RAKENNUSJÄRJESTYSTEN YHTENÄISTÄMISEN SEUDULLINEN SELVITYS (LIITE) ram 25.9.

RAKENNUSJÄRJESTYSTEN YHTENÄISTÄMISEN SEUDULLINEN SELVITYS (LIITE) ram 25.9.

2 Sisällys I LUKU... 4 YLEISTÄ... 4 1 SOVELTAMISALA... 4 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 4 3 RAKENTAMISTAPAOHJEET... 4 II LUKU... 4 RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN... 4 4 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN... 4 5 RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA... 4 6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN... 5 7 ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYN RAJAN YLITTÄMINEN... 5 8 MAINOSLAITTEET JA MUUT VASTAAVAT LAITTEET... 5 9 OSOITEMERKINTÄ... 5 III LUKU... 5 PIHA-ALUEEN RAKENTAMINEN... 5 10 PIHAMAAN RAKENTAMINEN... 5 11 AITAAMINEN... 5 IV LUKU... 6 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN JA RANTA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA... 6 12 SUUNNITTELUTARVEALUEET JA NIIDEN OMINAISPIIRTEET... 6 13 RAKENNUSPAIKKA... 6 14 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ... 6 V LUKU... 7 RAKENTAMINEN RANTA-ALUEILLA... 7 15 RAKENNUSPAIKKA RANTA-ALUEELLA... 7 16 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA... 7 17 RAKENNUKSEN SIJOITTAMINEN JA SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA 7 VI LUKU... 8 ERITYISALUEIDEN MÄÄRÄYKSET... 8 18 POHJAVESIALUEET... 8 19 KULTTUURIMAISEMA... 8 20 ONGELMA-ALUEET... 8 21 KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET... 8 22 LENTOMELUALUE... 8 VII LUKU... 9 RAKENNUKSEN ELINKAARI... 9 23 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN TONTILLE... 9 24 MATERIAALIVALINNAT... 9 25 KUNNOSSAPITO JA KORJAAMINEN... 9 26 RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN PURKAMINEN... 9 VIII LUKU... 9 JULKINEN ULKOTILA... 9 27 JULKISEN ULKOTILAN MÄÄRITELMÄ... 9 28 KADUT, TORIT JA MUUT VASTAAVAT LIIKENNEALUEET SEKÄ PUISTOT... 9 29 RAKENNELMAT JA LAITTEET... 9 30 MASTOJEN RAKENTAMINEN... 9 31 KATUALUEEN JA MUUN YLEISEN ALUEEN KAIVULUPA SEKÄ JOHTOJEN YM. SIJOITTAMINEN... 9 32 TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMINEN... 9 IX LUKU... 10 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA... 10 33 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO... 10 34 KONEIDEN JA LAITTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA VARASTOINTI ASUINRAKENNUKSEN TONTILLA... 10 35 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VALVONTA... 10 X LUKU... 10

3 RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO... 10 36 VESIHUOLTO... 10 37 JÄTEHUOLTO... 10 XI LUKU... 10 TYÖMAAT... 10 38 TYÖMAAN PERUSTAMINEN, HOITO JA PURKAMINEN... 10 39 TYÖMAATAULU... 10 40 TYÖMAAN JÄTEHUOLTO... 11 XII LUKU... 11 ASEMAKAAVA-ALUEITA KOSKEVIA LISÄMÄÄRÄYKSIÄ... 11 41 TALOUSRAKENNUKSEN KORKEUS... 11 42 RAKENNUKSEN ETÄISYYS NAAPURITONTIN RAJASTA... 11 XIII LUKU... 12 LUPAJÄRJESTELMÄT... 12 43 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS SEKÄ HELPOTUKSET LUVAN HAKEMISESTA... 12 44 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS... 12 XIV LUKU... 12 ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 12 45 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN... 12 46 TONTIN JA RAKENNUSPAIKAN RINNASTAMINEN... 12 47 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN LIITEKARTAT... 13 48 VOIMAANTULO... 13

