Virkaanastujaiset Professorsinstallation Helsingin yliopiston kanslerilla on kunnia kutsua Teidät kuulemaan yliopiston uusia professoreita ja juhlimaan kesän alkua yliopiston päärakennukseen Aleksanterinkatu 5 keskiviikkona 24.5.2006 klo 14.00 18.00 Kanslern för Helsingfors universitet har äran inbjuda Er att lyssna på universitetets nya professorer och fira sommarens ankomst i universitetets huvudbyggnad vid Alexandersgatan 5 onsdagen den 24 maj 2006 kl. 14.00 18.00
Ohjelma Program Virkaanastujaisluennot Installationsföreläsningar Ennen luentoa tiedekunnan dekaani / varadekaani esittelee virkaanastuvan professorin. Luentojen välissä on lyhyt tauko, jolloin kuulijat voivat vaihtaa saleja. Innan föreläsningen börjar presenteras installanden av fakultetens dekanus / prodekanus. Mellan föreläsningarna hålls en kort paus, varvid åhörarna kan byta sal. Pieni juhlasali (uusi puoli, 4. krs) Lilla festsalen (nya sidan, 4 vån) 14.15 Puutarhatieteen professori Paula Elomaa: Molekyylibiologian työkalut puutarhakasvien tutkimuksessa / Dekaani Jukka Kola 14.45 Suometsätieteen professori Harri Vasander: Suo, Suomi ja suometsätiede / Dekaani Jukka Kola 15.15 Euroopan historian professori Laura Kolbe: Minun Eurooppani / Dekaani Aili Nenola Sali 5 (uusi puoli, 3. krs) Sal 5 (nya sidan, 3 vån) 14.15 Svenspråkig professor i privaträtt Niklas Bruun: "Tyst kunskap" - en förbisedd rättskälla i privaträtten? / Dekanus Jukka Kekkonen 14.45 Psykologian professori (kehitys-, persoonallisuus- ja kliininen psykologia) Katri Räikkönen- Talvitie: Psykologisen kehityksen sikiöaikainen ohjelmoituminen / Dekaani Jarkko Hautamäki 15.15 Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori Jukka Rantala: Kasvatuksen historian asema Suomessa 2000-luvulla / Dekaani Jarkko Hautamäki Sali 6 (uusi puoli, 3. krs) Sal 6 (nya sidan, 3 vån) 14.15 Eläinlääketieteellisen sisätautiopin professori Timo Soveri: Kannattaako märehtiminen? Märehtijöiden sairauksien erityispiirteitä / Dekaani Hannu Saloniemi 14.45 Kasvien kehitysbiologian professori Yrjö Helariutta: Kasvien geenitutkimus ja geenitiedon soveltaminen / Dekaani Jari Niemelä 15.15 Kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä: Kaupunki - tekosysteemi vai ekosysteemi? / Dekaani Jari Niemelä Sali 12 (uusi puoli, 3. krs) Sal 12 (nya sidan, 3 vån) 14.15 Suusairauksien solubiologian professori Timo Sorsa: Iensairauksien lääkehoidosta ja tuolinvierusdiagnostiikasta / Dekaani Matti Tikkanen 14.45 Kliinisen patologian professori Markku Miettinen: Kliininen patologia tänään / Dekaani Matti Tikkanen 15.15 Lääketieteellisen systeemibiologian professori Jussi Taipale: Systeemibiologia / Dekaani Matti Tikkanen
Ohjelma Program Runeberg-sali (uusi puoli, 2. krs) Runeberg-salen (nya sidan, 2 vån) 14.15 Teollisuusfarmasian professori Anne Juppo: Kansainvälisen lääketeollisuuden haasteet / Dekaani Raimo Hiltunen 14.45 Biofarmasian professori Arto Urtti: Biofarmasia auttaa viemään lääkkeet perille vaikutuskohteisiin / Dekaani Raimo Hiltunen stujaiset juhlasalissa kl allation i solennitetssalen kl. Virkaanastujaiset juhlasalissa klo 16.00 Virkaanastujaiset juhlasalissa klo 16.00 Installation i solennitetssalen kl. 16.00 Virkaanastujaiset juhlasalissa klo 16.00 tallation i solennitetssalen kl. 16.00Virkanastujaiset juhlasalissa klo 16.00 Virkaanastujaiskulkue juhlasaliin (Kansleri, rehtorit, hallintojohtaja, dekaanit ja virkaanastuvat professorit) Procession