden prosenttiosuudet vakioidaan luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että oletetaan jokaisessa luokkaasteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa olevan yhtä paljon vastaajia. Kunnan/koulun tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Jos jossain luokkaasteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa on alle viisi vastannutta, tulokset ovat vakioimattomia. Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään myös taulukkoina. Kouluterveyskysely 2004 6
AINEISTOT Kouluterveyskyselyä on tehty vuodesta 1996 lähtien peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 2. luokalla. Vuodesta 1999 lähtien Kouluterveyskysely laajeni lukion 1. luokan opiskelijoille. Siksi lukion 1. ja 2. luokilta on saatavilla tiedot korkeintaan kolmelta kyselykerralta. Helsinki on osallistunut Kouluterveyskyselyyn vuosina 1996, 1998, 2000, 2002 ja 2004. Vastanneiden lukumäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla oli edellä mainittuina vuosina 6605, 7607, 7330, 7907 ja 7725 sekä lukion 1. ja 2. luokilla 5224 vuonna 2000, 6075 vuonna 2002 ja 5985 vuonna 2004 (taulukko 1). Liitteessä 2, sivulla 41, kuvataan aineistot koulun, luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Tuloksia viimeisimmästä kyselystä verrataan koko pääkaupunkiseudun aineistoon. Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien ja lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina 1996-2004. Perusk. 8. lkperusk. 9. lklukion 1. lk Lukion 2. lk Yht. Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Helsinki Peruskoulu 1996 1689 1759 1605 1552 6605 1998 1908 2016 1853 1830 7607 2000 1911 1861 1731 1827 7330 2002 2129 2066 1882 1830 7907 2004 2161 2077 1965 1981 8184 Lukio 1996 912 1288 2200 1998 899 1134 2033 2000 1106 1664 1019 1435 5224 2002 1356 1879 1134 1706 6075 2004 1370 1908 1123 1584 5985 Kouluterveyskysely 2004 7
TULOKSET Peruskoulun 8. ja 9. luokat Elinolot Terveys 2015 -ohjelman tavoite: lasten hyvinvointi lisääntyy lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi Näitä osoittimia seurataan: niiden osuus 8. 9.-luokkalaisista, joilla ei ole yhtään ystävää fyysistä uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana kokeneiden osuus 8. 9.-luokkalaisista vanhemmuuden puute Nuorten elinoloissa ei tapahtunut suuria muutoksia kahdessa vuodessa (kuvio 2; liite 3). Vuosina 2000 2004 vanhempien tietämättömyys nuorten iltamenoista väheni (48 41 %) ja noin neljäsosalla (26 %) nuorista oli vuonna 2004 vanhemmuuden puutetta. Yläluokkalaisista 29 % asui muussa kuin ydinperheessä. Lähes joka neljäs yläluokkalainen ilmoitti ainakin toisen vanhemmista olleen työttömänä vuoden aikana. Nuorista 12 prosentilla ei ollut yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voisi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Toistuvasti rikkeitä tekevien osuus pieneni noin neljäsosasta alle viidesosaan kahdessa vuodessa. Lähes joka neljäs (23 %) oppilas oli kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana. Nuorten käyttövarat lisääntyivät hieman vuodesta 2002 ja vuonna 2004 reilulla neljäsosalla (28 %) oli viikossa käytössään yli 17 euroa. Yläluokkalaisten elinolot eivät eronneet suuresti pääkaupunkiseudun keskitasosta. Muussa kuin ydinperheessä asuminen oli kuitenkin hieman yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin (29 % vs. 26 %). Tarkasteltavat indikaattorit: Vanhemmuuden puutetta*: Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan eivätkä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana*: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana*: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla keskimäärin yli 17 euroa käyttövaroja viikossa. Tuloksia tulkittaessa huomioitavaa: * Vuonna 2004 jätettiin pois kysymys siitä, ovatko vanhemmat valmiita auttamaan kouluongelmissa ja korvattiin se sisällöltään vastaavalla kysymyksellä 10. Elinaikana tehdyt rikkeet ja koettu fyysinen uhka jätettiin lomakkeesta pois vuonna 2002 ja niitä kysyttiin vain 12 kuukauden ajalta. Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2004 8
ELINOLOT Helsinki 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Vanhemmuuden puutetta* Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa 25 41 Perherakenteena muu kuin ydinperhe Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 22 26 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 41 Ei yhtään läheistä ystävää 12 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 19 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 21 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 27 * indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien 1996 2003 raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1996 (n=6605) 1998 (n=7607) 2000 (n=7330) 2002 (n=7907) 2004 (n=8184) Pääkaupunkiseutu 2004 (n=16873) Kouluterveyskysely: 8. ja 9. luokkien oppilaat Lisätietoja: www.stakes.fi/kouluterveys Kuvio 2. Kouluterveyskyselyn elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 1996 2004. Kouluterveyskysely 2004 9
