Joni Vähälassila. Maalaisrunokilpailun voittajaruno: MUMMOLASTA JA MUURAHAISISTA (BÖNDERUNO)



Samankaltaiset tiedostot
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Paritreenejä. Lausetyypit

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)


VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

YMPÄRISTÖ. Lämmittely

9.1. Mikä sinulla on?

SANATYYPIT JA VARTALOT

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

Löydätkö tien. taivaaseen?

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Sanastoa. Novelli Talven lapset: oppikirjan s. 114 tehtävä 4 MONISTEPOHJA

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

AIKAMUODOT. Perfekti

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Tuulivoimala toimisi, jos sen saisi nostettua puiden latvojen tasalle

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

P U M P U L I P I L V E T

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Keski-Suomen luontomuseo

Ensimmäinen oksa - nimi.

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Matt. 5: Reino Saarelma

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

4.1 Samirin uusi puhelin

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Tämän leirivihon omistaa:

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

Kouluun lähtevien siunaaminen

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Keski-Suomen luontomuseo

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen,

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

Odpowiedzi do ćwiczeń

Reetta Minkkinen

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

Matt. 11: Väsyneille ja stressaantuneille

Joka kaupungissa on oma presidentti

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

Pöllönkankaan verkkokohina

JOKA -pronomini. joka ja mikä

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Ohjeet opettajalle/ oppilaalle

PAPERITTOMAT -Passiopolku

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Pikkuinen Amina istuu mutustelemassa leipää, äiti Safia korjaa tytön lettejä. Samalla Amila harjaa äitinsä paksua, mustia hiuksia.

Lapsoset ketterät kotihaasta

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

Me lähdemme Herran huoneeseen

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I"

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

Kappale 2. Tervetuloa!

EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT

Vienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017)

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI

Bob käy saunassa. Lomamatka

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Muistoissamme 50-luku

Majakka-ilta

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on paljon taloja.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

Transkriptio:

Maalaisrunokilpailun voittajaruno: Joni Vähälassila MUMMOLASTA JA MUURAHAISISTA (BÖNDERUNO) huoltoaseman lepattavassa mainosjulisteessa mainostetaan elämää, uusi globaali nimi ja sama rappeutuva tönö, ikkunapöytä pajatson vierestä, pienen kahvin hämmentäminen ja sokeripalakääreen avaaminen, tarjoilijattaren ohut hymy ja ajatus tatuoinnista alaselän iholla. tie jatkuu sorana ja päättyy metsän laidalla aurinkoon, heinä nuolee autonpohjaa ja risupartainen ukko sitoo heinistä paalia, syksyllä se tekee meidät surulliseksi mutta muista: omenankukat ja pohjaton taikuus. mummolassa on selaimena internet explorer, mummon ääni on lihakeittoa, hän pyytää jälleen kahville ja on sulattanut pullaa jossa on päällä raesokeria ja tarina joka ei lopu pisteeseen vaan kyproslaiseen kahvilaan. täällä ei kulje junia, loppuillan humina on mielikuvitusta, mieli kompassin neula ja unet karpalomehun värjäämä kartta, täällä päivistä rakennetaan pilvilinnaa, paksujen seinien väliin jää myöhemmin homeeksi kukkivaa kosteutta ja lauseita joissa on vain predikaatti. pienen paikan hiljaisuus ja luonne. ryömin mäkeä alas keskikesän hameen alle, hiekkatiehen on kuivunut lapsen saappaiden jäljet, hämärä tarttunut pitkään heinikkoon kuin suihkurusketus, värikkäät eläimet juoksevat taivaalla, lämmin tuuli ja mintturakeinen kuu, rantakoivujen oksat piirtyvät terävinä lammelle, vatsassa puristus: en ole uinut viiteen kesään. väistän narisevat lankut ja kiipeän vintin matalaan pimeään, hyttysverkon takana avoin maailma humisee kuin halpa ilmastointi.

Maalaisrunokilpailun kunniamaininta: Janette Hannukainen METSITYS 13-vuotiaana kierrän sinistä muovitötteröä koivuntaimen ympärille suojaksi myyriltä ja jäniksiltä hirville en mahda mitään. Millaisen suojan kiertäisin perheemme ympärille? Äiti inhoaa hirvikärpäsiä ja sukua joka menee savisaappaissa pötkölleen vastavaihdettuihin lakanoihin pikkuveli syö hiirenpapanoita mummolan lattialla. Rahasta on aina tiukkaa ja sitten myydään metsää kunnes vain taimet ovat jäljellä. Isä myrkyttää heinän, silti se ponkaisee nivusiin saakka hääauto ruostuu puhki kuusenkylkeen. Äiti katoaa hakkuuaukean vadelmapusikkoon. Vaari kulkee polkupyörällä karpalossa posket tontunpunaisina kunnes löytyy harhailemasta keskeltä Pirkkalan keskustaa. Me lapset lennämme Prahaan ja Reykjavikiin puusavotan pinot keikahtavat kyljelleen risut maatuvat metsään. Isä sanoo HIRVET PERKELE! rakentaa suojavyöhykkeen, miehenmittaista verkkoaitaa kymmenen kertaa kymmenen metriä. Naurakoot naapurit sinne entisen pellon pohjaan kasvaa isän eedenkoivikko.