in i solennitetssalen (Kansler, rektorerna, förvaltningsdirektören, dekanerna och installandi) Ylioppilaskunnan Soittajien kamariyhtye Sergei Prokofjev: "Gavotti" baletista Romeo ja Julia Kansleri Kari Raivion puhe Tal av kansler Kari Raivio Virkaanastujaisluento Installationsföreläsning Yliopistopedagogiikan professori Sari Lindblom-Ylänne: Yliopistopedagogiikka tutkimusintensiivisessä yliopistossa Kansleri luovuttaa nimittämiskirjat virkaanastuville Kanslern överlämnar utnämningsbreven till installandi Ylioppilaskunnan Soittajien kamariyhtye Pjotr Tshaikovski: Seitsemän osaa baletista Pähkinänsärkijä Juhlan jälkeen tarjoilua opettajien lehtisalissa Efter den festliga installationen serveras förfriskningar i lärarnas tidningssal
Tervetuloa virkaanastujaisiin Välkomna till installationen Valtion uusi palkkausjärjestelmä on innostanut yliopistoyhteisön rajuun suulliseen ja kirjalliseen purnaukseen. Palkan määräytymistä työn vaativuuden ja omien suoritusten perustella ei periaatteessa monikaan vastusta, mutta käytäntö onkin toinen juttu. Kuka arvioi ja pisteyttää nämä perusosiot, kuinka usein ja millä perusteilla? Professorikunta kantaa suuren vastuun yliopiston perustehtävien suorittamisesta. Siksi voi hyvin esittää kysymyksen, eikö kaikkien professorien työn vaativuustason tulisi olla sama? Tutkimuksen osalta tavoitteena on oltava korkea kansainvälinen taso. Ei kai voida hyväksyä sitä, että joidenkin kohdalla rima olisi jo lähtökohtaisesti matalammalla? Myös tutkimukseen perustuvan opetuksen tulee tavoitella huippulaatua, enkä usko monenkaan professorin haluavan myöntää, että hänen alaansa on helpompi opettaa kuin jotakin toista ja että viran vaativuustaso voisi tästä syystä olla alhaisempi. Käytännössä sekä opetuksen määrä että laatu tietenkin vaihtelevat suuresti, mutta tämähän on henkilökohtaisesta suorituksesta kiinni, ei viran vaativuustasosta. Uskon että uuden palkkausjärjestelmän alkukankeus saadaan hierottua kuntoon, jolloin päästään aikaisempaa joustavampaan ja palkitsevampaan käytäntöön. Vielä suurempi kankeus vaivaa kuitenkin professorin nimitysprosessia. Sehän on ainoa virka Suomessa, jonka täyttöä varten on oma laki ja asetus. Näiden sekä yliopistoissa omaksuttujen käytäntöjen takia koko prosessi on erittäin monipolvinen, hankala ja aikaaviepä. Jokaisen hakijan todellinen tai kuviteltu oikeusturva on kyllä moninkertaisesti varmistettu, mutta yliopiston ja akateemisen yhteisön intressi ei saa juuri mitään painoa. Laitoksen toimintaa ei voi kehittää, jos professuuri on pitkään sijaisen tai ei kenenkään vastuulla. Tänään virkaansa astuvat professorit ovat onnistuneesti luovineet läpi virantäytön karikkojen. Nopein heistä selvitti reitin kuudessa kuukaudessa, tosin kutsumenettelyn vauhdittamana, pisimmillään se kesti yli kaksi vuotta. Nyt heillä on mahdollisuus purjehtia kohti suurempia päämääriä ja paneutua rauhassa vastuulliseen tehtäväänsä. Toivotan yliopistolaiset ja yliopiston ystävät tervetulleiksi virkaanastujaisjuhlallisuuksiin ja sen jälkeen vastaanotolle opettajien lehtisaliin! Jag önskar universitetssamhället och universitetets vänner hjärtligt välkomna till installationsfestligheterna och efteråt till mottagningen i lärarnas tidningssal! Kansleri Kansler Kari Raivio
