Numero 3 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 3/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA SESKOn toimintaperiaatteet... 2 ASIANTUNTIJOITA TARVITAAN! Vielä ehtii mukaan merkintästandardien projektiryhmään... 3 KANSAINVÄLISIÄ KOKOUKSIA IEC Audio, Video and Multimedia Systems and Equipments AGS ja AGM. Helsingissä 10.-11.5.2006 Pikakokous television tehonkulutuksen mittausstandardista... 4 VAKIOPALSTAT Ajankohtaista standardeista... 6 Teknisen dokumentoinnin sanasto Ympäristöolosuhdekaapit Pölyräjähdysvaaralliset tilat Koneiden ohjausjärjestelmät Pienjännitevarokkeet Uudet vahvistetut ja julkaistut standardit... 10 SESKON uusi hallitus... 10 KUULUMISIA... 11 SFS:n suosituimmat tuotteet Kiitokset lukijapalautteesta IEC TC 100, AGS ja AGM -kokoukset 10. - 11.5. 2006 Helsingissä -> sivu 4 www.sesko.fi
Toimitusjohtajalta Sinikka Hieta-Wilkman SESKO Tavoitteellisuus on sitä, että SESKO on aktiivinen standardoinnin edelläkävijä. Tuloksellinen toiminta on niin komiteajäsenten kuin henkilöstön tavoitteena. Osaaminen puolestaan merkitsee, että SESKOn henkilöstö ja komiteajäsenet ovat osaavia alansa asiantuntijoita, jotka omalla avoimella toiminnallaan edistävät luottamusta ja standardoinnin arvostusta. SESKO tukee ja kannustaa yksilöiden kehitystä standardoinnissa. SESKOn toimintaperiaatteet SESKO palvelee suomalaista yhteiskuntaa sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnissa. Sen toiminnan tarkoituksena on suomalaisten tuotteiden ja palvelujen kilpailukyvyn edistäminen tukemalla standardoinnin avulla turvallisten ja yhteensopivien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä sähköasennusten ja järjestelmien tuottamista. Jotta SESKO voisi toteuttaa elämäntehtäväänsä ja tarkoitustansa, on sen toimittava määrättyjen toimintaperiaatteiden mukaan. Työyhteisöissä yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita kutsutaan usein arvoiksi tai tavoitearvoiksi. Myös SESKOssa on määritelty henkilöstön ja komiteoiden asiantuntijoiden toimintaperiaatteet. Sen tavoitearvot lyhyesti kuvattuna ovat vastuullisuus, asiakastyytyväisyys, tavoitteellisuus ja osaaminen. Vaikka monet pitävät arvoja pelkkinä korulauseina, SESKOn toimintaperiaatteiden on tarkoitus myös konkreettisesti näkyä ja toteutua sen toiminnassa ja siksi niitä mitataan jatkuvasti laatujärjestelmän avulla. Vastuullisuus merkitsee SESKOssa sitä, että se toimii oikeudenmukaisesti, rehellisesti, luotettavasti ja pitkäjänteisesti ottaen huomioon ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset sekä pitäen mielessä yhteiskuntavastuun. Asiakastyytyväisyys tarkoittaa, että SESKO on palvelualtis ja palveluhenkinen yhteisö. Hyvä vuorovaikutus ja teot luovat uskottavuutta. SESKOn tiedotuslehden tyyppilukija SESKOn tiedotuslehden tyypillisen lukijan profiilia on selvitetty toukokuussa tehdyllä lukijakyselyllä, johon 104 aktiivista vastasi. SESKO-lehden lukija on noin 50-vuotias, pienen tai keskisuuren yrityksen palveluksessa oleva asiantuntija tai johtaja, joka on myös SESKOn komitean tai seurantaryhmän asiantuntijajäsen. Komitea- tai seurantaryhmän jäsenenä hän on ollut enintään viisi vuotta. Hän haluaa lehtensä jatkossa neljä kertaa vuodessa sekä paperimuodossa että sähköisesti arkistoituna SESKOn verkkosivuilta. SESKOn tiedotuslehden tyyppilukija käyttää lehden lukemiseen aikaa vähintään 15 minuuttia ja lukee ainakin pääkirjoituksen sekä uusien standardien ja käsikirjojen esittelyt. Näiden lisäksi hän haluaa jatkossa juttuja myös työryhmien toiminnasta sekä teemoitettuja erikoisnumeroita. Myös tapahtumat ja SESKOn toiminnan kuvaukset kiinnostavat tyyppilukijaa. Hän pitää juttuja asiallisina, informatiivisina, ajankohtaisina ja hyödyllisinä, mutta järisyttävän kiinnostavia ja helppolukuisia ne eivät hänen mielestään ole. Tyyppilukija on noteerannut SESKO-lehden ulkomuodon muutoksen ja pitää sitä positiivisena. SESKO kiittää kyselyyn vastanneita arvokkaasta palautteesta, jota on tarkoitus käyttää lehden sisällön kehittämiseen. Palautetta voi toimittaa SESKOlle jatkuvasti sähköpostilla ja puhelimella ilman erillistä asiakaskyselyäkin. Tehdään yhdessä toiveiden ja tarpeiden mukaista tiedotuslehteä. SESKO Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN 0783-2729 JULKAISIJA: SESKO ry, Särkiniementie 3, 00210, HELSINKI, p. (09) 696 391, faksi (09) 677 059, www.sesko.fi TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto Tinni Karakorpi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: SESKO, (09) 696 3970, sähköposti info@sesko.fi, vuosikerta 42 Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten.
