Suomen tietokirjailijat ry JÄSENTIEDOTE 2/2015 Suomen tietokirjailijoiden politiikkatavoitteet etenevät Elokuussa vietetään tietokirjaviikkoa Tekijänoikeuksien hallintaan apua Sanastosta Yhdistyksen kevätkokouspäivät vietettiin Rovaniemellä Kuvat: Linda Lappalainen Arktikumin käytävä kylpee valossa. Poliitikot väänsivät peistä paneelissa. Korundin näyttelyssä rakkaus yhdistyi nykytaiteeseen. Toimittanut Ari Häkkinen 14.4.2015 Tuija Junkkari puolisoineen poliitikkopaneelissa. Suomen tietokirjailijat kokoontuivat yhdistyksen kevätkokouspäiville Rovaniemelle 20. 21. maaliskuuta. Perjantai käynnistyi hallituksen, luottamushenkilöiden ja toimiston suunnitteluseminaarilla. Lounastauolla ihasteltiin lähes 90-prosenttista auringonpimennystä Irja Wendisch ja Markku Heikkilä kaupungin vastaanotolla. tiedekeskus Arktikumin pihalla, ja illalla kevätkokouspäivät avattiin poliitikkopaneelilla ja kaupungin vastaanotolla. Lauantaina varsinaisen kokouksen lisäksi ohjelmassa oli tutustuminen taidenäyttelyihin Korundissa ja Arktikumissa. Lue lisää sivuilta 4 5.
PÄÄKIRJOITUS Pääsevätkö tietokirjat lukioon? Yleissivistävässä koulussa peruskoulussa ja lukiossa on oppiaine nimeltä äidinkieli ja kirjallisuus. Siitä huolimatta ei ole aivan itsestään selvää, että koulussa luetaan kirjallisuutta, sen enempää kauno- kuin tietokirjojakaan. Lyhyet tekstit ovat tätä päivää. Miksi rasittaa itseään sivumäärillä, jos pääsee helpommallakin? Mä en tykkää lukemisesta, kommentoi peruskoululainen, ja lukiolainen etsii ohuimman mahdollisen kirjan esitelmänsä lähteeksi. Oppilaat peruskoulussa ja opiskelijat lukiossa lukevat kirjallisuutta juuri niin paljon kuin sitä heille tarjoillaan tai sen lukemista heiltä edellytetään. Siksi kirjallisuuden pitää näkyä selkeästi äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmissa. Yhtälailla kirjallisuuden pitää näkyä myös opetussuunnitelman yleisessä osassa ja muiden oppiaineiden perusteissa. Opetussuunnitelma on normi, ja se mitä siihen kirjoitetaan, ohjaa opetusta seuraavat kymmenen vuotta. Nyt uudistuvat opetussuunnitelmat astuvat voimaan vuonna 2016 ja niillä tähdätään vuoteen 2026 saakka. Millainen maailma silloin on, emme tietenkään tiedä, mutta suuntaa on otettava. Viime vuoden lopulla hyväksytyissä peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa kirjallisuus näkyy: luetaan tieto- ja kaunokirjallisuutta. Sekä klassikoita että nykykirjallisuutta. Samaisessa opetussuunnitelmassa kaikkia peruskoulun oppiaineita yhdistää laaja-alainen osaaminen, johon kuuluu monilukutaito. Sen myötä jokainen oppiaine velvoitetaan kiinnittämään huomiota oman tiedon- ja tieteenalansa tekstimaailmaan. Näin tietokirjat päässevät monesta eri ovesta sisään peruskouluun. Mutta miten käy lukion? Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteita alettiin laatia vasta kuluvan vuoden alussa virkamiestyönä. Kiireen ja rahan puutteen takia toimitaan nopeasti ja pienellä porukalla. Asiantuntijat käväisivät Opetushallituksessa vain kuultavina. Lukion opetussuunnitelman perusteiden kaikkine kuulemisineen pitäisi olla valmiina jo joulukuussa 2015. Suomen Kirjailijaliiton uusi puheenjohtaja Jyrki Vainonen vaati tuoreeltaan tammikuussa 2015 kirjallisuuden opetukselle pysyvää jalansijaa lukion tekeillä olevaan opetussuunnitelmaan. Vainosen vaatimukseen on helppo yhtyä. Mutta siihen pitää vielä lisätä, että tietokirjallisuuden lukeminen kuuluu paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden tunneille niin myös esimerkiksi historian, psykologian, terveystiedon, maantieteen ja biologian tunneille. Jos luovumme opetussuunnitelmatasolla kirjojen lukemisesta, peli on hävitty. Kirja elää juuri niin kauan kuin lukijoita