Sari Lindblom-Ylänne on syntynyt Helsingissä 6.5.1960 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Tapiolan yhteiskoulusta vuonna 1979. Lindblom-Ylänne suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1986 (psykologia), filosofian lisensiaatin tutkinnon 1998 (kognitiotiede) ja väitteli filosofian tohtoriksi lääketieteellisessä tiedekunnassa läääketieteen opiskelumenestykseen vaikuttavista tekijöistä vuonna 1999. Hänet nimitettiin kasvatuspsykologian dosentiksi vuonna 2001. Lindblom-Ylänne on toiminut Helsingin yliopistossa vuosina 1987-1997 tutkijana ja suunnittelijana mm. lääketieteellisessä ja teologisessa tiedekunnassa, psykologian laitoksella ja opintojen kehittämisyksikössä. Vuosina 1998-2000 hän toimi Innovations in Higher Education 2000 -kongressin johtajana ja vuoden 2003 lopuun asti oikeustieteellisen tiedekunnan pedagogisena yliopistonlehtorina. Vuonna 2002 Lindblom-Ylänne oli lyhyen ajan vierailevana tutkijana Oxfordin yliopistossa. Vuoden 2004 alusta Lindblom-Ylänne on toiminut kasvatustieteen laitoksella Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön johtajana ja määräaikaisena yliopistopedagogiikan professorina. Lindblom-Ylänteen tutkimuskohteina ovat yliopisto-oppiminen ja -opettaminen. Hän on tutkinut mm. yliopistopedagogisen asiantuntijuuden kehittymistä, oppimisympäristöjä, opiskeluorientaatioita, oppimisen arviointia ja valintakokokeita. Lindblom-Ylänne on osallistunut aktiivisesti opetuksen kehittämiseen yliopistossa. Hänelle myönnettiin vuonna 2004 Eino Kaila -palkinto ansiokkaasta toiminnasta yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta dosentti, filosofian tohtori Sari Anne Lindblom-Ylänteen yliopistopedagogiikan professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.10.2005-31.7.2009. Timo Sorsa on syntynyt 24.8.1959 Helsingissä ja tullut ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseon klassilliselta linjalta 1978. Hän suoritti hammaslääketieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1985 ja 1989 Helsingin yliopistossa sekä parodontologian erikoishammaslääkärin tutkinnon 1997 Helsingin yliopistossa. Sorsa nimitettiin kokeellisen parodontologian dosentiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan 1991, suubiologian dosentiksi Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan 1992 ja parodontologian dosentiksi Oulun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan 2001. Sorsa on toiminut Helsingin yliopiston lääketieteellisen kemian laitoksella assistenttina 1982-89 sekä assistenttina että yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella ja lisäksi Suomen Akatemian nuorempana tutkijana 1990-1996, 2002-2003. Vuosina 1997-2001 ja 2003-2004 Sorsa hoiti parodontologian ja suubiologian professorin virkaa Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vuodesta 2003 lähtien Sorsa on hoitanut Helsingin yliopiston suusairauksien solubiologian professorin virkaa ja toiminut ylihammaslääkärinä HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikalla. Vuodesta 1996 lähtien hän on ollut myös ylimääräisenä professorina New Yorkin osavaltion yliopistossa Stony Brookissa. Sorsa on julkaissut n. 300 tieteellistä artikkelia ja hänellä on lukuisia patentteja suu-, tulehdus- ja syöpäsairauksiin liittyvästä proteolyysin säätelystä sekä lääkkeiden ja diagnostiikan kehittämisestä. Hän on ohjannut 20 väitöskirjaa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta dosentti, hammaslääketieteen tohtori Timo Sorsan suusairauksien solubiologian professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.11.2005 31.10.2010.