äänestys 21.7.2006 Vielä ehtii asiantuntijaksi merkintästandardien projektiryhmään Teollisuusympäristöjen asennuksissa on käytettävä selkeitä merkintöjä kaapeleissa ja johtimissa sekä kojekaappien yksittäisissä johtimissa ja kytkinlaitteissa. Mikäli johdin tai kaapeli ei ole kokonaan näkyvissä kytkentäkohtien välillä, pitää se voida tunnistaa joko sen valmistajan antaman tunnuksen tai lisämerkinnän avulla. Pelkkä kaapeli- tai johdinvalmistajan antama tunnus ei kuitenkaan ole riittävän yksikäsitteinen suurissa järjestelmissä tai niissä asennuksissa, joissa on useita samanvärisiä johtimia tai kaapeleita. Mm. konedirektiivin koneiden sähkölaitteisiin ja asennuksiin liittyvä standardi SFS-EN 60204-1 sekä suurjännitekatkaisijoiden ja -ohjauslaitteiden standardi SFS-EN 60694 vaativat lisämerkintöjen käyttöä. Standardi IEC 61346 määrittelee yleiskäyttöisen viitetunnusjärjestelmän sähkötekniikan ja yhä enemmän myös muun tekniikan alueelle. Sen ylläpitoryhmän (MT 18) kokouksessa keväällä 2006 todettiin, että kaapeleiden ja johtimien merkintäjärjestelmä on syytä julkaista omana standardinaan, jossa otetaan huomioon viimeisimpien dokumentointistandardien vaikutus. Projektissa tullaan todennäköisesti hyödyntämään IEC 61346:n viitetunnuksia, kuten on tehty liittimien (IEC 61666), signaalien (IEC 61175) ja dokumenttien (IEC 61355) tunnuksissakin. Kaapeleista putkistoihin Sama merkintäongelma koskee myös tehtaiden sekä kiinteistöjen hydraulisia ja pneumaattisia putkistoja ja letkuja, joille ei tällä hetkellä ole omaa ISO-merkintästandardia. Sähkötekniikkaa, hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa yhdistellään usein teknisissä järjestelmissä, joten yhtenäinen merkintäjärjestelmä kaikille järjestelmän osille on tarpeen. IEC TC 3:n työehdotus 3/804/NP on lähetetty myös ISO:n dokumentointikomitealle ISO TC 10:lle. Tärkeä päivämäärä 2006-07-21 Jos puoltavia ääniä annetaan yli 50 % ja projektiryhmään on nimetty vähintään neljä henkilöä, voidaan projekti aloittaa. Nyt on mahdollisuus hankkia omalle organisaatiolle erikoisosaamista osallistumalla merkittävän kansainvälisen standardin valmistelutyöhön Lisätietoja osallistumismahdollisuudesta antaa SESKOn dokumentointikomitean SK 3:n sihteeri Arto Sirviö. Puh. 040-525 5040 email: arto.sirvio@sesko.fi
IEC TC 100, AGS ja AGM -kokoukset 10. - 11.5. 2006, Helsinki IEC:n teknisen komitean TC 100, Audio video and multimedia systems, hallinnolliset ryhmät: AGS (Advisory Group for Strategy) ja AGM (Advisory Group for Management) sekä muutamat projektiryhmät pitivät kokouksensa SESKOn isännöimänä Helsingissä. Suomesta kokouksiin osallistuivat Lauri Halme (TA 5 vetäjä) ja Eero Sorri (TA 5 sihteeri) sekä Pekka Talmola ja Jukka Alve Nokiasta. IEC TC 100 AGS ja AGM ovat teknisen komitean TC 100, Audio, video and multimedia systems and equipment hallinnollisia elimiä. AGS, Advisory group of stratregy on komitean ohjausryhmä, jonka tehtävänä on seurata teknistä kehitystä komitean toiminta-alueella. Ryhmän jäsenet edustavat alan teollisuutta ja toimivat siten linkkinä standardien käyttäjien ja komitean välillä. TC 100:n edustajina kokouksiin osallistuvat tarkkailijoina komitean puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi teknisten alueiden vetäjät (TA-manager) ja tekniset sihteerit (TS). Kokouksissa ei käsitellä meneillään olevia projekteja vaan tähtäin on muutaman vuoden päähän eteenpäin. TC 100/AGS voidaan rinnastaa IEC:n muihin ohjausryhmiin kuten ACOS (turvallisuus), ACEC (EMC), ACEA (ympäristöasiat). AGM, Advisory group of management on komitean teknisen toiminnan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja ohjata varsinaista standardisointityötä komitean alaisissa teknisissä alueissa. Ryhmän jäseniä ovat komitean puheenjohtajan ja sihteerien lisäksi teknisten alueiden vetäjät ja tekniset sihteerit. Tekniset alueet raportoivat toiminnastaan AGM:lle. Molemmat ryhmät kokoontuvat tavallisesti kaksi kertaa vuodessa. Toinen kokoontumiskerroista on TC 100:n yleiskokouksen yhteydessä. Mr. D. Westerkamp Saksasta, Japanin edustajat, Mr. M. Cocimarov IEC:n keskustoimistosta (vasen kuva) sekä IEC TC 100 sihteeri Dr. S. Hirakawa ja IEC TC 100 Assistant Secretary, Mr. T. Ezaki Japanista (kuva oikealla) seuraamassa kokouksen kulkua. Pikakokous