www.retermia.fi kustannustehokkain energiansäästöratkaisu
Contents Yritysesittely 5 Retermia teknologia 7 Toimintaperiaate 8 Esisuodatus 9 Sähkötehokkuus 11 Retcool -jäähdytys 12 Recal -laskentapalvelu 14 3D-mallinnus 15 Ympäristö 16 Mitoitustiedot 18 Esco-rahoitus 23 ESCO-toiminta 24 Retermia Esco Support Service 26 Case-esimerkkejä 27 Koulut ja oppilaitokset 28 Sairaalat ja terveyskeskukset 31 Uimahallit 34 Ravintolat ja ammattikeittiöt 36 Toimisto- ja virastotalot 37 Teollisuus 38 Tuotetyypit 39 Tuote-esittely 40 Laitevalmistajan väliosaan 42 Retermia runkoon 46 LTO-huippuimuri (LTOH) 50 LTO-katos 58 Ilmankäsittelykatos 64 Yhteystiedot 66
Yritysesittely Oy Retermia LTD Retermian tavoitteena on asiakkaan ilmastointiin ja lämmöntalteenottoon liittyvien ongelmien ja kysymysten ratkaiseminen. tarjoamalla sekä asiantuntevaa palvelua että korkealuokkaisen tuotteen. Retermia Oy huolehtii asiakkaidensa energiansäästöstä, hyvästä sisäilmasta ja ilmanvaihtojärjestelmän käyttövarmuudesta. Retermia Oy on toiminut kotipaikkakunnallaan Heinolassa vuodesta 1982 lähtien. Yhtiö on kehittänyt ja patentoinut ainutlaatuisen neulalämmönsiirtimen ja siihen liittyvän valmistusmenetelmän. Tuotannon laatua kontrolloidaan ISO 9001-standardin mukaisen laatujärjestelmän avulla. Ympäristövaikutusten hallintaan käytetään ISO 14001: n mukaista järjestelmää. Elinkaariarviointia (LCA) hyödynnetään tuotesuunnittelussa. Myös yrityksen talous on vakaalla pohjalla: Retermia Oy kuuluu Dun & Bradstreet Oy:n ja Asiakastieto Oy:n korkeimpaan AAA-luottokelpoisuusluokkaan. Olemme Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsen. www.sisailmayhdistys. fi
Retermia teknologia
Toimintaperiaate Toimintaperiaate Neulalämmönsiirrin on epäsuoraan rekuperatiiviseen lämmöntalteenottojärjestelmään suunniteltu lämmönsiirrin. Neulalämmönsiirrin ottaa poistoilman lämpöenergiaa talteen ja sitoo sen lämmönsiirtonesteeseen. Neste pumpataan liuospumpun avulla tulopuolen lämmönsiirtimeen, missä nesteen sisältämä lämpöenergia esilämmittää tuloilman. Neulalämmönsiirrin toimii lisäksi karkeasuodattimena, joten siitä käytetään myös nimitystä LTOesisuodatin.
Esisuodatus Esisuodatus Suodattimien kostuminen on yksi ilmastointijärjestelmien yleisimmistä ongelmista. Kun suodattimen pinnalla oleva orgaaninen pöly kostuu, se toimii kasvualustana erilaisille mikrobeille (Lysne ym. 1999, Halonen ym. 2000). Erityisen vakavia märkäsuodatinongelmia esiintyy rakennuksissa, joissa ilmastointijärjestelmän käyttö ei ole jatkuvaa (Seuri ja Palomäki 2000). Kuva. Retermia konesovitus, tulopuoli. N e u la lä m m ö n s iirrin e s tä ä k o s te u s va u rio ita Toinen yleinen ongelma ilmanvaihtolaitoksissa on lumen tunkeutuminen ilmanottosäleikön (A) läpi IV-kanavaan ja suodattimiin (B) (Kristiansen ym. 1999). Suodattimiin ja kanavaan kertynyt biologinen pöly kostuu ja olosuhteet muodostuvat otollisiksi mikro-organismeille. Lisäksi käyttöhäiriöitä saattaa aiheuttaa suodattimien jäätyminen ja repeytyminen sekä ilmavirran kuristumisesta aiheutuva painesuhteiden muuttuminen. K o s te u s va u rio t ilm a s to in tijä rje s te lm ä ss ä S a te e n, lu m e n ja k o ste ud e n tu nk e utu e ssa ilm a sto in tijärje ste lm ä ä n ta p a h tu u seura a va a : T o im ii tu lo p u o le lla L T O -esisuodattim e n a: e silä m m ittä ä ja k u iva a u lk o ilm a n e n n e n k u in se saavu tta a p ä ä suodattim e n S u o d a ttim e n k ä yttö ik ä kasva a n o in 3 -k e rta isek si H a ju -, m ikro b i- ja k o rro osio -o n g e lm ilta vä ltytä ä n S u o d a ttim e n to im in ta tu rva ttu m yö s lum ip yryje n a ik a n a T o im ii p o isto p u o le lla k ark e a suodattim e n a, m u ita suodattim ia e i n o rm a a listi ta rvita Neulalämmönsiirrin toimii tuloilmapuolella ns. LTO-esisuodattimena esilämmittäen ja kuivattaen ulkoilmaa