riittää, ja koulussa kasvavat uudet lukijapolvet. Sitä paitsi pitkien tekstien lukeminen edesauttaa ajattelutaitoja ja lisää ymmärrystä maailmasta. Kirjan vuosi 2015 voisi tuottaa kirjallisuuteen jotain kauaskantoista, mutta se edellyttää kirjallisuuden, myös tietokirjojen, nostamista näkyviin niin peruskoulun kuin lukion opetussuunnitelmassa. Niin humanistisissa oppiaineissa kuin luonnontieteissäkin. Hyviä tietokirjoja meillä on tarjota joka oppiaineeseen, printtinä ja digitaalisena. Tietokirjojen avulla opetus myös eheytyy, kun ei tarjoilla sälää ja sirpaletietoa vaan kokonaisuuksia. Helena Ruuska Hallituksen varapuheenjohtaja Tietokirjallisuuden teesit on julkaistu TIEDONJULKISTAMISEN neuvottelukunnan ja Suomen tietokirjailijoiden vuonna 2014 järjestämien tietokirjallisuuden ja -kulttuurin tilaa ja tulevaisuutta käsitelleiden keskustelujen pohjalta työstetyt tietokirjallisuuden ja -kulttuurin teesit julkaistiin maaliskuussa. Vuoden 2014 aikana keskusteluihin osallistui kustannusalan ja tiedemaailman ammattilaisia ja tietokirjailijoita. Keskustelu avattiin myös yleisölle Turun ja Helsingin kirjamessujen paneelikeskusteluissa. Tilaisuuksien viestit koottiin yhteen teeseiksi ja tavoitteiksi, joiden toteutuminen on edellytys tietokirjallisuuden ja -kulttuurin sekä suomalaisen osaavan yhteiskunnan menestykselle. Teesit korostavat tietokirjallisuuden ja -kulttuurin merkitystä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehittymiselle. Ne ottavat kantaa muun muassa kotimaisten kielten asemaan tieteen ja kulttuurin kielinä, tietokirjallisuuden ja -kulttuurin julkiseen ja yksityiseen tukeen, tiedon laatuun ja saavutettavuuteen sekä koulutukseen ja taitotiedon kehittymiseen. Yleistason linjauksien lisäksi teeseihin kuuluu konkreettisia ehdotuksia tietokirjallisuuden ja -kulttuurin tukemiseksi. Teesien tavoitteet ja käytännön toimet eivät kuitenkaan ole lopullisia, vaan jokainen toimija haastetaan jatkamaan keskustelua, laatimaan omat toimenpiteensä ja toteuttamaan ne. Teesit löytyvät osoitteesta: www.tjnk. fi/fi/arkisto/tietokirjallisuuden-teesit P.S. Oletko rekisteröitynyt asiantuntijaksi yhdistyksen verkkosivuille? Muistathan päivittää asiantuntijaprofiilisi, jos vaihdat sähköpostiosoitettasi tai työpaikkaasi. Asiantuntijarekisterin tiedot eivät ole yhteydessä yhdistyksen jäsenrekisteriin. Jos olet unohtanut käyttäjätunnuksesi tai salasanasi, saat uuden toimistosta. Elokuussa vietetään tietokirjaviikkoa Suomessa vietetään tietokirjaviikkoa 24. 30. elokuuta osana Kirjan vuotta. Tietokirjaviikon ohjelma alkaa maanantaina 24.8. tietokirjaraadilla Kansallisteatterin Lavaklubilla yhteistyössä Runokuu-tapahtuman kanssa. Keskiviikkona ja torstaina 26. 27.8. Tieteiden talolla Helsingissä järjestetään kaksipäiväinen TIETOKIRJA.FI-festivaali. Viidettä kertaa järjestettävän tapahtuman teemoina on tänä vuonna muun muassa Ukraina, kerettiläisyys, rikkaus ja valta, veroparatiisit, tieteen asema yhteiskunnallisessa keskustelussa ja paljon muuta. Avajaispuhujina ovat Niklas Herlin ja Pirjo Hiidenmaa. Elämänsä tietokirjat esittelee muun muassa arkkipiispa Kari Mäkinen. TIETOKIRJA.FI-ohjelma julkistetaan 2. kesäkuuta. Naantalin Kirjahyrrä-lastenkirjallisuusfestivaalilla ja Volter Kilpi Kustavissa -viikolla TIETOKIRJA. FI-ohjelmien teemoina on lasten- ja nuortentietokirjallisuus. Lauantaina 23.5.2015 Kirjahyrrässä pohditaan, mistä hyvät lastentietokirjat on tehty. Millaisia ovat lastentietokirjallisuuden kerronnan keinot ja millainen on onnistunut lastentietokirja? Keskustelussa ovat mukana Päivi Heikkilä-Halttunen, Iiris Kalliola, Marjatta Levanto ja Markku Löytönen. Keskustelua johtaa Lassi Saressalo. Tietokirjaviikon