OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA 29:2000 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄ III:N MUISTIO

OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMIEN MUISTIOITA 29:2000 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄ III:N MUISTIO

2 Julkaisija Opetusministeriö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmä työryhmä III Timo Haukilahti (pj) Hannu Tolonen, Ulla Silventoinen (siht eerit) Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmä työryhmän muistio III Julkaisun päivämäärä 13.12.2000 Julkaisun laji Työryhmämuistio Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm 4.10.1999 KUVAILULEHTI Dnro 55/043/99 Julkaisun osat Kuvailulehti, opetusministeriölle, sisällysluettelo, nykytilan kuvaus, ehdotukset liikuntajärjestöjen valtionavustusjärjestelmän kehittämiseksi Tiivistelmä Ministeri Suvi Lindén asetti 4.10.1999 työryhmän jonka tehtävänä oli; 1) kehittää ja arvioida nykyisen tulosperusteisen avustusjärjestelmän tulosalueita, kriteereitä ja toimivuutta lajiliittojen osalta sekä tehdä esityksiä tarvittavista muutoksista 2) arvioida avustamisen tarpeeseen liittyviä näkökohtia, 3) arvioida joukkuelajien ja yksilölajien tulosten vertailuun liittyviä tekijöitä, ammattilaistoiminnan laajuutta liikuntajärjestöissä sekä yhteiskunnallisten kriteerien vaikuttavuutta, 4) arvioida tulosohjausjärjestelmän kehitt ämistä niiden järjestöjen osalta, jotka eivät vielä ole sen piirissä ja 5) tehdä muita tulosohjaukseen liittyviä esityksiä Työryhmä esittää yksimielisesti: - että järjestöryhmää III (Muut liikuntajärjestöt) lukuunottamatta, opetusministeriö asettaisi työryhmän laatimaan muistiossa esitetyn järjestöryhmittelyn mukaisesti tulosperusteiset avustamiskriteerit pikaisesti myös kaikille niille joilla niitä ei vielä ole. - uudeksi palvelujärjestöksi Suomen Uimaopetus - ja hengenpelastusliitto ry:tä - että kustakin lajista valtionapukelpoiseksi hyväksytään vain yksi valtakunnallinen lajiliitto - että lajiliittojen valtionapujärjestelmän tulosalueisiin ei tehdä muutoksia ja että tulosperusteisessa arvioinnissa siirrytään nelivuotisjaksojärjestelmään - että määrätuloksia arvioidaan harrastajamääriltään suurten lajiliittojen osalta niin, että niissä painottuvat muita enemmän liiton omat toimenpiteet lajin harrastuksen lisäämiseksi. Lisäksi näiden liittojen osalta laatutulosten painoarvo on suurempi. - että pienimpien avustettujen liittojen järjestöllisen toiminnan kehittymistä avustetaan perustamalla hallintopalveluja tuottava yhteistoimisto. Liitot osallistuvat toimiston kustannuksiin enimmillään 10 %:lla toiminta-avustuksestaan. Loput tarvittavista varoista tulee opetusministeriön avustuksena. - että toiminnan yhteiskunnallista merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon; 1) toiminnan eettiset periaatteet, 2) tasa - arvo, 3) etniset suhteet, 4) ympäristökysymykset - valtionapua leikataan enintään 7,5 % vuodessa ja että avustuksen korotus voi olla ilman erityistä syytä enintään 10 %. - työry hmä esittää, että lasten ja nuorten sekä aikuisliikunnan toimialoille luodaan kehittämisjärjestelmä suuntaamalla osa liikuntajärjestöjen kehittämisavustusmäärärahasta näiden toimialojen kehittämiseen. Toimialajärjestöinä Nuori Suomi ry ja Suomen Kuntourheiluliitto ry vastaisivat opetusministeriön apuna valmistelusta toimialallaan - että uusi valtionavustusjärjestelmä otetaan käyttöön soveltuvin osin vuoden 2002 alusta, jolloin valmistelu aloitettaisiin keväällä 2001. Tässä valmistelussa arvioidaan yhteisk unnallisen merkityksen ja avustamisen tarpeen osa-aluetta ja käytetään mietinnössä esitettyjä muutosrajoittimia. Kokonaisuudessaan uudet kriteerit vaikuttavat vuoden 2003 määrärahavalmisteluun - että lajiliittojen valtionavustusten arvioinnin ja valmistelun suorittaa opetusministeriön asettama liikunnan kansalaistoiminnan työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii opetusministeriöstä avustuksia valmisteleva virkamies. Työryhmän muina jäseninä ovat Suomen Liikuntaja Urheilu ry:n nimeämä edustaja sekä kolmen toimialajärjestön nimeämät edustajat ja valtion liikuntaneuvoston sihteeristön jäsen. Työryhmän pysyvänä asiantuntijana on virkansa puolesta liikuntayksikön johtaja. Työryhmä voi käyttää myös muita asiantuntijoita Avainsanat (asiasanat) Liikuntajärjestöt, avustusjärjestelmät, tulosperusteisuus