sekä poistoilmapuolella karkeasuodattimena poistaen ilmasta karkean pölyn ja vaimentaen samalla myös ääniä. S u o d a ttim e n to im in ta h ä iriin tyy ta i e styy k ok o n a a n S u o d a tin vo i jä ä tyä ja rep e ytyä Ilm a sto in tijä rje ste lm ä ssä ta p a htu u k orro o sio va u rio ita M ik ro b ik a svu sto a ilm e styy suodattim iin ja m u ih in jä rje ste lm ä n o siin T ukk e utu n e e t suodattim e t a ih e u tta va t k ä yttö h ä iriö itä S u o d a tin k u sta n n uk set no u seva t k o rk e ik si Suodattimien kastumisen ja lumihaittojen estämiseksi tuloilman neulalämmönsiirrin tulisikin sijoittaa virtaussuunnassa ennen ensimmäistä suodatinta (Hakkila 1988, Halonen ym. 2003). Esisuodattimena toimivalla lämmönsiirtimellä on monia etuja: Lumi ja kosteus eivät tuki pääsuodattimia eikä suodatinpinnoilla esiinny haju- tai mikrobiongelmia. Pääsuodattimen käyttöikä pite-
nee moninkertaisesti. Käyttöhäiriöt vähenevät ja suodatusastetta voidaan nostaa esim. suosituksen mukaiselle EU-7 tasolle ja siten parantaa tulo- ja sisäilman laatua. Poistopuolella ei tarvita suodatinta ollenkaan, sillä neulalämmönsiirrin toimii ns. LTOsuodattimena. Retermian neulalämmönsiirtimen esisuodatuskyky on noin EU3 -luokkaa. LTO-esisuodatin ( I.) estää siten lumen, isokokoisen siitepölyn ja muiden vastaavien partikkelien pääsyn ilmanjakokanaviin. Puhdas tuloilma ja kuivana pysyvät suodattimet ( III.) takaavat korkean sisäilman laadun. Kuopion yliopiston ja Kuopion työterveyslaitoksen tutkijat selvittivät neulalämmönsiirtimen kyvyn estää suodattimen kosteutta ja mikrobivaurioita. Neulalämmönsiirrin sijoitettiin tutkimuksessa ennen tuloilmasuodatinta. Suodattimen suhteellista kosteutta ja lämpötilaa seurattiin jatkuvasti kolmessa pisteessä: 1) ulkoilma, 2) suodatin ja 3) sisäilma, noin vuoden ajan. Suodattimen suhteellinen kosteus pysyi kaikkina vuodenaikoina alle 70 %:ssa ja lämpötila yli 3 C:een. Suodatin pysyi kuivana koko käyttö-ikänsä, myös lumipyryjen aikana, mikä vähensi vaihtotarvetta. Kosteissa oloissa viihtyvien mikrobien pitoisuudet ja lajimäärä olivat suodatinkammiossa pienemmät kuin lämmönsiirtimessä, eli neulalämmönsiirrin esti ulkoilman mikrobien leviämistä pääsuodattimeen (Halonen ym. 2003). Suhteellisen kosteuden keskiarvot eri vuodenaikoina 4.1.02-16.1.03. Talvi = joulukuu-helmikuu, kevät = maaliskuu-toukokuu, kesä = kesäkuu-elokuu, syksy = syyskuu-marraskuu. Neulalämmönsiirrin piti suodattimen (lasikuitu EU-7) suhteellisen kosteuden alle 70 prosentissa koko vuoden (piirretty Halosen ym. (2003) taulukosta 1). Lämpötilan keskiarvot eri vuodenaikoina 4.1.02-16.1.03. Talvi = joulukuu-helmikuu, kevät = maaliskuu-toukokuu, kesä = kesäkuu-elokuu, syksy = syyskuu-marraskuu. Neulalämmönsiirrin piti suodattimen (lasikuitu EU- 7) lämpötilan yli kolmessa asteessa koko vuoden (piirretty Halosen ym. (2003) taulukosta 1). 10
Sähkötehokkuus Sähkötehokkuus Lämmöntalteenottolaitteiden elinkaarikustannuksista pääosa muodostuu käyttökustannuksista eli käytännössä puhaltimien sähkönkulutuksesta. Puhaltimen sähkönkulutuksen aiheuttamat kustannukset voivat olla moninkertaiset lämmityskustannuksiin verrattuna (Mäkinen 1999). Sähkötehokkaiden laitteiden valinta on ensiarvoisen tärkeää käyttökustannuksien kurissapitämiseksi. Pieni painehäviö (Pa) kertoo laitteen sähkötehokkuudesta. Vuotuiset käyttökustannukset ilmastointijärjestelmän sähkönkulutuksessa ja suodattimien kustannuksissa energian hinnalla 0,08 /kwh, kun laitoksen tulo- ja poistoilmavirta on 50 m3/s, käyttöaika 8760 h/vuosi ja puhallinhyötysuhde 0,5. Neulalämmönsiirtimen suuren lämmönvaihtopinta-alan ansiosta otsapintanopeudet pysyvät pieninä. Siksi neulalämmönsiirtimessä on alhainen ilmapuolen painehäviö, vain noin 30-50 Pa. Koska ilmastointisaneerauksen yhteydessä ei tarvitse hankkia tehokkaampia puhaltimia, säästetään sähkökustannusten lisäksi myös investointikustannuksissa. Uudisrakentamisen yhteydessä SFP-arvo alenee 25-35 prosentilla ( n. 1kW/(m 3 /s) ) perinteisiin lämmöntalteenottolaitteisiin verrattuna. Retermian kotisivuilla voit määrittää oman järjestelmäsi sähkötehokkuusluokan ja vertailla painehäviön vaikutusta käyttökustannuksiin. 11