perjantaina 28.8. teemana on oppimateriaalit ja lauantaina 29.8. lasten- ja nuortentietokirjallisuus. Lauantaina Tietokirjallisuuden edistämiskeskus rahoittaa kahdenkymmenen lasten- ja nuortentietokirjailijan vierailut kirjastoihin ympäri Suomen. Kirjastossa esiintyvä tietokirjailija lukee, kertoo ja keskustelee kirjoistaan. Kirjailijaa voi hakea esiintyjäksi verkkolomakkeella Suomen tietokirjailijoiden sivuilla torstaihin 7.5. saakka. Hakemuksia voi tehdä vain kirjastojen henkilökunta. Hakuajan päätyttyä arvotaan, mitkä kaksikymmentä kirjastoa saavat kirjailijavieraan, ja myös missä kirjastossa kukin kirjailija esiintyy. Tietokirjaviikon ohjelma täydentyy kevään aikana. Lasten- ja nuortentietokirjallisuus esillä Kirjahyrrässä ja Volter Kilpi Kustavissa -viikolla Volter Kilpi Kustavissa -viikon TIETO- KIRJA.FI-päivän ohjelmassa perjantaina 17.7.2015 puhuvat Marjut Hjelt, Elina Lappalainen, Liisa Keltikangas-Järvinen ja Markus Hotakainen. Volter Kilpi Kustavissa -viikon teemana on Elon aamukansa lapset kaunokirjallisena aiheena. Kirjahyrrä-festivaali 20. 23.5. www.kirjahyrra.fi Volter Kilpi Kustavissa 15. 19.7. www.vkkustavissa.fi RESIDENSSIT Hae residenssiin Keski-Italiaan VÄINÖ TANNERIN SÄÄTIÖN Mazzano Romanon kirjailijakotipaikkojen hakuaika vuodelle 2016 on käynnissä. Kirjailijakoti sijaitsee Italiassa Mazzano Romanon keskiaikaisessa kaupungissa, noin 40 kilometriä Roomasta pohjoiseen. Hakuaika Mazzano Romanon residenssiin on 7.4. 15.5.2015. Päätökset residenssien saajista tehdään kesäkuussa 2015. Residenssipaikka sisältää talon käyttö oikeuden mukaan lukien lämmityksen, veden, sähkön ja jätehuollon. Kirjailija kotipaikan saajilla on ajankohdasta riippuen myös mahdollisuus järjestää pienimuotoinen tapahtuma säätiön paikallisten edustajien ja yhteistyökumppaneiden myötävaikutuksella. Hakemukset, hakuohjeet ja tarkemmat tiedot tarjolla olevista residenssijaksoista Väinö Tannerin säätiön verkkosivuilla www.vainotannerinsaatio.fi. Alfred Kordelinin säätiö irtisanoo Lapin maja Tuumantuvan SUOMEN TIETOKIRJAILIJOIDEN Alfred Kordelinin säätiöltä vuokraaman Tuumantuvan residenssimajoitus päättyy vuoden lopussa. Säätiö myy Muonion Jerisrannassa sijaitsevan mökin. Loppuvuoden osalta Tuumantuvassa on vielä joitakin vapaita viikkoja. Syksyn 2015 suosituimpien lomaviikkojen 32 40 (1.8. 3.10.2015) mahdolliset vapaat viikot voi tarkistaa Tuumantuvan varauskalenterista 4.5. alkaen. Sesonkikaudelle residenssitoiveen jättäneiden varaukset vahvistetaan viikolla 18. 2 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2015 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2015 3
Kuvat: Linda Lappalainen Veli-Pekka Lehtolan vuosikokousesitelmä. Vaalivaliokuntaan valittu Juha Drufva (yllä) otti puheenvuoron poliitikkopaneelissa. Myös Uudenmaan aluevastaava Eeva-Liisa Ryhänen (yllä oikealla) valittiin vaalivaliokuntaan. Suunnitteluseminaarissa Helena Ruuska esitteli sähköisiä oppimateriaaleja. sia, muun muassa vuonna 2012 ilmestyneen Saamelaiset suomalaiset kohtaamisia 1896 1953 (SKS). Saamelaiskirjojen lisäksi Lehtola tunnetaan myös kenraalikirjailija Kurt Matti Walleniuksen elämäkerrasta. Wallenius oli sotilas, joka muistetaan ehkä parhaiten Lapuan liikkeestä, osallisuudestaan Mäntsälän kapinaan ja siitä, että häntä epäiltiin presidentti K. J. Ståhlbergin kyydityksen järjestämisestä. Esitelmässään Lehtola nosti Walleniuksen esiin myös yhtenä Lapin kulttuuri- ja kirjallisuushistorian keskeisenä hahmona. Lisäksi Lehtola kertoi EU:n pohjoisimmasta kustantamosta KustannusPuntsista, jossa hän on mukana. Inarissa pääkonttoriaan pitävän kustantamon erikoisalueita ovat Lappi, saamelaiset ja pohjoiset kysymykset. Kokouspäivien