1
KUOPION PURSISEURAN JÄSENMATKA Helsingin venemessuille lauantaina 9.2.2013 Tarkemmat tiedot matkasta päivitetään seuran kotisivuille. 2
Jäsenlehti 3-4/2012 SISÄLTÖ Kommodorin palsta 4 Kutsu syyskokoukseen 5 Tulevia tapahtumia 6 Uusi pääsihteeri aloitti työssään 7 Koulutusinfo 8 Purjehduskurssi Skuutti Kallavedellä 9 Jänissalon kesän 2012 kuulumisia 11 Onginta- ja tikkakisat 12 Narvan vesillä 13 Karvahattupurjehdus 16 Vaihtoehtoisia yöpymispaikkoja 18 Kiinteistökuulumisia (Ärinää) 21 Vilkkaan kevytveneilykesän kuulumisia 24 Jänissalo talvikuntoon 26 Kuopion Pursiseura ry kuops@kuopionpursiseura.fi PL 266, Minna Canthin katu 4, 5. krs www.kuopionpursiseura.fi 70100 KUOPIO 040 760 3446 3
KOMMODORIN PALSTA Nopeasti kiiti taas lyhyt, mutta valoisa veneilykesämme. Edellisen jäsenlehden ilmestyessä ajatukset olivat veneen kevätkunnostuksessa, nyt taas on jo korkea aika syyshuollolle. Seuran näkökulmasta katsottuna kesä sujui hyvin. Asiat ovat mallillaan ja myös näkymät eteenpäin ovat suotuisat! Kesällä seuran uudeksi pääsihteeriksi valittiin Jani Kelo. Jani aloitti työt elokuussa ja on päässyt vauhdilla tutustumaan laajaan työsarkaansa ja jäsenistöön. Tässä yhteydessä haluan vielä kiittää Tiina Brunellia antaumuksellisesta työskentelystä seuran asioiden edistämiseksi ja toivotan Tiinalle menestystä uusiin haasteisiin. Janille toivotan antoisaa ja menestyksekästä työuraa seuran tehtävissä. Seuralaisia kannustan auttavaisesti opastamaan Jania pursiseuran laaja-alaiseen työkenttään. 4 Kesä oli olympialaisten aikaa. Ja purjehdus oli suomalaisittain olympialaisten juhlavinta antia. Erityisen hienoa oli nähdä Iivarinsalossa pidetyssä lasten olympialaisissa pitkiin aikoihin runsain osanotto. Optimistijollien lisäksi vesillä on ollut säännöllisesti laser-kalustoa. Junioritoiminta on yksi hallituksen linjaamista seuran toiminnan painopisteistä. Nuorissa on toivo!..ja talkootoiminnan jatkuvuus.. Luotsi (eli toimintokeskuksen ja 200 venepaikan laiturin rakentaminen Pirttiniemeen) on seuran hallituksen listalla merkittävin hanke. Luotsi nytkähti konkreettisesti eteenpäin lokakuun alussa, kun saimme uusittua Pirttiniemen vuokrasopimuksen. Talven aikana toimintokeskuksen osalta tehdään rakennussuunnitelmia ja aallonmurtaja on aukaissut kitansa ja on valmiina hotkaisemaan kaikki kivikuormat. Kallavesj -näyttelytoimikunta on aloittanut työnsä ja valmistelee ensi keväänä pidettävää 50:ttä näyttelyä. Juhlavuoden kunniaksi tavoitteena on tuoda näyttelyn toteutukseen uusia, raikkaita tuulia. Myös talvi on hyvää aikaa panostaa veneilyyn ja seuratoimintaan. Omia taitoja voi kehittää osallistumalla koulutustoimikunnan järjestämille laadukkaille kursseille. Seuratoimintaan ja muihin jäseniin pääsee tutustumaan hyvin toimikuntatyöskentelyssä. Hyvä paikka ilmoittautua toimikuntiin on tuleva syyskokous. Tule mukaan! Lauri Kerman Kommodori
KUTSU KUOPION PURSISEURA RY:N SYYSKOKOUKSEEN Kuopion Pursiseuran sääntömääräinen syyskokous pidetään Sokos Hotel Puijonsarvessa (Minna Canthin katu 16) maanantaina 26. päivänä marraskuuta 2012 klo 19.00 alkaen. Kokouksessa käsitellään: Sääntöjen 13. :ssä tarkoitetut asiat kuten toimintasuunnitelma 2013, talousarvio 2013, määrättävät maksut, myönnettävät maksuvapautukset ja henkilövalinnat. Varsinaisen kokouksen jälkeen pidetään keskustelutilaisuus ajankohtaisista seura-asioista Petteri Mussalo kertoo Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kuulumisista Tervetuloa! HALLITUS Kahvitarjoilun järjestämisen helpottamiseksi pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta joko sähköpostitse kuops@kuopionpursiseura.fi tai puhelimitse 040 760 344 Syyskokouksen esityslista on luettavissa seuran nettisivujen jäsensivuilla. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia uusille jäsensivuille, lähetä sähköpostia toimistolle osoitteeseen: kuops@kuopionpursiseura.fi. 5