4 X KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS I LUKU YLEISTÄ 1 SOVELTAMISALA 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 3 RAKENTAMISTAPAOHJEET LUKU 1: YLEISTÄ (EMILIA) - Nimetty kunnissa joko otsikolla YLEISTÄ (Kangasala, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Vesilahti) tai otsikolla SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET (Lempäälä, Orivesi ja Ylöjärvi). - Lyhyt luku, joka koostuu joko kahdesta pykälästä (Nokia, Orivesi ja Pirkkala) tai kolmesta pykälästä (Kangasala, Lempäälä, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi). - Luvussa käsitellään rakennusjärjestyksen tehtävää, kerrotaan sen soveltamisesta (soveltamisala ja soveltava viranomainen) ja sitä täydentävistä muista mahdollisista kunnassa annettavista määräyksistä tai ohjeista (alueelliset rakentamistapaohjeet). - Luvun pykälät ovat otsikoinniltaan melko samankaltaisia keskenään identtisiä ovat Lempäälä, Vesilahti ja Ylöjärvi (kolme pykälää) sekä Nokia ja Pirkkala (kaksi pykälää). - Kaikista kunnista kyseisen luvun alta löytyy rakennusjärjestyksen soveltamisalaa koskeva pykälä/kohta, vaikka se on jossain kunnissa kirjattu osittain tai kokonaan pykälän rakennusjärjestyksen tehtävä alle (Kangasala, Nokia ja Pirkkala). Seitsemässä kunnassa (pl. Orivesi) on lisäksi rakentamistapaohjeita koskeva kohta. Rakennusjärjestystä soveltava tai sitä valvova kunnan rakennusvalvontaviranomainen on mainittu kyseisen luvun kohdalla viidessä kunnassa (pl. Nokia, Pirkkala ja Tampere, joissa valvova viranomainen mainitaan viimeisessä luvussa ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ). Rakennusjärjestyksen tarkoitusta, tehtävää ja tavoitteita taas on selostettu tarkemmin vain kahdessa kunnassa (Kangasala ja Tampere). - Luku on asiasisällöltään pitkälti samankaltainen kaikissa seudun kunnissa. Se on myös sisällöltään neutraali, eikä sisällä juurikaan kuntakohtaisia ominaispiirteitä (paitsi paikallisten luottamuselinten nimiä). - Helppo yhtenäistää. II LUKU RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 4 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN 5 RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA

5 6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN 7 ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYN RAJAN YLITTÄMINEN 8 MAINOSLAITTEET JA MUUT VASTAAVAT LAITTEET 9 OSOITEMERKINTÄ LUKU 2: RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN (EMILIA) - Nimetty kunnissa joko otsikolla RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN (Kangasala, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Vesilahti) tai otsikolla RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUO- MIOON OTTAMINEN (Lempäälä, Orivesi ja Ylöjärvi). - Pitkähkö luku, joka koostuu kuudesta (Nokia ja Vesilahti), kahdeksasta (Pirkkala ja Tampere), yhdeksästä (Lempäälä ja Ylöjärvi), kymmenestä (Kangasala) tai 14 pykälästä (Orivesi). - Luvussa käsitellään rakennuksen sopeutumista ympäristöön (8/8), rakennuksen korkeusasemaa (5/8), tontin rajan (8/8) ja rakennusalan rajan ylittämistä (7/8), mainoslaitteiden ja vastaavien sijoittamista (7/8) ja osoitemerkintää (8/8), rakennuksen valaistusta (2/8) ja porrashuoneen valoisuutta (1/8). Osassa kuntia luvun alle on laitettu myös aitaamista koskeva pykälä (Lempäälä, Orivesi ja Ylöjärvi), pihamaan rakentamista koskevia pykäliä (Lempäälä, Orivesi ja Ylöjärvi), ympäristön hoitoa ja valvontaa koskevia pykäliä (Lempäälä, Orivesi ja Ylöjärvi), sekä rakentamisen luvanvaraisuutta ja luvanvaraisuuteen liittyviä helpotuksia koskevia pykäliä (Kangasala ja Pirkkala). - Luvun pykälät ovat otsikoinniltaan melko samankaltaisia keskenään identtisiä ovat Lempäälä ja Ylöjärvi. - Luku on sisällöltään neutraalihko ja olisi siksi melko helppo yhtenäistää otsikkotasolla ja myös suurimmilta osin sisältötasolla. Helposti yhtenäistettäviä pykäliä voisi olla rakennuksen sopeutuminen ympäristöön, korkeusasema, tontin rajan ja rakennusalan rajan ylittäminen, mainoslaitteet ja osoitemerkintä, jotka ovat jo pitkälti samankaltaisia. III LUKU PIHA-ALUEEN RAKENTAMINEN 10 PIHAMAAN RAKENTAMINEN 11 AITAAMINEN LUKU 3: PIHA-ALUEEN RAKENTAMINEN (EMILIA) - Nimetty kunnissa joko otsikolla PIHAMAA (Kangasala), PIHAMAAN RAKENTAMINEN (Nokia ja Pirkkala) tai PIHA-ALUEEN RAKENTAMINEN (Tampere ja Vesilahti). Kolmesta kunnasta puuttuu piha-alueiden rakentamista koskeva luku, sillä aihetta koskevat pykälät on sijoitettu rakentamisen sijoittumista ja ympäristön huomioon ottamista koskevaan lukuun (Lempäälä, Orivesi ja Yläjärvi).