lopuksi jäsenille järjestettiin opastettu tutustumiskierros Arktikumin näyttelyihin Kauneutta kartalla, Muuttuva Arktis ja Pohjoisen keinot. Lapin poliitikot Markku Löytösen hellässä huomassa. Vasemalla Markku Torkko, Markku Heikkilä ja muita jäseniä kokouksessa. Kevätkokoustunnelmia Rovaniemeltä Y hdistyksen kevätkokouspäivät alkoivat perjantaina 20.3. luottamushenkilöiden suunnitteluseminaarilla, jossa pohdittiin muun muassa yhdistyksen politiikkatyön jatkoa eduskuntavaalien jälkeen ja yhdistyksen koulutus- ja julkaisusuunnitelmia. Perjantai-iltana Arktikumissa järjestettiin Lapin alueen poliitikkopaneeli, jossa olivat mukana Heikki Autto (kok), Johanna Ojala-Niemelä (sd), Vesa Puuronen (vas) ja Paavo Väyrynen (kesk). Puheenjohtajana toimi Markku Löytönen. Paneelin jälkeen kokoonnuttiin Rovaniemen kaupungin vastaanotolle. Lauantain 21.3. ohjelma alkoi tutustumisella Korundin taidemuseon näytte- 4 lyihin. Varsinainen kevätkokous pidettiin lauantaina Arktikumissa. Uusi jäseniä vaalivaliokuntaan Kokouksessa yhdistyksen vaalivaliokuntaan kaksivuotiskaudelle 2015 2016 valittiin Eeva-Liisa Ryhänen, Juha Drufva ja Marjo Heiskanen. Valittujen jäsenten lisäksi vaalivaliokunnassa jatkavat vuosille 2014 2015 valitut Suvi Höglund, Leena Rossi ja H annu Salmi. Kokous hyväksyi myös hallituksen esityksen Kopiointikorvausrahaston perustamisesta. Kirjanpidolliseen rahastoon tullaan jatkossa sijoittamaan kopiointikorvausten ylijäämät EU:n kollektiivihallinnointidirektiiviin voimaan tulon Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2015 jälkeen. Rahastoa voidaan käyttää myös mahdollisten alijäämien purkuun. Kevätkokouksessa hyväksyttiin vuoden 2014 toimintakertomus, vahvistettiin hallituksen esittämä tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Vuosikokousesitelmä lappilaisittain Kokouksen aluksi vuosikokousesitelmän piti saamelaisen kulttuurin professori Veli- Pekka Lehtola. Inarista kotoisin oleva Lehtola kertoi urastaan tietokirjailijana. Lehtola on erikoistunut niin tutkijana kuin tietokirjailijana saamelaisten ja Lapin historiaan. Saamelaisten ja suomalaisten suhteista hän on kirjoittanut useita teok- Opas Marja Jalkanen kertoi keskiaikaisista kartoista Arktikumin näyttelyssä. Kristiina Koivunen tutustui Korundin näyttelyihin. ESITTELYSSÄ ALUEVASTAAVA Markku Heikkilä Lapin aluevastaava markku.heikkila@ulapland.fi Markku Heikkilän albumi Kuka? Mikä? Jäsen: Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö, sitä ennen journalisti. Tietokirjailijana dokumentaarikirjoja ja matkaesseitä pohjoisesta, idästä ja maailmalta, erityisesti arktinen alue, Venäjä, ilmasto. Kotonaan Lapissa, Oulussa ja Pirkanmaalla. Suosikkipaikkojen joukossa Murmansk ja Montreal, Tromssa ja Tasmania sekä Hailuoto ja Siuro. Vuodesta 2007, aluevastaava vuodesta 2010. Toimit isäntänä yhdistyksen kevätkokouspäivillä Rovaniemellä. Minkälaiset tunnelmat kokouksesta jäivät? Oikein mainiot. Tyytyväisiltä tuntuivat niin kaukaa etelästä vaeltaneet vieraat kuin läheltä tulleet lappilaiset. Ja kyllä, auringonpimennys luottamushenkilöiden suunnitteluseminaarin lounastauolla oli juuri sitä varten tilattu ohjelmanumero. Mitä lappilaisille tietokirjailijoille kuuluu? Jäsenmäärä vähitellen kasvaa, mutta ei meitä vielä kovin montaa ole, alle 50. Lappilaiset tietokirjailijat voi karkeasti ottaen jakaa kolmeen joukkoon. Osa porukasta on Lapin yliopistolla, osa julkaisee Lappi- tai paikallisaiheisia teoksia ja osa tekee ihan mitä tahansa. Yksi pulmista on, että lähimmät todelliset kustantamot ovat satojen kilomet rien päässä maan toisella laidalla. Se lisää entisestään kynnystä päästä julkaisemaan. Arktiset alueet puhuttavat ilmastonmuutoksen myötä, ja