TULEVIA TAPAHTUMIA Kuopion Pursiseuran sääntömääräinen syyskokous ma 26.11.2012 klo 19.00 Sokos Hotel Puijonsarvessa, Minna Canthin katu 16. Lisätietoa edellisellä sivulla. Kuopion Pursiseuran pikkujoulut la 1.12.2012 klo 19.00 alkaen Pirttiniemessä. Lisätietoa sisäsivuilla. Matka Helsingin Venemessuille la 9.2.2013. Tarkemmat tiedot matkasta päivitetään seuran kotisivuille. Pilkkikilpailut ja huvilan lämmittäjäiset Pirttiniemessä la 16.3.2013. Ohjelmassa on pilkkikilpailun lisäksi kaikenlaista hauskaa kaikenikäisille, ainakin laulua ja kilpailuja. Kallavesj 2013 Kuopio-hallissa 5.4. 7.4.2013 6
UUSI PÄÄSIHTEERI ALOITTI TYÖSSÄÄN valmistui keväällä 2007 Savoniaammatti-korkeakoulusta tradenomiksi, jonka jälkeen hän työskenteli muutaman kuukauden ajan Savon Erämessujen messusihteerinä. Heti seuraavana päivänä messujen päättymisen jälkeen Jani aloitti työt myyntiedustajana ja niitä töitä hän tekikin aina viime kevääseen saakka. Kuopion Pursiseuran uusi pääsihteeri Jani Kelo aloitti työssään 13.8. Janin toimenkuvaan kuluu pääsihteerin töiden lisäksi myös messupäällikön työt Kallavesj messuilla. Kesällä 30-vuotisjuhliaan viettänyt Jani Janilla on kokemusta seuratoiminnasta useiden vuosien ajan kamppailulajien parista ja hän on ollut vahvasti mukana eri tapahtumien järjestämisessä. Nämä aiemmat kokemukset tukevatkin vahvasti onnistumista myös Pursiseuran pääsihteerin työssä. Purjehduksesta ja vesillä liikkumisesta yleensäkin Janilla tosin ei ole aiempaa kokemusta, mutta tämä asia varmasti korjaantuu uuden työn myötä. KUOPION PURSISEURAN UUDET NETTISIVUT Kuopion Pursiseuralle on avattu uudet Sporttisaitilla tehdyt nettisivut ja ne löytyvät vanhasta tutusta osoitteesta: www.kuopionpursiseura.fi. Tunnukset uusille jäsensivuille saat lähettämällä sähköpostia toimistolle osoitteeseen: kuops@kuopionpursiseura.fi. Sivujen ylläpidosta vastaa jatkossa pääsihteeri ja sivustoon liittyvissä asioissa pyydetään ottamaan yhteyttä suoraan toimistolle. Kuopion Pursiseuralle on avattu myös omat Facebook-sivut ja ne löytyvät osoitteesta: www.facebook.com/kuopionpursiseurary. Käy tykkäämässä! 7
KOULUTUSINFO Keväällä 2013 järjestettäviä koulutuksia. Tarkemmat tiedot koulutuksista löytyvät seuran kotisivuilta. CEVNI koulutus ja tutkinto Ajankohta: la 23.3.2013 Osallistumismaksu: 50 Ilmoittautuminen: 13.3.2013 mennessä, hjlukkarinen@luukku.com / 0400 157 787 Meri-VHF koulutus ja tutkinto Ajankohta: koulutus ke 10.4.2013, tutkinto ke 17.4.2013 Osallistumismaksu: 10 Ilmoittautuminen: 4.4.2013 mennessä, hjlukkarinen@luukku.com / 0400 157 787 tai Martti Lehtinen / 040 532 4010 Ohjattu vanhentuneiden hätärakettien ja -soihtujen ampuminen sekä alkusammutuskoulutus Ajankohta: 13.4.2013 Tiedustelut: Martti Lehtinen / 040 532 4010 Elektronisen navigoinnin kurssi Ajankohta: alkutalvi Tiedustelut: Pekka.Granroth@savonia.fi / 040 550 6941 Elektronisten karttaohjelmien / plottereiden käyttö Ajankohta: helmi-maaliskuu Tiedustelut: Pekka.Granroth@savonia.fi / 040 550 6941 Purjehduksen alkeiskurssi Ajankohta: teoria Kansalaisopistolla 9.4.2013 14.5.2013 käytännön jakso 7.-9.6.2013 Ilmoittautuminen: katso tarkemmat ohjeet seuran kotisivuilta Tiedustelut: Pekka.Granroth@savonia.fi / 040 550 6941 8
PURJEHDUSKURSSI SKUUTTI KALLAVEDELLÄ 8.-10.6.2012 Teksti ja kuvat: Kristine ja Risto Heiskanen Me kymmenen innokasta purjehduksen opiskelijaa: Kimmo, Anne, Marko, Jaana, Matti, Keijo, Niila, Mirjami, Risto ja Kristine aloitimme purjehduksen teoriaopiskelun Kuopion kansalaisopistolla huhtikuussa ja saimme lopuksi nauttia kesäisestä viikonlopusta purjehtien ihanasti aurinkoisen kauniissa Kallaveden maisemissa. Purjehduksen opettajina toimivat Pekka Granroth, Antti Iire ja Martti Suominen. Opettajamme vastailivat ystävällisen kärsivällisesti loputtomiin kysymyksiimme, neuvoivat meitä kerta toisensa jälkeen, opettivat purjehtimisen jaloja taitoja, jakoivat vaivojaan säästelemättä tietoja ja näyttivät meille useiden vuosien varrella monilla vesillä ja monissa keleissä purjehtiessaan oppimiaan taitoja. Saimme tutustua purjehtimisen kiehtovaan maailmaan opettajien omia veneitä ohjaten. Eikä kukaan hermostunut, vaan kaikki sujui mukavassa hengessä. Ehkä tämä oli koko viikonlopun mieleenpainuvin opetus. Alkukesä oli kauneimmillaan, sää enimmäkseen lämmin ja aurinkoinen. 9
