Untolan poliittinen aktivoituminen vuoden 1916 vaalien alla Helsingin työväenopisto irma.tapaninen@pp.inet.fi
Sisältö Untolan toiminta torppariasiassa Vuoden 1916 lehtikirjoitukset & eduskuntavaalit 1. ja 3.7.1916 Torpparien asema autonomian ajan lopussa Maanalainen toiminta Keski- Pohjanmaalla Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 1907 1916 Untola Kokkola-lehdessä Torpparien ongelmien taustalla oleva kehitys Lainsäädäntö Torpparien yrityksiä parantaa asemaansa Puolueiden parannusehdotuksia Aikalaisreaktiot Untola Työmiehessä Aikalaisreaktiot Johtopäätöksiä ja keskustelua Kuvalähteet Kehitys vuoden 1907 vaalien jälkeen Torpparit valtiollisen politiikan välikappaleina
Untolan toiminta torppariasiassa Piirros: Ossi Blom 2013, käyttöoikeus myönnetty Tapaniselle 2015. Vuosina 1906 1909 Luottamus vanhasuomalaisten agraaripolitiikkaan Liisan Antin kirjeet ja muut pakinat Välittäjän rooli kansan ja sivistyneistön välissä Vuosina 1910 1916 Harhama (1909) Veden haussa (1910) Avuttomia (1913) Uusi aktivoituminen lehtikirjoittajana 1916 Torpparikysymys vuoden 1916 vaalien tärkein asia
Vuoden 1916 lehtikirjoitukset & eduskuntavaalit 1. ja 3.7.1916 Kokkola 11.4.1916 Onko yleisehdokasjärjestelmä hylättävä? AS. (Julkaistiin Uudessa Suomettaressa 12.4. allekirjoituksella Antti Salo) Suomalaisen puolueen puoluekokous Helsingissä 15 16.4.1916 Untolan Kokkola-lehden kirjoitukset: 13.4.1916 Arkipuheita R. 15.4.1916 Tupakkapuheita Tupakka-Jussi. 18.4.1916 Arkipuheita R. 25.4. 1916 Arkipuheita R. 27.4.1916 Arkipuheita R. 2.5.1916 Tupakkapuheita Tupakka-Jussi. 4.5. 1916 Arkipuheita R 6.5.1916 Arkipuheita R 9.5.1916 Arkipuheita R. 13.5.1916 Tupakkapuheita Tupakka-Jussi. 27.5.1916 Maamiehen mietteitä päivän kysymyksistä R Untolan Työmies-lehden kirjoitukset 29.6. 1916 Porvarikirjeitä 1 Irmari Rantamala 30.6.1916 Porvarikirjeitä 2 Irmari Rantamala 2.7.1916 Porvarikirjeitä 3 Irmari Rantamala
Torpparien asema autonomian ajan lopussa Torpparilaitos muotoutui 1700 1800-luvuilla Torpparien määrä 1700-luvun alussa noin 1000 1800-luvun alussa noin 20 000 1800-luvun lopussa noin 70 000 Torpparisopimuksen heikot kohdat Suullinen vai kirjallinen sopimus Vuokra-kauden pituus ja varmuus Taksvärkin määrä ja laatu
Torpparien ongelmien taustalla oleva kehitys Metsän arvon nousu Viljelymaan arvon nousu Työvoiman tarpeen väheneminen Tuloksena Torppien perustamisen vaikeutuminen Neuvotteluaseman heikkeneminen Autonomian tunteen väheneminen
Lainsäädäntö Vuoden 1734 laki + asetus vuonna 1892 Maanvuokralaki 1900 Laadittiin yksipuolisesti maanomistajan näkökulmasta Vanhentunut jo ennen voimaanastumista Vuoden 1907 vaalit Torpparikysymyksen keskeisyys Torpparikysymyksen kytkeytyminen valtiolliseen kysymykseen Kilpailu torpparien äänistä
Torpparien yrityksiä parantaa asemaansa Tyytymättömyyden ilmauksia jo 1800- luvun puolivälistä lähtien Itsenäisyyspyrkimyksiä Anomuksia senaatille vuodesta 1902 lähtien Työajan lyhennysvaatimuksia Hevosen ja ihmisen työaikaan liittyviä lakkoja vuodesta 1903 lähtien Torpparien ensimmäinen edustajakokous Tampereella huhtikuussa 1906 Laukon lakko 1907 Tammikuussa häädettiin 20 perhettä, huhti-toukokuussa 76 perhettä Torpparien toinen edustajakokous Tampereella tammikuussa 1908
Puolueiden parannusehdotuksia Suomalainen puolue 50 vuoden vuokra-aika, vuokrakauden päättyessä vuokralaiselle korvaus tekemistään parannuksista (J. K. Paasikivi) Nuorsuomalainen puolue Valtion edistettävä rahalainoin torpparien itsenäistymistä Taannehtivan lain vastustaminen (Jonas Castrén) Maalaisliitto Edistettävä torpparien itsenäistymistä eri keinoin Sosialidemokraatit Maanomistajan viljelypakko kaikki viljelyskelpoinen, viljelemätön maa luovutettava viljelykäyttöön