olet itsekin kir- joittanut pohjoisten alueiden yhteistyöstä ja EU:n ilmastopolitiikasta. Miten tematiikka näkyy lappilaisissa tietokirjoissa? Lappilaisuus niissä usein näkyy, mutta laajempaa arktisuutta saa kyllä hakea. Lapin yliopiston tutkijoiden teksteissä sitä on jonkun verran, eipä juuri muuten. Mitä kuluva vuosi tuo tullessaan Lapin aluetoimintaan? Kevätkokouksella paistatellaan jonkun aikaa, toista vastaavaa tapahtumaa saa varmaan odotella. Mutta syksyllä sitten pitäisi jotain järjestää yleisötilaisuus kiinnostavalla kirjallisella aiheella, ja sitten jäsenten kesken verkostoitumaan. Millaisena näet kirjan tulevaisuuden? Muuttuu toki, mutta muutostahan on aina. Varmaan on joitakin kirjakate gorioita, joissa printtijulkaisun ja sähköisen julkaisun välinen murros on rajua. Yleisesti ottaen kirjan tulevaisuus näyttää kuitenkin mielestäni hyvältä. Selvästi varmemmalta kuin esimerkiksi painetun sanomalehden. Kirja on vain niin kätevä ja kiva. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2015 5
Yhdistyksen politiikkatavoitteet etenevät Maaliskuun alussa Suomessa otettiin useita tietokirjailijoiden asemaan liittyviä edistysaskelia. Eduskunnassa vuosina 2011 2015 edustettuina olevien puolueiden edustajat allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jossa vaadittiin lainauskorvauksen tason nostamista. Lisäksi puolueet esittivät, että teosten lainaaminen tutkimus- ja opetuskirjastoista tulisi sisällyttää mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin. Eduskuntapuolueiden julkilausuma on tieto- ja oppikirjailijoille erittäin tärkeä. Yhdistyksen pitkäaikainen tavoite näyttää toteutuvan, kommentoi Suomen tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen julkilausumaa tuoreeltaan maaliskuussa. Julkilausumalla puolueet asettuivat puoltamaan Suomen tietokirjailijoiden hallitusohjelmatavoitteessa painotettujen epäkohtien muuttamista. Suomessa alettiin tilittää kirjailijoille kirjastolainauksiin perustuvia lainauskorvauksia vasta vuonna 2010. Myös korvaus ten määrät ovat olleet pieniä verrattuna yleiseen pohjoismaiseen tasoon. Lainauskorvauksen suurin epäkohta tietokirjailijoiden osalta on, että opetus- ja tutkimuskirjastot on jätetty korvausten ulkopuolelle. Suurin osa tietokirjallisuuden lainaamisesta tapahtuu nimenomaan tutkimus- ja opetuskirjastoissa. Julkilausuman mukaan lainauskorvauksen tasoa nostetaan asteittain niin, että valtion vuoden 2018 budjetissa lainauskorvaus niin yleisistä kirjastoista kuin tutkimus- ja opetuskirjastoista olisi yhteensä 14 225 000 euroa. Nykyisellään lainauskorvausmääräraha on 8,2 miljoonaa euroa. Oppimateriaalin laatu ja kirjastoapurahat politiikkatyön keskiössä tulevalla hallituskaudella Lainauskorvaukseen luvattujen parannusten lisäksi yhdistys painottaa politiikkatyössään oppimateriaalien laadun takaamista ja tietokirjallisuuden tukimuotojen yhdistämistä seuraavan hallituskauden aikana. Tieto- ja oppikirjallisuuden eläessä muuttuvassa tietoympäristössä on tärkeää varmistaa, että sisällöltään laadukasta kotimaista tieto- ja oppikirjallisuutta julkaistaan myös tulevaisuudessa. Suomalainen hyvinvointi perustuu vahvasti koulutukseen ja osaamiseen. Tietokirjoilla ja oppimateriaaleilla tulee jatkossakin olla tässä merkittävä rooli, Pietiäinen toteaa. Hyvä oppimateriaali on formaatista riippumatta pedagogisesti harkittu, oppimista tukeva jäsennelty kokonaisuus. Siirtymisessä sähköiseen oppimisympäristöön oppimateriaalin laatua ei saa unohtaa. Myös tietokirjallisuuden tukimuotoihin kaivataan uudistuksia. Suomen tietokirjailijat painottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön tulee yhdistää tietokirjallisuuden tukimuodot eli kirjastoapurahat