Timo Soveri on syntynyt Helsingissä 30.5.1954 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1973. Hän valmistui eläinlääketieteen lisensiaatiksi 1979 ja väitteli eläinlääketieteen tohtoriksi 1995 Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta. Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston villieläinlääketieteen dosentiksi 1996. Valmistuttuaan Soveri toimi assistentin ja yliassistentin viroissa sisätautiopin ja anatomian laitoksilla Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa vuoteen 1993, jolloin hänet nimitettiin Korkeasaaren eläintarhan eläinlääkäriksi. Vuodesta 1997 lähtien hän on hoitanut määräaikaisena eläinlääketieteellisen fysiologian ja eläinlääketieteellisen sisätautiopin professuureja Helsingin yliopistossa. Soverin tutkimusaiheena on ollut erilaisten ympäristötekijöiden (mm. talven, infektioiden, ruokinnan ja pitomuotojen) ja vuosi- ja vuorokausirytmien vaikutus pääasiassa märehtijöiden fysiologiaan ja hyvinvointiin. Nykyisen tutkimuksen pääpaino on nautojen ja porojen tulehdussairauksissa, erityisesti hengitystietulehduksissa ja akuutin faasin reaktiossa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, eläinlääketieteen tohtori Timo Tapani Soverin eläinlääketieteellisen sisätautiopin professorin virkaan 1.11.2005 lukien. Laura Kolbe on syntynyt Bogotassa Kolumbiassa 9.9.1957 ja tullut ylioppilaaksi 1977 Helsingin II Normaalikoulusta. Hän valmistui Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi 1982 ja filosofian tohtoriksi 1989 ja nimitettiin historian dosentiksi 1994. Kolbe on hoitanut v. 2001-2005 Helsingin yliopistossa historian yliopistonlehtorin ja professorin virkoja. Hän on toiminut vierailevana tutkijana ja opettajana monissa koti- ja ulkomaisissa korkeakouluissa. Työkokemusta on kertynyt Mannerheim-museon intendenttinä 1984-1991, SITRA:n tutkijana 1988-1991 ja Tasavallan presidentin kanslian avustajana 1996-2000. Kolbe on toiminut useissa luottamustehtävissä ylioppilas- ja kansalaisjärjestöissä sekä tieteellisissä yhdistyksissä ja seuroissa. Hän kuului Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran (1999) perustajajäseniin. Suomen Tiedeseuran jäseneksi hänet valittiin 2005. Kolbe aloitti tutkijanuransa 1983 Kulosaaren kotiseutusäätiön rahaston tutkijana. Väitöskirja käsitteli Helsingin suburbanisaatiota ja esikaupunkisuunnittelun pääpiirteitä Kulosaaren kehityksen valossa tarkasteltuna. Seuraava suuri tutkimushanke keskittyi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sotien jälkeiseen historiaan. Lähtökohtana oli ylioppilasnuorison poliittisen, sosiaalisen ja kulttuurisen aseman ja omakuvan sekä samalla suomalaisen yhteiskunnan aatteellisen muutoksen erittely. Kolmas keskeinen tutkimushanke on liittynyt Helsingin historiaan, erityisesti paikallisen poliittisen päätöksenteon historian tutkimiseen. Kolben tutkimus on kohdistunut viime aikoina eurooppalaisten pääkaupunkien vertailevaan tutkimukseen. Kaupunkihistorian ohella hänen erikoisalojaan ovat myös suomalainen ja eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurihistoria. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Laura Kristina Kolben Euroopan historian professorin virkaan 1.1.2006 lukien.
Anne Juppo on syntynyt Töysässä 22.11.1966 ja tullut ylioppilaaksi Alavuden lukiosta 1985. Hän valmistui proviisoriksi 1991 ja väitteli farmasian tohtoriksi 1995 Helsingin yliopistosta. Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston farmaseuttisen teknologian dosentiksi 1997. Hän toimi 1990-1992 assistenttina Helsingin yliopistossa. Lääketehdas Orionissa hän on ollut tutkijana ja erikoistutkijana 1992-1995. Kansainvälisen lääketeollisuuskokemuksensa hän on saanut toimimalla vuosina 1996-1999 tutkijana ja projektijohtajana Astra Hässle AB:n palveluksessa sekä vuosina 1999-2006 päätutkijana ja ryhmäpäällikkönä AstraZenecan tuotekehitysorganisaatiossa Mölndalissa Ruotsissa. Päätyönsä ohella Juppo on julkaissut lukuisia vertaisarvioituja kansainvälisiä julkaisuja sekä patentteja ja ohjannut väitöskirjatöitä. Vuosina 2003-2005 hän toimi myös Helsingin yliopistossa farmaseuttisen tuotekehityksen osa-aikaisena adjunct-professorina. Tutkijanuransa alussa Juppo perehtyi lääkemuotojen ja niiden raaka-aineiden fysikaaliseen farmasiaan, fysikaalisiin analyysimenetelmiin ja niistä saatujen parametrien käytännön merkitykseen lääkkeiden tuotekehityksessä ja tuotannossa. Hänen erikoisosaamisaluettaan ovat kiinteät lääkemuodot ja niiden tuotekehitys. Jupon tämänhetkinen tutkimus keskittyy vaikeiden, kuten amorfisten, lääkeaineiden formulointi- ja prosessitutkimukseen sekä lääketeollisuuden tarpeita palvelevaan teollisuusfarmasian erikoistumiskoulutuksen puitteissa tapahtuvaan perustutkimukseen. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, farmasian tohtori Anne Mari Jupon teollisuusfarmasian professorin virkaan 1.1.2006 lukien. Niklas Bruun är född i Helsingfors 23.7.1950. Han blev student 1969, avlade juris kandidatexamen 1972, juris licentiatexamen 1974 och disputerade 1979 vid Helsingfors universitet för juris doktorsgraden. Han utnämndes till docent i arbetsrätt vid Helsingfors universitet 1985. Under åren 1986-2006 har han varit professor i handelsrätt vid Svenska handelshögskolan i Helsingfors. Åren 1993-96 var Bruun gästprofessor i EU arbetsrätt vid Arbetslivsinstitutet i Stockholm. Bruun har varit direktör (deltid) för IPR University Center sedan institutet grundades år 2000. Han är ledamot av Finska vetenskapssocieteten 2000- och hedersdoktor vid Stockholms universitet (juridik, 2000). Han utnämndes till Årets forskare vid Svenska handelshögskolan år 2003 och till Årets professor 2005 av Professorsförbundet 2006. Bruuns omfattande och mångsidiga forskningsproduktion är primärt inriktad på arbetsrätt, immaterialrätt och EU-rätt. Han har handlett mer än 10 doktorander och verkat som fakultetsopponent i fem länder vid fler än 20 doktorsdisputationer. Bruun har verkat som chefredaktör för tidskriften Oikeus 1981-82 och är för närvarande huvudredaktör för Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland. Han är ordförande för redaktionsrådet för Nordiskt Immateriellt Rättsskydd och medlem av redaktionskommittén för flera europeiska vetenskapliga tidskrifter. Bruun är ofta anlitad som sakkunnig av universitet och myndigheter i Norden samt av EU:s organ. I Finland är han ordförande för Upphovsrättsrådet 1997-, Jämställdhetsnämnden 1999- och Centralhandelskammarens nämnd för god affärssed 1999-. Bruun verkar som medlem i ILO:s Föreningsfrihetskommitté och ingick år 2004 i en av ILO utnämnd High Level Mission of Inquiry för att utreda brott mot föreningsrättskränkningar i Belarus (Vitryssland). Kanslern vid Helsingfors universitet utnämnde professor, juris doktor Niklas Bruun till den svenskspråkiga professuren i privaträtt från 1.3.2006.
Arto. Urtti on syntynyt Jyväskylän maalaiskunnassa 13.12.1956 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1975. Hän valmistui proviisoriksi 1981 ja väitteli farmasian tohtoriksi 1986 Kuopion yliopistosta. Hän toimi Kuopion yliopistossa farmasian teknologian yliassistenttina ja apulaisprofessorina ja vuodesta 1996 biofarmasian professorina. Helsingin yliopistossa hän on toiminut Drug Discovery and Development Technology Centerin johtajana vuoden 2005 elokuusta lähtien. Ulkomaista tutkimuskokemusta Urtilla on Yhdysvalloista: tutkijatohtori Kansasin yliopistossa (Department of Pharmaceutical Chemistry) 1986-1987, vieraileva professori Wisconsinin yliopistossa 1990 sekä vieraileva apulaisprofessori (1994-1995) ja professori (2000) Kalifornian yliopistossa (University of California San Francisco, Department of Bio-Pharmaceutical Sciences). Hän on European Journal of Pharmaceutical Sciences -julkaisusarjan päätoimittaja ja toimitusneuvoston jäsen viidessä muussa farmasian ja lääketieteen kansainvälisessä julkaisusarjassa. Urtti on saanut Americal Association of Pharmaceutical Sciences (AAPS) Fellow -tunnustuspalkinnon ja Albert Wuokko -palkinnon. Hän on Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan jäsen.tutkimustoiminnan pääaiheet ovat silmälääkkeiden formulointi, farmakokinetiikan tietokone- ja solumallit ja geenilääkkeiden kohdennus soluihin. Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta professori, farmasian tohtori Arto Olavi Urtin biofarmasian professorin virkaan 1.1.2006 lukien. Katri. Räikkönen-Talvitie on syntynyt 3.10.1963 Espoossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Haukilahden lukiosta 1982. Hän valmistui psykologian maisteriksi 1988 ja psykologian tohtoriksi 1990. Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston soveltavan psykologian dosentiksi vuonna 1992. Räikkönen-Talvitie on toiminut vuosina 1990-1994 Suomen Akatemian ja Helsingin yliopiston rahoittamana tutkijana, vuosina 1994-2000 lehtorina ja yliopiston lehtorina ja vuodesta 2000 lähtien terveyspsykologian sekä kehitys-, persoonallisuus- ja kliinisen psykologian määräaikaisissa professuureissa. Hän on ollut vuosina 1996-1998 vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa (University of Pittsburgh) sekä vuosina 2001-2002 Unkarissa (Unkarin tiedeakatemia). Räikkönen-Talvitie on toiminut useissa tieteellisissä asiantuntijatehtävissä. Räikkönen-Talvitie aloitti tutkijanuransa sydän- ja verisuonitautien psykologisten riskitekijöiden parissa. Tämän jälkeen tutkimus on kasvanut koskemaan terveys-, persoonallisuus-, kehitys- ja kliinisen psykologian ilmiöitä laaja-alaisesti. Räikkönen-Talvitien johtama kehityspsykologian tutkimusryhmä on kansainvälisesti verkostoitunut, monitieteinen tutkijayhteisö. Tärkeitä tutkimusalueita ovat mm. sikiöaikaisen ympäristön kehitykselliset merkitykset, psykologista kehitystä suojaavat ja uhkaavat tekijät sekä käyttäytymisen biologinen perusta. Käynnissä olevia tutkimushankkeita rahoittavat Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto sekä kansalliset ja kansainväliset säätiöt. Räikkönen-Talvitie on ohjannut useita väitöskirjoja ja hänellä on yli 80 vertaisarvion läpikäynyttä tieteellistä alkuperäisjulkaisua. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, psykologian tohtori Katri Räikkönen-Talvitien psykologian professoriksi (kehitys-, persoonallisuus- ja kliininen psykologia) 1.1.2006 lukien.
Yrjö Helariutta on syntynyt Helsingissä 13.1.1965 ja tullut ylioppilaaksi Länsi-Porin lukiosta. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa biologiaa, valmistui filosofian maisteriksi 1990 ja väitteli filosofian tohtoriksi perinnöllisyystieteestä 1995. Vuonna 2000 hänet nimitettiin kasvigenetiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon. Vuosina 1991-1995 Helariutta toimi tutkijana Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa ja 1995-1998 vierailevana tutkijana New Yorkin yliopistossa ja New Yorkin kasvitieteellisessä puutarhassa. 1999-2004 hän työskenteli ryhmänjohtajana Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa, 2001-2004 Suomen Akatemian akatemiatutkijana sekä 2004 ja 2005 Turun yliopiston kasvitieteen professorina. Vuodesta 2003 hän on ollut myös Umeå Plant Science Centerin liitännäisjäsen. Helariutta on tutkinut, miten geenit säätelevät kasvien kehitystä ja sen diversiteettiä. Hänen oman tutkimusryhmänsä pääkohde on puun kasvun ja erilaistumisen molekulaarinen säätely. Tätä silmällä pitäen ryhmä on keskittynyt tutkimaan lituruohon (Arabidopsis thaliana) juuren johtosolukon kehitystä ja osoittanut, että lituruohon geeneistä saatava tieto on sovellettavissa metsäpuiden tutkimukseen. Helsingin yliopiston kansleri nimitti professori, filosofian tohtori Yrjö Eero Helariutan kasvien kehitysbiologian professoriksi 1.2.2006 lukien. Markku Miettinen on syntynyt Helsingissä 30.3.1953 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseosta vuonna 1972. Miettinen suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1977, ja väitteli lääketieteen tohtoriksi epiteloidisoluisista imusolmukemuutoksista vuonna 1983 lääketieteellisessä tiedekunnassa, jonka patologian dosentiksi hänet nimitettiin samana vuonna. Patologian erikoislääkärin oikeudet hänelle myönnettiin vuonna 1982. Miettinen on toiminut Helsingin yliopistossa vuosina 1982-1988 patologian laitoksella laboraattorina, assistenttina, apulaisopettajana ja dosenttina. Hän toimi Thomas Jefferson Universityn Jefferson Medical Collegen Department of Pathology and Cell Biologyn eri asteisena professorina ja Thomas Jefferson University Hospitalin sairaalapatologina vuosina 1988-1996 Philadelphiassa, ja vuodesta 1996 Armed Forces Institute of Pathologyn Chairman of Soft Tissue Pathology toimessa Washingtonissa. Miettisen tutkimuskohteena on kasvaindiagnostiikan kehittäminen, ja viime aikoina erityisesti maha- ja suolistokanavan stroomatuumoreitten (GIST) molekyylipatologia ja prognoosin arviointi. Miettisen ryhmä on kuvannut useita uusia pehmytkuodskasvaintyyppejä ja selventänyt niiden diagnostisia kriteerejä immunohistokemian ja molekyyligenetiikan keinoin. Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Markku Miettisen kliinisen patologian professorin osa-aikaiseen (35 %), määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.2.2006 31.1.2011.