Tuuli oli enimmäkseen varsin heikkoa, mikä oli toisille helpotus, toiset taas olisivat toivoneet hieman kuoppaisempaa menoa. Oppiminen tapahtui siis turvallisissa oloissa, välillä kuitenkin hieman puhalsi ja mittarit näyttivät yli viiden solmun nopeuksia. Lauantaina purjehdimme Kuopion pursiseuran tukikohtaan Iivarinsalossa, missä Pekan hankkimat lounastarpeet nopeasti hävisivät purjehtijoiden liiveihin. Sunnuntaina ankkuroiduimme Maljalahden matkustajasatamaan ja saimme taas nauttia makoisan lounaan, tällä kertaa tunnelmallisesti veneissä. Ruokahalumme olivat taas hirmuiset ja Suffeleita oli aina yllin kyllin. Sunnuntai-iltapäivällä tummat pilvet enteilivät taivaanrannassa sään muutosta, mutta säästyimme sateelta kuin ihmeen kaupalla pilvien seuratessa perässä, kun laskettelimme myötätuulessa kohti Pirttiniemeä. Pekan vene nosti vielä spinnunkin kuin juhlistaakseen käytännön purjehduskurssin finaalia. Lopuksi kokoonnuimme kaikki Martin veneeseen. Alkanut kesäsade ropisi suloisesti veneen avotilan pressuun ja saimme kaikki tutkintokirjat suoritetusta kurssista. Sekä Suffelit! Olipa erinomaisen opettavainen, hauska ja elämyksellinen purjehdusviikonloppu, vielä kerran monet kiitokset upeille opettajillemme!!! Purjehtijakurssilaiset Kristine ja Risto KUOPION PURSISEURAN PIKKUJOULUT La 1.12.2012 klo 19.00 alkaen Pirttiniemessä Illalliskortti 20 Ilmoittautumiset ennakkoon pe 23.11.2012 mennessä! 040 760 3446 / kuops@kuopionpursiseura.fi TERVETULOA! 10
JÄNISSALON KESÄN 2012 KUULUMISIA Juhannuksena laituri oli täynnä veneitä, kokko poltettiin ja seuralaiset vaikuttivat viihtyvän leppoisassa säässä. Sateinen ja kolea sää ei onnistunut latistamaan Jänissalon kauden kohokohdan, Mastonkaatajais-/rosvopaistiillan, poikkeuksellisen mukavaa tunnelmaa. ERITYISKIITOKSET rosvopaistimestari Erkalle! Toimikunta kiittää kaikkia kesä- ja rosvo-paistitalkoisiin osallistuneita sekä myös kaikkia, jotka ovat omalta osaltaan huolehtineet yhteisen tukikohtamme siisteydestä ja viihtyvyydestä. Toimikunta toivoo kuitenkin terästäytymistä vieraskirjan käytössä; vain alle puolet kävijöistä kuittaa käyntinsä. Sateisesta ja kylmästä kesästä huolimatta Jänissalon tukikohdassa riitti kävijöitä kuluneena kesänä. Vierailijoita oli runsaasti myös yhteistyöseuroista ja palaute heiltä oli poikkeuksetta ylistävää. Isäntä-Seppo ja renki-hemppa aloittivat kunnostustyöt tukikohdassa jo varhain keväällä mm. irrottamalla saunan ovet ja ikkunat paikoiltaan hirsien painumisen vuoksi. Viikkoa ennen juhannusta järjestettiin perinteiset kesätalkoot. Moottorisaha on pyörinyt useammissa käsissä ja monenlaista muutakin pientä on puuhailtu. Jänissalon tukikohta asettautuu talviteloille (vedet ja sähköt katkaistaan) loka-marraskuun vaihteessa. Vedentulo laiturille saatetaan katkaista jo aiemmin pakkasista riippuen. Majan talviavaimen saa kuittausta vastaan pääsihteeriltä. Hyvää telakointikautta kaikille seuralaisille, tapaamisiin viimeistään kesällä 2013! Toimikunnan puolesta tukikohtaemäntä Anneli 11
ONGINTA- JA TIKKAKISAT Kuvat: Marja-Leena Tuhkanen Mastonkaatajaisten yhteydessä lauantaina 15.9. järjestettiin onginta- ja tikkakisat. Lasten ongintakisan voitti Sanni Turjamaa kilonpainoisella lahnallaan. Eläkeläissarjaan osallistuivat Heimo ja Risto. Tiukan kilpailun voitti Heimo yhden kalan saalillaan. Saatu kala meinasi tosin hävitä, mutta loppujen lopuksi se kuitenkin löytyi. Tikkakisan voitti Seppo Jormalainen, vaikka käsi olikin kantositeessä. 12