ja tiedonjulkistamisen apurahat. Tukien kokonaissummaa tulee korottaa ja myös oppimateriaalit tulee saada tuen piiriin. Nykyisellään tietokirjailijat saavat kirjastoapurahaa vain 10 prosenttia kokonaissummasta, vaikka monissa kirjastoissa yli puolet hankinnoista on aikuisten tietokirjallisuutta. Oppikirjailijat eivät saa kirjastoapurahaa lainkaan. Kaunokirjailijat ovat tukensa ansainneet, mutta on tärkeää, että kirjastoapurahat saadaan tasapuolisiksi suhteessa kirjastojen hankintoihin. Tekijöiden asemaan pieniä parannuksia Pian eduskuntapuolueiden julkilausuman jälkeen eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen tekijänoikeuslain uudistamisesta. Uudistuksessa lakiin lisättiin säännös tekijänoikeuden luovutussopimusten ehtojen sovittelusta. Luovan alan tekijäjärjestöjen yhteistyöelin Lue lisää yhdistyksen Tekijäfoorumi kommentoi lakimuutosta tuoreeltaan: Tekijäfoorumin mukaan lakimuutos politiikkatyöstä: www.suomentietokirjailijat.fi/ on myönteinen, mutta ei sisällä konkreettisia yhdistys/vaikuttaminen muutoksia, jotka todella parantaisivat tekijöiden asemaa. Tekijäfoorumin työvaliokuntaan valitun Suomen tietokirjailijoiden lakimiehen Anna Kallion mukaan uusi säännös koskee sopimusten jälkikäteistä kohtuullistamista sen sijaan, että olisi säädetty sopimusten ehtojen kohtuullisuudesta. Sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti jälkikäteisen sovittelun tulee edelleen olla mahdollista vain poikkeustapauksissa. Jälkikäteinen sopimuksen kohtuullistaminen saattaa aiheuttaa sellaisia velvoitteita, joihin sopimukseen ryhdyttäessä ei voitu varautua. Sopimusehtojen kohtuullisuuden selvittämiseen on jatkossakin käytettävä resursseja etenkin kustantajapuolella. Tekijäfoorumi vaatii tekijöitä edustaville järjestöille myös kollektiivista neuvotteluoikeutta ja kanneoikeutta. Sopimusten kohtuuttomuuden ongelma liittyy siihen, että yksittäin sopimuksesta neuvottelevalla tekijällä ei ole riittävää mahdollisuutta vaikuttaa sopimusehtoihin. Tämä todettiin Euroopan parlamentin sopimuskäytäntöjä koskevassa selvityksessä, jossa ehdotettiin ratkaisuna mallisopimuksia ja kollektiivista sopimusmenettelyä, Kallio jatkaa. Kallion mukaan järjestöjen kollektiivisesti neuvottelemat sopimukset voisivat johtaa tekijöiden kannalta kohtuullisempaan lopputulokseen. Järjestöjen itsenäinen kanneoikeus puolestaan mahdollistaisi sopimusten kohtuullisuuteen liittyvien juttujen ajamisen ilman että tekijät joutuvat ottamaan riskin oikeuskuluista ja tulevien työmahdollisuuksien menetyksestä, Kallio summaa. Luovan alan tekijäjärjestöt toivovatkin seuraavalta hallitukselta tukea työlleen, jolla pyritään parantamaan tekijöiden neuvotteluasemaa ja kohtuullistamaan sopimusehtoja. Tekijänoikeuksien hallintaan apua Sanastosta Tietokirjailijan tulot muodostuvat monista lähteistä. On tavallista, että elanto koostuu kirjoituspalkkioista, esiintymiskorvauksista, apurahoista ja tekijänoikeuspalkkioista. Pienellä kielialueella vain harva kirjailija saa toimeentulonsa pelkästään kirjamyynnistä. Tekijänoikeusjärjestö Sanasto tarjoaa vaivattoman tavan asianmukaisten korvausten saamiseen teosten käytöstä. Sanasto tarjoaa käyttölupia muun muassa kirjallisuuden julkiseen esittämiseen, tekstien käyttöön uusissa julkaisuissa ja tapahtumamateriaaleissa sekä kirjallisuuden käyttöön radiossa ja televisiossa. Keskitetty tekijänoikeuksien hallinnointi on tekijälle eduksi, sillä Sanaston tarjoamien lupien avulla tekijä saa vaivattomasti korvauksen luomiensa sisältöjen käyttämisestä eri yhteyksissä. Tämä antaa mahdollisuuden keskittyä kirjoitustyöhön. Sanaston asiakkuus hyödyttää myös käyttäjätahoja: käyttötilanteet koskevat usein lukuisten tekijöiden