Maalaisrunokilpailun kunniamaininta: Silva Terde ULOS IMPERFEKTISTÄ Tässä oli oli posti, koulu, kauppa oli loputon työ olivat lapset Imperfekti käärii maaseudun menetyksiin, mutta minä olen tässä nyt Seison lumisella mäellä vieressä satavuotias talo samanlaisia tupakka-askiarkkitehtuurilla suunniteltuja tuvan ja kammarin mökkejä kukkii maaseutu kaikkialla Ja kun kahlaan reittä myöten lumessa samasta kohdasta tarpeeksi usein siihen syntyy polku Totta kai lumi tuiskuttaa jälkeni piiloon tuuli puhaltaa polun umpeen Siellä ne silti ovat, askeleeni ja kevät tulee ja ruoho odottaa lumen alla Minun jälkeni ruohossa ja suutarin, ja hänen vaimonsa ja heidän lastensa, joilla oli isän korjaamat kengät Isä kiersi kylällä talosta taloon kenkiä tekemässä Jälkemme risteilevät tässä mäellä eivätkä askeleeni hävitä heidän muistoaan Naapurin nainen on paluumuuttaja, mies kengätön helsinkiläinen, heille entisestä kyläkoulusta tuli koti Hekin tarpovat umpihangessa korjaavat taloa, harventavat metsää jotta katse kantaisi vaarojen yli Venäjälle jotta valo säilyisi maan yllä Toisen naapurin traktorin pyörä on kookkaampi kuin hirvi, aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn isäntä toimittaa töitä joista en ymmärrä Talvella traktori puskee auki kylätietä Jossain pellot puskevat pajukkoa Lehmät kuljeskelevat navetoissaan, astuvat robotin lypsettäviksi, kun perunasäkeiksi paisuneet utareet alkavat painaa Kylätien sivuhaaran takana vaalii elämäntapaemäntä kyyttöjään ja suomenlampaitaan

En osaa lukea tätä seutua, se ei kerro minulle miten pitäisi olla mitä tehdä Ollakseni tarvitsen heitä, jotka osaavat, joiden ruumiin muistiin takoi aika eletyn maaseudun Ruoho kasvaa kohta pitkäksi Juhannuksen jälkeen tarvitaan neljähoo -kerhon opiskelijapoika vetämään se poikki raivaussahalla Poika opiskelee kuvaamataidonopettajaksi jossain pohjoisessa kaupungissa, en muista missä Kesällä hän tulee Ja heinäkuussa tulevat kaikki maailmalle valuneet maaseudun lapset, asuvat äitiensä talven läpi huolehtimia huoneita, levittäytyvät järvelle, metsiin ja vaaroille Heidän lapsensa kirkuvat rannoilla riemuaan, äänekkäämpinä kuin sadat lokit Saavumme me, mökkiläiset, kakkosasujat, puun halaajat eksynyt kaupunkilaiskansa Lauantaisin hiipi musiikki tanssilavalta mäelleni kuin Turusen romaanissa pienviljelijän vaimon ruumiiseen yli Pielisen Kurssit käyneet tanssijalat taivuttavat tangot ja harppovat rokit Toisaalla ilmestymme jo varhemmin saavumme nelivetoautoillamme, joiden otsaan on isketty kotimaidemme rekisterikilvet, niistä erotamme toisemme Asetumme meitä varten siivottuihin tiloihin, nukumme valmiiksi pedatuissa sängyissä, pidämme takassa tunnelmatulta valmiiksi kannetuilla puilla, lämmitämme sähkösaunoja Iltaisin katsomme televisiosta samoja ohjelmia kuin kotona, laulamme karaokea turistibaarissa, kärkymme revontulia ja iskelmätaivaan tähtiä Ihastelemme tai-vaal-li-sen kauniita maisemia ja tulemme kireiksi jos pilvet roikkuvat tummina, vihjaillen pudottavansa märkää ja raskasta lunta tai jos mittari mökin nurkalla heilahtaa reilusti miinuksille Me kahisemme värikkäissä vapaa-ajanasuissamme kylätiellä, ostamme juustoleipää tai leipäjuustoa, paikallisia tuotteita joita paikalliset ihmiset ovat meitä varten valmistaneet Vaihdamme kauden hiihtoasuihin ja täytämme meitä varten tehdyt ladut tarvitsemme opastaulun joka käänteeseen kuljemme mittari valtimolla laskemme askeleet, sykkeet, kilometrit

Palaamme hikisinä ja tyytyväisinä ja ajamme pois meitä varten aurattuja teitä Tämä on meidän talvinen aurinkoparatiisimme ja kun aurinko sulattaa lumen lähdemme palataksemme viikoksi syksyn väreihin, kesällä karautamme veneinemme meren saariin Emme tiedä paljoakaan meitä varten tehdystä työstä emme tahtomattomasta toimettomuudesta, marraskuun pitkistä pimeistä Me olemme maaseudun asukkaiden niukka elinkeino Sinne he jäävät odottamaan seuraavaa sesonkia hiljeneviin kyliin valmistamaan meille uusia elämyksiä, elämään paikkoja joita kutsuvat kotiseuduiksi Me emme osta vain nautintoja haluamme heidän sielunsa emmekä huomaa miten paljon me heitä tarvitsemme Maaseutu on preesens ja futuuri, se on yhtälailla kuin minä olen Se on vielä sittenkin kun minä olen mennyt Tulee toinen talvi ja kaikki vuoden erilaiset aamut ja aina joku rakastaa tätä maata, kantaa siitä huolta tekee asioita sen hyväksi Joku toinen seisoo tällä mäellä, katsoo joelle, odottaa että kurjet tulevat ja menevät Kirkas tähtitaivas, päivä jolloin pilvet putoavat liki maata, sateen lohduttava hipaisu tai ilkkuva sivallus lumen valo Kaikki on tässä nyt ja aina