television tehonkulutuksen mittausstandardista Hallinnollisten kokousten lisäksi järjestettiin pikakokous, jossa käsiteltiin aloitetta televisionvastaanottimen tehonkulutuksen mittaamista koskevan IEC-standardin laatimisesta. Tähän kokoukseen osallistui 25 henkilöä eri puolilta maailmaa. Kokouksessa kuultiin lyhyet raportit viranomaisten aktiviteeteista sekä esitykset nykyaikaisen näyttötekniikan mahdollisuuksista. Kokouksessa todettiin viihde-elektroniikan laitteiden tehonkulutuksen mittaamista käsittelevässä standardissa IEC 62087 olevan parantamisen varaa televisiovastaanottimen osalta. Viranomaisten kiinnostus aktivoi valmistajat Televisiovastaanottimien energiankulutus on noussut viranomaisten mielenkiinnon kohteeksi eri puolilla maailmaa. Yhdysvalloissa EPA (Environmental Protection Agency) ja eri osavaltioiden viranomaiset, Japanissa viranomaiset ja Euroopassa EU ovat laatimassa suosituksia vastaanottimien energiankulutukselle. Kyse ei ole yksinomaan vastaanottimen tehonkulutuksesta sen ollessa normaalikäytössä tai valmiustilassa. Lähestymistapa on kokonaisvaltaisempi. Tavoitteena on tarkastella kokonaisenergiankulutusta pitkähkön ajanjakson, esimerkiksi vuoden kuluessa. Absoluuttisia rajoja energiankulutukselle voi olla vaikea asettaa, mutta tarkastelun perusteella laitteet voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen, kun arviointikriteerit saadaan sovittua. Periaatteessa tv-vastaanottimen hyötysuhdettakin voitaisiin arvioida tehonkulutuksen ja vaikkapa tuotetun valovirran suhteena. Silloin pitäisi kuitenkin ottaa huomioon myös vastaanottimien muiden toimintojen vaatima teho. Aika on nyt otollinen Televisiovastaanotinkalusto on uusiutumassa kaikkialla maailmassa. Televisiolähetyksissä siirrytään digitaalisiin järjestelmiin ja samalla kuvaputki on korvautumassa uudella näyttötekniikalla. Seuraava mullistus tulee HDTVlähetyksien päästessä vauhtiin. Nestekide- ja plasmanäytöt ovat kehityskaarensa alkuvaiheessa nimenomaan televisiovastaanottimissa. Tietokoneissa nestekidenäyttöjä on käytetty jo pitkään, mutta vasta nyt nopeus, koko ja hinta alkavat olla televisioon sopivat. Varsinkin suurissa taulutelevisioissa on vallitsevana ollut plasmatekniikka, mutta nestekide on tulossa niihinkin. Näyttötekniikkojen eroista Perinteisellä katodisädeputkella kuva muodostetaan pyyhkimällä kuvaputken sisäpintaa elektronisuihkulla. Elektronien pommitus saa loisteainepisteet säteilemään valoa, joka havaitaan kuvapinnalla. Valon kirkkautta säädetään ohjaamalla elektronisuihkun voimakkuutta. Elektronisuihkun käyttämä teho vaihtelee kuvasi- Kansainväliset lattiatason
sällön kirkkauden mukaan, mutta vaihtelu on varsin vähäistä verrattuna elektronisuihkun poikkeuttamiseen tarvittavaan tehoon ja kuvaputki-tv:n tehonkulutus on melko vakio. Teräväpiirtotelevisiossa poikkeutuksen vaatima teho vielä korostuu, kun sekä poikkeutuskulma vaakatasossa että piirrettävien juovien lukumäärä pystysuunnassa kasvaa. Nestekidenäytössä kuva muodostetaan ohjaamalla kuvaalkioiden läpinäkyvyyttä. Näytön taustalla on tasaisesti valaistu pinta ja kuva syntyy sen edessä olevan nestekidepaneelin luukkuja availemalla. Taustavalo on jatkuvasti päällä täydellä kirkkaudella. Todellisuudessa taustavaloa moduloidaan, eli sen kirkkautta vaihdellaan hyvin nopeasti, mutta sitä ei tehdä tehonkulutuksen vähentämiseksi, vaan sen avulla saadaan nestekiteiden hitautta näennäisesti parannettua. Nykytekniikalla nestekidenäytön tehon kulutus on kuvasisällöstä riippumaton. Plasmanäyttö on periaatteeltaan valoa säteilevä kuten katodisädeputkikin. Plasmanäytöstä kuitenkin puuttuu kuvaputken tehoa kuluttava poikkeutuselektroniikka, joten sen käyttämä teho on kuvasisällöstä riippuva. Kirkas kuva, jossa on paljon valoisia kohteita vie enemmän tehoa kuin tummasävyinen. Lähitulevaisuudessa nestekide- ja plasmatekniikka yleistyvät ja perinteinen kuvaputki jää vähitellen pois käytöstä. Mittausstandardointi puhuttaa Verrattaessa erikokoisten ja erilaisilla näyttötekniikoilla katodisädeputki, nestekide, plasma toteutettujen televisiovastaanottimien tehonkulutusta on havaittu, että näyttötekniikasta riippumatta on tarvittava teho noin 580 W/m2. Mahdollisuudet ja keinot tehonkulutuksen pienentämiseen ovat eri tekniikoilla erilaiset. Tässä onkin