Retcool -jäähdytys RETCOOL -jäähdytyksellä mukavuutta RETCOOL on Retermia Oy:n uniikki tapa suorittaa talviaikainen tuloilman lämmöntalteenotto ja kesäaikainen tuloilman jäähdytys samalla neulalämmönsiirtimellä. Sisäilman oikea lämpötila on tärkeä viihtyvyyden kannalta. Yhä useammassa rakennuksessa esiintyy ajoittaista jäähdytystarvetta. Retermian ratkaisussa lisäkustannuksilta ja ongelmilta vältytään. Retermian kehittämä lämmöntalteenottolaite toimii samalla (tai haluttaessa pelkästään) jäähdytyspatterina. Se voidaan sijoittaa esimerkiksi katolle, joten konehuoneen ahtaus ei ole ongelma. Neulalämmönsiirtimen ainutlaatuisen rakenteen vuoksi sen aiheuttama ilmanvastus on hyvin alhainen. Puhaltimia ei tarvitse vaihtaa, vaan vanhojen laitteiden teho riittää saman ilmavirtauksen säilyttämiseen. Näin säästetään sähköä ja erillisten jäähdytyspattereiden sekä uusien puhaltimien hankintahinta. Samalla saavutetaan miellyttävä sisäilmasto ympäri vuoden. Retcool -jäähdytys toteutetaan taloudellisesti korkealla nesteen lämpötilatasolla, suurella nesteen lämpenemällä neulalämmönsiirtimessä ja pienellä nestevirtaamalla. Neulalämmönsiirtimen alhaisen ilmapuolen painehäviön ansiosta jäähdytystehoa voidaan lisätä ensin ilmamääriä kasvattamalla ja seuraavana portaana laskea tulopatterille tulevan liuoksen lämpötilaa tai kasvattaa tulopatterille tulevaa nestevirtaa. Jäähdytys pystytään toteuttamaan mahdollisimman taloudellisesti suurella liuospuolen lämpötilaerolla, vaikka jäähdytyskuorman vaihtelu olisi suurta. Täten tuloilman kondensoinnin aiheuttamat tehohäviöt minimoituvat ja kylmän tuoton hyötysuhde paranee. Retcool -jäähdytyksessä sekä jäähdytystehon tarve pienenee, että kylmän tuoton hyötysuhde paranee. Edellä mainittujen seikkojen ansiosta Retcool on ideaalinen ratkaisu myös kaukokylmäjäähdytykseen. Sairaaloissa, vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa ja monissa muissa rakennuksissa kärsitään tyypillisesti kesäisin liian korkeasta sisälämpötilasta. Toisaalta muina vuoden aikoina on tarvetta tuloilman lämmitykselle. Samaan rakennukseen tarvitaan sekä lämmön talteenotto että jäähdytys. Olemassa oleviin rakennuksiin on usein vaikea lisätä jäähdytyspatteria. Jäähdytyspatterin ilmanvastus lisää puhaltimen sähkötehon tarvetta niin paljon, että puhaltimet on vaihdettava tehokkaampiin. Jäähdytyskoneen käyttämän energian lisäksi syntyy siten ylimääräisiä epäsuoria kustannuksia: puhallininvestointi ja puhaltimen suurentuneen sähkönkulutuksen tuoma lisälasku. Kuvassa on esitetty neulalämmönsiirtimen jälkeisen tuloilman lämpötila siirtimelle tulevan liuoksen lämpötilan funktiona kun neula LTO- järjestelmän tulopuolen lämmönsiirtimellä toteutetaan kesäaikana tuloilman jäähdytys. Mittaukset on suoritettu kahdessa ulkoilman mitoituspisteessä. Lämmönsiirtonesteenä on käytetty etyleeniglykolia, jonka liuosvahvuus 45 painoprosenttia. 12
Nestejäähdytyskonekytkentä Kaukokylmä jäähdytyskytkentä Neulalämmönsiirrin on optimaalinen lämmönsiirrin kaukokylmäjäähdytykseen. Tuloilman jäähdytys voidaan toteuttaa perinteistä jäähdyspatteria merkittävästi suuremmalla nesteen lämpötilaerolla ( neulalämmönsiirtimeltä palaavan liuoksen lämpötila yli 20 C) ja korkealla tulevan liuoksen lämpötilalla. Esimerkiksi 11/21 C liuospuolen lämpötiloilla 27 C & 50 % RH ulkoilma voidaan jäähdyttää 16-17 asteeseen ilmapuolen painehäviön ollessa vain 30 Pa. Kiinteistö Oy Saturnus, Kalevankatu 12 B, Helsinki. Kuvassa vasemmalla jäähdyskone, joka on kytketty Retermian neulalämmönsiirtimeen (oikealla). Neulalämmönsiirrin toimii sekä LTO- että jäähdytyspatterina. Järjestelmä sijoitettu katolle rakennuksen sisätilan säästämiseksi. Neulalämmönsiirtimen jäähdytys voidaan toteuttaa perinteistä jäähdytyspatteria ( 7/12 C mitoitus) merkittävästi suuremmalla nesteen lämpötilaerolla (nesteen lämpötilan nousu neulalämmönsiirtimessä 10-12 C) ja pienemmällä nestevirtaamalla. Tämä johtaa alhaisempiin kaukokylmän vuosimaksuihin. Lisäksi jäähdytys on toteutettu minimaalisella puhallinsähkön kulutuksella. 13