Koulutyö Terveys 2015 -ohjelman tavoitteet: lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi suomalaisten kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: koulukiusatuiksi joutuneiden osuus 8. 9.-luokkalaisista koulun sisäilman huonoksi kokevien osuus 8. 9.-luokkalaisista niiden osuus 8. 9.-luokkalaisista, jotka eivät saa apua kouluvaikeuksiin koulusta tai kotoa Opiskeluympäristön muutokset olivat vuoteen 2002 verrattuna myönteisiä ja arviot koulun fyysisistä työoloista paranivat edelleen vuonna 2004 (kuvio 3; liite 3). Fyysisten työolojen puutteet vähenivät yläluokilla vuosina 2000 2004 (64 58 %) ja koulun huonon sisäilman haitat vähenivät jo vuodesta 1998 lähtien hieman. Vuonna 2004 yli puolet (55 %) oppilaista kuitenkin koki koulun huonon sisäilman haittaavan opiskelua. Myös koulun työilmapiirin ongelmat vähenivät vuosina 1998 2004 hieman (36 31 %). Yläluokkalaisista yli neljäsosa (27 %) ei kokenut tulevansa kuulluksi koulussa vuosina 2004. Kouluun liittyvän työmäärän kokeminen liian suureksi väheni kahdessa vuodessa (52 47 %). Opiskeluvaikeudet pysyivät melko yleisinä (44 %) ja vuonna 2004 joka kymmenes nuori ei saanut apua kouluvaikeuksiin koulusta eikä kotoa. Yläluokkalaisista 7 % ei pitänyt koulunkäynnistä lainkaan ja 8 % joutui koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa. Vuonna 2004 noin kymmenesosa yläluokkalaisista lintsasi vähintään kaksi päivää kuukaudessa. Helsinkiläisnuorten arviot opiskeluympäristöstä eivät eronneet merkittävästi pääkaupunkiseudun keskitasosta. Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät olivat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulun huono sisäilma haittaa: Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittasi melko tai erittäin paljon työskentelyä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuskysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä oli lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Opiskeluvaikeuksia: Opiskeluvaikeuksia mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa harvoin tai ei saa juuri koskaan apua koulusta eikä kotoa koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksiin. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä lainkaan koulunkäynnistä. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana*: Pinnannut ainakin 2 kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Kiusaamisen uhrina koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Tuloksia tulkittaessa huomioitavaa: * Avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä muutettiin vuonna 2004 niin, että indikaattoriin otettiin mukaan ne vastaajat, jotka eivät saaneet apua koulussa eivätkä saaneet apua kotona. Vuonna 2002 lisättiin poissaolokysymyksiin alakohta "Muiden syiden takia, minkä?", joka muutettiin edelleen v. 2004 muotoon "Muista syistä". Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2004 10
KOULUTYÖ Helsinki 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 58 Koulun huono sisäilma haittaa 55 Koulun työilmapiirissä ongelmia 29 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 27 Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 47 Opiskeluvaikeuksia 43 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* 10 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 6 Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 11 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 7 * indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien 1996 2003 raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1996 (n=6605) 1998 (n=7607) 2000 (n=7330) 2002 (n=7907) 2004 (n=8184) Pääkaupunkiseutu 2004 (n=16873) Kouluterveyskysely: 8. ja 9. luokkien oppilaat Lisätietoja: www.stakes.fi/kouluterveys Kuvio 3. Kouluterveyskyselyn koulutyöindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 1996 2004. Kouluterveyskysely 2004 11