ristiriidan siemen tehonmittausstandardia laadittaessa. Nykyisessä standardissa (IEC 62087) tehomittauksen testikuvassa on mustalla pohjalla kolme pystysuoraa valkoista palkkia. Kuvan keskimääräinen kirkkaus on 50 % (täysvalkoisesta). Todellisia televisio-ohjelmia tutkittaessa on havaittu kuvan keskimääräiseksi kirkkaudeksi n. 20 %. Nestekidenäytön tehonkulutuksessa tämä kirkkausero ei näy. Sen sijaan plasmanäytön käyttämä teho seuraa kuvan kirkkautta. Japanissa JEITA ehdottaa testikuvan muuttamista siten, kuvasarjassa olisi neljä erilaista kuvaa: täysvalkoinen, täysmusta, väripalkisto ja mustavalkopalkisto. Vastaanottimen tehonkulutuksen vertailuarvo laskettaisiin em. testikuvien mittaustuloksista tietyillä kertoimilla painotettuna. Plasmanäytön kannattajat tuntevat tulevansa tässä menetelmässä kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Kokeilujen perusteella on nimittäin havaittu, että JEITA:n ehdottamalla testikuvalla plasmanäytön tehonkulutus on vastaanottimen kirkkausasetuksista riippuen 20 % - 80 % korkeampi kuin nestekidenäytön. Sen sijaan aidolla ohjelmamateriaalilla mitattuna ero nestekidenäytön eduksi on enää 5 % - 20 %. Plasmaleiri ehdottaakin testikuvan muuttamista vastaamaan paremmin todellista ohjelmamateriaalia. Testikuvamateriaali voitaisiin luoda todellisista videopätkistä tai keinotekoisesti. Oleellista kuitenkin olisi, että keskimääräisen kuvankirkkauden tulisi vastata todellista ohjelmamateriaalia. Aikaisemmin mainittiin viranomaisten kiinnostus tehonkulutuksen sijasta kokonaisenergiankulutukseen. Tässä on ajatuksena tietysti se, että vastaanotin on valtaosan ajasta valmiustilassa. Valmiustilankin aikana vastaanotin saattaa toimia esimerkiksi päivittää elektronisen ohjelmaoppaan tietoja. Haasteellinen tehtävä edessä Helsingin pikakokouksessa perustettiin työryhmä laatimaan mittausstandardia. Edellä käsitellyn näyttötekniikoiden välisen ristiriidan lisäksi haasteeksi tulee mittausproseduurin monimutkaisuus. Valmistajat ja testaus/sertifiointilaitokset haluavat mahdollisimman yksinkertaisen ja edullisen mittaustavan Kuluttajat ja viranomaiset pitävät tärkeimpänä mittausmenetelmän tasapuolisuutta ja luotettavuutta. Näiden toiveiden täyttämisessä tulee työryhmällä haastetta riittämään. IEC TC 100 puheenjohtaja Mr. M. Hyman, USA Teksti: Eero Sorri, SESKO Kuvat: Tinni Karakorpi, SESKO Mr. J. Holm, USA ja Ms. Dr. K. Grant, Englanti Mittausasiaa tuumimassa Lauri Halme ja Eero Sorri multimediayhteydet käytännössä
AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Tekniselle dokumentoinnille oma sanasto SFS-IEC/TR 62154 Teknistä dokumentointia koskevasta sanastostandardista SFS-IEC/TR 62154 on julkaistu ensimmäinen painos. Kuten standardin tunnuskin kertoo, kansallisen sanastostandardin sisältö tulee suoraan IEC:n teknisestä raportista TR 62154:2005, jonka SESKOn komitea SK 3 on kääntänyt suomeksi. Standardi sisältää yli 300 termiä ja määritelmää sekä englanniksi että suomeksi. Tekninen dokumentointi on tärkeä asia tekniikassa ja vaikka sähkötekniikan dokumentoinnin standardointi aloitettiin jo vuonna 1912, ei tällä alueella ole ollut omaa julkaisua, josta löytyisivät keskitetysti kaikki standardeissa käytetyt dokumentointiin liittyvät termit ja niiden määritelmät. kelpuutetaan esim. projektin toteutusvaatimuksissa. Sanastostandardista on varmasti apua suunnitteluprojektien ja tuotteiden kehitysvaiheessa. Standardista voi helposti tarkistaa termien määritelmät tai sen missä dokumentointistandardissa kyseinen termi on määritelty. Lähdemateriaalina ehdotukset, standardit ja tietokannat Sanastostandardin viitejulkaisujen listasta löytyy kaikkiaan 25 standardia, joista kolme on julkaistu tietokantana IEC:n www-sivuilla. Mukana on myös termejä tulevista standardeista, jotka ovat viimeistelyvaiheessa ja ilmestyvät vuoden 2006 aikana. Vuonna 2005 tilanteeseen tuli muutos. IEC:n komitea TC 3 laati teknisen raportin IEC/TR 62154, johon on kerätty kaikki dokumentointistandardeissa määritellyt termit ja niiden määritelmät sekä muutamia keskeisiä dokumentointiin liittyviä termejä ISOn dokumentointikomitean TC 10:n standardeista. Kansainvälisten standardien noudattaminen antaa hyvät lähtökohdat niin kansalliseen kuin kansainväliseenkin toimintaan. Globaaleilla markkinoilla kansainvälinen