6 - Luku koostuu kahdesta (Vesilahti, Lempäälä ja Ylöjärvi), viidestä (Orivesi), kuudesta (Kangasala), seitsemästä (Nokia ja Pirkkala) tai yhdeksästä pykälästä (Tampere). - Luvussa käsitellään piha-alueiden rakentamista, korkeusasemaa (8/8), tukimuureja ja pengerryksiä (3/8), hulevesien johtamista (8/8), lumen varastointia (3/8), liikennejärjestelyjä/ajoneuvoliittymää (6/8), aitaamista (8/8), istutuksia (2/8) sekä rakennelmien rakentamista (5/8). Osassa kuntia luvun alle on laitettu myös kiinteistökohtaista jätehuoltoa koskeva pykälä (Kangasala), maanalaisia johtoja ja rakenteita koskeva pykälä (Orivesi) sekä pyöräpaikoitusta koskevia ohjeita (Tampereella omana pykälänään, Kangasalla tontin liikennejärjestelyjen yhteydessä). - Luvun sisältämät pykälät sekä pykälien sisällöt vaihtelevat enemmän kuin kahdessa edellisessä luvussa. Eroavaisuudet ovat suurimpia pienten ja suurten kuntien välillä, mutta eroavaisuuksia löytyy myös jonkin verran näiden ryhmien sisällä. Joitain yhtäläisyyksiä tietenkin löytyy, ja luku olisi mahdollista yhtenäistää niiltä osin (esim. hulevesien johtamista koskevat kohdat). Kaikilta osin sisällön yhtenäistäminen ei ole järkevää saatikka tarkoituksenmukaista. Yhtenäistämistä saattaisi vaikeuttaa myös se, että luku ei ole sävyltään yhtä neutraali kuin kaksi aikaisempaa lukua. Järkevää kuitenkin olisi, että samaa aihepiiriä koskevat asiat löytyisivät samannimisen luvun alta (tästä poikkeavat tällä hetkellä Lempäälä, Orivesi ja Ylöjärvi. IV LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN JA RANTA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA 12 SUUNNITTELUTARVEALUEET JA NIIDEN OMINAISPIIRTEET 13 RAKENNUSPAIKKA 14 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ LUKU 4: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN JA RANTA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA (EMILIA) - Nimetty kunnissa joko otsikolla ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUO- LELLE RAKENNETTAESSA (Kangasala), RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUO- LELLA (Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi) tai RAKENTAMINEN ASEMA- KAAVA-ALUEEN JA RANTA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA (Vesilahti). - Luku, joka koostuu kahdesta (Lempäälä ja Ylöjärvi), kolmesta (Orivesi, Pirkkala ja Vesilahti), neljästä (Nokia), viidestä (Kangasala), tai seitsemästä pykälästä (Tampere). - Luvun pykälät käsittelevät rakennuspaikkaa (8/8), rakentamisen määrää (8/8), suunnittelutarvealueita (4/8, pl. Kangasala, jonka rakennusjärjestyksessä ei ole lainkaan mainintaa suunnittelutarvealueista, ja Lempäälä, Orivesi sekä Ylöjärvi, joissa suunnittelutarvealueita käsitellään omana erillisenä lukunaan), rakennuksen sijoittamista (1/8, omana pykälänään vain Nokialla) tai sen etäisyyttä naapurista sekä yksityisestä tiestä (1/8, omana pykälänään Tampereella), rakentamista ranta-alueilla (2/8, Kangasala ja Tampere), rakentamista liiken-