Recal -laskentapalvelu RECAL - laskentapalvelu RECAL (REcovery CALculation) on Retermia Oy: n kehittämä tuntitason laskentaohjelma nestekiertoisten neula LTO- järjestelmien tarkkaan ja luotettavaan energiansäästö- ja vuosihyötysuhde laskentaan. RECAL- ohjelmalla pystytään huomioimaan mm. ilmastointijärjestelmän käyttöprofiilin (käyttöajat, muuttuvat ilmavirrat), sisäisten kuormien sekä kohteen maantieteellisen sijainnin vaikutus vuotuiseen energiansäästöön. RECAL- ohjelman laskennan tarkkuus on testattu laboratoriomittauksin. RECAL VS. perinteinen tapa laskea säästöt Perinteisesti LTO- järjestelmällä saavutettu vuotuinen energiansäästö perustuu LTO- järjestelmällä säästetyn energian laskentaan vuoden keskilämpötilassa ja painottamalla saatua tulosta puhaltimien käyntiaikasuhteella (h/vrk & vrk/vko). Perinteinen tapa laskea LTO- järjestelmällä saavutettuja energiansäästöjä johtaa liian suureen energiansäästö lukemiin ja liian lyhyeen takaisinmaksuaikaan. Perinteinen laskentatapa saattaa antaa jopa 1.5 kertaa suurempia tuloksia verrattuna tarkkaan, RECALohjelman, laskennan tuloksiin. ESCO- hankkeissa rahoittajan riskit pienenevät kun energiansäästö- ja takaisinmaksulaskelmat ovat tarkkoja. RECAL- ohjelman tuloste LTO- järjestelmällä saavutetusta lämmön säästöstä ulkoilman lämpötilan funktiona. RECAL - ohjelma RECAL- ohjelmalla saadaan luotettava kuva LTOjärjestelmän taloudellisista säästöistä sekä järjestelmän takaisinmaksuajasta. RECAL- ohjelma kertoo, kuinka paljon asiakkaan Retermia LTO- järjestelmä säästää energiaa juuri hänen kiinteistössään. RE- CAL- ohjelmalla saadaan luotettava ja totuudenmukainen kuva säästöistä, jotka LTO-järjestelmän avulla saavutetaan. RECAL- ohjelman laskennan ero verrattuna perinteiseen LTO- järjestelmien energiansäästölaskelmiin. Perinteisellä laskentatavalla saavutetun lämpöenergian säästö (vihreän) pylväs. RECAL- ohjelman avulla myös LTO- järjestelmän valvonta ja mahdollisten puuteiden löytyminen helpottuvat. RECAL- ohjelmalla saadaan luotettava ja totuudenmukainen kuva säästöistä, jotka LTO-järjestelmän avulla saavutetaan. ESCO- hankkeissa rahoittajan riskit pienenevät kun energiansäästö- ja takaisinmaksulaskelmat ovat tarkkoja. 14
3D-mallinnus 3D-mallinnus Retermia käyttää tuotesuunnittelussa Autodesk Inventor 3D-mallinnusohjelmistoa. Ohjelmiston avulla pystymme toimittamaan asiakkaillemme nopeasti tarkkoja ja havainnollisia tuotekuvia. Retermian 3D-malleja on mahdollista käyttää rautalankamalleina normaaleissa Autocad-piirrustuksissa (esim. DWG), jolloin Retermian tuotteet voidaan lisätä suoraan suunnittelijan piirtämiin pohjakuviin. 3D-mallinnuksen avulla voimme myös havainnollistaa eri asennus- ja sijoitusvaihtoehtoja toteuttamalla malleja ympäristöstä, johon Retermian tuotteet aiotaan sijoittaa. 15