Jussi Taipale on syntynyt Helsingissä v. 1968, valmistunut filosofian maisteriksi v. 1991 ja väitellyt tohtoriksi v. 1996 Helsingin yliopistossa professori Jorma-Keski-Ojan tutkimusryhmästä, jonka jälkeen hän työskenteli tutkijana akatemiaprofessori Kari Alitalon ryhmässä. Vuosina 1998-2003 Taipale oli vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa Johns Hopkins -yliopistossa, jonka jälkeen hän toimi akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa. Taipaleen tutkimustyö kohdistui uran alkuvaiheessa kudos- ja verisuonikasvutekijöihin, ja myöhemmin hänen tutkimuskohteenaan on ollut erityisesti solujen ja elinten kasvuun sekä syövän syntyyn liittyvä solujen välinen viestintä. Tällä hetkellä tunnetaan jo yli 300 syöpään liittyvää geeniä. Mekanismia, jolla nämä geenit vaikuttavat syövälle tyypillisiin solujen toiminnan muutoksiin, ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa tunneta. Systeemibiologia on uusi tutkimusala, jonka menetelmin voidaan mallintaa useiden geenien vaikutusta samaan ilmiöön. Jussi Taipale toimii tutkimusryhmän johtajana sekä Helsingin yliopiston molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelmassa että Kansanterveyslaitoksen molekyylilääketieteen osastolla. Hänen tutkimusryhmänsä on osa Suomen Akatemian genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikköä (2006-2011). Taipale toimii myös Biomedicum Helsinkiin perustetun geenien ja lääkeainemolekyylien tehoseulontayksikön (High Troughput Center) johtajana. Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta dosentti, filosofian tohtori Jussi Taipaleen lääketieteellisen systeemibiologian professorin osa-aikaiseen (30 %), määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.1.2006-31.12.2010. Jukka Rantala on syntynyt Jyväskylässä 17.8.1964 ja tullut ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta 1983. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa kasvatustiedettä ja historiaa, valmistui kasvatustieteen maisteriksi 1989, lisensiaatiksi 1994 ja väitteli filosofian tohtoriksi Suomen ja Skandinavian historiasta 1997. Vuonna 1998 hänet nimitettiin kasvatustieteen, erityisesti kasvatuksen historian dosentiksi Helsingin yliopistoon. Rantala on työskennellyt historiallis-yhteiskunnallisten aineiden didaktiikan lehtorina ja yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella (nyk. soveltavan kasvatustieteen laitos) vuosina 1991 2000 ja 2002 2004. Vuosina 2000 2001 hän toimi Suomen Akatemian tutkijana. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professuuria Rantala on hoitanut soveltavan kasvatustieteen laitoksella vuodesta 2004. Rantalan tutkimuskohteina ovat olleet kasvatuksen historia sekä historian opetukseen ja oppimiseen liittyvät kysymykset. Erityisesti hän on tutkinut opettajuuden historiallista rakentumista sekä opettajien merkitystä kansalaisyhteiskunnan synnyssä ja kehityksessä. Hän on julkaissut aihepiiristä useita monografioita ja artikkeleita. Tieteellisen toiminnan lisäksi Rantala on julkaissut tutkimusalaltaan yleistajuisia artikkeleita ja oppikirjoja. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Jukka Tapani Rantalan historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professorin virkaan 1.1.2006 lukien
Heikki Setälä on syntynyt. Helsingissä 11.12.1958 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Pohjois-Tapiolan lukiosta vuonna 1978. Setälä suoritti filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa vuonna 1986 (ekologia- ja ympäristönhoito), filosofian lisensiaatin tutkinnon 1989 (JY) ja väitteli filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa 1990. Hänet nimitettiin ekologian ja ympäristönhoidon dosentiksi (JY) vuonna 1995. Setälä toimi tutkijana Jyväskylän yliopistossa vuosina 1987-1991, minkä jälkeen hän vietti kaksi vuotta vierailevana tutkijana Kanadassa (Pacific Forestry Centre, British Columbia). Vuosina 1994-2001 hän toimi sekä Suomen Akatemian nuorempana että vanhempana tutkijana ja Evoluutioekologian