3 Muut tiedot Sarjan nimi ja numero 29:2000 Kokonaissivumäärä 32 Jakaja Opetusministeriö Kieli Suomi ISSN 0359-761X Hinta Kustantaja Opetusministeriö ISBN 952-442-361-8 Luottamuksellisuus

4 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Undervisningsministeriet Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Utgivningsdatum 13.12.2000 Typ av publikation Promemoria av en arbetsgrupp Arbetsgruppen för idrottsorganisationernas understödssystem III Timo Haukilahti (ordf.) Hannu Tolonen, Ulla Silventoinen (sekreterare) Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Datum för tillsättandet av organet 4.10.1999 Dnr 55/043/99 Publikation (även den finska titeln) Promemoria III av arbetsgruppen för idrottsorganisationernas understödssystem Publikationens delar Presentationsblad, till undervisningsministeriet, innehållsförteckning, beskrivning av nuläget, förslag till utveckling av systemet för statsunderstöd till idrottsorganisationerna

5 Sammandrag Minister Suvi Lindén tillsatte 4.10.1999 en arbetsgrupp med uppgift att 1) utveckla och utvärdera det nuvarande resultatbaserade understödssystemet med utgångspunkt i resultatområden, kriterier och utfall i fråga om grenförbunden samt lägga fram förslag till behövliga ändringar, 2) bedöma synpunkter som gäller behovet av understöd, 3) bedöma faktorer som hänför sig till jämförelsen av resultaten i laggrenar och individuella grenar, den professionella verksamhetens utbreddhet i idrottsorganisationerna samt verkningsfullheten i fråga om de samhälleliga kriterierna, 4) bedöma utvecklingen av resultatstyrningssystemet i fråga om de organisationer som ännu inte omfattas av det och 5) lägga fram övriga förslag som gäller resultatstyrningen. Arbetsgruppen föreslår enhälligt - att undervisningsministeriet tillsätter en arbetsgrupp som utgående från den i promemorian föreslagna organisationsgrupperingen, med undantag för organisationsgrupp III (Övriga idrottsorganisationer), utarbetar resultatbaserade understödskriterier i snabb ordning också för dem som ännu saknar sådana - Finlands Simundervisnings- och livräddningsförbund rf till ny serviceorganisation - att endast ett riksomfattande grenförbund i varje gren godkänns som berättigande till statsbidrag - att inga ändringar görs i resultatområdena när det gäller grenförbundens statsbidragssystem och att man inom den resultatbaserade utvärderingen övergår till ett system med fyraårsperioder - att man i fråga om grenförbund som kännetecknas av ett stort antal utövare skall bedöma resultaten gällande antal och volym så, att man här mer fokuserar på förbundets egna åtgärder för att öka intresset för grenen. I fråga om dessa grenar har de resultat som gäller kvalitet större tyngd. - att man stöder organisationsverksamhetens utveckling i de minsta förbunden med understöd genom att inrätta en gemensam byrå som producerar administrativ service. Förbunden skall delta i kostnaderna för byrån med högst 10 % av sitt verksamhetsunderstöd. Resten av de medel som behövs kommer i form av understöd från undervisningsministeriet. - att man vid bedömningen av verksamhetens samhälleliga betydelse beaktar 1) verksamhetens etiska principer, 2) jämlikhet, 3) etniska relationer, 4) miljöfrågor. - att statsbidraget minskas med högst 7,5 % per år och att höjningen av understödet utan särskilt skäl kan vara högst 10 %. - arbetsgruppen föreslår att man skapar ett utvecklingssystem för sektorerna idrott och motion för barn och unga samt vuxna genom att anslå en del av understödsanslagen för utveckling av idrottsorganisationerna för att utveckla dessa sektorer. Ung i Finland rf och Suomen kuntourheiluliitto ry skall som sektororganisationer bistå undervisningsministeriet vid beredningsarbetet inom respektive sektorer. - att det nya statsunderstödssystemet tas i bruk i tillämpliga delar från början av år 2002. Beredningen skulle inledas våren 2001. Inom ramen för beredningen utvärderas det delområde som gäller den samhälleliga betydelsen och behovet av understöd. Härvid används de procenttal för högsta möjliga höjning och sänkning som föreslås i promemorian. De nya kriterierna får full effekt vid anslagsberedningen för 2003. - att utvärderingen och beredningen av grenförbundens statsunderstöd utförs av en av undervisningsministeriet tillsatt arbetsgrupp för idrottslig medborgarverksamhet, vars ordförande är en tjänsteman vid undervisningsministeriet som bereder understöd. Övriga medlemmar i arbetsgruppen är en representant utsedd av Finlands Idrott rf samt representanter utsedda av tre sektororganisationer och en medlem i statens idrottsråds sekretariat. Permanent sakkunnig i arbetsgruppen är å tjänstens vägnar idrottsenhetens direktör. Arbetsgruppen kan anlita också andra sakkunniga. Nyckelord Idrottsorganisationer, understödssystem, resultatbaserat system Övriga uppgifter Seriens namn och nummer 29:2000 ISSN 0359-761X ISBN 952-442-361-8 Sidoantal 32 Distribution Undervisningsministeriet Språk Pris Sekretessgrad Förlag Undervisningsministeriet