Terveys Terveys 2015 -ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee suomalaisten koettu oma terveydentila säilyy vähintään nykyisellä tasolla suomalaisten tyytyväisyys terveyspalveluiden saatavuuteen ja toimivuuteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus eri ikäryhmissä pitkäaikaissairaiden osuus 8. ja 9. luokan oppilaista niiden osuus 8. 9.-luokan oppilaista, joilla on vähintään kaksi oiretta päivittäin keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden yleisyys 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Oireiden vähentyminen pysähtyi ja yläluokkalaisten terveys pysyi pääosin vuoden 2002 tasolla (kuvio 4; liite 3). Väsymys ja useat päivittäiset oireet olivat edelleen hyvin yleisiä. Vuonna 2004 joka kuudes (17 %) nuori poti lähes päivittäin väsymystä ja yhtä monella oli useita päivittäisiä oireita. Vuosina 2000 2004 nuorten arviot omasta terveydentilasta paranivat hieman ja vuonna 2004 kuudesosa koki oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Nuorten viikoittaiset niska- ja hartiakivut (27 %) sekä viikoittaiset päänsäryt (28 %) pysyivät yleisinä. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli hieman alle seitsemäsosalla (13 %) yläluokkalaisista. Toistuvat käynnit kouluterveydenhoitajan vastaanotolla vähenivät kahdessa vuodessa hieman (21 18 %) ja yli kuudesosa (18 %) nuorista koki kouluterveydenhuollon vastaanotolle pääsyn vaikeaksi. Noin joka viides (22 %) yläluokkalainen oli tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa. Nuorten terveys ei eronnut merkittävästi pääkaupunkiseudun keskitasosta. Vastaanotolle pääsy koetiin pääkaupunkiseudun keskitasoa hieman yleisemmin vaikeaksi (18 % vs. 15 %). Tarkasteltavat indikaattorit: Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on joko keskinkertainen tai melko tai erittäin huono. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Väsymystä lähes päivittäin: Päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Päivittäin vähintään kaksi oiretta*: Oppilaalla lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla: Vähintään kolme käyntiä koulun terveydenhoitajan vastaanotolla lukuvuoden aikana. Vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle: Melko tai erittäin vaikeaa päästä koulun lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen henkilökohtaisissa asioissa. Tuloksia tulkittaessa huomioitavaa: * Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2004 12
TERVEYS Helsinki 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus 10 Terveydentila keskinkertainen tai huono 16 Niska- tai hartiakipuja viikoittain 28 Päänsärkyä viikoittain 28 Väsymystä lähes päivittäin 16 Päivittäin vähintään kaksi oiretta* 16 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 12 Toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla 18 Vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle 15 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa 20 * indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien 1996 2003 raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1996 (n=6605) 1998 (n=7607) 2000 (n=7330) 2002 (n=7907) 2004 (n=8184) Pääkaupunkiseutu 2004 (n=16873) Kouluterveyskysely: 8. ja 9. luokkien oppilaat Lisätietoja: www.stakes.fi/kouluterveys Kuvio 4. Kouluterveyskyselyn terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 1996 2004. Kouluterveyskysely 2004 13
Terveystottumukset Terveys 2015 -ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee tupakointi vähenee siten, että 16 18-vuotiaista alle 15 % tupakoi nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa Näitä osoittimia seurataan: kouluruoan syömättä jättävien osuus 8. 9.-luokkalaisista yöunen pituus 8. 9.-luokkalaisilla päivittäin tupakoivien osuus 8. 9.-luokkalaisista tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus 8. 9. -luokkalaisista laittomia huumausaineita kokeilleiden osuus 8. 9.-luokkalaisista Yläluokkalaisten terveystottumukset eivät pääosin muuttuneet vuodesta 2002 (kuvio 5; liite 3). Kouluruuan syöminen lisääntyi neljässä vuodessa hieman, mutta vuonna 2004 edelleen 13 % nuorista ei syönyt kouluruokaa juuri lainkaan. Kaksi oppilasta viidestä söi useita epäterveellisiä välipaloja lähes joka toinen koulupäivä ja yli puolet (56 %) nuorista harjasi hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Noin neljäsosalla oli huono seksuaaliterveystietous ja 29 % ilmoitti menevänsä nukkumaan klo 23 jälkeen. Päivittäinen tupakointi vähentyi vuosina 2000 2004 lähes neljäsosasta alle kuudesosaan (16 %) ja samalla ajanjaksolla laittomia huumeita kokeilu (17 13 %) ja useiden päihteiden käyttö vähenivät. Itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa joi noin joka viides (21 %) yläluokkalainen. Helsinkiläisten yläluokkalaisten terveystottumukset olivat pääosin pääkaupunkiseudun keskitasoa. Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kouluruokaa: Oppilas ei juuri syö kouluruokaa. Epäterveellisiä välipaloja vähintään 2 kertaa viikossa: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään 2 kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä*: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa: Harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan. Tupakoi päivittäin: Tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita. Vähintään kahden päihteen käyttöä*: Täyttää seuraavista ehdoista vähintään kaksi: käyttää nikotiinia päivittäin, juonut alkoholia tosi humalaan vähintään 4 kertaa elämässä tai tekee sitä pari kertaa kuussa, käyttänyt laittomia huumeita vähintään kaksi kertaa. Tuloksia tulkittaessa huomioitavaa: * Vuonna 2004 poistettiin väittämä homoseksuaalisuudesta ja kysymys humalajuomiskerroista. Näiden muutosten vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2004 14
TERVEYSTOTTUMUKSET Helsinki 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ei syö kouluruokaa 11 Epäterveellisiä välipaloja vähintään 2 kertaa viikossa 39 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 57 Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* 26 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 28 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 8 Tupakoi päivittäin 16 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 20 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 11 Käyttää vähintään kahta päihdettä* 12 * indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien 1996 2003 raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1996 (n=6605) 1998 (n=7607) 2000 (n=7330) 2002 (n=7907) 2004 (n=8184) Pääkaupunkiseutu 2004 (n=16873) Kouluterveyskysely: 8. ja 9. luokkien oppilaat Lisätietoja: www.stakes.fi/kouluterveys Kuvio 5. Kouluterveyskyselyn terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 1996 2004. Kouluterveyskysely 2004 15
Lukion 1. ja 2. luokat Elinolot Lukiolaisten elinolojen muutokset olivat vuoteen 2002 verrattuna myönteisiä (kuvio 6; liite 4). Vanhemmuuden puute pysyi vuoden 2002 tasolla ja yli neljäsosalla (27 %) lukiolaisista oli vanhemmuuden puutetta. Vanhempien tietämys nuorten iltamenoista lisääntyi hieman vuosina 2000 2004, mutta edelleen vuonna 2004 opiskelijoista 38 % ilmoitti, etteivät vanhemmat tienneet heidän viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Joka viidennellä lukiolaisella ainakin toinen vanhemmista oli ollut työttömänä vuoden aikana ja yli kolmasosalla (35 %) ainakin toinen vanhemmista tupakoi. Hieman alle kymmesosa (8 %) lukiolaisista oli ilman läheistä ystävää, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Nuorista 8 % oli tehnyt toistuvasti rikkeitä. Fyysisen uhan kokeminen väheni kahdessa vuodessa (22 18 %). Nuorten käyttövarat lisääntyivät kahdessa vuodessa ja lähes puolella (48 %) opiskelijoista oli viikossa käytössään yli 17 euroa. Nuorten elinolot eivät eronneet merkittävästi pääkaupunkiseudun keskitasosta. Tarkasteltavat indikaattorit: Vanhemmuuden puutetta*: Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan eivätkä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana*: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana*: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla keskimäärin yli 17 euroa käyttövaroja viikossa. Tuloksia tulkittaessa huomioitavaa: * Vuonna 2004 jätettiin pois kysymys siitä, ovatko vanhemmat valmiita auttamaan kouluongelmissa ja korvattiin se sisällöltään vastaavalla kysymyksellä 10. Elinaikana tehdyt rikkeet ja koettu fyysinen uhka jätettiin lomakkeesta pois vuonna 2002 ja niitä kysyttiin vain 12 kuukauden ajalta. Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2004 16
ELINOLOT Helsinki 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Vanhemmuuden puutetta* 25 Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa 38 Perherakenteena muu kuin ydinperhe 23 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 19 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 34 Ei yhtään läheistä ystävää 8 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 8 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 17 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 47 * indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien 1996 2003 raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 2000 (n=5224) 2002 (n=6075) 2004 (n=5985) Pääkaupunkiseutu, 2004 (n=10321) Kouluterveyskysely: lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Lisätietoja: www.stakes.fi/kouluterveys Kuvio 6. Kouluterveyskyselyn elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2004. Kouluterveyskysely 2004 17