Ympäristö Yrityksen toiminnan ympäristövaikutukset Yrityksen toiminnan ympäristövaikutuksia hallitaan ISO 14001-standardin mukaisen ympäristöhallintajärjestelmän avulla. Retermia Oy sai Hämeen ympäristökeskuksen kunniamaininnan (2003) energian säästön edistämisestä ja ympäristön kannalta vastuullisesta tuotannosta. Retermia Oy:ssa otetaan ympäristöasiat huomioon kaikessa toiminnassa. Retermia panostaa erityisen paljon tuotekehittelyyn ja tuotteiden korkeaan laatuun. Osana tuotekehittelyä pyritään mahdollisimman materiaalitehokkaaseen toimintaan tuotteiden valmistamisessa. Uudet tuotantotavat suunnitellaan materiaaleja säästäviksi. Tästä seuraa kustannussäästön lisäksi myös vähentynyt ympäristörasitus: kun hukka minimoidaan, jätteen määrä vähenee. Toisaalta valmistettaessa vähemmästä enemmän edistetään kestävää kehitystä myös siten, että materiaalien valmistuksen ympäristökuormat vähenevät. Valmiit tuotteet pakataan puulavoille ja suojataan muovikalvolla. Vientiin menevät tuotteet suojataan lisäksi puuhäkein silloin, kun niiden rakenne sitä edellyttää. Pakkausten hyötykäytöstä on huolehdittu Pakkausalan ympäristörekisteri PYR:n jäsenyyden kautta. Hankintoja tehtäessä kiinnitetään huomiota ympäristöasioihin. Kemikaalien tuotekehitystä seurataan aktiivisesti ja kemikaalit pyritään vaihtamaan vähemmän haitallisiksi sitä mukaa kun uusia tuotevaihtoehtoja tulee markkinoille. Ongelmajätteiden määrää pyritään näin vähentämään. Jätteet lajitellaan paperi-, pahvi-, energia-, kaatopaikka-, bio- ja ongelmajätteiksi sekä kukin metallijätelaji erikseen. Kaatopaikkajätettä syntyy erittäin vähän (alle 1 % kokonaisjätemäärästä). Lajittelusta on olemassa selkeät ohjetarrat, jotka on kiinnitetty kaikkien jäteastioiden välittömään läheisyyteen. Jätteiden määrää pyritään vähentämään. Hankintoja tehtäessä neuvotellaan toimittajien/ valmistajien kanssa turhan pakkaus- yms. materiaalin käytön vähentämisestä. Tuotantoprosessista ei synny jätevettä. Henkilöstölle järjestetään koulutusta ympäristöasioissa. Tavoitteena on, että henkilöstö tuntee omaan toimintaansa liittyvät ympäristövaikutukset ja tietää, miten niitä voidaan vähentää. Uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ympäristöasioihin ja ympäristöjärjestelmään käytetään avuksi tätä tarkoitusta varten laadittua koulutusmateriaalia. Tuotteen ympäristövaikutukset Neulalämmönsiirrin vähentää ympäristön kuormitusta energian säästön kautta. Neulalämmönsiirtimen avulla poistoilman lämpöä voidaan käyttää tuloilman lämmittämiseen ja säästää siten lämmitysenergiaa, jolloin energiantuotannon päästöt vähenevät. Neulalämmönsiirtimen alhaisen ilmapuolen painehäviön ansiosta lämmön talteenotto tapahtuu sähkötehokkaasti. Neulalämmönsiirtimen toimii lisäksi tulopuolella esisuodattimena ja pidentää siten pääsuodattimen käyttöikää moninkertaisesti. Lämmönsiirtimien valmistus aiheuttaa päästöjä ympäristöön ja kuluttaa luonnonvaroja. Suurin osa valmistuksen ympäristökuormituksesta syntyy raaka-aineiden prosessoinnissa. Alumiinin ja teräksen valmistus ovat ympäristön kannalta erityisen merkittäviä elinkaaren vaiheita. Lämmöntalteenottolaitteen positiiviset ympäristövaikutukset ylittävät moninkertaisesti laitteen valmistuksen ja käytön ympäristörasitukset. Esimerkiksi ilmavirraltaan 11 kuutiometriä sekunnissa olevan neulalämmönsiirtimen (tyyppi: rakenneosa eristetty, käyntiaika 24 h/d, 7 d/ vko) elinkaaren aikainen energiansäästö, noin 15 700 MWh, on yli 24 kertaa suurempi kuin laitteen elinkaaren aikainen energian kulutus. Käytönaikainen sähkönkulutus koostuu pääasiassa lisääntyneen painehäviön aiheuttamasta puhaltimen lisätehon tarpeesta sekä lämmönsiirtonesteen pumppauksesta. Ilmanvaihdon käyntiaika (tuntia päivässä ja päivää viikossa) vaikuttaa luonnollisesti hyvin paljon sähkönkulutukseen. Jos ilmanvaihto on jatkuvasti päällä (esim. sairaalat), sähkönkulutus 16