NARVAN VESILLÄ Teksti ja kuvat: Kyösti Leikas Urhokkaan kansan pojat vuotivat aikoinaan verta Narvan mailla. Piti päästä katsomaan millaisissa maisemissa esi-isät taistelivat. Viime kesäkuun 25. lähdettiin Lauttasaaresta illan suussa, mutta matka katkesi heti alkuunsa, kun huomattiin, että akut eivät latautuneet. Takaisin maihin vikaa etsimään, sillä kelikin oli ärhäkän tuulinen ja vesisade vei kaiken näkyväisyyden. Onneksi vika löytyi ja päästiin taipaleelle. Pilkkopimeässä yössä AIS oli erinomaisena apuna. Oli hurjan näköistä, kun plotterin näytöllä oma veneemme oli kuin kärpäsparven keskellä. Laivoja kuvaavia nuolenpääsymboleita oli yltympäriinsä. Ja ne laivat kulkivat lujaa! Kalastuskolhoosin hylättyjä rakennuksia Aamun valjettua osui aavalla merellä silmiin jotakin outoa. Kiikari varmisti sen kumiveneeksi, josta pilkisti laidan yli käsivarsi. Joku oli joutunut merihätään ja makasi kumiveneen pohjalla! Kurvattiin koneella pelastamaan pulaan jäänyttä. Kun päästiin lähietäisyydelle, käsivarsi osoittautui airoksi, muuta sisältöä ei veneessä ollutkaan. Päivittelimme, kuinka pienessä oli pihistetty. Arviolta tuhannen euron kumivene oli ollut kiinnitettynä ohuella narulla. Kiskoimme veneen pystyyn oman paatin perään ja korvasimme takavalon erillisellä patterilampulla. Aamupäivällä saavuimme Narvajoen suulle. Narvan kaupunki sijaitsee 14 km jokea ylöspäin. Joelle on navigoitava tarkasti, sillä hutiloimalla voi joutua Venäjän aluevesille. Jokihan on Peipsijärvestä Suomenlahdelle laskeva Viron ja Venäjän rajajoki. Joki on paikoin hyvin matala ja muutaman kerran töksähdimme pohjahiekkaan. Joen vironpuoleisella rannalla oli kummitusmaisia suuria betonirakennelmia. Ne olivat neuvostoaikaisen kalastuskolhoosin hylättyjä raunioita, jotka savusivat kuin pommituksen jäljiltä. Jotkut polttivat siellä ilmeisesti nuotioita. Viron ja Venäjän raja on merkitty punaisilla jalkapallon kokoisilla poijuilla keskelle jokea. Molemmilla rannoilla sojotti vartiotorneja, joista rajamiehet tuijottelivat toisiaan silmiin. Narvan satamaan rantautuminen ei onnistunut eka kerralla, sillä köli juuttui hiekkasärkkään muutaman metrin päässä vieraslaiturista. Omillaan ei päästy irti. Apuun tuli sataman moottorivene, joka nykäisi meidät avoimeen veteen. Outoa oli, että aivan vieressämme oli kylkikiinnityksessä isoko- 13
koinen laiva. Narvajoki ilmeisesti siirtelee hiekkapenkkojaan paikasta toiseen. NARVA Alunpitäen tanskalaisten vuonna 1223 perustama Narva on Viron kolmanneksi suurin ja itäisin kaupunki, jossa on asukkaita n. 65000. Se poikkeaa olemukseltaan tyystin läntisimmistä kumppaneistaan. Venäjänkielisiä narvalaisista oli 2011 alussa peräti 94 % ja venäläistaustaisia heistä noin 80 %. Sitä on naapurin Putin oivallisesti hyödyntänyt. Kaikki ne narvalaiset, jotka pystyvät todistamaan venäläistaustansa, saavat oikeuden asioida erikoisviisumilla naapurin puolella Ivangorodissa. Matka ei ole pitkä, vain Narvajoen sillan ylitys. Hintataso on Venäjän puolella edullisempi, ja siksi venäläistaustaiset narvalaiset asioivat päivittäin joen toisella puolella hakien sieltä elintarvikkeensa ja polttoaineensa. Kaikilla muilla rajan ylittäjillä pitää olla viralliset, aikaa ja rahaa vaativat viisumit. s/y Testeri Narvan vierasvenesatamassa Puna-armeijan joukot moukaroivat toisen maailmansodan lopulla Narvan maan tasalle. Pystyyn jäi vain muutama rakennus. Järjettömän tuhoamisen syyksi on arveltu sitä, että Narva oli ennen sotia liian menestyvä ja yksityisyritteliäs länsimielinen barokkikaupunki. Miehityksen jälkeen neukut uudisrakensivat kaupungin oman näköisekseen. Niitä jälkiä yritetään nyt parannella. Vasemmalla virolainen Narvan linna ja joen toisella puolella