6 DESCRIPTION Publisher Ministry of Education Authors (If a committee: name of organ, chair, secretary) Committee on state aid to sport organisations III Date of publication 13 October 2000 Type of publication Committee report Timo Haukilahti, chair Hannu Tolonen, Ulla Silventoinen, secretaries Contracted by Ministry of Education Committee appointed on 4 October 1999 Dno 55/043/99 Name of publication (also in Swedish) Report of Committee on state aid to sport organisations III Parts Abstract; to the Ministry of Education; contents; present situation; proposals for further development of the system of state aid for sports organisations

7 Abstract On 4 October 1999 Minister Suvi Linden appointed a committee (1) to evaluate and develop the target outcome areas, criteria and effectiveness of the present performance-based aid system, (2) scrutinise different aspects of the need for aid, (3) to assess factors relating to the comparison of outcomes in team and individual sports, the extent of professional sport activities in federations and the impact of social criteria, (4) look into the development of the target outcome system as regards organisations not covered by the aid system, and (5) make other proposals relating to the system of steering by target outcome. The committee proposes unanimously: - that the Ministry appoint a committee to determine criteria for performance-based aid to all organisations not yet covered by the aid system, except Group III (Other sports organisations); - that the Finnish swimming teaching association be graded as a service organisation; - that only one national federation in each form of sport be accepted as eligible for state aid; - that no changes be made in the target outcome areas of the national federations and that the performance evaluations be made every four years; - that the evaluation of quantitative outcomes of large federations be more based on the federation's own actions for promoting the sport and that qualitative outcomes be stressed more in these federations; - that a joint office for administrative services be put in place to assist smaller federations in developing their activities, that the federations contribute to its costs with a sum corresponding at most to 10% of their operational aid, and that the rest be financed from a subsidy granted by the Ministry of Education; - that the social significance of the federations' activities be evaluated on the basis of (1) the ethical principles underlying the activities, (2) equal opportunity, (3) ethnic relations, and (4) environmental questions; - that state aid be cut at most by 7.5% in a year and raised at most by 10%, if there are no special reasons; - that part of the development subsidies granted to federations be used to set up a scheme for developing children's and young people's sports and adult sports, and that the responsibility for preparations be assigned to Young Finland and the Finnish Sport-for-All Association; - that the preparations be launched in spring 2001 and the new state aid system be adopted, where applicable, from the beginning of 2002, so that the new criteria will influence the 2003 resource allocation; the preparations would include an evaluation of social significance and an assessment of the need for aid, based on criteria outlined in this report; - that state aid to sports federations be evaluated and prepared by a committee appointed by the Ministry of Education and chaired by the official responsible for state aid at the Ministry; the membership of the committee would include a representative of the Finnish Sport Confederation, representatives appointed by three federations, and a member of the National Sports Council Secretariat. The Director of the Ministry's Sport Division would act a s permanent expert, and the committee could also hear other experts. Other information Name and number of series 29:2000 ISSN 0359-761X ISBN 952-442-361-8 Number of pages 32 Language Finnish Price Degree of confidentiality Distributed by Ministry of Education Published by Ministry of Education