7 nemelualueilla (1/8, Kangasala), rakentamista kellariin ja ullakolle (1/8, Orivesi), jätevesien käsittelyjärjestelmää (1/8, Kangasala) sekä tontin ja rakennuspaikan rinnastamista (1/8 Tampere). - Luvun sisältämät pykälät vaihtelevat huomattavasti enemmän kuin edellisissä luvuissa. Kangasalan ja Tampereen luvut poikkeavat pykäliltään ja sisällöltään selkeimmin muista seudun kunnista, koska lukuun on niiden kohdalla sijoitettu myös rantarakentamista koskevia määräyksiä, ja Kangasalan kohdalla myös lentomelualueita sekä jätevesien käsittelyä koskevia määräyksiä. Vaihtelua on myös siitä syystä, ettei suunnittelutarvealueita koskevia määräyksiä ole sijoitettu kyseiseen lukuun Lempäälässä, Orivedellä tai Ylöjärvellä. Kyseisissä kunnissa suunnittelutarvealueita käsitellään omana erillisenä lukunaan. - Pykälien sijainnin ja otsikoinnin erilaisuuden lisäksi myös pykälien sisällöissä on selkeitä kuntakohtaisia eroavaisuuksia. Kyseinen luku tulee myös herättämään eniten poliittisia intohimoja. Sisällön yhtenäistäminen ei ehkä ole kannattavaa eikä myöskään tarkoituksenmukaista, sillä kuntien ominaispiirteiden pitääkin mielestäni tulla esiin tämän luvun määräyksissä. Otsikkotasolla lukujen yhtenäistäminen ja yhdenmukaistaminen (esim. niin, että suunnittelutarvealueita tai rantarakentamista koskevat määräykset löytyisivät samasta kohdasta) kuitenkin varmasti onnistuisi ja olisi järkevää. Luvusta on myös löydettävissä sellaisia yleistekstiksi luokiteltavia osuuksia, mitkä voisivat olla yhdenmukaisia. V LUKU RAKENTAMINEN RANTA-ALUEILLA 15 RAKENNUSPAIKKA RANTA-ALUEELLA 16 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA 17 RAKENNUKSEN SIJOITTAMINEN JA SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA LUKU 5: RAKENTAMINEN RANTA-ALUEILLA (EMILIA) - Nimetty kunnissa joko otsikolla RAKENTAMINEN RANTA-ALUEILLA/ALUEILLE/ALUEELLA (Lempäälä, Orivesi, Vesilahti ja Ylöjärvi). Kangasalla ja Tampereella rantarakentamista koskevat määräykset on sisällytetty asemakaava-alueen ulkopuolista rakentamista koskevaan lukuun omina pykälinään. Nokialla rantarakentamista koskevat määräykset on sisällytetty asemakaava-alueen ulkopuolista rakentamista koskevan luvun yhteen pykälään. Pirkkalassa rantarakentamista koskevat määräykset taas on sisällytetty asemakaava-alueen ulkopuolista rakentamista koskevan luvun kahteen pykälään sekä rakennuksen rakentamista koskevaan luvun yhteen pykälään. - Lyhyehkö luku, joka koostuu yhdestä (Kangasala, Nokia), kahdesta (Lempäälä, Orivesi, Ylöjärvi ja Tampere) tai kolmesta (Vesilahti ja Pirkkala) pykälästä. - Luvun pykälissä käsitellään mm. rakennuspaikkaa (pinta-ala ja/tai rantaviivan pituus), rakentamisen määrää sekä rakennuksen sijoittumista ja sopeutumista (sijainti ja etäisyys rantaviivasta ja tulvavesirajasta).