tutkijakoulun koordinaattorina. Vuonna 2001 Setälä siirtyi Helsingin yliopistoon Ympäristöekologian laitoksen yliopistonlehtoriksi ja vuoden 2004 loppupuolelta hän on toiminut määräaikaisena kaupunkiekosysteemitutkimuksen professorina. Setälän tutkimuskohteina ovat eri ekosysteemien maaperän hajottajayhteisöt ja niiden toiminta. Hän on tutkinut muun muassa hajottajaravintoverkkojen biologisen monimuotoisuuden ja perustuotannon välistä yhteyttä, metsänkäsittelytoimien ja ympäristön pirstoutumisen vaikutuksia hajottajaeliöstön rakenteeseen, sekä maanpäällisten ja alaisten ravintoverkkojen välisiä vuorovaikutussuhteita. Setälällä on useita kansainvälisiä ja kansallisia luottamustehtäviä tieteen parissa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Heikki Martti Setälän kaupunkiekosysteemitutkimuksen professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.2.2006 31.1.2011. Harri Vasander on syntynyt 18.10.1954 Vantaalla ja tullut ylioppilaaksi Vantaan yhteiskoulusta 1973. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1981, lisensiaatin tutkinnon 1982 ja tohtorin tutkinnon 1990 kasviekologiassa Helsingin yliopistossa. Vasander nimitettiin suoekologian dosentiksi Helsingin yliopistoon 1991. Hän on toiminut useissa eri viroissa Helsingin yliopiston suometsätieteen ja metsäekologian laitoksilla vuosina 1985-2006: assistentti, yliassistentti, yliopistonlehtori, ma. professori. Vasander on osallistunut tutkimuksen tekoon tai arviointiin arktisilta alueilta päiväntasaajan trooppisiin suosademetsiin. Pääosa hänen tuotannostaan käsittelee kuitenkin boreaalisia suoekosysteemejä. Vasanderilla on lukuisia tieteellisiä asiantuntija- ja luottamustehtäviä sekä Suomessa että ulkomailla. Vasanderin tutkimuskohteina ovat olleet ja ovat suoekosysteemien perustuotanto ja siihen vaikuttavat tekijät, soiden muutos ojituksen ym. ihmistoiminnan jälkeen sekä soiden ennallistaminen. Soiden toiminnan muutokset muuttuvassa ilmastossa ovat viime aikoina tulleet tärkeäksi osaksi hänen tutkimustoimintaansa. Runsaan tieteellisen tuotannon lisäksi hän on kirjoittanut tai toimittanut lukuisia oppikirjoja ja yleistajuisia teoksia. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Harri Tapani Vasanderin suometsätieteen professorin virkaan 1.2.2006 lukien.
Paula Elomaa on syntynyt 28.12.1964 Pielisjärvellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Nurmeksen lukiosta 1983. Hän opiskeli Oulun yliopistossa perinnöllisyystieteen ja biotieteellisen fysiologian pääaineessa, valmistui 1990 filosofian maisteriksi ja 1993 filosofian lisensiaatiksi. Hän suoritti filosofian tohtorin tutkinnon 1996 Helsingin yliopistossa perinnöllisyystieteen alalta. Vuosina 1990-1991 hän toimi Kemira Agro Oy:n Espoon tutkimuskeskuksessa tutkimusavustajan ja tutkijan toimissa. Vuosina 1992-2002 Elomaa toimi tutkijana Helsingin yliopiston biotekniikan instituutissa, vuosina 1997-2000 Suomen Akatemian tutkijatohtorina. Vuonna 2002 hänestä tuli kasvigenetiikan dosentti Helsingin yliopiston biotieteelliseen tiedekuntaan ja samana vuonna hän aloitti maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa puutarhatieteen yliopistonlehtorin virassa. Hän on hoitanut puutarhatieteen professorin virkaa 1.3.2005 alkaen. Elomaan mielenkiinnon kohteena on kasvimolekyylibiologia ja biotekniikka. Hänen tutkimuksensa kohteena on Gerbera hybridan kukinnon ja kukankehityksen sekä antosyaanipigmentaation geneettisen säätelyn selvittäminen. Hänen väitöskirjatyönsä keskeisenä tuloksena oli agrobakteerivälitteisen geeninsiirtomenetelmän kehittäminen gerberalle ja sen soveltaminen flavonoidireitin geenien toiminnan muokkaamisessa. Meneillään olevassa tutkimuksessa hyödynnetään genomiikan työkaluja ja erityisesti gerberan cdna mikrosirua mykerökukinnon eri kukkatyyppien erilaistumiseen vaikuttavien geenien identifioinnissa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Paula Riitta Elomaan puutarhatieteen professorin virkaan 1.3.2006 lukien. www.helsinki.fi/yliopisto