Vuosikatsaus 2009
Mediatiedot Toimitus: YTHS Viestintä Taitto: Pia Kauppinen, Grapica Paino: Savion Kirjapaino Etukannen kuva: Rodeo 2
Sisällys YTHS:n toimipisteet 4 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö lyhyesti 5 Opiskelijat tyytyväisiä YTHS:n palveluihin 5 Säätiöön kannattaa panostaa 6 Hyvät päättäjät, hyvä henkilöstö ja johto kuuntelevat asiakasta 7 Terveyden- ja sairaanhoidossa SÄTKYiltiin valtakunnallisesti 8 Suun terveydenhuolto pureutui naposteluun 10 Mielenterveystyön linja 40 vuotta 12 YTHS arvioi ja kehitti yhteisöterveystyötään 14 Henkilöstömäärän sopeuttaminen jatkui 16 Työyhteisöviestintään panostettiin 17 YTHS:n sopeuttamistavoite toteutui 18 Vastaanottojen potilaat ja käynnit linjoittain 20 Tuloslaskelma 22 Tase 23 YTHS:n hallintorakenne 2009 24 Terveyspalveluyksiköiden johtokunnat 24 TIETEELLISET ARTIKKELIT, ABSTRAKTIT JA MUUT KIRJOITUKSET 26 3
YTHS:n toimipisteet 1. Rovaniemi 2. Oulu 3. Kajaani 4. Vaasa 5. Kuopio 6. Joensuu 7. Jyväskylä 8. Savonlinna 9. Rauma 10. Tampere ja Hervanta 11. Hämeenlinna 12. Lappeenranta 13. Kouvola ( - 14.6.2009) 14. Turku 15. Otaniemi 16. Töölö ja Viikki 16. Kamppi (3.8.2009 - ) 20 21 2 1 3 23 Ostopalveluin järjestetty toiminta: 17. Lahti 18. Mikkeli 19. Seinäjoki 20. Pietarsaari 21. Kokkola 22. Maarianhamina 23. Kuusamo 24. Pori 4 19 5 6 24 9 10 7 18 11 13 17 8 12 22 14 15 16 4
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on ainutlaatuinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio. YTHS tarjoaa terveydenja sairaanhoidon, mielenterveystyön sekä suun terveydenhuollon palveluja yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Säätiö toimii myös aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä sairauksien ehkäisemiseksi. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö lyhyesti YTHS on valtakunnallinen ja sen toimipisteet sijaitsevat eri yliopistokaupungeissa. Yliopistojen ja korkeakoulujen sivutoimipistekaupungeissa opiskelijoiden terveydenhoitopalvelut tuotetaan ostopalveluina. Säätiön palveluja käyttää yhteensä noin 135 000 opiskelijaa. YTHS on yksityinen palveluntuottaja, jonka toiminnan rahoittajina ovat opiskelijat, Kela, yliopistokaupungit ja opetusministeriö. Säätiön vuosibudjetti on 37 miljoonaa euroa ja sen henkilöstöön kuuluu noin 600 toimihenkilöä. Toimintaamme sääteleviä arvoja ovat opiskelijalähtöisyys, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, avoimuus, vaikuttavuus ja tehokkuus sekä ammatillisuus. Opiskelijat tyytyväisiä YTHS:n palveluihin YTHS:n marraskuussa 2009 tekemästä asiakastyytyväisyyskyselystä ilmeni, että opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä säätiön terveydenhoitopalveluihin. Kiitettävän tai erinomaisen arvosanan antoi: 84,7 % hoitotilanteen kokonaisarvioinnissa 88,2 % ystävällisestä palvelusta 85,8 % henkilökunnan ammattimaisesta osaamisesta 87,7 % hoidosta aiheutuneiden kustannusten kohtuullisuudelle. Kyselyjä lähetettiin sähköpostitse 7 819, ja siihen vastasi kaikkiaan 2 117 opiskelijaa. Kysely oli yhteinen kaikille kolmelle toimintalinjalle (terveyden- ja sairaanhoito, suun terveydenhuolto ja mielenterveystyö). 5 Kuva: Plugi
Säätiöön kannattaa panostaa Vuoden 2009 yhteiskunnallinen mantra oli työurien pidentäminen. 1970-luvulla syntyneen näkökulmasta keskustelussa on kummallisia piirteitä: Eikö huoltosuhteen huononeminen ole tiedetty jo kymmenien vuosien ajan? Miksi toimenpiteisiin halutaan ryhtyä nyt eikä 20 vuotta sitten? Näitä kysymyksiä ei tässä kannata laajemmin avata. Todettakoon vain, että demokratiaan sisäänrakennettu ongelma on nykyisyyden maksimointi ja enemmistöryhmien etujen leikkaamisen vaikeus. Meidän osaltamme olennaista on, miten voimme huolehtia siitä, että nuoret pärjäävät työelämässä. Mutta miten työuria pidennetään? Lehdistä oli luettavissa kaksi laulua, joiden kulut eivät olleet minkäänlaisessa keskinäisessä harmoniassa. Ensimmäisen mukaan työuria oli pidennettävä eläkeikää nostamalla. Toisen mukaan ongelma on työelämässä: mikäli todellinen keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on alle 60 vuotta, ei nimellisen eläkeiän nostaminen 63 vuodesta ylöspäin ole olennainen kysymys. Työelämälle pitäisi siis tehdä jotain. Mitä aikaisemmin elämänkaaressa asiaan puututaan, sitä parempi. Tärkeää on myös, että työuransa aloittavien ihmisten fyysinen ja psyykkinen terveys sekä elämänhallinnalliset kyvyt olisivat kunnossa. Opiskeluaikaiset ongelmat kertovat osaltaan huomispäivän työelämän haasteista. Mitä ylioppilaat edellä, sitä yhteiskunta huomenna myös terveyden osalta, niin hyvässä kuin pahassa. Säätiön palvelujen kysyntä ennakoi tulevaisuuden työelämän terveyteen liittyviä haasteita. Yliopisto-opiskelijan terveydenhuollosta vastaamme me Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä. Nuorten mielenterveyden ja elämänhallinnan ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa, ja ne ovat alkaneet näkyä voimakkaammin myös työelämän tilastoissa. Mikäli pelkästään masennukseen liittyvät poissaolot voitaisiin puolittaa, pidentyisivät työurat puolella vuodella. Alle 35-vuotiaiden tämänhetkinen eläköityminen maksaa yhteiskunnalle Työterveyslaitoksen arvioiden mukaan 6,6 miljardia euroa hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina. Samaan aikaan fyysisen kunnon heikentyminen on näkynyt esimerkiksi asepalveluksen kuntotestien tulosten heikentymisenä. Näitä asioita ei voida pitää erillisinä. Miten haasteisiin vastataan? Säätiötä vaivaavat samat taudit kuin oikeastaan kaikkia muitakin terveydenhuollon organisaatioita. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eikä ole realistista odottaa, että tämä epäsuhta koskaan täysin korjaantuisi. Tämä ei tarkoita sitä, ettei jonojen lyhentämiseen tulisi pyrkiä. Kyse on toki resursseista ja niiden kohdentamisesta, ja sitä varten organisaation johdolla tulee olla luotettavaa tietoa, mihin päätökset tulee perustaa. Pahin virhe on arkaainen ajattelutapa, jonka mukaan hoitoprosesseja ja tuloksia ei saa arvioida, koska mittarit eivät parhaimmillaankaan kykene täydellisesti mittaamaan hoitoprosessin todellisia tuloksia. Toki näinkin, koska minkään organisaation tehokkuutta saati sitten minkään hoitomuodon vaikuttavuutta ei voi tyhjentävästi mitata. Mutta se ei tarkoita sitä, ettei niin pitäisi tehdä. Ja myös mittaamista tulee mitata. Nyky-yhteiskunta on aivan liian monessa kohtaa sortunut siihen, että byrokratian vaateiden täyttäminen ja ylimitoitetut suunnitteluprosessit vievät melkoisen osan todellisesta työajasta. Tavoitteena täytyy olla se, että kykenemme kohtaamaan opiskelijat entistä nopeammin. Kääntöpuolena on vaativampien hoitojaksojen väheneminen. Säätiön todellinen tulos näkyy siinä, millaisin valmiuksin nuoret siirtyvät opiskelusta työelämään. Nämä valmiudet, olivat ne sitten terve ruumis, hyvät hampaat, terve mieli tai ymmärrys siitä, miten nämä kaikki pidetään terveinä, ovat säätiön toiminnan tarkoitus. Mikäli suuret ikäluokat tahtovat, että heidät hoidetaan ja heidän eläkkeensä maksetaan, kannattaa huolehtia siitä, että työelämään tulee hyväkuntoista porukkaa. Jos työuria halutaan pidentää, kannattaa huolehtia säätiöstä. Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Kuva: Anna Hämäläinen 6