8 Opetusministeriölle Opetusministeriö on kirjeellään 4.10.1999 (Dnro 55/043/99) asettanut työryhmän, jonka tehtävänä oli 30.4.2000 mennessä; 1) kehittää ja arvioida nykyisen tulosperusteisen avustusjärjestelmän tulosalueita, kriteereitä ja toimivuutta lajiliittojen osalta sekä tehdä esityksiä tarvittavista muutoksista 2) arvioida avustamisen tarpeeseen liittyviä näkökohtia avustusjärjestelmän osalta 3) arvioida joukkuelajien ja yksilölajien tulosten vertailuun liittyviä tekijöitä, ammattilaistoiminnan laajuutta liikuntajärjestöissä sekä yhteiskunnallisten kriteerien vaikuttavuutta 4) arvioida tulosohjausjärjestelmän kehittämistä niiden järjestöjen osalta, jotka eivät vielä ole sen piirissä ja 5) tehdä muita tulosohjauksen kehittämiseen liittyviä esityksiä Työryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö kutsui neuvotteleva virkamies Timo Haukilahden opetusministeriöstä ja jäseniksi kulttuurisihteeri Mirja Virtalan opetusministeriöstä, puheenjohtaja Riitta Rairaman Suomen Karateliitosta, suunnittelupäällikkö Mauri Oksasen Suomen Liikunta ja Urheilusta, kansanedustajat Susanna Huovisen ja Jari Koskisen valtion liikuntaneuvostosta. Pysyviksi asiantuntijoiksi kutsuttiin Kari Niemi-Nikkola Nuori Suomi

9 ry:stä ja Jorma Savola Suomen Kuntourheiluliitosta. Lisäksi asiantuntijaksi kutsuttiin elokuussa 2000 pääsihteeri Pekka Vähätalo Nuori Suomi ry:stä. Työryhmän sihteereiksi määrättiin pääsihteeri Hannu Tolonen ja suunnittelija Ulla Silventoinen valtion liikuntaneuvostosta. Työryhmä kuuli ulkopuolisina asiantuntijoina suunnittelija Mikko Cortes-Tellesiä opetusministeriöstä, puheenjohtaja Peter Erikssonia Suomen Pöytätennisliitosta, talouspäällikkö Teuvo Holopaista Suomen Palloliitosta, selvitysmies Risto Niemistä, projektipäällikkö Pirjo Puskalaa Suomen Liikunta ja Urheilusta, toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorista ja nuorisopäällikkö Eero Lehteä Suomen Jääkiekkoliitosta. Työryhmä kokoontui 22 kertaa. Työryhmä tutki toimeksiannon mukaisesti joukkuelajien ja yksilölajien tulosten vertailuun liittyviä tekijöitä Kirsi Tarvaisen tekemien tietokoneajojen pohjalta. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä jättää muistionsa opetusministeriölle. Helsingissä 13.12. 2000 Timo Haukilahti Susanna Huovinen Jari Koskinen Kari Niemi-Nikkola Mauri Oksanen Riitta Rairama Jorma Savola Mirja Virtala Pekka Vähätalo Ulla Silventoinen Hannu Tolonen