8 - Niissä kunnissa, joissa on rantarakentamista koskeva oma lukunsa, pykälät ovat otsikoinniltaan hyvin samankaltaisia. Melko samanlaisia otsikoinniltaan ovat kuitenkin myös ne kunnat, joissa ei ole omaa asiaa käsittelevää lukua. Aukikirjoittamistyyliltään ne kuitenkin eroavat yllättävän paljon toisistaan. Myös sisällöstä löytyy selkeitä eroavaisuuksia. - Uskon luvun herättävän melko paljon poliittisia intohimoja, minkä vuoksi sisällön yhtenäistäminen ei ehkä ole tavoitteena kovin kannatettavaa. Otsikkotasolla lukujen yhtenäistäminen ja yhdenmukaistaminen kuitenkin onnistuu helposti. Voi olla, että tarkemman tarkastelun myötä löytyy myös sellaisia yleisiä tekstiosuuksia, jotka voisi yhtenäistää melko helposti. Kipukynnyksiksi muodostuvat edellisen luvun mukaisesti lähinnä numerot kuten rakennuspaikan pinta-ala, rakennusten/rakennelmien etäisyydet rantaviivasta tai rakentamisen määrä. VI LUKU ERITYISALUEIDEN MÄÄRÄYKSET 18 POHJAVESIALUEET 19 KULTTUURIMAISEMA 20 ONGELMA-ALUEET 21 KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET 22 LENTOMELUALUE LUKU 6: ERITYISALUEIDEN MÄÄRÄYKSET (UK) - Nimetty kunnissa melko samalla tavalla - Luvussa käsitellään Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä maankäytön ja rakentamisen rajoituksia - Luvun pykälät ovat otsikoinniltaan melko samankaltaisia > eniten poikkeaa Oriveden ja Vesilahden pykälät - Luvun sijainti kaikissa kunnissa rakennusjärjestyksen loppupuolella loogisessa kohdassa. - Luku on asiasisällöltään pitkälti samankaltainen kaikissa seudun kunnissa. Se on myös pääsisällöltään neutraali, eikä sisällä juuri kuntakohtaisia ominaispiirteitä. Kappaleet kulttuuriympäristöistä ehkä haasteellisimmat. - Olisi helppo yhtenäistää.

9 VII LUKU RAKENNUKSEN ELINKAARI 23 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN TONTILLE 24 MATERIAALIVALINNAT 25 KUNNOSSAPITO JA KORJAAMINEN 26 RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN PURKAMINEN LUKU 7: Rakennuksen elinkaari (UK) - Nimetty kunnissa lähes samalla tavalla - Luvussa käsitellään rakennuksen ylläpitoa, materiaalivalintoja, korjaamista ja purkamista. - Luvun pykälät ovat otsikoinniltaan hyvin samankaltaisia > eniten poikkeaa Lempäälän 28 liikuntaesteettömästä korjaamisesta. - Luvun sijainti kaikissa kunnissa melko samankaltaisesti. - Luku on asiasisällöltään pitkälti samankaltainen kaikissa seudun kunnissa. Se on myös pääsisällöltään neutraali, eikä sisällä juuri kuntakohtaisia ominaispiirteitä. - Olisi erittäin helppo yhtenäistää. VIII LUKU JULKINEN ULKOTILA 27 JULKISEN ULKOTILAN MÄÄRITELMÄ 28 KADUT, TORIT JA MUUT VASTAAVAT LIIKENNEALUEET SEKÄ PUISTOT 29 RAKENNELMAT JA LAITTEET 30 MASTOJEN RAKENTAMINEN 31 KATUALUEEN JA MUUN YLEISEN ALUEEN KAIVULUPA SEKÄ JOHTOJEN YM. SIJOITTA- MINEN 32 TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMINEN LUKU 8: Julkinen ulkotila (UK) - Nimetty kunnissa lähes samalla tavalla - Luvussa käsitellään rakennuksen ylläpitoa, materiaalivalintoja, korjaamista ja purkamista.

10 - Luvun pykälät ovat otsikoinniltaan hyvin samankaltaisia > eniten poikkeaa Lempäälän 28 liikuntaesteettömästä korjaamisesta. - Luvun sijainti kaikissa kunnissa melko samankaltaisesti. - Luku on asiasisällöltään pitkälti samankaltainen kaikissa seudun kunnissa. Se on myös pääsisällöltään neutraali, eikä sisällä juuri kuntakohtaisia ominaispiirteitä. - Olisi erittäin helppo yhtenäistää. IX LUKU YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 33 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO 34 KONEIDEN JA LAITTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA VARASTOINTI ASUINRAKENNUKSEN TONTILLA 35 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VALVONTA LUKU 9: Ympäristön hoito ja valvonta (UK) - Nimetty kunnissa lähes melko samalla tavalla - Luvussa käsitellään tontin ja rakennuspaikan yleistä siistinä pitämistä. - Luku on asiasisällöltään pitkälti samankaltainen kaikissa seudun kunnissa. Se on myös pääsisällöltään neutraali, eikä sisällä juuri kuntakohtaisia ominaispiirteitä. - Olisi helppo yhtenäistää. X LUKU RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 36 VESIHUOLTO 37 JÄTEHUOLTO KUKAAN EI TEHNYT TÄSTÄ LUVUSTA 10? XI LUKU TYÖMAAT 38 TYÖMAAN PERUSTAMINEN, HOITO JA PURKAMINEN 39 TYÖMAATAULU