Hyvät päättäjät, hyvä henkilöstö ja johto kuuntelevat asiakasta Sitoviin, yksityiskohtaisiin normeihin ja pelkkiin standardiratkaisuihin tukeutumisen sijaan terveydenhuollon palvelukulttuurissa puhutaan yhä useammin asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta, joustavuudesta sekä toiminnan vaikutusten ja tuloksellisuuden painottamisesta. Hyvää asiakaspalvelua pohdittaessa ajatuksia herättävät myös organisaation palvelukyky, arviot palveluiden riittävyydestä ja oikeasta kohdentumisesta sekä erityisesti palvelun laatu. Laadun arvioinnissa asiakaspalautteella on merkitystä, ja koetut kokemukset ovat osa palvelun laatua. Laatuun vaikuttavat myös asiakkaan odotukset palvelusta ja palvelutilanteesta, kuva organisaatiosta, kokemusten ja odotusten yhteensopivuus toisin sanoen asiakkaan tyytyväisyys lopputulokseen sekä palvelutilanteen vuorovaikutussuhteet. Asiakaspalautejärjestelmän peruspilarit ovat: Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti, ja palautetta aidosti halutaan omien kehittämiskohteiden löytämiseksi. Negatiivistakin palautetta käsitellään yhdessä, ja palautteeseen liittyvistä toimenpiteistä tiedotetaan asiakkaille. Palautejärjestelmään on sovittu menettelytavat ja niihin on sitouduttu. Palautetta hyödynnetään henkilökohtaisessa oppimisessa, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, palvelun kehittämisessä, johtamisessa ja päätöksentekijöiden informoinnissa. YTHS on jälleen vuonna 2009 saanut erinomaisen palautteen säätiön palveluja käyttäneiltä yliopisto-opiskelijoilta. Hyvän palautteen pohjalta voimme hienosti analysoida asiakaspalautejärjestelmäämme ja kehittää sitä edelleen. Erinomaisen asiakaspalautteen lisäksi olemme myös saaneet kriittistä palautetta, joten kehitettävääkin on. Säätiön ainutlaatuinen asiakaskunta mahdollistaa tämän kehitystyön erinomaisesti. Työterveydenhuoltoa lukuun ottamatta yhdenkään terveydenhuollon organisaation asiakkaat eivät ole yhtä hyvin järjestäytyneet kuin YTHS:n asiakkaat eli yliopisto-opiskelijat ovat. Kiitos henkilöstölle ja päättäjille hyvästä toimintavuodesta 2009! Kuva: Anna Hämäläinen Jukka Männistö Toimitusjohtaja Kuva: Rodeo 7
Terveyden- ja sairaanhoidossa SÄTKYiltiin valtakunnallisesti Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveystarkastukset ovat olleet merkittävää ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Opiskelijoiden aktivoimiseksi terveystarkastuksiin YTHS kehitti terveystarkastusmallin eli sähköisen terveyskyselyn aktivoidakseen mahdollisimman suuren määrän opiskelijoita. Tavoitteena oli, että henkilökohtaiseen terveystapaamiseen saapuvat erityisesti terveysongelmista kärsivät, ja resurssit saadaan ohjattua entistä paremmin niitä eniten tarvitseville. Sähköisen terveyskyselyn prosessi Syksystä 2009 lähtien kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille lähetettiin sähköisesti kyselylomake, jonka he täyttivät. Terveydenhoitaja arvioi lomakkeen avulla, oliko opiskelija syytä kutsua terveystapaamiseen tai esimerkiksi suoraan lääkärin vas- taanotolle. Halutessaan opiskelija saattoi hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle joka tapauksessa. Terveydenhoitajien mielestä uudistus oli hyvä, vaikka haasteitakin riittää. Uuden terveystarkastusprosessin avulla on tavoitettu enemmän opiskelijoita kuin vanhalla terveystarkastusmallilla viime vuosina. Terveystapaamisia on aiempiin terveystarkastuksiin verrattuna vähemmän, mutta kutsutuilla on ollut useita tai ainakin yksi hoidettava asia, jonka tiimoilta on tullut kontrollikäyntejä. Koska terveysongelmia tai keskustelunaiheita on paljon, vastaanottoaikaa opiskelijaa kohden kuluu enemmän ja tarvitaan työkaluja raskaiden ongelmien ratkomista varten. Työkalujen kehittäminen vastaamaan näihin haasteisiin on jo aloitettu. Suomalaisia käyttäytymisen erityispiirteitä ovat runsaat alkoholin kerta-annokset krapuloineen ja nuorten humalajuominen. Tyypin 1 diabetes on maassamme yleisempi kuin missään muussa maassa, ja tyypin 2 diabeteksenkin osalta sijoitumme kärjen tuntumaan. Lihavuus ja liikkumattomuus ovat kiistattomia tyypin 2 diabeteksen vaaratekijöitä. Sähköisen terveyskyselyn avulla YTHS näyttää tunnistavan näitä vaaratekijöitä. Terveyskyselyistä nousseet lievemmätkään ongelmat eivät saisi jäädä huomiotta, vaikka terveyskyselyistä seulotaankin tapaamisiin moniongelmaisempia kuin aiemmin. Ennaltaehkäisevän työn merkitys opiskelijoiden huomispäivän työvoiman terveydelle on kiistatonta. Johtajaylilääkäri Markku Kanerva ja terveyspalvelupäällikkö Hanna Hannele Kari Hälytysmerkinnöillä varustetut kysymykset Hälytysmerkintöjä eri kysymyksissä Hälytysmerkinnän saaneista kutsuttu tapaamiseen Hälytysmerkinnän saaneista ohjattu muulle vastaanotolle Ohjautuminen yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Yht. Terveydentila 89 246 70 189 15 27 301 (90 %) Pitkäaikaissairaus 317 852 157 451 59 173 840 (72 %) Oireet 469 1644 244 877 115 404 1640 (78 %) Ylipaino 231 368 108 218 36 57 419 (70 %) Alipaino 36 270 23 140 6 45 214 (70 %) AUDIT 377 383 245 268 31 41 585 (77 %) Huumeet 70 70 54 57 8 10 129 (92 %) Tupakointi 171 235 114 163 22 24 323 (80 %) Seksiasiat 77 636 56 402 18 190 666 (93 %) Mieliala 125 250 103 203 11 19 336 (90 %) Yksinäisyys 400 780 236 449 29 107 821 (70 %) Sosiaaliset tilanteet 345 1027 219 598 38 146 1001 (73 %) Suhde ruokaan 36 235 29 189 2 28 248 (92 %) Nukkuminen 348 780 253 560 34 109 956 (85 %) Kuva: Anna Hämäläinen Sähköinen terveyskysely (SÄTKY) laajeni valtakunnalliseksi YTHS:ssä syksyllä 2009 Ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoiden terveystarkastusprosessi on kesken. Helmikuun loppuun 2010 mennessä terveyskyselyitä on lähetetty 11094 opiskelijalle, joista 6111 (55 %) on vastannut kyselyyn. Terveystapaamiseen kutsutuista helmikuun loppuun mennessä on käynyt 897 opiskelijaa (37 %). Ok-vastauksen on saanut 2697opiskelijaa, 2318 opiskelijaa oli kutsuttu terveystapaamiseen ja 972 ohjattu muulle vastaanotolle. 8 Terveydenhoitajien lomakearviointia varten luotiin kyselyjen seulomiseen hälytyskriteerit, jotka auttavat kiinnittämään huomiota kriittisiin kohtiin vastauksissa. Vastauksia tarkasteltaessa hälytyskriteereillä varustetut kysymykset tuottavat hälytysmerkintöjä. Yleisimmin merkintöjä tuli kuluneen vuoden aikana oireisiin, sosiaalisiin tilanteisiin, nukkumiseen, yksinäisyyteen, pitkäaikaissairauksiin ja alkoholinkäyttöön. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin Otaniemen pilottikokeilussa 2008 saadut tulokset.