on suurimmillaan ja käytön osuus elinkaaren aikaisista päästöistä on usein yli 60 %. Toisaalta myös absoluuttinen lämmön säästö on suurimmillaan tässä tapauksessa. Lämmöntalteenottolaitteille voidaan laskea takaisinmaksuaika ympäristömielessä. Käyntiaika vaikuttaa takaisinmaksuaikaan huomattavasti: mitä pidempi ilmanvaihdon käyntiaika, sitä nopeammin valmistuksen ympäristökuormitus kompensoituu energian säästön positiivisilla ympäristövaikutuksilla. Neulalämmönsiirrin on helppo puhdistaa korkeapainepesurilla. Säännöllinen huolto pitää neulalämmönsiirtimen ilmapuolen painehäviön alhaisena ja sähkönkulutuksen pienenä. Neulalämmönsiirtimen komponenteista suurin osa on arvokasta kierrätyskelpoista metallia. Retermia Oy ottaa vastaan käytöstä poistetut neulalämmönsiirtimet ja huolehtii niiden kierrätyksestä. Elinkaariarviointi ja ympäristötuoteselosteet Retermia on suorittanut omasta tuotteestaan elinkaariarvioinnin yhteistyössä Hämeen TE-keskuksen, TKK Lahden keskuksen ja Proventia Oy: n kanssa. ISO 14041-standardin periaatteita noudattaneessa elinkaariarvioinnissa otettiin huomioon kaikki vaiheet raaka-aineiden valmistuksesta tuotteen hävitykseen. Lisäksi laskettiin myös laitteen aikaansaaman energiansäästön hyödyt ympäristölle. Energiaa säästämällä vähennetään energiantuotannon päästöjä, kuten CO2, SO2, NOX ja hiukkaspäästöjä. Verrattaessa myönteisiä ympäristövaikutuksia kielteisiin ympäristövaikutuksiin Eco Indicator-menetelmän avulla selvisi, että noin neljän - viiden vuoden käytön jälkeen laitteen ympäristövelka oli maksettu. Seuraavien viidentoista vuoden ajan laite tuotti nettohyötyä ympäristölle. Tulos pätee ilmanvaihdon ollessa jatkuvassa käytössä. Elinkaariarvioinnin tuloksista ja muista Retermian ympäristöasioista on kerrottu tarkemmin Retermian kotisivuilla www.retermia.fi. Elinkaariarviointia käytetään hyväksi tuotesuunnittelussa ja sen pohjalta annetaan asiakkaalle ympäristötuotetietoutta. Tilatuista neula-lto-järjestelmistä laaditaan yksilöllisiä ympäristötuoteselosteita asiakkaan niin toivoessa. Lähdeluettelo Hakkila, J. 1988: Hygieniasuosituksia sairaaloiden LVI -laitteille. - Teknisen huollon neuvottelupäivät 6.-7.2.1988, Rovaniemi. Sairaalaliitto. Halonen, R., Kokotti, H., Kujanpää, L., Keskikuru, T. ja Reiman, M. 2003: Tuloilmalaitteiston neulaputkipatterin kyky estää hienosuodattimen kosteus ja mikrobivaurio. Teoksessa: Säteri, J. ja Backman, H. (toim.) Sisäilmastoseminaari 2003. SIY raportti 19: 201-206. Sisäilmatieto Oy, Espoo. 409 s. Halonen, R., Keskikuru, T. ja Kokotti, H. 2000: Esisuodattimen käyttö tuloilmakoneen lumenestoon. - Teoksessa: Säteri, J. ja Backman, H. (toim.) Sisäilmastoseminaari 2000. SIY raportti 14: 297-302. ISBN 952-5236-04-8. Sisäilmatieto Oy, Helsinki. 400 s. Kristiansen, Ø., Hanssen, S.O., Stang, J. & Lysne, H.N. 1999: Ventilation air intake - first line of defence against an unfavourable outdoor climate. Proceedings of the 8th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Indoor Air 99. Edinburgh, Scotland, 8-13 August 1999, 5: 61-62. Construction Research Communications Ltd. London, UK. Lysne, H.N., Ahlen, C., Stang, J., Kristiansen, O., Haugen, E., Frydenlunf, F., ja Hanssen, S.O. 1999: Hygienic conditions in ventilation systems and the possible impact on indoor air microbial flora. - Proceedings of the 8th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Indoor Air 99. Edinburgh, Scotland, 8-13 August 1999, 2: 220-224. Construction Research Communications Ltd. London, UK. Mäkinen, P. 1999: Sähkönkulutus ratkaisee ilmanvaihdon energiakustannukset. - Talotekniikka 6/1999. Seuri, M. ja Palomäki, E. 2000: Haasteellinen sisäilma. Riskianalyysi sisäilmaongelmissa. - ISBN 951-682-617-2,Rakennustieto Oy, Helsinki. 17