11 40 TYÖMAAN JÄTEHUOLTO LUKU 11: TYÖMAAT (SATU) - Nimetty kunnissa joko otsikolla TYÖMAAT (Kangasala, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Vesilahti) tai otsikolla RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT (Lempäälä, Orivesi ja Ylöjärvi). - Selkeä luku, joka koostuu kahdesta kuuteen pykälään (Kangasala, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Vesilahti) tai yhdestä kahdesta lauseesta (Lempäälä, Orivesi ja Ylöjärvi) - Luvussa käsitellään työmaita ja rakennustyön aikaisia järjestelyitä, kerrotaan rakennuspaikkaa koskevista järjestelyistä rakennusaikana (työmaakyltti, jätehuolto, pohjavesialueet yms.) - Luvun pykälät ovat otsikoinniltaan melko samankaltaisia > keskenään lähes samanlaisia ovat Kangasala, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Vesilahti - Luvun sijainti kaikissa kunnissa rakennusjärjestyksen loppupuolella loogisessa kohdassa. - Luku on asiasisällöltään pitkälti samankaltainen kaikissa seudun kunnissa. Se on myös sisällöltään neutraali, eikä sisällä juuri kuntakohtaisia ominaispiirteitä. - Olisi helppo yhtenäistää. XII LUKU ASEMAKAAVA-ALUEITA KOSKEVIA LISÄMÄÄRÄYKSIÄ 41 TALOUSRAKENNUKSEN KORKEUS 42 RAKENNUKSEN ETÄISYYS NAAPURITONTIN RAJASTA LUKU 12: ASEMAKAAVA-ALUEITA KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET (SATU) - Nimetty kunnissa joko otsikolla ASEMAKAAVA-ALUEITA KOSKEVIA LISÄMÄÄRÄYKSIÄ tai TÄYDENTÄVIÄ MÄÄRÄYKSIÄ (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi) tai sitten rakennusjärjestyksessä ei ole ollenkaan esitetty tätä lukua (Nokia, Orivesi ja Tampere). - Niissä rakennusjärjestyksissä joihin määräykset on laitettu, on selkeitä kuntakohtaisia määräykset asemakaava-alueiden toteuttamiseen kaavamääräysten lisäksi. - Kaikissa kunnissa rakennusjärjestyksen loppupuolella, mikäli tämä luku yleensä on. - Luku on asiasisällöltään täysin kuntakohtainen. Se onko tämä luku yleensä ottaen tarpeen, on jokaisen kunnan itse harkittava asia. - Ei ole helppo yhtenäistää, eikä edes yhteistä ns. perustekstiä ole ehkä mahdollista saada aikaan.