standardi on usein ainoa dokumentti, joka Yksi mielenkiintoisista uutuuksista liittyy uuden IEC 61082-1 dokumentoinnin säännöt määrittelevän standardin termeihin ja määritelmiin. Standardin IEC 61082-1 liitteessä C luetellaan yleisesti käytettyjä dokumenttityyppien nimiä ja saman liitteen taulukossa annetaan jokaiselle nimitykselle sitä vastaava, suositeltavin termi. Sanastostandardin termien määritelmissä annetaan vastaavasti erillinen suositus korvaavaksi termiksi, joka taas peilaa ajatusta vähentää standardin IEC 61355 seuraavassa painoksessa suositeltavien dokumenttityyppien määrää. Asennuspiirustus vai sijaintipiirustus? suomi fi englanti en SFS-IEC/TR 62154 Informaatiorakenteiden, dokumentoinnin ja graafisten symbolien sanasto Sähkösuunnitelmassa ja itse asennusta tehtäessä tarvitaan piirustus, joka antaa asentajalle informaatiota asennettavien laitteiden sijainnista asennuskohteessa. Tarvittavan dokumenttityypin nimi on englanniksi arrangement drawing ja sitä vastaava suomenkielinen termi on sijaintipiirustus. Muita usein käytettyjä dokumenttityypin nimiä ovat asennuskaavio ja asennuspiirustus. Standardin IEC 61082-1 mukaan em. dokumenteille on suositeltavaa käyttää yhteistä nimitystä sijaintipiirustus. Standardissa SFS-IEC/TR 62154 on 60 sivua, ja sen hinta on 54,70 (ALV 0%). Standardia myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry: puh. (09) 149 9331, sähköposti: sales@sfs.fi Arto Sirviö, SESKO
AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Ympäristöolosuhdetestikaappien epävarmuustekijöiden arviointi ja laskeminen Raportista standardiksi 104/380/CDV -> IEC 60068-3-11 Akkreditoiduilta testauslaitoksilta edellytetään, että testaukseen liittyviä epävarmuustekijöitä valvotaan jollakin tavalla. Toistaiseksi ei ole ollut ohjeita, kuinka se pitää tehdä IEC 60068-sarjan ns. ilmastollisissa testeissä, jotka ovat osa tuotteiden ympäristöolosuhdetestausta. IEC:n komitea TC 104 on laatimassa kansainvälistä standardia, joka opastaa lämpötila- ja kosteustesteihin liittyvien epävarmuustekijöiden arviointiin ja huomioimiseen testeissä ja testituloksien tulkinnassa. Dokumentti 104/380/CDV oli alunperin tarkoitettu raportiksi, mutta nyt näyttää siltä, että siitä tulee kansainvälinen standardi IEC 60068-3-11. Standardissa demonstroidaan, kuinka lasketaan testauskaapin olosuhteen lämpötilasta ja kosteudesta aiheutuvat epävarmuustekijät. Koska tämä asia liittyy erottamattomasti testimenetelmiin, ne kuvaillaan myös. Tämä standardi soveltuu kaikille olosuhdetestikaapeille ja jopa ilmastoiduille huoneille sekä laboratorioille. Standardissa annettuja menetelmiä sovelletaan sekä lämpökaapeille, että lämpö- ja kosteuskaapeille. Dokumentin 104/380/CDV sisällössä käsitellään aluksi mittaukseen liittyvää epävarmuutta yleisesti ja annetaan ohjeita toleransseihin liittyviin tulkintoihin ja käsitteisiin. Standardin sisällössä annetaan ohjeita lämpötilan ja kosteuden mittaukseen liittyviin epävarmuustekijöiden määrittämiseen ja huomioimiseen testituloksissa. Epävarmuustekijöiden määrittämistä varten annetaan kolme eri vaihtoehtoista menettelytapaa: 1. tyhjä kaappi, 2. kaappi ja keinokuorma, 3. kaappi ja testattava tuote. Lopuksi opastetaan em. testitulosten yhdistely, tulkinta ja epävarmuustekijöiden vaikutusten arviointi mittaustuloksissa. Standardi IEC 60068-3-11 on edennyt CDV-äänestykseen, joka erääntyy 2006-05-19. Aika näyttää muuttuuko standardin sisältö FDIS-dokumentissa ja saadaanko vastaava standardi myös tärinätesteille. Arto Sirviö, SK 104:n yhteyshenkilö SESKOssa Standardi IEC 60068-3-11 opastaa ympäristöolosuhdetestauskaappien lämpötilan ja kosteuden vaikutuksesta aiheutuvien epävarmuustekijöiden arviointiin. Standardin sisältö on kirjoitettu ympäristöolosuhdetestauksesta vastaaville päälliköille, insinööreille, teknikoille sekä kaikille niille henkilöille joiden pitää ymmärtää ympäristöolosuhdetestien tuloksia. Testikaappien suorituskyky kiinnostaa erityisesti testausinsinöörejä. Testikaapin ominaisuudet pitää määrittää ja tarkistaa vastaavatko ominaisuudet testivaatimuksessa annettuja olosuhdevaatimuksia. Ominaisuuksien määrittäminen voi olla vaikea tehtävä ja epävarmuustekijöiden määrittelyyn liittyy usein sekaannusvaaroja. Standardin tarkoitus on helpottaa ko. prosessia.
AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset SFS-EN 61241-14 Standardisarja SFS-EN 61241 koskee sellaisten tilojen sähkölaitteita, joissa pöly-ilmaseos tai kerroksiin kerääntyvä palava pöly aiheuttavat räjähdysvaaran. Alun perin se on IEC:n valmistelema ja otettu käyttöön Euroopassa EN-standardeina. Standardisarjassa käsitellään laiterakenteita, tilaluokitusta, sähkölaitteiden asentamista sekä niiden huoltoa ja tarkastusta. SESKO valitsee suomeksi käännettäväksi standardeja, joilla on paljon suomalaisia käyttäjiä. Sellainen on nyt ilmestynyt pölyräjähdysvaarallisen tilan sähkölaitteiden valintaa ja asentamista koskeva standardi. Jo viime vuonna julkaistiin tilaluokitusta koskeva SFS- EN 61241-10. Nämä standardit ovat välttämättömiä tehtäessä sähköasennuksia pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa. Ne ovat tarpeellisia myös räjähdyssuojausasiakirjojen laadinnassa. Uusi asennusstandardi korvaa CENELECin itsensä valmisteleman standardin SFS-EN 50281-1-2. Koska uusi standardi on osa laajempaa kokonaisuutta, se viittaa laitevaatimusten osalta muihin pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteita koskeviin standardeihin. Erityisesti pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa käytetään pölyn poissulkevaa kotelointia, suojausrakenne td. Aikaisemmin vaadittiin lähinnä IP-kotelointiluokkaa. Uusi standardi on muutenkin paljon aiempaa yksityiskohtaisempi. Asennusstandardin käyttö edellyttää, että pölyräjähdysvaarallinen tila on ensin luokiteltu standardin SFS-EN 61241-10 mukaisesti. Näitä standardeja käytetään siis yleensä yhdessä. Standardia SFS-EN 61241-14 myy SFS:n asiakaspalvelu puh. (09) 1499331, sähköposti sales@sfs.fi. Standardin hinta on 59,90 (ALV 0%). Lisätietoja standardin sisällöstä saa SESKOsta Tapani Nurmelta puh. (09)6963961, sähköposti tapani. nurmi@sesko.fi. Tapani Nurmmi, SESKO LIITE A Esimerkkejä paksuista pölykerroksista SFS-EN 61241-14 Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 14: Valinta ja asennus > 50 mm Kuva A. 1a Paksu kerros laitteen päällä Electrical apparatus for use in the presence of combustible dust. Part 14: Selection and installation T 5mm < 250 o C > 5 mm Kuva A. 1b Paksu kerros laitteen päällä pölyn alhaisesta syttymislämpötilasta johtuen. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Uusi standardi koneiden ohjausjärjestelmille SFS-EN 62061 Useimpien koneiden ja laitoksien hallinnassa tarvitaan nykyaikaista automaatiota. Automaattisilla järjestelmillä voidaan parantaa prosessien hallintaa ja siten myös turvallisuutta. Varsinkin koneyhdistelmien ohjausjärjestelmissä käytetään varsin monimutkaista elektronista teknologiaa, jolla on kasvava merkitys koneen kokonaisturvallisuuden toteuttamisessa. Koneiden ja laitteiden turvallisuuden varmistamisen tavoitteena on, että ne toimivat tarkoitetulla tavalla sekä tavanomaisessa käytössä että poikkeustilanteissa. Toiminnallisen turvallisuuden (Functional Safety) lähestymistapa on osoittautunut tässä parhaaksi menetelmäksi. Perustana on ns. kattostandardi, IEC 61508 1 7 sähköisten ja elektronisten ohjausjärjestelmien toiminnallisesta turvallisuudesta. Sen pohjalta on valmisteltu ja valmistellaan eri aloille sovellusstandardeja. Uusin sellainen on standardi SFS-EN 62061: Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvien sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien elektronisten ohjausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus SFS-EN 62061 perustuu IEC:n standardiin IEC 62061. Se on tarkoitettu erityisesti koneiden suunnittelijoille, ohjausjärjestelmien valmistajille ja niille, jotka yhdistävät ohjausjärjestelmiä koneeseen. Tarpeen se on kaikille, jotka ovat mukana turvallisuuteen liittyvän sähköisen ohjausjärjestelmän suunnittelussa sekä kelpuutuksessa. Standardi esittää lähestymistavat, vaatimukset ja menetelmät turvallisuuteen liittyviltä ohjaustoiminnoilta vaadittavan suorituskyvyn aikaansaamiseksi. Koneissa käytetään yhä useammin sähköistä ohjausjärjestelmää toteuttamaan turvatoimintoja, jotka on lisätty koneeseen riskin pienentämiseksi. Standardin mukaisesti suunniteltu sähköinen tai elektroninen ohjausjärjestelmä parantaa luotettavuutta pienentämällä niitä riskejä jotka johtuvat sähköisen