venäläisten Ivangorodin linnoitus Narvan maine Viron nuhruisena takapajulana ei ole enää tätä päivää. Kaupunki kehittyy kiihtyvällä vauhdilla. Vierasvenesataman fasiliteetit ovat aluillaan. Narvan satamasta löytyy veneilijälle muutama laituripaikka, sähkö ja vesi. Rantaravintolan yhteydessä olevaa suihkua voi myös hyödyntää. Polttoaine pitää hakea kanistereilla huoltoasemalta. Pelkästään kesällä toimivan rantaravintolan tunnelma, ruoka, juomat ja hinnat ovat meikäläisille sopivat. Kävelymatkan päästä kaupungilta löytyvät sitten kaikki muut oleelliset palvelut. Naisistaan narvalaiset ovat ylpeitä, eivätkä suotta. 14
KIINNOSTAISIKO PEIPSIJÄRVI Peipsijärvi on Saimaan jälkeen Euroopan viidenneksi suurin järvi. Tälle neitseelliselle järvelle voivat veneilijätkin nyt päästä. Virolaiset ovat EUrahoituksella rakentaneet kumikanavan Narvan satamasta Peipsijärvelle. Järeällä kalustolla veneet nostetaan lavetille ja viedään voimalaitoksen ohi. Narvan merikoulun oppilaat hoitavat homman 10 eurolla. Järvelle on alettu rakentaa infraa veneilijöiden tarpeisiin. Olisi mielenkiintoista tehdä pioneerireissu järvelle, jossa suomalaisveneitä ei tiettävästi ole aiemmin käynyt. Masto on tietenkin ylimääräinen haaste, sillä tuskin siirto sujuisi masto pystyssä. Narvalaiset toivottavat suomalaiset veneilijät lämpimästi tervetulleiksi. Luvattiin järjestää paikat isommallekin eskaaderille. Paras tarjous oli rapujuhlat Narvan linnan upeasti valaistuilla valleilla. Ravut tulisivat talon puolesta. MÄRKÄ PALUUMATKA Parin päivän aikana tutustuttiin paikallisen suomalaisoppaan avulla ja autolla Narvan kaupunkiin perusteellisesti. Samalla autolla tehtiin useita reissuja huoltoasemalle ja saatiin kanistereilla veneen tankki täyteen. Paluumatkalle oli luvassa 10 m/s suoraa vastatuulta. Suomenlahden perukassa navakka länsituuli saa aikaiseksi melkoisen aallokon. Kun pääsimme merelle, voimistui tuuli edelleen. Seuraavaksi etapiksi oli suunniteltu Pranglin saarta, mutta toisin kävi. Hiukan liian kireän aikataulun vuoksi emme yrittäneetkään luovia, vaan puskimme aallokkoa vastaan dieseltuulella. Vaikka veneemme s/y Testeri oli 40 jalkainen tukeva teräspaatti, oli eteneminen tuskastuttavan hidasta ja kuoppaista. Aika ajoin ruorimies sai sprayhoodin yli saavikaupalla merivettä päälleen. Onneksi olimme syöneet Narvassa tukevasti, sillä ruuanlaitto ei olisi moisessa ryskeessä onnistunut. Kovan kelin vaikutus alkoi näkyä. Keulapurjeen furlex juuttui kiinni eikä purjetta voinut pienentää. Urhea miehistön jäsen kävi henkensä kaupalla selvittämässä sotkun vesimassojen keskellä ryskäävässä keulassa. Ilta alkoi hämärtyä ja oli selvää, että Prangliin saakka meidän ei kannattaisi näissä oloissa yrittääkään. Kun yö lopullisesti pimeni, pimeni myös plotteri ja sen myötä AIS. Onneksi veneessä oli toinen GPS ja sen turvin saatoimme navigoida. Olimme tunnollisesti merkinneet tunnin välein sijaintimme paperikarttaan, joten aivan hukassa emme olisi olleet vaikka kaikki laitteet olisivat pimentyneet. Koska kuljimme Viron rannikon suuntaisesti, olivat majakat erinomainen apu ja antoivat varmuutta siitä, ettemme menneet liian lähelle kivikkoisia rantoja ja tiesimme tarkasti sijaintimme. Aamulla noin neljän paikkeilla sujahdimmekin lopulta Vergin suojaisaan satamaan ja tilasimme sataman virolaistytöltä aamusaunan. Mutta Vergi onkin sitten oma juttunsa. 15
KARVAHATTUPURJEHDUS 6.10.2012 Teksti: Miettiset, kuvat: Jarmo Miettinen ja Heimo Reinikainen Lauantaiaamuna klo 11.00 lähti matkaan kymmenen venettä miehistöineen Pirttiniemen edustalta navakan tuulen saattelemana. Suuntasimme kohti Vehmersalmea kiertäen Säyneensalon. Navakka tuuli teetätti miehistöillä hartiavoimin töitä luovittaessa kohti Myhkyriä. Myhkyrin jälkeen kolmen veneen ryhmä karkasi Anastacian johdolla. Firstinä maaliin saapuikin Aulis Miskala Anastaciallaan! Kilpailun jälkipuinti, palkintojen jako ja illanvietto Karaoken merkeissä jatkui Millibaarissa iltamyöhään. Purjehduksen lopputulokset: 1. Anastacia / Aulis Miskala 2. Silistria/ Asko Kojonkoski 3. Lucky III / Jarmo Miettinen 4. Kokanee II / Sami Lehtonen 5. Sine / Pekka Kerman 6. Trio / Erkki Kerttula 7. Merilla / Tero Hakkarainen 8. Sirius Black / Paavo Koistinen 9. Riffa / Heikki Hamström 10. Eve II / Ari Keski-Orvola 16