Ei kutsuttu Kutsuttiin Innostus alaan ja opintoihin, ka 7,4 6,3 Ote opiskelusta, ka 6,3 4,3 Koettu terveydentila, ka 7,5 5,0 Ruokatottumusten terveellisyys, ka 5,8 3,9 Liikuntaa (h/viikossa), ka 4,5 3,7 AUDIT-pisteet, ka 2,6 4,7 Vapaa-ajan merkitys, ka 7,2 5,7 Nukkuminen, ka 5,9 2,4 Mieliala, ka 6,9 4,4 Suhde vanhempiin, ka 7,7 6,3 Yksinäisyys, ka 5,0 2,4 Sosiaalisten tilanteiden kokeminen, ka 4,7 1,9 Pitkäaikaissairaus, % 26 % 52 % Jatkuvia tai toistuvia oireita, % 21 % 53 % Huumeet, % 7 % 73 % Tupakointi päivittäin, % 20 % 68 % Suhtautuminen ruokaa ei normaali 5 % 80 % Ylipaino (BMI yli 27) 28 % 54 % Halu keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä asioista 6 % 64 % Vastauksia tarkasteltaessa terveystapaamiseen kutsutuilla on enemmän ongelmia kuin niillä, joita tapaamiseen ei ole kutsuttu. Tämä osoittaa, että kutsut ovat kohdistuneet oikein. Terveyskyselyn janaarvioissa keskiarvot ovat olleet kaikissa kysymyksissä merkittävästi matalampia niillä, jotka kutsuttiin tapaamiseen kuin ei-kutsutuilla. Pitkäaikaissairauksia ja oireilua on esiintynyt kutsutuilla yleisemmin, ja tupakointi, huumeiden käyttö sekä kokeilu oli tavallisempaa Sikainfluenssarokotukset sujuivat talkoohengessä Viime syksyn aikana sikainfluenssa eli influenssa A(H1N1) levisi Suomeen aiheuttaen melko laajan epidemian, ja sairastavuuden nuorissa ikäryhmissä arvioitiin olevan suurempi. YTHS osallistui H1N1-viruksen ennaltaehkäiseviin rokotuksiin nopeassa aikataulussa sopimalla yliopistopaikkakuntien terveyskeskusten kanssa rokotuskäytännöstä. Influenssarokotukset aiheuttivat paljon lisätyötä ja rajoittivat sen vuoksi muuta toimintaa. Sairastumisen varalta annettiin toimintaohjeita sekä opiskelijoille että yliopistoille ja järjestettiin rokotustilaisuuksia. Marras-joulukuun aikana YTHS rokotti n. 14 000 opiskelijaa. Määrä jäi alhaiseksi, koska pahin influenssapiikki oli Suomessa jo ohitettu, kun säätiö sai rokotteet käyttöönsä. Rokotusten organisointi ja sitä koskeva tiedotus onnistui nopeasta aikataulusta huolimatta kuntien kanssa tehtävänä yhteistyönä hyvin. Alueellinen yhteistyö tiivistyi Terveyspalveluyksiköiden alueellista yhteistyötä linjattiin uudella tavalla. Mm. terveydenhoitajan neuvontapuhelimet sekä terveyden- ja sairaanhoidon ajanvarauspuhelimet yhdistettiin pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa eri toimipisteiden kanssa. Uuden palvelumuodon katsottiin sitovan vähemmän resurssia yksittäisestä toimipisteestä puhelinpalveluun, ja yleistä viestintää helpottamaan vakinaistettiin yksi puhelinnumero ja yhtenäinen puhelinaika. Äkillisesti sairastuneen työntekijän puuttuvaa työpanosta ei enää tarvinnut korvata toimipisteessä, sillä palvelut hoituivat muiden puhelinpalvelun vastausvuorossa olevien toimesta. Kuva: Anna Hämäläinen 9
Kuva: Anna Hämäläinen Suun terveydenhuolto pureutui naposteluun Suun terveydenhuollon (STH) keskeiset hankkeet vuonna 2009 olivat hoitoon pääsyn parantaminen pilottipaikkakunnilla peruuttamattomia käyntejä vähentämällä, sähköisen terveyskyselyn käyttöönotto sekä valtakunnallisen suun terveydenedistämishankkeen suunnittelu ja toteutus. Kaikissa hankkeissa korostui vahvasti sähköisten välineiden hyödyntäminen. Peruuttamattomat käynnit puolittuivat Suun terveydenhuollon hoitoaikoja jätetään perumatta enemmän kuin mitään muita hoitoaikoja YTHS:ssä. Sakkomaksun korottaminen ei vähentänyt peruuttamattomia poisjääntejä toivotulla tavalla, joten suun terveydenhuollossa päätettiin kokeilla sähköistä hoitoaikojen muistutusjärjestelmää. Järjestelmä otettiin käyttöön pilottipaikkakunnilla Helsinki-Espoossa ja Tampereella huhtikuussa 2009. Opiskelijoita muistutettiin tekstiviesteillä pääkaupunkiseudulla ja sähköpostiviesteillä Tampereella kaksi vuorokautta ennen hoitoaikaa. Viestissä pyydettiin perumaan aika YTHS:n normaalien Sähköinen hoitoaikojen muistutusjärjestelmä vähensi peruuttamattomia käyntejä alle puoleen. Suun terveydenhuollon peruuttamattomien käyntien lukumäärät kuukausittain vuonna 2009 1/09 2/09 3/09 4/09 5/09 6/09 7/09 8/09 9/09 10/09 11/09 12/09 Yht. 328 351 367 302 221 269 31 230 259 252 287 197 3094 Sähköisen muistutusjärjestelmän pilottipaikkakuntien (Helsinki-Espoo ja Tampere) peruuttamattomien käyntien väheneminen näkyi myönteisenä kehityksenä myös koko suun terveydenhuollon linjan peruuttamattomien poisjääntien määrässä. Väitös: Hammashoitopelko voi aiheuttaa sosiaalisia ongelmia Vesa Pohjolan lokakuussa ilmestyneen väitöstutkimuksen Dental fear among adults in Finland (Suomalaisten aikuisten hammashoitopelko) mukaan hammashoitopelko on Suomessa hyvin yleistä. Tutkimuksen mukaan jopa puolet aikuisista pelkää hammaslääkäriä. Hammashoitopelko voi aiheuttaa pahimmillaan sosiaalisia ongelmia ja johtaa elämänlaadun heikkenemiseen. Pelon polku on looginen. Kovasti hammashoitoa pelkäävillä on huonompi suunterveys ja useammin reikiintyneitä hampaita kuin vähemmän pelkäävillä. Kaikissa ikäryhmissä kovasti hammaslääkäriä pelkäävät käyvät epäsäännöllisemmin hammashoidossa kuin vähemmän pelkäävät. Kuitenkin 30 34-vuotiaat, jotka ovat tottuneet hammashoitopalveluiden säännölliseen käyttöön lapsuudessa alkaen, hoidattivat hampaitaan pelosta huolimatta. Samassa nuorten aikuisten ikäryhmässä pelkoa esiintyy harvemmin niillä, joilla oli poistettu enemmän hampaita. Pohjolan mukaan suurimmalle osalle hammashoitopelko on reaktio, joka on peräisin joko omista epämiellyttävistä kokemuksista tai esimerkiksi vanhemmilta. Hammashoitopelko yhdistyy myös monesti muihin pelkoihin, kuten klaustrofobiaan, ja joihinkin mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen. Vesa Pohjola päätyi väitöskirjan tekemiseen kohdattuaan hammashoitopelkoa tuntevia potilaita usein vastaanotolla. Pelko aiheuttaa monesti kierteen: pelkäävät käyvät hammashoidossa muita harvemmin, mikä johtaa hampaiden reikiintymiseen ja uusiin pelkoihin. Pohjolan mukaan hammaslääkäreiden psykologista ja sosiaalista osaamista tulisikin koulutuksessa lisätä. Varsin pienillä toimenpiteillä on mahdollisuus helpottaa potilaan oloa. Jo pelon kysyminen helpottaa potilaan oloa samoin kuin toimenpiteestä kertominen. Myös potilaan kontrollin tunnetta pystyy lisäämään sopimalla pienestä tauosta, jos potilas kokee sen tarvitsevansa. Monesti pelkkä mahdollisuus taukoon riittää ja itse taukoa ei edes tarvita. 10