10 I NYKYTILA... 11 1. Valtionavustusjärjestelmän taustaa... 11 2. Toimintaympäristön muutokset... 11 2.1. Lainsäädännölliset muutokset... 11 2.2. Järjestökentän muutokset... 12 2.3. Liikuntatoiminnan valtionrahoitus... 12 3. Nykyisen valtionavustusjärjestelmän toimivuus... 14 4. Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmätyöryhmä II:n merkittävimpien esitysten toteutuminen15 4.1. Lajiliittojen tulosalueet ja painotukset... 15 4.2. Yhteiskunnallisen merkityksen huomioonottaminen... 16 4.3. Lajiliittojen erilaisuuden huomioonottaminen... 16 4.3.1. Pienten liittojen perusturvajärjestelmä... 16 4.3.2. Valtionapua menettävät liitot ja kasvupotentiaaliset liitot... 17 4.4. Lajiliittojen kehittämisavustukset... 17 4.5. Ammattilaistoiminta... 17 4.6. Valmistelu ja päätöksenteko... 17 II EHDOTUKSET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI... 19 1. Valtionavustusjärjestelmän yleiset tavoitteet... 19 2. Ehdotukset liikuntajärjestöjen järjestelmästä yleispiirteittäin... 19 3. Järjestöryhmät... 20 3.1. Järjestöryhmät... 20 3.2. Uusien järjestöjen valtionapukelpoisuus... 22 4. Lajiliittojen tulosalueet ja arviointiperusteet... 23 4.1. Tulosalueet... 23 4.2. Arviointiperusteet... 23 4.2.1. Lasten ja nuorten liikunta... 24 4.2.2. Aikuisliikunta... 24 4.2.3. Huippu-urheilu... 25 5. Pienimpien liittojen toimintaedellytykset... 25 6. Yhteiskunnallinen merkitys... 25 6.1. Toiminnan eettiset periaatteet... 26 6.2. Tasa-arvo... 27 6.3. Etniset suhteet... 27 6.4. Ympäristö... 28 6.5. Yhteenveto... 28 7. Avustuksen tarve... 29 7.1. Avustuksen tarpeen arviointiperusteet... 29 7.2. Liiton talouden tasapainoinen suunnittelu ja toteuttaminen arviointiperusteina sekä talouden valvonta... 29 8. Lajiliittojen kehittämisjärjestelmä... 30 9. Valmistelu ja päätöksenteko... 30 10. Yhteenveto työryhmän esityksistä... 31

11 I NYKYTILA 1. Valtionavustusjärjestelmän taustaa Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtionavustustenjaon pohjana on viime vuosina käytetty 1990 -luvulla kehitettyä tulosohjausjärjestelmää. Lajiliittojen vuosittaisten toiminta-avustusten määrää on arvioitu tulosperusteisesti. Koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestöille, erityisliikunta järjestöille sekä aluejärjestöille on myös luotu omat tulosperusteiset avustusjärjestelmänsä. Tulosperusteet puuttuvat edelleen muutamalta järjestöltä. Toimialajärjestöjen kanssa käydään vuosittaiset tuloskeskustelut. Tulosohjausjärjestelmän tavoitteena on ollut mahdollisimman luotettavan arviointijärjestelmän aikaansaaminen ja järjestöjen erilaisuuden huomioonottaminen. Valtakunnallisille liikuntajärjestöille soveltuvaa tulosohjausjärjestelmää on aikaisemmin kehitelty seuraavissa työryhmissä: Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen tulosohjaustyöryhmä (OPM 1992:2) Liikuntajärjestöjen ja opetusministeriön yhteinen strategiavalmistelu 1991-1992 (LIKUSTRA) Suunnitelma suomalaisen liikunnan ja urheilun elinvoimaisuuden ja tuloksellisuuden edistämiseksi (19.10.1992, Homén) Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmätyöryhmä (OPM 1995:33) Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmätyöryhmä II (OPM 1996:44) Koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestöjen sekä vammaisurheilujärjestöjen ja kansanterveysjärjestöjen avustusjärjestelmätyöryhmä (OPM 1997:30) Liikunnan aluejärjestöjen avustusjärjestelmätyöryhmä (OPM 1999:3) Muistioita on saatavissa opetusministeriöstä. 2. Toimintaympäristön muutokset 2.1. Lainsäädännölliset muutokset Edellisen avustusjärjestelmätyöryhmän (1996) työn valmistumisen jälkeen on astunut voimaan uusi liikuntalaki (1054/1998) ja -asetus (1055/1998). Liikuntalain tarkoituspykälän (1 ) toteuttaminen on lähtökohta liikuntajärjestöjen avustamiselle. 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea nuorten kasvua ja kehitystä. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtionavustustenjaon perusteet määritellään liikunta-asetuksen 2 pykälässä;