Maaliin saapumassa Miskala miehistöineen! Firstinä on helppo hymyillä. Kiitokset Millibaarin henkilökunnalle ja palkintoja lahjoittaneille yrityksille! Fin Masiko Oy Handelsbanken Va-varuste Oy Ylä-Savon Kehitys Leke-Myynti Oy / Star Brite Kosto-Uistin 17
VAIHTOEHTOISIA YÖPYMISPAIKKOJA Teksti ja kuvat: Kyösti Leikas KAITASAARI (62 25,5 N 27 55,0 E) Tukeva peruslaituri ja pari poijua Kun Kuopiosta seilataan Leppävirran reittiä etelään, on ensimmäinen yöpymisetappi usein Leppävirran tai Varkauden tienoilla. Molempien paikkakuntien pursiseurojen tukikohdat ovat yhteiskäytössä. Ainakin vieraskirjan mukaan vähemmälle käytölle on jäänyt Leppävirran kunnan ylläpitämä Kaitasaaren retkisatama. Se sijaitsee Leppävirran jälkeen väylän vasemmalla puolella hiukan ennen Timonvuorta. Sinivalkoiset pikkuviitat ohjaavat perille. Kaitasaaressa odottaa kaikki tarpeellinen varustus, eikä tungosta juuri ole. Eräänä kesänä ikävä havainto oli, että mökkiläiset kävivät hakemassa Kaitasaaresta polttopuita ja vessapaperia. Sauna ja kamiinalla varustettu tupa 18
KYLMÄSAARI (61 37,5 N 28 15,1 E) Kylmäsaaren laituri Puumalan vierasvenesatama on joskus parhaana sesonkiaikana tupaten täynnä, eikä yöpymispaikkaa tahdo löytyä. Eräs mahdollisuus ennen Puumalaa on yöpyä Kylmäsaaressa. Etelään matkatessa ohitetaan Patasaaren lossi ja Sulkavan pursiseuran yhteiskäytössä oleva Varviranta. Navakka itä- tai länsituuli tekee Varvirannasta epämiellyttävän yöpaikan. Haapasaaren kärjestä käännytään pohjoiseen Mannilanniemen ohi vievälle väylälle. Susiluodon majakan länsipuolelta löytyy Kylmäsaaren retkisatama ja sen länsirannalta ponttoonilaituri. Vain harva kuopiolainen on kirjautunut tämän retkisataman vieraskirjaan. Muutenkin kaunis kalliosaari oli aution oloinen. Tarvitsemansa polttopuut sai etsiskellä metsästä. Jotakin poikkeavaa Kylmäsaaresta löytyi. Illan tullen paikalle saapui väkeä isommalla teräsveneellä ja parilla pikkuveneellä. Rantakalliolle viriteltyä köysikelaa ja soutuvenettä käyttäen vetivät harrastajakalastajat muikkunuottansa rantaan. Muikkuja tuli saavikaupalla ja niitä riitti satunnaisille Kylmäsaaressa yöpyjillekin. Muikkunuotan saalista 19
PULLIKAINEN (61 13,9 N 28 27,4 E) Pullikaisen laguunin uusi laituri Jos Lappeenrantaan päin aikova on valinnut reittinsä marsalkka Suvorovin kaivattaman Ketveleen kanavan läpi, tulee hän Saimaan suurille selille sitäkin kautta. Suur-Saimaa joskus ärhentelee ja pitäisi löytää suojaisa yöpaikka. Lappeenrannan pursiseuralla olisi keskellä selkää tarjolla Suuren Mäntysaaren yhteiskäytössä oleva tukikohta. Paikka on kuitenkin suojaisa vain pohjoistuulilta. Muun suuntaisilla kovilla keleillä sinne ei kannata mennä. Noin 4 mailia Suuresta Mäntysaaresta kaakkoon on Pullikaisen saari. Se on samantapainen laguunisaari kuin Ruuha ja Satamo. Pullikaisen laguuniin pääsee turvallisesti pujottautumaan viitojen avulla saaren länsipuolelta. Laguuniin tuuli pääsee vain yläkautta. Viime kesänä Pullikaiseen rakennettiin pieni laituri ja grillikatos. Perinteisesti veneet kiinnittyvät syvän laguunin rantapuihin ja omiin ankkureihinsa. Pullikaisen saaressa on myös kesämökkiasutusta ja jonkin sortin biitsi. Pullikaisen tuliterä grillikatos 20