peruutuskäytäntöjen mukaisesti, mikäli aikaa ei voinut käyttää. Hoitoaikojen muistutukset vähensivät peruuttamattomia käyntejä lukumääräisesti alle puoleen edellisvuodesta, mikä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä pudotus. Molemmat muistutusmenetelmät toimivat yhtä hyvin. Pilottipaikkakunnilta saatu palaute on ollut hyvin myönteistä. Hyvien kokemusten vauhdittamana sähköistä muistutusta ollaan laajentamassa koko suun terveydenhuoltoon vuonna 2010. Suun terveys mukaan SÄTKYyn opiskelija voi selvittää hampaittensa reikiintymisriskin ja saada suun ja hampaiden hoito-ohjeita. Hän voi myös etsiä suun terveyteen liittyviä lisätietoja linkkien avulla luotettavilta nettisivustoilta. Hankepalautteen yhteydessä tiedusteltiin parhaimpia tapoja, miten suun terveydenedistämiseen liittyvät asiat toivottaisiin otettavan esille. Opiskelijoiden mielestä parhaat tavat olivat: hoitokäyntien yhteydessä henkilökohtaisesti, nettisivujen hakemistojen kautta, kirjallisen materiaalin avulla sekä ryhmämuotoisissa tapaamisissa. Henkilöstö piti työnsä kannalta hyödyllisimpinä kirjallista materiaalia, intranetiä ja verkkosivujen hakemistoja. Johtajahammaslääkäri Anne Komulainen Säätiössä otettiin käyttöön myös ensimmäisen vuoden opiskelijoiden sähköinen terveyskysely, jossa sähköisellä arviointilomakkeella tiedusteltiin heidän yleisterveytensä lisäksi myös suun terveyttä. Kyselyssä arvioitiin hoidon tarpeen kiireellisyyttä, ja jokainen kyselyyn vastannut sai siitä sähköisen palautteen. Suun terveyttä koskeviin kysymyksiin vastanneista noin kolmasosa tarvitsi lähiaikoina tutkimus- tai hoitoaikaa. Sähköisen terveyskyselyn tarkoituksena on nopeuttaa niiden opiskelijoiden hoitoon pääsyä, joilla on eniten ja kiireellisintä hoidon tarvetta. Toisaalta se myös rauhoittaa opiskelijoiden mieltä, kun he miettivät, onko hammastarkastukseen syytä hakeutua pikaisesti vai voiko vielä jatkaa omahoidon turvin. Naposteletko hampaasi? Suun terveydenedistämisen valtakunnallisessa hankkeessa Naposteletko hampaasi? kiinnitettiin huomiota juoma- ja ruokailutottumusten vaikutuksiin suun terveyteen. Hanke toteutettiin säätiö- ja paikallistason yhteistyönä siten, että hankemateriaali tuotettiin keskitetysti ja hanketapahtumat järjestettiin paikallisesti. Uutena suun terveydenedistämisen menetelmänä kokeiltiin YTHS:n verkkosivuilla interaktiivista Naposteletko hampaasi? -nettitestiä, jonka avulla KUVAT PLUGI, RODEO PAINO ERIKOISPAINO Naposteletko hampaasi? Hampaasi ovat vaarassa päivittäin Ravinto ja juomat ovat happamia (eroosio) Suun bakteerit tuottavat happoja ravinnon sokerista Jatkuva syöminen tai juominen liuottavat kiillettä Näin hellit hampaitasi Vesi janojuomaksi vältä virvoitusjuomia ja mehuja Säännölliset ateriat nälkä pysyy poissa ja napostelu vähenee Kohtuullinen määrä välipaloja happohyökkäykset vähenevät ja hampaasi ehtivät puolustautua Käytä ksylitolia katkaise happohyökkäykset Kerta päivässä ei riitä Harjaa kahdesti päivässä pehmeällä harjalla Auta hampaitasi käyttämällä fluorihammastahnaa aamuin illoin Puhdista hammasvälit hammaslangalla tai -tikulla SUUN TERVEYDENHUOLLON TERVEYDENEDISTÄMISHANKE 11
Mielenterveystyön linja 40 vuotta Vuonna 2009 YTHS:n mielenterveystyön linja juhlisti 40-vuotista taivaltaan yhdessä 25-vuotiaan Nyyti ry:n ja 10 vuotta täyttäneiden Opintopsykologien kanssa järjestämällä yhteistyössä Parempaa mielenterveyttä 75 vuotta -seminaarin. haasteisiin. Tämän ajatuksen kiteytti seminaarin avannut YTHS:n mielenterveystyön ylilääkäri Ilpo Lahti toteamalla: Yhdessä olemme enemmän ja yhteistyö antaa voimaa. Palveluiden kysyntä edelleen kasvussa ja ikäryhmän noin joka kymmenennellä työkyky on alentunut merkittävästi mielenterveyden häiriön vuoksi. Kaikkiaan YTHS:n mielenterveystyön linjan palveluja käyttää vuosittain noin 6,5 % opiskelijoista, joista puolet kärsii merkittävästä opiskelukyvyn alenemasta hoitoon tullessa. Juhlapuheissa korostui yhteistyön merkitys pyrittäessä vastaamaan opiskelijaväestön mielenterveydellisiin Kelan tilastojen mukaan vuonna 2007 mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneistä alle 30-vuotiaita oli 21 %, kun vastaava luku vuonna 2000 oli 12 %. Samaan aikaan mielenterveysperustein alkaneissa päivärahakausissa nuorten osuus nousi 15 %:sta 19 %:iin. Mielenterveystyön linjan toiminta käynnistyi vuonna 1969 opiskelijaväestön mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ja palvelujen tarvetta kartoittaneiden epidemiologisten tutkimusten pohjalta. Näiden tutkimuksen tulokset hätkähdyttivät: mielenterveydenhäiriö todettiin 23 %:lla ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Välttämätön hoidon tarve todettiin 2,6 %:lla, ja lisäksi arvioitiin, että 16 % ensimmäisen vuoden opiskelijoista hyötyisi hoidosta. Myöhemmät epidemiologiset tutkimukset ovat vahvistaneet nämä professori Yrjö Alasen tutkimusryhmän tulokset; noin joka neljäs opiskelija kärsii merkittävästä mielenterveyden häiriöstä, Näiden lukujen perusteella voi päätellä, että moni mielenterveysongelmista kärsivistä opiskelijoista jää erikoistuneiden mielenterveyspalvelujen ulkopuolelle, ja hakee tarvitsemaansa apua YTHS:n terveyden ja sairaanhoidon linjan perustason mielenterveyspalveluista tai esimerkiksi Nyyti ry:n tarjoamista vertaistukitoiminnoista. Sopeuttaminen haastoi uudelleenprofilointiin Kulunut vuosi oli myös mielenterveystyön linjan osalta sopeuttamisen vuosi, jonka aikana toiminnan kehittämisen painopisteeksi nousi palvelujen yhdenmukaisen saatavuuden turvaaminen sekä palvelurakenteen uudelleen arviointi niukkenevien resurssien puitteissa. Vuodesta 1990 katkeamattomana jatkunut mielenterveyspalveluihin hakeu- Mielenterveystyönlinjan potilasmäärä oli 8554 (9 096) ja käyntimäärä 54 765 (58 463). Potilasmäärä laski 6 % ja käyntimäärä -6,3 %. Potilaita toimipiirin sataa opiskelijaa kohti oli 6,3 (6,4). Kuva:Rodeo Ostopalveluihin suunnattiin varoja vuoden 2009 aikana 22 % vähemmän kuin vuonna 2008 (sopeuttamiseen liittyvä ostopalveluleikkaus 108 026 euroa vastaa noin 1600 käyntiä). Kirjattujen puhelinkontaktien määrä lisääntyi keskimäärin 2,2 % ja sähköpostikontaktien määrä 15,7%. 12