Kehitys vuoden 1907 vaalien jälkeen Uusi torppariasetus ja taannehtiva sopimus vahvistettiin 3/ 1909 Tuolloin voimassaolleet sopimukset sai irtisanoa aikaisintaan 3/1916 (Oswald Kairamo) Maanomistajapiirit Kannattivat maanvuokrauksessa ennen vuotta 1909 vallinnutta lainsäädäntöä Maanvuokrakomitea 1911 1914 kannatti torpparien itsenäistämistä Yleistä mielipidettä muokattiin maanvuokrakomitean ehdotuksen kannalle vuosina 1914 1917 (Kyösti Haataja) Vuoden 1916 vaalit Untolan puheenvuorot Kokkola- ja Työmies-lehdissä Vuoden 1917 vaalit Torppien lunastuslaki vahvistettiin 10/1918 Torppien lunastus pääosin vuosien 1919 1929 aikana
Torpparit valtiollisen politiikan välikappaleina Kuva: Kiertelevä kulkukauppias vuodelta 1906. Kuvaaja tuntematon, Keravan museo CC BY-NC-ND 4.0 1. venäläistämiskausi 1899 1905 Torpparit keisarin suojeluksessa Maanjakohuhuja levittävät laukkukauppiaat Ilmiannot kagaalin maanlaisesta toiminnasta Perustuslaillisten näkemys Moraalitonta kansaa tuli kasvattaa isänmaallisuuteen Vanhasuomalaisten näkemys Vakaa maatalousväestö kansallinen turvatekijä
Maanalainen toiminta Keski-Pohjanmaalla Kuva: Petri Parkkinen/ Iltasanomat (käyttöoikeus myönnetty 30.12.2015 Iltasanomien kuvatoimituksesta) Kagaalin toiminta Varhaisaktivismi Jääkärien värväys
Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 1907-1916 Rkp Sp Nsp Ml Ktvl Sdp 1907 24 59 26 9 2 80 1908 24 55 26 10 2 83 1909 25 48 29 13 1 84 1910 26 42 28 17 1 86 1911 26 43 28 16 1 86 1913 25 38 29 18 1 90 1916 21 33 23 19 1 103
Untola Kokkola-lehdessä Yleisehdokasjärjestelmän kritiikkiä Harvainvaltaisuus Vallan keskittyminen Helsinkiin Venäläislehtien epäoikeutettu kritiikki Suomea kohtaan Suomi ei osallistu sotaan Salakuljetus vihollisen hyväksi Levottomuudet Suomalainen puolue Liiallinen yksimielisyys / itsenäisen ajattelun puute Sananvapauden puute Vanha- ja nuorsuomalaisen puolueen yhdistyminen Tervehdyttäisi puolueoloja
Aikalaisreaktiot Kokkolan Uutiset Yleisehdokasjärjestelmän kritiikki on sivistyksen kritiikkiä Kokkola-lehti käy luokkataistelua Kokkola Kaupungin nuor- ja vanhasuomalaiset yhdistyneet maaseudun paikallisehdokkaita vastaan Paikallisehdokkaat kannattavat puolueen ohjelmaa Yleisehdokkaat ovat irtautuneet puolueen ohjelmasta Uusi Suometar Toivoo Kokkola-lehden hallituksen puuttuvan lehden (Untolan) räikeäksi koettuun kirjoitteluun
Untola Työmiehessä Puhuttelee 1. kirjeessä torppareita Pyytää palstatilaa, koska ei saa porvarilehdissä ääntään kuuluviin Puhuttelee 2. ja 3. kirjeessä puolueen johtoa ja kannattajia Puolustaa sananvapauttaan Pyytää torppareita äänestämään SDP:tä Perusteena se, että kaikki porvarilliset puolueet edistävät maanomistajien (yksityiset / yhtiöt) etuja Viestii, että ei kannata sosialistista yhteiskuntajärjestystä Torppareiden luotettava vain itseensä ja pidettävä kiinni oikeuksistaan raivaamaansa maahan Torppia ei kannata lunastaa tarjotuilla ehdoilla Sanoo SP:n hylänneen tietoisesti puolueohjelmansa Porvarilliset puolueet eivät edistä äänestäjien asioita vaan puoluejohdon itsekkäitä pyyteitä Suomalaisten puolueiden yhdistyminen tervehdyttäisi puolueoloja Yleisehdokasjärjestelmän kritiikkiä Puolueolot ovat näennäisdemokraattiset ja palvelevat vanhoja valtarakenteita
Aikalaisreaktiot Porvarilliset lehdet Olettavat Untolan kääntyneen sosialistiksi Toivottavat hänet ilolla tervemenneeksi Sosialistilehdet Julkaisivat porvarikirjeitä ja pitivät niitä totuudenmukaisina Toivottavat Untolan myötätunnolla tervetulleeksi
Keskustelu
Kuvalähteet Algot Untola-karikatyyri Ossi Blom 2013, käyttöoikeus Tapaninen Torppareita maatöissä kesällä: Wikimedia Commons, Public domain. Puolangan Auholla sijaitseva kunnostettu Tiaisen torppa: Wikimedia Commons, Public domain. Laki: CCO Public domain. Rintamalinja sisällissodan syttyessä: Ville Virrankoski, Wikimedia commons, CC BY 3.0 J. K. Paasikivi ja Jonas Castrén: Wikimedia Commons, Public domain. Kiertelevä kulkukauppias vuodelta 1906. Kuvaaja tuntematon, Keravan museo CC BY-NC- ND 4.0 Jääkärin tie: Petri Parkkinen/ Iltasanomat (käyttöoikeus myönnetty 30.12.2015Iltasanomien kuvatoimituksesta) Algot Untola: Kuvan käyttöoikeus Tapaninen