Mitoitustiedot Retermia lämmöntalteenoton mitoitustiedot 1 YLEISTIEDOT 1.1 Mitoituskohde pvm. 1.2 Säävyöhyke I II III IV VYÖHYKE I (Uudenmaan ja Turun ja Porin läänit) VYÖHYKE II (Vaasan, Hämeen, Kymen ja Mikkelin läänit) VYÖHYKE III (K.-Suomen, Kuopion, Oulun, Pohjois-K läänit) VYÖHYKE IV (Lapin lääni) 1.3 Suunnittelija puh. fax 2 TEKNISET ARVOT 2.1 Ulkoilman mitoituslt. (ºC) kokoteho puoliteho 2.2 Ilman sisäänpuhalluslt. (ºC) 2.3 Sisäilman kosteus 20 % 30 % 40 % 50 % muu (%) 2.4 Poistoilmakanavan/poistoilmaulkosäleikön painehäviö (Pa) / (std-oletusarvot 150 Pa/ 25 Pa) 2.5 Tuloilmakanavan/ ulkoilmasäleikön painehäviö (Pa) / (std-oletusarvot 150 Pa/ 25 Pa) 2.6 Nesteseoksen glykolipit. (%) 30 % (alue I) 40 % (alue II) 50 % (alueet III-IV) muu (%) 2.7 Pisin LTO-nesteputki (m) (HUOM, todellinen pituus) 1.4 1/1 Käyttö (h/d) 1.5 1/2 Käyttö (h/d) 1.6 1/1 Käyttö (d/vko) 1.7 Kohde on: Saneeraus Uudistuotantoa 1.8 Kohde on (ympyröi soveltuva vaihtoehto): Teollisuuskohde Sairaala/ terveyskeskus Toimistorakennus Koulu/ oppilaitos Hotelli/ ravintola Uimahalli/ urheilukeskus Muu, mikä: 18
3 TULOILMAN LTO-LAITTEIDEN TIEDOT 3.1 Aukon / tuloilmakoneen tunnus 3.2 Tuloaukon leveys (mm) 3.3 Tuloaukon korkeus (mm) 3.4 Tulopatterin max. syvyys (mm) 3.5 Tulopatterin ilmavirta (m3 /s) 4 POISTOILMAN LTO-LAITTEI- DEN TIEDOT 4.1 Aukon / poistoilmakoneen tunnus ja tyyppi 4.2 Poistoilman virtaus (m3/s) 4.3 Poistoilman lämpötila (º C), kosteus (%) (ºC), (%) 4.4 Poistopatterin korkeus (mm) leveys (mm) 4.5 Poistopatterin max. syvyys (mm) 4.6 Poistopatterin putkikiepin max. halkaisija (mm) (huippuimureissa) 3.1 Aukon / tuloilmakoneen tunnus 3.2 Tuloaukon leveys (mm) 3.3 Tuloaukon korkeus (mm) 3.4 Tulopatterin max. syvyys (mm) 3.5 Tulopatterin ilmavirta (m3 / s) 4.1 Aukon / poistoilmakoneen tunnus ja tyyppi 4.2 Poistoilman virtaus (m3/s) 4.3 Poistoilman lämpötila (º C), kosteus (%) (C), (%) 4.4 Poistopatterin korkeus (mm) leveys (mm) 4.5 Poistopatterin max. syvyys (mm) 4.6 Poistopatterin putkikiepin max. halkaisija (mm) (huippuimureissa) 3.1 Aukon / tuloilmakoneen tunnus 3.2 Tuloaukon leveys (mm) 3.3 Tuloaukon korkeus (mm) 3.4 Tulopatterin max. syvyys (mm) 3.5 Tulopatterin ilmavirta (m3 / s) 4.1 Aukon / poistoilmakoneen tunnus ja tyyppi 4.2 Poistoilman virtaus (m3/s) 4.3 Poistoilman lämpötila (º C), kosteus (%) (C), (%) 4.4 Poistopatterin korkeus (mm) leveys (mm) 4.5 Poistopatterin max. syvyys (mm) 4.6 Poistopatterin putkikiepin max. halkaisija (mm) (huippuimureissa) 19
5 HINTATIEDOT 5.1 Väliputkisto ( ) 5.2 Liuospumppu ( ) 5.3 Säätölaitteet ( ) 5.4 Lämmön hinta ( /MWh) 5.5 Sähkön hinta ( /MWh) 5.6 Laitteiston käyttöikä (a) 5.7 Nimelliskorko (%) 5.8 Vuotuiset huoltokust. (%) Täyttämällä tämän mitoituslomakkeen ja lähettämällä tiedot laskentapalveluumme, saatte kohteestanne mitoituslaskelman faxilla tai sähköpostitse. (fax 03-871 6950, retermia@retermia.fi). RETERMIA-LÄMMÖNTALTEEN- OTON MITOITUSLOMAKKEIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 YLEISTIEDOT 1.1 Mitoituskohde Mitoituskohteen nimi ja lomakkeen täyttöpäivämäärä. 1.2 Säävyöhyke Kohteen maantieteellinen sijainti: valitaan säävyöhyke. 1.3 Suunnittelija Suunnittelijan nimi ja yhteystiedot. 1.4 1/1 Käyttö (h/d) Ilmastoinnin käyttöaika maksimi-ilmavirtauksella. Yksiköt tuntia/ vuorokausi. 1.5 1/2 Käyttö (h/d) Ilmastoinnin käyttöaika puolitetulla ilmavirtauksella. Yksiköt tuntia/ vuorokausi. 1.6 1/1 Käyttö (d/vko) Ilmastoinnin käyttöaika maksimi-ilmavirtauksella. Yksiköt vuorokautta/ viikko. 2.TEKNISET ARVOT 2.1 Ulkoilman mitoituslämpötila (ºC) kokoteho/ puoliteho Suunnittelijan määrittelemä mitoituslämpötila, jolla LTO-patteri antaa laskennallisen lämmitystehon täydellä / puolitetulla ilmamäärällä. 2.2 Ilman sisäänpuhalluslämpötila (ºC) Tuloilman lämpötila tai rajoituslämpötila 2.3 Sisäilman kosteus Sisäilman suhteellinen kosteus. Oletusarvo 20 % (kuiva ilma). 2.4 Poistoilmakanavan/ poistoilmaulkosäleikön painehäviö (Pa) Poistoilmakanavan/ poistoilmaulkosäleikön painehäviö, johon on laskettava mukaan kaikki LTO:n lisäksi painehäviöitä aiheuttavat tekijät, mikäli ne halutaan otettavan huomioon puhallinkustannuksissa. 2.5 Tuloilmakanavan/ -ulkoilmasäleikön painehäviö Tuloilmakanavan/ ulkoilmasäleikön painehäviö, johon on laskettava mukaan kaikki LTO:n lisäksi painehäviöitä aiheuttavat tekijät, mikäli ne halutaan otettavan huomioon puhallinkustannuksissa. 20