tuneiden opiskelijoiden määrän kasvu nyt myös taittui ensimmäistä kertaa: palveluihin oikeutettujen opiskelijoiden määrä laski ja palvelutarjontaa leikattiin sopeuttamisen tuloksena. Sopeuttamisvaiheen alkaessa sovittiin, että YTHS:n toiminta profiloidaan palveluihin, jotka ovat keskeisiä ongelmattoman opiskeluajan turvaamiseksi. Myös mielenterveystyön linjan toiminnoissa pyrittiin palveluvalikoiman yhtenäistämiseen. Samalla mietittiin, miten tuottaa laadukkaita erikoistuneita mielenterveyspalveluja, joiden painopistealueina ovat: opiskelukyvyn menetysten uhkien ehkäisy sekä alentuneen opiskelukyvyn palauttaminen ja ylläpito keskeisimpien mielenterveydenhäiriöiden ehkäisy, tunnistaminen ja hoito yhteisöllinen mielenterveystyö opiskeluympäristössä. Ongelmien ehkäisyllä parhaisiin tuloksiin Kelan tutkijoiden mukaan nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen aiheuttama sairauspäivärahojen lisääntyminen ja työkyvyttömyyden kasvu on Tavallisimpia hoitoon hakeutumisen syitä olivat edelleen masennus, ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt sekä syömishäiriöt. Valtaosa käynneistä oli yksilökäyntejä. Hoitojaksot olivat pääsääntöisesti lyhyitä. Käyntimäärä potilasta kohti oli 6,4 (6,4). hälyttävä. Heidän käsityksensä on, että kasvu ei johdu mistään yksittäisestä syystä, vaan on seurausta monia nuoria tukevan sosiaalisen turvaverkoston, kuten perheen, koulun ja opiskeluyhteisön, rapautumisesta. Vaikka opiskelijaväestön osuutta ei tutkimuksissa ole eritelty, voidaan olettaa, että myös opiskelijoiden osalta tulokset ovat samansuuntaisia. Työelämän vaatimusten kasvaessa sekä mielenterveyden että sen häiriöiden merkitys tulee korostumaan entisestään. Tutkimusten pohjalta näyttää siltä, että YTHS:n mielenterveysstrategia on oikeilla jäljillä panostaessaan matalan kynnyksen periaatteeseen ja mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Mielenterveystyön johtava ylilääkäri Päivi Pynnönen Kaksi linjaa yksi tavoite Mielenterveystyön ja terveyden- ja sairaanhoidon linjoilla annettavat mielenterveyspalvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jonka ylläpitäminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja työnjaosta sopimista linjojen välillä. Terveyden- ja sairaanhoidon linjan yleislääkäreiden ja terveydenhoitajien käynneistä kohdentui kolme prosenttia mielenterveyden ongelmiin (-3,2 %), ja masennustila oli kolmanneksi yleisin diagnoosikoodi linjan lääkäreiden tarjoamissa palveluissa. Linjojen välisen yhteistyömuotojen ja työnjaon kehittämisen tarve on suuren palvelukysynnän ja sopeuttamispaineiden myötä voimistunut kaikissa terveyspalveluyksiköissä. Myös hoidontarpeen arviointi- ja hoitoprosessien kehittämisen tarve on entisestään korostunut. Pääsääntöisesti opiskelijat ovat voineet hakeutua vapaasti joko yleislääkärille tai mielenterveyspalveluihin. Tarvittaessa yleislääkärit ovat lähettäneet potilaita erikoistuneiden palvelujen piiriin. Kuva: Anna Hämäläinen 13
YTHS arvioi ja kehitti yhteisöterveystyötään Kuva: Kuva-Paijula Suomessa oli viime vuonna käynnissä toistakymmentä valtakunnallista terveyden edistämiseen liittyvää hanketta tai toimintaohjelmaa. YTHS:n valtakunnallisessa terveystyöryhmässä arvioitiin, miten säätiön yhteisöterveystyö on näihin terveyden edistämisen teemoihin vastannut. Useimpia teemoja on huomioitu joko pitkäkestoisena toiminnan kehittämisenä tai erillishankkeina. Esimerkiksi työhyvinvoinnin teemaa on viety eteenpäin Kehrä- ja Kyky-hankkeissa, päihdehaittojen ehkäisyä hankeketjulla Mäyräkoirasta sikspäkkiin emäyris Hissun Kissun sekä diabeteksen ehkäisyohjelmaa omalla DEHKO-hankkeella. Myös seksuaalisuus ja ravitsemus huomioitiin toiminnassa. Valtakunnallisista ohjelmista uusiksi aiheiksi nostettiin liikunta sekä päihde & mielenterveys. Ryhmätoiminnan kehittämisessä YTHS:n tavoitteena oli työnjako muiden organisaatioiden kanssa siten, että säätiö keskittyy terveydenhuollon asiantuntemusta vaativaan ryhmätoimintaan. Yhteistyötä ja rajanvetoa ryhmätoiminnassa tehtiin erityisesti yliopistojen liikuntapalvelujen, puheviestinnän opettajien, opintopsykologien sekä Nyyti ry:n kanssa. Ryhmänohjaajien jatkokoulutus avattiin myös opintopsykologeille. Lisäksi painonhallintaryhmän toimintaa tutkinut opinnäytetyö valmistui. Yhteistyö ja asiantuntijuus Yhteisöllistä terveyden edistämistyötä leimasi entistä vahvemmin monialainen yhteistyö ja asiantuntijatoiminta useiden tahojen kanssa. Uusia valtakunnallisia foorumeita olivat Opetusministeriön ja Laurea-ammattikorkeakoulun Korkeakoulujen turvallisuushanke, Opiskelijoiden Liikuntaliiton Lähtenyt liikkumaan -hanke sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alkoholimainonnan rajoituksia selvittävä työryhmä. Muun muassa STM:n Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan opiskeluikäisten jaosto sekä Kyky-hanke jatkuivat edelleen, joista jälkimmäisen työn tuloksena julkistettiin opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille. Säätiöläiset