Koulutyö Koulutyön indikaattorien muutokset olivat vuoteen 2002 verrattuna myönteisiä (kuvio 7; liite 4). Koulun fyysisten työolojen puutteet (50 %) ja koulun huono sisäilma (55 %) haittasivat kuitenkin edelleen hyvin yleisesti lukiolaisten opiskelua. Työilmapiirissä ongelmia kokevien osuus pieneni hieman vuosina 2000 2004 (17 14 %) ja kuulluksi tuleminen lisääntyi samalla ajanjaksolla selvästi. Vuonna 2004 noin joka kuudes opiskelija koki, ettei tule kuulluksi koulussa. Koulutyön kokeminen liian suureksi väheni kahdessa vuodessa, mutta edelleen yli puolet (52 %) nuorista koki työmäärän koulussa liian suureksi. Noin puolella (53 %) opiskelijoista oli opiskeluvaikeuksia ja noin kymmenesosa (11 %) ei saanut apua opiskelun ja koulunkäynnin vaikeuksiin koulusta eikä kotoa. Koulunkäynnistä pitäminen oli yleistä ja vain 3 % ilmoitti, ettei pitänyt koulunkäynnistä lainkaan. Joka kuuden nuori ilmoitti lintsaavansa ainakin kaksi päivää kuukaudessa. Lukiolaisista 2 % joutui koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa. Arviot koulun fyysisistä työoloista ja koulun sisäilmasta olivat Helsingin lukioissa hieman huonompia kuin keskimäärin pääkaupunkiseudulla. Muilta osin arviot opiskeluympäristöstä olivat pääkaupunkiseudun keskitasoa. Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät olivat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulun huono sisäilma haittaa: Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittasi melko tai erittäin paljon työskentelyä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuskysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä oli lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Opiskeluvaikeuksia: Opiskeluvaikeuksia mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa harvoin tai ei saa juuri koskaan apua koulusta eikä kotoa koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksiin. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä lainkaan koulunkäynnistä. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana*: Pinnannut ainakin 2 kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Kiusaamisen uhrina koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Tuloksia tulkittaessa huomioitavaa: * Avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä muutettiin vuonna 2004 niin, että indikaattoriin otettiin mukaan ne vastaajat, jotka eivät saaneet apua koulussa eivätkä saaneet apua kotona. Vuonna 2002 lisättiin poissaolokysymyksiin alakohta "Muiden syiden takia, minkä?", joka muutettiin edelleen v. 2004 muotoon "Muista syistä". Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2004 18
KOULUTYÖ Helsinki 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 47 Koulun huono sisäilma haittaa 51 Koulun työilmapiirissä ongelmia 14 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 17 Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 53 Opiskeluvaikeuksia 53 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* 11 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 3 Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 17 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 2 * indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien 1996 2003 raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 2000 (n=5224) 2002 (n=6075) 2004 (n=5985) Pääkaupunkiseutu, 2004 (n=10321) Kouluterveyskysely: lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Lisätietoja: www.stakes.fi/kouluterveys Kuvio 7. Kouluterveyskyselyn koulutyöindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2004. Kouluterveyskysely 2004 19
Terveys Nuorten terveydessä ei tapahtunut suuria muutoksia, mutta nuorten kokemat oireet näyttäisivät hieman vähentyneen kahdessa vuodessa (kuvio 8; liite 4). Vuotta 2002 hieman harvempi nuori koki oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (23 19 %). Yli kolmasosa nuorista poti viikoittain niska- tai hartiakipuja ja noin neljäsosalla oli viikoittain päänsärkyä. Joka kuudes poti lähes päivittäin väsymystä ja lähes yhtä monella oli useita päivittäisiä oireita. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli joka kymmenennellä lukiolaisella. Hieman alle kymmenesosalla oli toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Arviot kouluterveydenhuollosta ja sen saatavuudesta olivat myönteisempiä kuin aiempina vuosina. Vuosina 2000 2004 tyytymättömyys kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa vähentyi noin neljäsosasta alle kuudesosaan ja vastaanotolle pääsyn kokeminen vaikeaksi väheni samalla ajanjaksolla hieman (21 17 %). Nuorten terveys ja arviot kouluterveydenhuollosta oli pääkaupunkiseudun keskitasoa. Tarkasteltavat indikaattorit: Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on joko keskinkertainen tai melko tai erittäin huono. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Väsymystä lähes päivittäin: Päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Päivittäin vähintään kaksi oiretta*: Oppilaalla lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla: Vähintään kolme käyntiä koulun terveydenhoitajan vastaanotolla lukuvuoden aikana. Vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle: Melko tai erittäin vaikeaa päästä koulun lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen henkilökohtaisissa asioissa. Tuloksia tulkittaessa huomioitavaa: * Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2004 20
TERVEYS Helsinki 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus 8 Terveydentila keskinkertainen tai huono 18 Niska- tai hartiakipuja viikoittain 34 Päänsärkyä viikoittain 25 Väsymystä lähes päivittäin 17 Päivittäin vähintään kaksi oiretta* 16 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla 8 9 Vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa 16 16 * indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien 1996 2003 raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 2000 (n=5224) 2002 (n=6075) 2004 (n=5985) Pääkaupunkiseutu, 2004 (n=10321) Kouluterveyskysely: lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Lisätietoja: www.stakes.fi/kouluterveys Kuvio 8. Kouluterveyskyselyn terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2004. Kouluterveyskysely 2004 21
Terveystottumukset Lukiolaisista 8 % ei syönyt kouluruokaa ja yli kolmasosa (35 %) söi useita epäterveellisiä välipaloja kouluviikon aikana (kuvio 9; liite 4). Lähes puolet (48 %) nuorista harjasi hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Noin kaksi opiskelijaa viidestä (43 %) ilmoitti menevänsä nukkumaan klo 23 jälkeen ja noin kymmenesosa harrasti liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa. Seksuaaliterveystietous pysyi aiempien vuosien tasolla ja noin kymmenesosalla oli huonot tiedot seksuaaliterveydestä vuonna 2004. Tupakointi ja laittomien huumeiden kokeilu olivat Helsingin lukiolaisten keskuudessa harvinaisempia kuin vuonna 2002. Päivittäinen tupakointi väheni noin viidesosasta alle kuudesosaan (16 %) ja huumekokeilut vähenivät yli neljäsosasta noin viidesosaan kahdessa vuodessa. Humalajuominen kuitenkin lisääntyi vuodesta 2002 ja vuonna 2004 lähes joka kolmas (31 %) lukiolainen joi itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Kuudesosalla oli useiden päihteiden käyttöä. Lukiolaisten terveystottumukset olivat Helsingissä pääkaupunkiseudun keskitasoa. Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kouluruokaa: Oppilas ei juuri syö kouluruokaa. Epäterveellisiä välipaloja vähintään 2 kertaa viikossa: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään 2 kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä*: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa: Harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan. Tupakoi päivittäin: Tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita. Vähintään kahden päihteen käyttöä*: Täyttää seuraavista ehdoista vähintään kaksi: käyttää nikotiinia päivittäin, juonut alkoholia tosi humalaan vähintään 4 kertaa elämässä tai tekee sitä pari kertaa kuussa, käyttänyt laittomia huumeita vähintään kaksi kertaa. Tuloksia tulkittaessa huomioitavaa: * Vuonna 2004 poistettiin väittämä homoseksuaalisuudesta ja kysymys humalajuomiskerroista. Näiden muutosten vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely 2004 22
TERVEYSTOTTUMUKSET Helsinki 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ei syö kouluruokaa 8 Epäterveellisiä välipaloja vähintään 2 kertaa viikossa 34 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 48 Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* 9 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 42 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 10 Tupakoi päivittäin 17 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 32 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 20 Käyttää vähintään kahta päihdettä* 17 * indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien 1996 2003 raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 2000 (n=5224) 2002 (n=6075) 2004 (n=5985) Pääkaupunkiseutu, 2004 (n=10321) Kouluterveyskysely: lukion 1. ja 2. luokkien oppilaat Lisätietoja: www.stakes.fi/kouluterveys Kuvio 9. Kouluterveyskyselyn terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2000 2004. Kouluterveyskysely 2004 23