teoksia, jolloin lupien pyytäminen erikseen jokaiselta oikeudenhaltijalta on työlästä. Tällöin kirjallisuuden käyttö voi jäädä tilaisuudesta pois tai kirjallisuutta saatetaan käyttää ilman lupaa. Haluamme käyttölupiemme avulla tehdä kirjallisuuden luvallisesta käyttämisestä eri tilaisuuksissa helppoa ja selkeää, toteaa Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa. Sanaston asiakkaana tekijä voi entiseen tapaan myöntää myös itse lupia teostensa hyödyntämiseen niin halutessaan. Lupapalvelu tarjoaa tekijälle kuitenkin yksinkertaisen tavan saada korvaus teostensa käytöstä. Kun luvan saaminen ja käytöstä korvaaminen on käyttäjälle mahdollisimman helppoa, on kynnys luvan hakemiseen matala. Sanaston asiakkuus on yksinkertainen tapa taata teosten tekijänoikeu ksien asianmukainen valvonta mitenkään Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaan mukaan Sanaston tavoitteena on saada tekijät tietoisiksi omista oikeuksistaan. rajoittamatta tekijän omia mahdollisuuksia neuvotella niiden käyttämisestä, Salomaa painottaa. Liity Sanaston sopimusasiakkaaksi Saatko sekalaisia pyyntöjä teostesi käyttämiseen? Käytetäänkö teoksiasi eri yhteyksissä ja joskus ilman lupaa? Sanaston asiakkaana varmistat, että saat asianmukaisen korvauksen teostesi käytöstä. Sanaston maksuton asiakkuussopimus on valtakirja, jolla valtuutat Sanaston valvomaan ja hallinnoimaan tekijänoikeuksiasi haluamassasi laajuudessa. Lisätietoja www.sanasto.fi/asiakkuus UUDET JÄSENET Hallitus hyväksyi 35 uutta jäsentä kokouksessaan 9.4.2015. Jäsenhakemuksia käsitellään seuraavan kerran hallituksen kokouksessa 3.6.2015. Anna Ahlava, FM, aineenopettaja (Helsinki) Salli-Marja Bessonoff, FK, suomen kielen ja kulttuurin lehtori (Helsinki) Antti Blåfield, toimittaja (Helsinki) Mikael Davies, BA, PGCE (Tampere) Antti Eerola, toimittaja (Helsinki) Jessica Haapkylä, FT (Nummela) Raine Haikarainen, TT (Helsinki) Esa Hassinen, FM, vapaa tutkija (Lahti) Marja Heinonen, VTT, omistaja (Tampere) Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti (Espoo) Jussi Ikkala, TM, yläkoulun ja lukion aineenopettaja (Helsinki) Jukka Koivisto, VTT (Kauniainen) Maarit Korhonen, KM, luokanopettaja (Turku) Aarne Laurila, FT, professori emeritus (Helsinki) Jukka Liukkonen, FM, tutkija (Kuopio) Anna-Liisa Lämsä, KT, tutkimuspäällikkö (Oulu) Minna Maijala, FT, tutkija (Helsinki) Maria Malmström, artesaani-puuseppä, ATKinsinööri (Forssa) Iris Pasternack, LL, yrittäjä (Helsinki) Touko Perko, dosentti (Helsinki) Mia Pirttilä, opettaja (Järvenpää) Markku Poutanen, professori (Helsinki) Hanna Puhakka, FM, opettaja, kääntäjä, tulkki (Helsinki) Sirpa Pulkkinen, KTM, konsultti, kouluttaja, yrittäjä (Västerskog) Pirjo Pöllänen, YTT, tutkija (Joensuu) Minna Rasila, KM, LuK, toimitusjohtaja, valmentaja (Espoo) Eeva Ruoff, FT (Zürich) Sampo Sammalisto, FT (Helsinki) Eeva Simola, MA, toimittaja (Espoo) Pauliina Susi, freelance-toimittaja, kirjailija (Vantaa) Mika Tamminen, tradenomi (Lappi) Ilkka Virolainen, KTT, KM, LitM, TtM, opettaja, yrittäjä (Kouvola) Pirjo Vuorenpää, FM, ammatinharjoittaja (Lievestuore) Esko Vuorisjärvi, VTT (Helsinki) 6 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2015 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 2/2015 7