KIINTEISTÖKUULUMISIA (Ärinää) Jänissalo ja Iivarinsalo ovat olleet mallikelpoisissa kunnossa koko kesän. Valitettavasti Iso Kiitos lankeaa harvoille henkilöille, heidän jaksamisestaan kannattaisi olla huolissaan. Ei ole Jänissalon emännän tehtävä tehdä saunapuut valmiiksi saunojille ja vielä kantaa ne liiterille. Tosin emännältä se käy, mutta kun muut vain katsoo vierestä, ei voi kuin ihmetellä olemisen sietämätöntä keveyttä. Saunat ei lämpiä ilman tehtyjä puita, en saanut saunaa lämpiämään, kun siellä ei ollut tehtyjä puita. Mielenkiintoinen kommentti on tullut usein molemmissa tukikohdissa vastaan, mitähän tästä pitäisi ajatella. Odotetaanko todella, että kaikki on valmista ja nyt on minun saunavuoro. Ei ole tukikohtien toimikuntien tehtävä tehdä kaikki valmiiksi, toimikunnat huolehtivat tarpeista, että niitä on ja jokainen tekee tarvittavat hommat itse ja siivoaa jälkensä. Syksyn aikana esim. Jänissalossa on veneiden lämmittimet olleet rikki. On yövytty majakassa, kas kummaa seuraava tulija on huomannut, että lattialämmitys on 25 astetta, takkaimuri huutaa täysillä ja lattia on kuin puuliiterissä. Onko sekin pantava eri avaimelle???? Tukikohdat ovat käyttöä varten, kiitettävästi niitä käytetäänkin. Mielestäni jokainen voisi hieman katsoa peiliin, silloin kun ei pelota, voisinkohan tehdä jotain viihtyisyyden parantamiseksi. Iivarissa useampi venekunta pesi talon ikkunat, venekunta per lasi. Ei ollut raskasta, eikä hikistä. Näin pienestä se on kiinni. Jänissalon saunanpesulistassakin voisi lukea välillä jokin muukin vene kuin S/Y LIILIA. Siis tukikohdissa ei ole erillisiä siivoojia, jokainen hoitaa omat jälkensä. Tukikohtien saunat lämpiää puulla ja ne on sinne myös jonkun hommattava. Puuta palaa yhteensä liki 50 mottia. Suurin osa siitä palaa turhaan kun saunat käy tyhjäkäynnillä. Kehoittaisin tukikohtia harkitsemaan lyhempiä saunavuoroja esim. 1,5 h per sukupuoli. Valitettavasti osa porukkaa ajoittaa tulonsa esim. 10 min ennen saunavuoron loppua, ilmoittaen vielä menevänsä saunaan vain käväisemään, sauna on ollut jo puoli tuntia tyhjillään. Savonlinnalaiset ovat ratkaisseet puunkulutusta laittamalla perhesaunat maksulliseksi, pitäisikö myös meidän miettiä? Puuta on maailmassa paljon, Suomestakaan ei se lopu. Kysymyshän on siitä, että tekijöitä tuntuu olevan vähän. Valmiiksi tehtyjä puita on helppo polttaa, ettei seuraavalle jää mitään poltettavaa. Esim. Iivarissa tehdään penkinaluset täyteen pyhänseutuna, tiistaina huomataan, että aluset on tyhjät, eikä vieraskirjassa ole kuin mahdollisesti yksi vene. Tuhkaa on 21
kyllä uunit täynnä. Koittakaapa käättäytyä. Pursiseuran on ilmoitettava viranomaisille, miten sataman ympäristösuojelu hoidetaan ja kuka sen maksaa ja hoitaa. Ilmoitetaanko jokaisen veneen tiedot maksurekisteriin. Siis lyhyesti: tukikohtien viihtyvyyteen voi jokainen vaikuttaa, se ei ole toimikuntien yksinoikeus. Porukalla ne hoituu hetkessä!!! Pirttiniemi on luku sinänsä. On sovittu, että jokainen siivoaa oman talvipaikkansa keväällä, siellä on öljykanistereita, maalaus ja vahaustarvikkeita, lahoja pukinkappaleita jne. Kevätsiivoustalkoissa oli muutama henkilö??? Syksyn roskanpoltossa sain olla myös yksin, vasen käsi oli vielä paketissa, mutta ei se näyttänyt kulkijoita haittaavan. Oletetaanko, että ne haihtuu itsestään, Pirttiniemessä on noin 200 venettä!!! Ei siellä käy kukaan ulkopuolinen siivooja, voidaan se tosin antaa jollekin esim. kiinteistöyhtiölle hoidettavaksi, jos porukat haluaa maksaa. Pirttiniemeen tarvittaisiin kipeästi toimikunta. Venepaikkatoimikunta eriytetään Pirttiniemitoimikunnasta. Mielellään sen verran iso, että kellekään ei käy raskaaksi. Toimikunnan vetäjä voisi olla joku Serguskinin Repen oloinen ihminen. 