ovat luennoineet lukuisissa opiskelijatapahtumissa ja sidosryhmiensä tilaisuuksissa. Valtakunnallisia tapahtumia ovat olleet mm. Ammattikorkeakoulupäivät, Työterveyslaitoksen Opiskeluterveydenhuollon ajankohtaispäivä sekä Mielenterveysmessut. YTHS:n asiantuntemus on hyvin edustettuna myös toimitettaessa Duodecimin kustantamaa ensimmäistä suomalaista opiskeluterveyden oppikirjaa. Erityisteemat suuntasivat toimintaa Vuoden 2009 erityisteemoina jatkuivat edelliseltä vuodelta riippuvuudet ja seksuaalisuus. Edellisenä vuotena aloitettuja seksuaalineuvonnan koulutuksia jatkettiin eri paikkakunnilla. Toiminnan tueksi viimeisteltiin Parisuhdeopas ja se käännettiin myös ruotsiksi. Riippuvuuksista järjestettiin kaikkien linjojen yhteinen koulutustilaisuus. DEHKOn teemaa jatkettiin kaksivuotiseksi suunnitellulla ravitsemus-hankkeella. Tässä suun terveydenhuolto toteutti Naposteletko hampaasi -hankkeen, jonka tavoitteena on muuttaa napostelukulttuuria terveellisten ruokatottumusten suuntaan. Hankkeessa valmistui www-sivuillemme teemaan liittyvä nettikysely monipuolisine linkkeineen. Muina materiaaleina tuotettiin Juomatietoutta hammasystävällisesti -ohje sekä kyselylomake Ruokailutottumukset ja suun hoito. Lisäksi suunniteltiin ja painatettiin Naposteletko hampaasi -julisteita ja -flaiereita. Teemasta järjestettiin myös seminaari Suun terveyden edistäminen ja vuorovaikutus sekä yhteiskoulutus ravitsemuksesta. Terveystietoa opiskelijoille Uusina terveysaineistoina valmistuivat Matkalle-julistesarja sekä Jännittäminen osana elämää -oppaan pilottiversio. Esteetön opiskelu korkeakouluissa (ESOK) -hankkeen Open oppaisiin laadittiin käsikirjoitukset jännittämisen ja mielenterveysongelmien huomioon ottamisesta korkeakouluopiskelussa. Terveystietoa A-Ö -artikkelien määrä pysyi ennallaan ja verkkoneuvonta jatkui entiseen tapaan. Alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävä hanke eteni Elämäntapaliitossa yhteistyössä YTHS:n ja SYL:n kanssa. Tuotoksena valmistui Hissun Kissun -verkkosivusto, jossa on opiskelijoiden alkoholinkäyttötesti palautteineen sekä runsaasti opiskelijoille kohdennettua tietoa alkoholista ja alkoholinkäyttökulttuurista. Testistä saatavan henkilökohtaisen palautteen vertailutietona käytetään Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 -aineistoa. Tutkimuksesta tukea terveyden edistämiseen Monipuolinen tutkimustyö luo hyvän pohjan terveyden edistämistoiminnalle. Valtakunnalliset säännöllisesti 14
tehtävät terveystutkimukset nostavat esiin ajankohtaisia aiheita ja auttavat suuntaamaan toimintaa oikein. YTHS:n henkilökunnan tutkimustoiminta vuonna 2009 oli vilkasta: siinä tuotettiin runsaasti tieteellisiä julkaisuja, esitelmiä tai postereita. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 julkaistiin yhdessä Otus rs:n kanssa järjestetyssä tutkimusseminaarissa Omena ja opintopiste päivässä. Seminaaria seurasi täysi sali, ja se sai runsaasti myös mediahuomiota. Tutkimuksen aineistosta on tekeillä useita jatkoselvityksiä, joista valmistuivat mm. perheellisiä opiskelijoita koskeva selvitys ja korkeakouluopiskelijoiden uupumusmittari. Vesa Pohjolan väitöskirja hammashoitopelosta valmistui ja tarkastettiin Oulun yliopistossa. Opiskelijaaineistoista on lisäksi tekeillä kuusi väitöskirjatasoista tutkimusta. Tutkijoiden vertaisryhmä toimi opiskelijoiden parissa tehtävän tutkimuksen yhteistyöfoorumina. Tutkimushankkeissa on jatkettu yhteistyötä useiden tahojen kanssa. YTHS on jäsenenä European Union of School and University Health and Medicine (EUSUHM) -järjestössä. Säätiöläiset osallistuivat aktiivisesti Leidenissä 23. 25.9.2009 pidettyyn kongressiin. Yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu Tutkimus Opiskelu-uupumus lisääntyy opintojen kuluessa Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin tutkimusjohtajan, professori Katariina Salmela-Aron tutkimuksesta Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille käy ilmi, että joka kymmenes korkeakouluopiskelija on uupunut. Joka neljäs opiskelija kokee kuitenkin opiskeluintoa. Opiskelu-uupumus ja -into muuttuvat opintojen kuluessa: opiskelu-uupumus lisääntyy ja opiskeluinto laskee. Tutkimuksessa kehitettiin korkeakouluopiskelijoiden uupumusriskin arviointiin uusi mittausmenetelmä Study Burnout Inventory-9 (SBI-9). Se on tarkoitettu etenkin opiskeluterveydenhuollon välineeksi riskin tunnistamiseen. Tutkimuksessa käytettiin laajaa ja edustavaa (N=10000) YTHS:n tutkimusaineistoa. Kuva:Plugi 15
Opiskelijamäärän vähenemisen myötä syksyllä 2008 aloitettu henkilöstön vähentäminen jatkui seuraavana vuonna pääosin eläköitymisten kautta. Huolenaiheeksi nousi henkilöstörakenteen mahdollinen vinoutuminen, koska eläköitymiset eivät tapahtuneet tasaisesti, vaan kohdistuivat toisiin yksiköihin vahvemmin kuin toisiin. Henkilökunnalle tarjottiin vapaaehtoista lomarahajärjestelyä siten, että lomarahoista sai joko osan tai kokonaan vaihtaa halutessaan vapaaksi. Lomarahoista vaihdettiin vapaaksi lähes puolet. Henkilöstön työehtojen uudistamista jatkettiin Henkilöstön työehtojen uudistaminen jatkui vuonna 2009. Kahden eri työryhmän tehtävänä oli selvittää uuden hammaslääkärisopimuksen ja psykologisopimuksen osalta vuosiloma- ja talvivapaa, työaika- ja palkkausjärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista sekä kustannusvaikutuksia. Työryhmät pääsivät tavoitteisiinsa, ja uusi hammaslääkärisopimus sekä uusi psykologisopimus tulivat Henkilöstömäärän sopeuttaminen jatkui voimaan alkukesällä. Samantyyppiset uudistukset olivat jo edellisenä vuonna tehty lääkärisopimukseen. Osaamiskartoituksia ja osaamistarpeita Henkilöstön osaamiskartoitusten tekeminen aloitettiin vuonna 2008 ja saatiin toimintavuoden aikana valmiiksi lähes koko henkilöstölle. Kartoitukset ovat tärkeä osa työn hallintaa ja osaamisen johtamista. Säätiön toiminnan kannalta on tärkeää tunnistaa olemassa oleva tietotaito, joka rakentuu ydin- ja erityisosaamisesta sekä hiljaisesta tiedosta. Samalla pohdittiin tulevaisuuden osaamistarpeita ja tehtiin osaamistarpeen määrittelyjä eri ammattiryhmille. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopisteinä olivat ammattitaidon ylläpitäminen ja uuden ammatillisen osaamisen hankinta. Henkilöstön koulutukseen YTHS käytti 2,08 % (1,53 %) työsuhteisen henkilöstön vuosipalkkasummasta. Työhyvinvointi ja työterveys Keväällä 2009 suoritetusta työhyvinvointikyselystä ilmeni, että työhyvinvoinnin tila oli edelleen melko hyvä ja tapahtunut kehitys positiivinen. Työ säätiössä koettiin mielekkäänä, ja työn sekä vapaa-ajan tasapainoa pidettiin hyvänä. Kehittämiskohteiksi koettiin erityisesti muutoksen hallinta ja kommunikaatio sekä viestintä. Näihin kehittämiskohteisiin reagoitiin välittömästi mm. sisällyttämällä esimieskoulutuksiin yleisten esimiestaitojen lisäksi viestintäkoulutusta. Lähes jokaisessa toimipisteessä toimii tyhy-työryhmä, jonka tehtävänä on organisoida työpaikan tyhy-toimintaa. Henkilöstön työkykyä tuettiin mm. järjestämällä ryhmäliikuntaa ja erilaisia virikepäiviä. Tyhy-toimintaan käytettiin yhteensä 45 486 euroa (50 596 euroa). Henkilöhälytysjärjestelmä otettiin toimintavuoden aikana käyttöön kaikissa säätiön yksiköissä. Työsuojeluhenkilöstöä koulutettiin riskienarvioinnissa. Lisäksi kaikissa terveyspalveluyksiköissä tehtiin tai ainakin aloitettiin riskienarviointi. Henkilöstöpäällikkö Leena Vapaavuori Henkilöstö 2008 2009 Koko henkilöstön määrä 675 671 Vakituinen henkilöstö 595 582 Määräaikainen ja palkkiotoiminen henkilöstö 80 89 Koulutuspäivät/henkilö 3,1 3,0 Keski-ikä 49,3 49,6 Säätiöstä lähteneet työntekijät 36 32 Säätiöön tulleet työntekijät 29 17 Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 7 17 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 1 2 Säätiön palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 671 (675) henkilöä. Heistä yli 93 % oli vakinaisessa työsuhteessa. Henkilöstömenot olivat säätiön toimintakuluista 66,7 % (67,3 %). Kuva: Grapica 16
Säätiön viestintäyksikössä työskenteli helmikuun alusta lähtien ensimmäistä kertaa kaksi henkilöä, viestintäpäällikkö ja viestintäassistentti. Resursoinnin ansiosta viestinnässä pystyttiin siirtämään aiempaa enemmän voimavaroja operatiivisesta työstä toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Työyhteisöviestintään panostettiin Yhdeksi painopisteeksi nostettiin työyhteisöviestintä, jonka säätiön henkilöstö oli kokenut keväisen työhyvinvointikyselyn perusteella keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Tähän haasteeseen haluttiin vastata konkreettisesti: YTHS:n itsearviointiseminaarin pohjalta luotiin erillinen prosessi, jossa tärkeistä asioista informoidaan ensin terveyspalveluyksiköiden johtajia ja sen jälkeen muuta säätiön henkilöstöä. Uusi käytäntö sai paljon myönteistä palautetta. Myös viestintäkoulutukseen panostettiin, kun yksi päivä esimieskoulutuksesta omistettiin sisäisen viestinnän kehittämiselle. Yhteistyöllä tuloksiin Viestintäyksikön ja linjojen välistä yhteistyötä tehostettiin. Viestintä suunnitteli mm. YTHS:n, Nyytin ja Opintopsykologien yhteisen Opiskelijoiden hyvinvoinnin seminaarin tiedotuksen. Tapahtuma juhlisti samalla säätiön mielenterveyslinjan 40. toimintavuotta. Seminaari sai hyvin medianäkyvyyttä. Viestintäyksikkö työskenteli tiiviisti loppusyksyn myös terveydenja sairaanhoidon linjan kanssa säätiötason H1N1-rokotuskampanjan tiedotuksen onnistumiseksi. Tiedotettavaa vuonna 2009 oli kaikkiaan runsaasti: jatko-opiskelijat poistuivat säätiön piiristä, uusi toimitusjohtaja aloitti työt, Töölön rakennusprojekti alkoi jne. Keväällä YTHS:n viestintä järjesti lehdistötilaisuuden aiheena Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008, ja siihen osallistui noin viisitoista toimittajaa. Mediaseurantaosumia toimintavuonna kertyi 620 kpl (2008: 606 kpl). Viestintäpäällikkö Sari Krappe Verkkosivu-uudistus käynnistettiin: syksyn aikana Säätiön uusi perustehtävä: Opiskelijan parempaa terveyttä Uusi visio: Opiskelijan terveydeksi kehityksen kärjessä valmistui vaatimusmäärittely, jonka pohjalta sivusto tehdään. Vuosikatsaus uudistettiin niin visuaalisesti kuin sisällöllisesti. Nuorennusleikkauksen saivat myös henkilöstölehti Piikki sekä säätiön posteri- ja PowerPoint-diapohjat. 17 Kuva:Plugi
YTHS:n sopeuttamistavoite toteutui YTHS:n taloudellinen asema on vakaa. Merkittävin talouteen ja toimintaan vaikuttava muutos oli opiskelijamäärän lasku. Vuoden 2009 opiskelijamäärä oli 135 000, kun vielä kaksi vuotta sitten opiskelijoita oli 145 000. Opiskelijamäärä on laskenut tutkintouudistuksen ja jatkotutkintoopiskelijoiden palvelurajauksen vuoksi. Opiskelijamäärä ei näyttäisi laskevan alle 130 000:n, kuten aiemmin on arvioitu, koska taloudellisen laman vuoksi opiskelijoiden valmistuminen on vähentynyt. YTHS sopeutti toimintaansa laskeneeseen opiskelijamäärään. Säätiön palveluvalikoimaa ja potilastyöajan määrää vähennettiin. Potilastyöajan vähentämiskeinoja olivat sekä oman henkilöstön työpanoksen että ostopalveluiden vähentäminen. Henkilötyövuosien määrä väheni 23 henkilötyövuotta eli 4,6 %. Säätiön kulut laskivat YTHS:n toiminnan vähentämisen vuoksi kulut olivat 1,3 % pienemmät kuin vuonna 2008. Opiskelijakohtaiset kustannukset nousivat erittäin maltillisesti. Kokonaiskustannukset olivat 273 euroa opiskelijaa kohti (264 euroa). YTHS saavutti taloudellisen sopeuttamistavoitteensa. YTHS:n toiminnan rahoitus perustuu opiskelijoiden terveydenhoitomaksuun, käyntimaksuihin, Kelan sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen, yliopistokaupunkien toiminta-avustukseen ja opetusministeriön vuokra-avustukseen. Henkilötyövuosien määrä väheni 23 henkilötyövuotta eli 4,6 %. Opiskelijoiden ja valtion rahoitus kasvoi, kun taas Kelan ja kuntien rahoitus väheni. Tuottavuus nousi Säätiön tuottavuus nousi hieman vuodesta 2008. Hoitokontaktien määrä suhteessa henkilötyövuosiin nousi. Hoitokäyntien määrä oli käytännössä sama kuin edellisenä vuotena. Tuottavuuden nousua selittää se, että joukkorokottaminen sikainfluenssaa vastaan YTHS:n toimipiirin opiskelijamäärä 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva: Anna Hämäläinen 18