ohjausjärjestelmän vikaantumisesta. Standardi esittää vaatimukset ja menetelmät joilla asetetaan vaadittavat turvallisuuden eheystasot (Safety Integrity Level, SIL) jokaiselle turvallisuuteen liittyvän sähköisen ohjausjärjestelmän toteuttamalle ja turvallisuuteen liittyvälle ohjaustoiminnolle koneen riskin arvioinnin tulosten perusteella turvallisuuteen liittyvän sähköisen ohjausjärjestelmän suunnittelu ja toteutus voidaan tehdä siten, että ohjausjärjestelmä soveltuu sille määritellyille turvatoiminnoille ja täyttää turvallisuuden eheyden tason vaatimukset kelpuutetaan turvallisuuteen liittyvä sähköinen ohjausjärjestelmä. Standardi on kaksikielinen (englanti/suomi) ja siinä on 198 sivua. Standardia myy Suomen standardisoimisliitto SFS ry, puhelin: 09-149 9331, sähköposti: sales@sfs.fi. Hinta 85 (ALV 0%). Lisätietoja standardista antaa Sanna Saarela SESKO ry:stä, puhelin: 045-6578 660, sähköposti: sanna. saarela@sesko.fi. Sanna Saarela, SESKO Pienjännitevarokkeiden vaatimuksiin täydennysosa SFS-EN 60269-1/A1 Pienjännitevarokkeiden yleisiä vaatimuksia koskevaan standardiin on ilmestynyt hiljattain suomeksi täydennysosa SFS-EN 60269-1/A1. Täydennysosa liittyy kiinteästi standardiin SFS-EN 60269-1:2000 Pienjännitevarokkeet. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Pienjännitevarokkeiden kosketussuojausvaatimuksia on täsmennetty pinta- ja ilmavälejä sekä vuotovirtoja koskevien vaatimusten osalta. Standardimukaista varokkeiden eristysominaisuuksien testausta on täsmennetty sekä standardiin on lisätty testi, jolla todetaan varokkeen soveltuvuus erotukseen. Lisäksi pienjännitevarokkeiden terminologiaa koskeva osuus on julkaistu kokonaan uudelleen pienillä täsmennyksillä varustettuna. Standardin lisäystä SFS-EN 60269-1/A1 myy SFS:n asiakaspalvelu puh. (09) 1499331, sähköposti sales@ sfs.fi ja sen hinta on 30,20 (ALV 0%). Lisätietoja standardin sisällöstä saa SESKOsta Juha Vesalta, puh. (09) 696 3958. Juha Vesa, SESKO
UUDET VAHVISTETUT JA JULKAISTUT STANDARDIT Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät alla olevien yhteystietojen avulla. www.sesko.fi/ajankohtaista/standardit/uudet SFS-standardit SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, p. (09) 149 9331, faksi (09) 146 4914, sähköposti: sales@sfs.fi, http://sales.sfs.fi www.sesko.fi/ajankohtaista/standardit/uudet IEC-standardit IEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, 00211 Helsinki, p. (09) 696 3970, faksi (09) 677 059, sähköposti: info@sesko.fi www.sesko.fi/ajankohtaista/standardit/uudet EN-standardit CENELEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, 00211 Helsinki, p. (09) 696 3970, faksi (09) 677 059, sähköposti: info@sesko.fi SESKOn hallitus 2006 SESKOn toiminnan tarkoituksena on suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvyn edistäminen tukemalla standardoinnin avulla turvallisten ja yhteensopivien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä sähköasennusten ja järjestelmien tuottamista. 10 SESKON maaliskuussa 2006 valittu hallitus asettui ryhmäkuvaan ennen kokousta 5.5.2006. (Sulkeissa jäsenen edustama jäsenyhteisö ellei sama kuin työnantaja sekä nykyinen toimikausi.) Takana seisovat (vas): Ryhmäpäällikkö Leo Laaksonen, Teknologiateollisuus ry (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry, 2004-2006), Insinööri Vesa Haakana, Inspecta Oy (Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry, 2006-2008) SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, hallituksen sihteeri Automaatiopäällikkö Matti Häkkinen, UPM-Kymene Oyj, Voikkaa (Teollisuuden Sähkö ja Automaatio ry, 2005 2007) Johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuuus ry (2004 2006) Vice-President Kirsi Sormunen, Nokia Oyj (Teknologiateollisuus ry, 2005-2007) Johtaja Reijo Mattinen, Turvatekniikan keskus (2006 2008) Laatupäällikkö Juhani Mäenpää, Tekmanni Oy (Talotekniikkaliitto ry), joka on kuvasta puuttuvan, Sähkö-ja teleurakoitsijaliiton toimitusjohtajan, Olli-Heikki Kyllösen (2005-2007) varamies. Edessä istuvat: Standardointiyksikön päällikkö Timo Leppinen, Viestintävirasto (2004 2006), Puheenjohtaja, Kehitysjohtaja Kimmo Saarinen, Evox Rifa Group Oyj (Sähköinsinööriliitto ry, 2005 2007) Varapuheenjohtaja, Johtaja Rainer Smått, ABB Oy Pienjännitetuotteet (Teknologiateollisuus ry, 2006 2008)