2.6 LTO-nesteseoksen glykolipitoisuus (%) Lämmönvaihdinnesteenä toimivan vesi-glykoliseoksen pitoisuus. Vaihtoehtoina sääaluejako tai muu pitoisuus. Oletusarvona sääalueiden mukainen pitoisuus. 2.7 Pisin LTO-nesteputki (m) Suurin etäisyys LTO-järjestelmän poistoilmapatterin ja tuloilmapatterin välillä. Etäisyys on määritettävä todellisena pituutena (vain yhteen suuntaan). 3. TULOILMAN LTO-LAITTEIDEN MITOITUS 3.1 Aukon / tuloilmakoneen tunnus Piirustuksiin merkitty tuloilma-aukon tunnus. Mikäli on kysymys väliosalämmönsiirtimestä on merkittävä myös tuloilmakoneen malli (esim. HELI2000) 3.2 Tuloaukon leveys Tuloaukon käytettävissä oleva leveys. 3.3 Tuloaukon korkeus Tuloaukon käytettävissä oleva korkeus. 3.4 Tuloaukon syvyys Tuloaukossa käytettävissä oleva maksimisyvyys LTO-laitteelle. 3.5 Tulopatterin ilmavirta Tulopatterin läpi kulkeva ilmavirta. Yksikkönä kuutiometri / sekunti. 5 HINTATIEDOT 5.1 Väliputkisto Suunnittelijan arvioima LTO-nesteputkiston kokonaishinta. Oletusarvo lasketaan käyttäen hyväksi kohdan 2.7 tietoa. 5.2 Liuospumppu Suunnittelijan arvioima LTO-nestepumpun hinta. Oletusarvo määräytyy järjestelmän suuruuden mukaan. 5.3 Säätölaitteet Suunnittelijan arvioima LTO-järjestelmän ohjauslaitteiden hinta. 5.4 Lämmön hinta ( /MWh) Merkitään käytettävän lämmön hinta, euroa/ megawattitunti. Lämmön hinta on sidoksissa käytettyyn lämmönlähteeseen esim. kauko-, öljy- tai sähkölämmitys. 5.5 Lämmön hinta ( / MWh) Merkitään käytettävän sähkön hinta, euroa/ megawattitunti. 5.6 Laitteiston käyttöikä (a) Laskennassa käytetään oletusarvona laitteiston käyttöiälle 15 vuotta. 5.7 Nimelliskorko (%) LTO-investointiin käytetyn rahan vuosikorko. 5.8 Vuotuiset huoltokustannukset (%) Huoltokustannukset vuodessa. Oletusarvona 1 % koko investoinnista. 4 POISTOILMAN LTO-LAITTEI- DEN TIEDOT 4.1 Aukon / poistoilmakoneen tunnus ja tyyppi Piirustuksissa merkitty poistoilma-aukon tunnus. Mikäli on kysymys huippuimurista, on merkittävä myös puhallinkoneen malli (esim FEK- 63). 4.2 Poistoilman virtaus (m3/s) Poistoilmapatterin läpi kulkeva ilmavirta. Yksikkönä kuutiometri/sekunti. 4.3 Poistoilman lämpötila (ºC), kosteus (%) Poistoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus. 4.4 Poistopatterin korkeus (mm), leveys (mm) Poistopatterin suurin sallittu korkeus ja leveys.. 4.5 Poistopatterin maksimisyvyys (mm) Poistopatterin suurin sallittu syvyys. 4.6 Poistopatterin putkikiepin maksimihalkaisija Huippuimurisovelluksissa lämmönvaihtimen neulapatterin suurin sallittu halkaisija. 21
22
Esco-rahoitus 23
ESCO-toiminta ESCO-toiminta (ESCO-opas, 2007) ESCO-palvelu on liiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. ESCO-toimija (Energy Service Company) sitoutuu sovittavalla tavalla energiankäytön tehostamistavoitteiden saavuttamiseen asiakasyrityksessä. (Motiva, 2007). ESCO-palvelun tarjoajana voi toimia erillinen ESCO-yritys, ESCO-toimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö ja energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys. (Motiva, 2007). ESCO-palvelussa energiansäästö saavutetaan yhden tai usean rakennuksen yhden tai usean laitteen tai laiteryhmän tai järjestelmän säästötoimenpiteellä. Toteutus koostuu siis useimmiten LVI-, sähkö-, automaatio- ja rakennusteknisistä toimenpiteistä ja investoinneista (Heimonen ym. 2006). Kustannukset maksetaan säästöillä ESCO-palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. ESCO -palveluun liittyy takuu syntyvästä energiasäästöstä. ESCO-palvelu sopii teollisuusyrityksiin sekä julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. ESCO-hankkeille järkeviä kohteita löytyy mm. rakennusten talotekniikkajärjestelmistä, teollisuuden käyttöhyödykejärjestelmistä ja energiantuotannosta. (Motiva, 2007). 24