KOVA LAKI ILMOITUSASIAT Kertakorvaus tekijänpalkkiona Kirjailijalle kuuluu kohtuullinen korvaus kirjoitustyöstään. Korvauk sen määrä sidotaan normaalisti kustantajan saamaan arvonlisäverottomaan kirjamyyntituloon, jolloin tekijä saa tietyn ennalta määritellyn prosenttiosuuden tästä tulosta. Korvauksen suuruus riippuu muun muassa kirjoitustyön laajuudesta ja siihen käyte tystä ajasta sekä siitä, pidetäänkö kirjoittajaa asiantuntijana vai kokeneena asiantuntijana. Korvaus kirjoitustyöstä voidaan maksaa myös kertakorvauksena, mikä voi toisinaan tuottaa kohtuullisemman korvaustason kuin myyntituloon sidottu korvaus. Näin on esimerkiksi tilatuissa tilapäisissä tai määräaikaisissa kirjoitustehtävissä, joissa tuntimäärä on yksilöitävissä ja joissa teoksen myynti on vähäistä. Kertakorvaus on suositeltava myös silloin, kun prosenttiperusteinen palkkio ei muodosta kohtuullista korvaustasoa, esimerkiksi jos useamman tekijän yhdessä tekemiä teoksia yhdistetään teostietokantaan tai pilveen. Tällaisissa tilanteissa yhden teoksen käytöstä maksettava rojaltiluonteinen kor vaus suhteutetaan siihen, kuinka paljon lukuaikaa teos on saanut verrattuna kaiken palvelussa olevan materiaalin kokonaislukuaikamäärään. Tällaisten palveluiden malli on yleistymässä etenkin lehtien ja oppimateriaalien osalta. Yhdistyksen juristeilta kysytään usein, miten tulisi määritellä sopivan kertakorvauksen suuruus. Oikean korvaus tason määrittäminen voi olla hankalaa. Jos teoksesta tulee yllät täen jättimäinen kaupallinen menestys, saattaa etukäteen arvioitu kertakorvaus summa jäädä kohtuuttoman pieneksi verrattuna teoksen tuottamaan voittoon. Luovutuksen kohteena voi toisinaan olla myös patentein tai tavaramerkein suojattavaa sisältöä, jolloin kertakorvauksen määritteleminen on erityisen hankalaa. Jos teoksen menekki on mahdollista arvioida etukäteen, voidaan kohtuullisen korvauksen taso etsiä esimerkiksi Akavan asiantuntijapalkkiosuositusten kautta. Avoin ja luotettava tapa laskea oikea kertakorvauksen suuruus perustuu tällöin merkkimäärään, liuskojen määrään tai tehtyjen työtuntien määrään. Akavan suositusten perusteena on, että kouluttautuminen ja koulutus näkyvät korvauksen tasossa. Esimerkiksi tuntipalkalla tehtävästä työstä Akavan asiantuntijapalkkiosuositusten mukainen korvaus tulisi olla vähintään 40 euroa tunnilta yliopistossa tai korkeakoulussa loppututkinnon suorittaneille ja ylioppilastutkinnon suorittaneille vähintään 29 euroa tunnilta. Jos korvaus maksetaan liuskojen mukaan, tulisi vähimmäispalkkion olla 101 euroa liuskalta ja kokeneelle asiantuntijalle 135 euroa liuskalta. Kun kysymyksessä on artikkeli, jonka aihe, pituus, määräaika ynnä muut seikat on määritelty tarkasti, vähimmäispalkkio on 134 euroa liuskalta ja yhdestä kirjoituksesta 659 euroa. Kokeneemmalle asiantuntijalle on korotetut vähimmäispalkkiot. Tutustu Akavan suosituksiin osoitteessa www.akava.fi/tyoelama/tyossa/palkat/ palkkiosuositukset Anna Kallio Yhdistyksen lakimies Uusi aluevastaava Keski-Suomeen YHDISTYKSEN HALLITUS on kokouksessaan 9.4.2015 nimittänyt Anu Mustosen Keski-Suomen aluevastaavaksi 1.7.2015 alkaen. Mustonen on mediapsykologian asiantuntija, joka työskentelee Jyväskylän yliopistossa. Hän on ollut Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen vuodesta 2009 lähtien. Anna Kallio Tekijäfoorumin työvaliokuntaan SUOMEN TIETOKIRJAILIJAT ry:n lakimies Anna Kallio on valittu luovan alan tekijöitä edustavan Tekijäfoorumin työvaliokuntaan vuodelle 2015. Tekijäfoorumi on luovan työn tekijöitä edustavien järjestöjen yhteistyöelin, joka keskittyy tekijänoikeuden sisältökysymyksiin. PÄIVÄMÄÄRÄMUISTIO Hallituksen kokoukset 2015 3.6., 1.9., 8.10. ja 2.12. TIETOKIRJA.FI-keskustelu Kirjahyrrässä Naantalissa 23.5. TIETOKIRJA.FI-päivä Kustavissa 17.7. Tietokirjaviikko 24. 30.8. TIETOKIRJA.FI Helsingissä 26. 27.8. Syksyn apurahojen hakuaika 1. 30.9. Syyskokous Helsingissä 20. 21.11. Suomen tietokirjailijat ry Mariankatu 5, 3. krs, 00170 Helsinki puhelin 09 4542 250 toimisto@suomentietokirjailijat.fi www.suomentietokirjailijat.fi Seuraava jäsentiedote 3/2015 ilmestyy kesäkuun puolivälissä.