12 XIII LUKU LUPAJÄRJESTELMÄT 43 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS SEKÄ HELPOTUKSET LU- VAN HAKEMISESTA 44 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS LUKU 13: LUPAJÄRJESTELMÄT (SATU) - Nimetty kunnissa otsikolla LUPAJÄRJESTELMÄT (Lempäälä, Orivesi, Vesilahti, Ylöjärvi) tai sitten rakennusjärjestyksessä ei ole ollenkaan esitetty tätä lukua (Kangasala, Nokia, Pirkkala ja Tampere) eli helpotuksia luvanvaraisuudesta ei ole annettu ilmoitusmenettelyn kautta. - - Selkeä luku, joka koostuu taulukkomuodosta ja menettelytapaohjeista joko alkupäässä rakennusjärjestystä (Lempäälä, Orivesi ja Ylöjärvi) tai sitten loppuosassa rakennusjärjestystä (Vesilahti) - Niissä rakennusjärjestyksissä joihin määräykset on laitettu, on selkeät taulukkomuotoiset esitystavat lupamenettelyihin (toimenpideilmoituksiin ja toimenpidelupiin). Taulukko-osion jälkeen on menettelytapaohjeet erillisinä tekstiosioina. - Luvun pykälät ovat otsikoinniltaan ja ulkoasultaan melko samankaltaisia (Lempäälä, Orivesi, Vesilahti, Ylöjärvi). Kuntakohtaisia eroja löytyy pinta-aloissa ja etäisyysvaatimuksissa. - Luku on asiasisällöltään pitkälti samankaltainen kaikissa seudun kunnissa missä se on rakennusjärjestykseen laitettu. Sisältää kuntakohtaisia ominaispiirteitä, eikä ole yhdistettävissä oleva osio. - Ei ole helppo yhdistää. Selvä kahtiajakautuminen havaittavissa, neljällä kunnalla käytössä ja neljällä ei. Ilmoitusmenettely ei ehkä sovellu kaupunkiin ja taajaan asutulle alueelle niin hyvin kuin taajamien ulkopuolelle. - Mutta maaseudulla tai harvaan asutulla alueella, jossa tontit ovat suuria ja tilaa riittävästi on selvästi tarpeellinen menettelytapa. On hyvä että ilmoitusmenettelyllä voidaan rakentaa polttopuuvarastoja tai työkaluvarastoja, joihin saa suojaan erilaista rompetta ilman raskaampaa lupamenettelyä. Ehkäisee mahdollisesti myös luvatonta rakentamista. - Ei voi eikä ole helppo yhtenäistää. XIV LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 45 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN 46 TONTIN JA RAKENNUSPAIKAN RINNASTAMINEN

13 47 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN LIITEKARTAT 48 VOIMAANTULO LUKU 14: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ (SATU) - Nimetty kunnissa otsikolla ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Vesilahti, Ylöjärvi) tai otsikolla MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN JA POIKKEAMINEN (Orivesi). - Selkeä luku, joka koostuu kaikilla kahdesta kuuteen pykälään. - Luvussa käsitellään rakennusjärjestyksen poikkeamisvallasta, kerrotaan sen soveltamisesta (soveltaminen ja soveltava viranomainen) ja rakennusjärjestystä täydentävistä liitteistä (alueelliset ominaispiirteet; pohjavesialueet, lentomelualueet, suunnittelutarvealueet ym.) sekä rakennusjärjestyksen voimaantulosta. - Tämä luku on rakennusjärjestyksen lopetus tai ns. loppuosa kaikissa rakennusjärjestyksissä. - Luvun pykälät ovat otsikoinniltaan melko samankaltaisia, yhtenäistäminen olisi suhteellisen helppoa. - Luku on asiasisällöltään pitkälti samankaltainen kaikissa seudun kunnissa. Se on myös sisällöltään neutraali, eikä sisällä juurikaan kuntakohtaisia ominaispiirteitä (paitsi paikallisten luottamuselinten nimiä). - Olisi helppo yhtenäistää perustekstit. Jokainen seudun kunta päivittäisi oman organisaation nimen ja voimaantulopäivämäärät aikataulujensa mukaan. YHTEENVETO (SATU) - On oltava sisällysluettelo, jotta asiat löytyvät helpommin. Esimerkiksi Kangasalan kunnan rakennusjärjestyksessä on selkeä sisällysluettelo ja sen esitystapa (yhdellä sivulla napakasti). - Osa luvuista on täysin yhdistettävissä ainakin niiden ns. yleistekstit. Sitten kuntakohtaiset erityispiirteet voisi lisätä jokainen perustekstien jälkeen. - Osa luvuista on taas täysin kuntakohtaisia spesiaaliasioita, joita ei voi yhdistää. - Yhteinen rakennusjärjestyksen rakenne ja ulkoasu tekisi seudun rakennusjärjestyksistä helpommin luettavia ja asiasisällöt tulisivat helpommin esille. Asiakaspalvelu paranisi sekä samoin rakennustarkastajien yhteistyö seudullisesti. - Rakennusjärjestyksen perusosiot ja luvut voisivat olla lyhyitä ja ytimekkäitä. Kuntakohtaiset lisäykset jokaisen kunnan tarpeen, tahdon ja monimuotoisuuden mukaan.