22 Pukkien ja veneiden merkitsemisessä on edelleenkin puutteita. Jos tulee jotain yllättävää, kuinka saadaan omistajaan yhteys. Siis veneen nimi + sukunimi + puhelinnumero, ei ole paljon vaadittu. Useista huomautuksista huolimatta ei kesäksi saatu pukkeja pois laanialueille. Näitä veneenomistajia saadaan kiittää siitä, ettei paikkoja ole päästy kunnostamaan kesän aikana. Kaivinkone ja autoja olisi ollut koko kesän käytössä. On harkittava jatkossa tälläisten veneiden siirto pohjoisrannalle. Vartiointi Pirttiniemessä on käynnissä ja se on syytä ottaa todesta, jokainen jaksaa kyllä sen yön valvoa. Tämä syksy on vielä menty vanhan kaavan mukaan, ensi kesänä muutetaan systeemiä alkamaan aikaisemmin ja marraskuun vuorot pois. Valitettavasti laiminlyöntejä on taas ollut. Valitettavasti jatkossa siperia kutsuu, sama laki kaikille, Maanittelut saa nyt jäädä. Luotsi Syyskuun alusta saatiin laittaa kesän aikana tulleet materiaalit murtajiin. Valitettavasti kiviaineiden saanti on ollut hyvin rajallista. Kaupunkialueelle Kuopion kaupunki hamstraa vaikka kasoihin kiviainekset, ja mahdollisesti korkeammalla hinnalla niitä saadaan Pirttiniemeen. Tarve olisi vielä noin 1500 autokuormaa, silloin peruspituudet olisi paikkausta vaille. Tätä kirjoi-
tettaessa kiviä tulee päivittäin kuitenkin aina jostain ja siksi jokaisen Pirttiniemessä liikkuvan olisi syytä muistaa raskas liikenne. Liian monta kertaa on autot parkkeerattu niin, että ne estää raskaan liikenteen esteettömän kulkemisen. Tämä aiheuttaa taas lisäkustannuksia seuralle kun pakosta vääriin paikkoihin kipatut kuormat lastataan uudelleen ja toimitetaan aallonmurtajiin. Järjenkäyttö ja asioiden huomioonotto on sallittu. Tyhmyyttä ei ole kysyä, tyhmä on se joka ei kysy. Kaiken kaikkiaan ensi vuonna Luotsin ympärillä tulee tapahtumaan paljon ja silloin seuralaisia tarvitaan lyhyissä ja pitkissä projekteissa. Siitä enemmän talven aikana. Kokonaisuudessaan tapahtumat ja oleilu tukikohdissa on ollut tosi rentouttavaa ja ilmoista huolimatta, viihtyisää. Viihtyisyys on tietysti hyvässä porukassa melkein itsestään selvyys, tänäkin kesänä pisti silmään iloiset ilmeet ja toisten auttamisen halu ongelmissa. Hyviä neuvoja tulee joskus niin paljon, ettei jaksa edes kaikkia huomioida. Huumori on silmäänpistävää ja välitöntä, jatketaan samalla tavalla. Vanhempi talonmies Seppo Minulla on ollut tapana puhua, tässä tapauksessa kirjoittaa suoraan asioista. Nimenomaan asioista. Oikeilla nimillä, uskon että jokainen halutessaan tämän ymmärtää, asioista puhumisen. Sitten tarvitaan vielä tekoja. Jokainen voi tehdä omalta kohdaltaan asiat niin, että ei tarvitse öitä miettiä ja pääsääntöisestihän niin tapahtuukin. Mitä enemmän sosiaalista kanssakäymistä seuran sisällä harrastetaan, niin sitä vähemmäksi jää epäselvät asiat, ja niistä enimmät väärinymmärrykset syntyykin. Tämä huomiointi tältä kesältä on hieman kärkevä, mutta niin kuin sanottu asioista on kysymys. 23
VILKKAAN KEVYTVENEILYKESÄN KUULUMISIA Pursiseuran junioritoiminta käynnistyi vilkkaasti kesäkuun alussa pidetyillä leireillä. Optimistijollaleirillä oli parikymmentä innokasta 7-14-vuotiasta purjehtijaa ja kesän purjehdusmestareilla Anniinalla ja Oliverilla oli aika ajoin täysi työ saada äänensä kuuluville, kun kysymyksiä ja tarinoita pulppusi joka suunnalta. Ohjaajakoulutuksen käyneinä he kuitenkin tiesivät kuinka toimia ja leiripäivät sujuivat mallikkaasti. Leiripäivien onnistumisen varmisti ihana emäntämme, junnuilta siivouspäällikön arvonimen saanut Pirkko, joka loihti ihanat ruoat ja välipalat eikä Tiistaikisoihin valmistautumiskuhinaa Pirttiniemessä 24 kiukkunälkää ehtinyt tulla kenellekään. SPV:n venekoulu oli mukana optimistijollaleirillä ohjaajien tukena ja parin huoltoveneen turvin junnut saivat paljon vesillä oloaikaa ja uusia harjoitteita hekin, jotka olivat leirillä jo toista tai kolmatta kertaa. Optimistijollaleirin lisäksi järjestimme toisen leirin vanhemmille kevytveneilystä kiinnostuneille. Se oli mahdollista, koska seuralle hankittiin ennen veneilykauden alkamista kaksi Laservenettä. Kalustohankintoja tulisi jatkaa, sillä junioritoiminnan laajentami-