KUULUMISIA Sähkötyöturvallisuusstandardi edelleen kärjessä Standardi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus on koko olemassaolonsa ajan, eli vuodesta 1999 ollut eniten hankittu SFS:n julkaisu. Ensimmäistä painoksen menekki oli runsaat 26 000 kappaletta. Standardista julkaistiin viime syksynä uusi painos, jonka levikki viime vuonna oli yli 3600 kappaletta. Standardin kysyntä on jatkunut ja tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana sitä hankittiin runsaat 2200 kappaletta. Toinen suurilevikkinen SFS:n julkaisu on ollut jo usean vuoden ajan SFS käsikirja 144, joka sisältää pienjännitesähköasennuksia käsittelevän standardisarjan SFS 6000. Käsikirjasta julkaistiin viime vuonna uusi painos ja sitä on hankittu tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana n. 1200 kappaletta. SFS 6002 ja käsikirja 144 olivat alkuvuonna jälleen SFS:n koko myynnin kärjessä. Muita paljon käytettyjä sähköalan SFS-julkaisuja olivat alkuvuonna suurjännitesähköasennuksia koskeva standardi SFS 6001+A1, räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennuksia käsittelevä SFS-käsikirja 140 ja jakokeskuskäsikirja 154. Myös ne olivat kymmenen myydyimmän SFS:n julkaisun joukossa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Standardien myyntimäärät osoittavat omalta osaltaan standardien merkitystä sähköalalla. Standardeilla ja käsikirjoilla on iso käyttäjäkunta ja niitä käytetään apuna myös määräysten vaatimusten täyttämisessä. Lisätietoja standardista ja käsikirjasta saa SESKOsta Tapani Nurmelta puh. (09)6963961 sähköposti tapani.nurmi@sesko.fi. Kiitokset aktiivisille lukijoillemme palautteeesta! Kysyimme huhtikuussa lukijoiltamme mielipiteitä ja toiveita tämän SESKOn tiedotteen sisällöstä ja ulkoasusta. Kiitämme vastanneita runsaasta palautteesta. Sen pohjalta kehitämme tiedotetta edelleen. Kyselyyn vastanneista: 83 % kuuluu johonkin komiteaan tai seurantaryhmään ja erityisen aktiivisesti olivat vastanneet vähemmän kuin kymmenen vuotta mukana olleet (graafi). 50 % on yli 50-vuotiaita. 38 % on ollut mukana 1-5 vuotta 26 % on ollut mukana 6-10 vuotta 61 % työskentelee asiantuntijatehtävissä 13 % työskentelee johtotehtävissä 38 % edustaa yritystä jossa työskentelee yli 500 henkilöä. 48 % lukee tiedotetta mieluiten paperiversiona 11% pitää parempana sähköistä tiedotetta Kuinka monta vuotta ollut mukana SESKOn toiminnassa 1-5 v 6-10 11-15 6-10 vuotta mukana 1-5 vuotta mukana 16-20 21-30 yli 30 v 11
M SESKO ry PL 134 Särkiniementie 3 00211 Helsinki.Y275 Tutustu kotisivuihimme: www.sesko.fi IEC-standardit sähköisinä SESKOsta SESKO välittää IEC-standardeja sähköisesti pdf-muodossa joko sähköpostilla tai CD-ROM levyllä. Vanhat standardit ovat image-kuvina, joissa ei ole hakumahdollisuutta. Uudet standardit ovat hakukelpoisina pdfversioina. Hinta on sama kuin alkuperäisillä IEC-standardeilla. Maksu tapahtuu laskulla. Lisäksi voit tilata seuraavia tuotteita: CENELEC-standardit IEC:n ja CENELECin työpaperit Catalogue of IEC Publications, päivitettävänä CD-levynä 40 CENELEC Catalogue, kahtena CD-levynä 70 Links between Products, Directives and Standards in the Electrotechnical Field, CD-levynä 70 Mainitut hinnat ovat verottomia, alv 22 %. Toimitusmaksu 7 /lähetys. IEC cataloguen toimitusmaksu on 15 Koulutusmateriaali Perustietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimistyöstä ja standardien valmistelusta saat kotisivultamme Koulutusmateriaali -osasta. Jos tarvitset esityksiä PowerPoint-muodossa, voit pyytää niitä SESKOsta info@sesko.fi. tai puhelimitse (09) 696 3970. Esityksiä saa käyttää vapaasti ja niitä saa tarvittaessa muokata. Mukaan komiteatyöskentelyyn? SESKOn komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille asiasta kiinnostuneille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden seurata ja vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten CENELECstandardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Tietoa sähköalan standardisoimistyöhön osallistumisesta löydät SESKOn verkkosivuston otsikon Ohjeita alta. SFS-käsikirjat ja standardit SFS:n asiakaspalvelusta TILAUKSET puh. (09) 149 9331, sähköposti sales@sfs.fi. www.sfs.fi kesäk2006_tik