nosti käyntimäärää. Tuottavuuden muutos on kuitenkin ollut vuosina 2007 2009 melko pieni. Hoitokontaktien ja -käyntien hinnannousu hidastui edellisestä vuodesta. Kontaktihinta nousi mielenterveystyössä, mutta terveyden- ja sairaanhoidossa hinta laski. Käyntien osalta hinnat nousivat kaikilla linjoilla ja säätiön osalta yhteensä 3,2 %, mikä on hieman alhaisempi taso kuin palkankorotukset. YTHS:n toimipisteille uusia toimitiloja Töölön toimipiste eli Helsingin ylioppilaiden terveystalo laajentuu uudisrakennuksen myötä. Rakennustyöt käynnistyivät heinäkuussa 2009. Lisäksi toimipisteen olemassa olevat tilat peruskorjataan. Uusi toimitila otetaan käyttöön lokakuussa 2010. Viikin toimipisteen palvelut sekä Otaniemen suun terveydenhuollon palvelut siirtyvät samassa yhteydessä Töölön toimipisteeseen. Jyväskylässä YTHS:n toimipisteen uudistilan rakentamiseen tähtäävä esisopimus irtisanottiin hankkeen viivästymisen ja kustannustason korkeuden vuoksi. Toimipisteelle etsittiin korvaava vaihtoehto, ja YTHS teki uuden esisopimuksen Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön kanssa. Talousjohtaja Olli-Pekka Luukko TUOTTAVUUDEN JA KUSTANNUSTEHOKKUUDEN TUNNUSLUVUT Tuottavuuden tunnusluvut sekä käynti-, kontakti- potilas- ja opiskelijakohtaiset yksikköhinnat Kustannukset TP2007 TP2008 TP2009 Muutos % TA2009 TP2009 Tot.aste % Terveyden- ja sairaanhoito Kontaktia/henkilötyövuosi 1 583 1 518 1 587 4,5 1 527 1 587 103,9 Käyntiä/henkilötyövuosi 1 151 1 098 1 105 0,6 1 107 1 105 99,8 /Käynti 62,01 66,37 66,44 0,1 67,85 66,44 97,9 /kontakti 45,09 48,00 46,25-3,6 49,16 46,25 94,1 /potilas 211,31 221,52 212,44-4,1 234,55 212,44 90,6 /opiskelija 105,40 109,48 110,69 1,1 121,10 110,69 91,4 Mielenterveystyö Kontaktia/henkilötyövuosi 774 766 774 1,1 732 774 105,8 Käyntiä/henkilötyövuosi 706 685 683-0,4 665 683 102,6 /Käynti 108,07 114,32 123,91 8,4 115,96 123,91 106,9 /kontakti 98,63 102,33 109,31 6,8 105,42 109,31 103,7 /potilas 697,11 734,78 793,32 8,0 740,20 793,32 107,2 /opiskelija 43,34 47,16 50,11 6,2 51,32 50,11 97,6 Suun terveydenhuolto Kontaktia/henkilötyövuosi 889 912 899-1,4 895 899 100,5 Käyntiä/henkilötyövuosi 869 894 878-1,8 872 878 100,7 /Käynti 71,60 76,45 80,45 5,2 75,17 80,45 107,0 /kontakti 71,60 76,45 78,57 2,8 73,25 78,57 107,3 /potilas 224,14 231,65 232,99 0,6 234,70 232,99 99,3 /opiskelija 73,87 79,23 81,47 2,8 84,82 81,47 96,0 Hallinto Kontaktia/henkilötyövuosi 13 719 12 823 13 257 3,4 11 801 13 257 112,3 Käyntiä/henkilötyövuosi 11 212 10 460 10 512 0,5 9 640 10 512 109,0 /Käynti 7,84 8,24 8,93 8,5 8,97 8,93 99,6 /kontakti 6,41 6,72 7,08 5,5 7,33 7,08 96,7 /potilas 39,71 40,75 42,32 3,8 42,32 /opiskelija 24,55 25,52 27,55 8,0 30,10 27,55 91,5 TOIMINNAN TUNNUSLUVUT YHTEENSÄ Kontaktia/henkilötyövuosi 1 091 1 067 1 096 2,7 1 048 1 096 104,6 Käyntiä/henkilötyövuosi 892 870 869-0,2 856 869 101,5 /Käynti 78,90 84,36 87,51 3,7 85,62 87,51 102,2 /kontakti 64,49 68,81 69,39 0,8 69,94 69,39 99,2 /potilas 399,71 417,45 414,49-0,7 414,49 /opiskelija 247,16 261,39 269,81 3,2 287,34 269,81 93,9 Poistot /Käynti 0,65 0,69 0,74 6,1 0,65 0,74 113,5 /kontakti 0,53 0,57 0,58 3,1 0,53 0,58 110,2 /potilas 3,31 3,43 3,49 1,6 3,49 /opiskelija 2,05 2,15 2,27 5,6 2,18 2,27 104,3 KAIKKI KULUT YHTEENSÄ Kontaktia/henkilötyövuosi 1 091 1 067 1 096 2,7 1 048 1 096 104,6 Käyntiä/henkilötyövuosi 892 870 869-0,2 856 869 101,5 /Käynti 79,56 85,05 88,25 3,8 86,27 88,25 102,3 /kontakti 65,02 69,38 69,97 0,9 70,47 69,97 99,3 /potilas 403,02 420,88 417,98-0,7 417,98 /opiskelija 249,21 263,53 272,08 3,2 289,51 272,08 94,0 19
Mielenterveystyön linjan kaikkien vastaanottojen potilaat ja käynnit 2009 Terveyspalveluyksikkö (TPY) MT-linjan vastaanotot opiskelijoille 2009 Psykiatrit Psykologit MT muut Mielenterveystyö-linja yht Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Helsinki-Espoo 1 760 7 791 1 491 11 559 520 2 331 2 995 21 681 Turku-Rauma 806 2 856 894 4 972 89 378 1 475 8 206 Jyväskylä-Kokkola 361 1 121 360 3 033 6 12 574 4 166 Oulu-Kajaani 512 1 779 362 3 077 0 0 782 4 856 Tampere- Hämeenlinna 675 2 067 883 5 265 81 201 1 328 7 533 Vaasa-Pietarsaari 123 342 242 1 240 0 0 297 1 582 Joensuu- Savonlinna 183 375 349 1 704 0 0 440 2 079 Lappeenranta 105 452 100 773 0 0 170 1 225 Kuopio 214 374 208 1 258 24 272 327 1 904 Rovaniemi 133 245 176 1 288 0 0 247 1 533 YTHS yht 4 845 17 402 5 033 34 169 719 3 194 8 554 54 765 Suun terveydenhuollon linjan kaikkien vastaanottojen potilaat ja käynnit 2009 Terveyspalveluyksikkö (TPY) STH-linjan vastaanotot opiskelijoille 2009 Yleis- ja erikoishammaslääkärit Suuhygienisti Suun terveydenhuolto-linja yht Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Potilaita Käyntejä Helsinki-Espoo 14 039 39 266 7 875 9 798 16 973 49 224 Turku-Rauma 5 469 14 145 2 490 2 930 6 361 18 625 Jyväskylä-Kokkola 3 762 8 394 1 780 1 991 4 098 10 494 Oulu-Kajaani 4 532 11 230 2 268 2 675 4 892 13 905 Tampere- Hämeenlinna 5 476 13 410 1 897 2 349 6 346 17 751 Vaasa-Pietarsaari 1 346 3 740 576 796 1 449 4 548 Joensuu -Savonlinna 2 390 5 094 526 649 2 480 5 748 Lappeenranta 1 367 3 817 1 210 1 393 1 754 5 210 Kuopio 1 726 4 238 1 039 1 485 1 998 5 723 Rovaniemi 1 518 4 246 1 133 1 546 1 798 5 922 YTHS yht 40 972 107 580 20 751 25 612 47 357 137 150 20