12 2 Valtion avustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon se, miten järjestö toimii liikuntalain 1 :ssä säädetyn lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Hakijoiden keskinäisessä vertailussa otetaan tulosperusteisesti huomioon järjestön toiminnan laatu ja laajuus. Lisäksi otetaan huomioon toiminnan yhteiskunnallinen merkitys sekä hakijan avustuksentarve. Ministeriö voi vahvistaa tarkemmin käytettävät arviointiperusteet. Valtionavustus voi olla enintään 85 prosenttia järjestön hyväksyttävistä toteutuneista toimintamenoista, jollei avustuksesta päätettäessä ole erityisestä syystä toisin päätetty. Hyväksyttävinä toimintamenoina ei pidetä liiketoiminnasta aiheutuvia menoja. Kilpailutoiminnan menoista otetaan hyväksyttävinä huomioon vain kilpailutoiminnan tappiot. Uudelle järjestölle ei myönnetä valtionavustusta ilman erityistä syytä ennen kuin se on toiminut ainakin vuoden pituisen tilikauden. Valtionavustuksia voidaan myöntää valtakunnallisille liikuntajärjestöille edelleen sen jäsenjärjestöille jaettavaksi. Liikuntalain ja -asetuksen lisäksi valtionavustusten jakoa ja maksatusta säätelevät valtionavustusten yleisehdot ja opetusministeriön päätökset. 2.2. Järjestökentän muutokset Valtionapukelpoiset liikuntajärjestöt Edellisen työryhmämuistion valmistumisen jälkeen on hyväksytty 10 uutta järjestöä valtionapukelpoiseksi, lisäksi alueelliset yhteisöt ovat jakaantuneet pienempiin osiin siten, että niiden kokonaismäärä on noussut kahdeksasta viiteentoista. Uusiksi lajiliitoiksi on hyväksytty Suomen Dartsliitto ry, Suomen Kiipeilyliitto ry, Suomen Muay Thai-liitto ry, Suomen Saappaanheittoliitto ry sekä Suomen Vesihiihtourheiluliitto ry. Uusiksi erityisryhmien liikunnan järjestöiksi on hyväksytty Epilepsialiitto ry, Suomen erityisryhmien liikunta ry sekä Suomen Sydänliitto ry. Muiden liikuntajärjestön ryhmään uusina järjestöinä on hyväksytty Työväen retkeilyliitto ry ja Finnish Multicultural Sports Federation ry. 2.3. Liikuntatoiminnan valtionrahoitus Liikunnan osuus valtiontalousarviossa on kasvanut reaaliarvoltaan 31,9 Mmk vuodesta 1996. Toisaalta liikunnan osuus veikkavoittovaroista on laskenut 24 prosentista 20 prosenttiin tarkasteluvälillä. Viime vuosina määrärahaan saatu korotus on suunnattu pääasiallisesti lasten ja nuorten iltapäivätoiminnan ja paikallisen seuratoiminnan kehittämiseen sekä liikuntapaikkarakentamiseen.

13 Taulukko 1. Veikkausvoittovaroista liikuntaan osoitetut määrärahat vuosina 1996-2001 vuosi Liikunnan määräraha Mmk Indeksikorjattu määräraha* 1996 417,8 439,1 1997 452,3 471,2 1998 453,8 462,0 1999 452,1 452,1 2000 471,0** 471,0 2001 471,0** 471,0 reaalimuutos 1996-2001 31,9 (7,3 %) * vuosittainen määräraha on muutettu vuoden 1999 rahanarvoon julkisten menojen hintaindeksin avulla ** luvut perustuvat talousarvioihin Valtakunnallisille liikuntajärjestöille vuosittain valtiontalousarviossa esitetty määräraha on vuodesta kasvanut vuodesta 1996-2001 reaaliarvoltaan vain 2,9 % (taulukko2). Tämä kasvu ei vastaa yleisen kustannustason nousua eli käytännössä valtionavustuksen osuus järjestöjen kokonaisrahoituksessa on laskenut. Taulukko 2. Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen myönnettyjen toiminta-avustusten reaalimuutos vuosina 1996-2001 ( 1 000 mk). vuosi valtionavustus indeksi reaaliarvo* reaalimuutos ed.vuodesta 1996 115 300 101,9 121 184-6,5 % 1997 117 650 102,9 122 452 1,0 % 1998 118 700 105,2 120 844-1,3 % 1999 120 800 107,1 120 800 0,0 % 2000 121 300** 107,1 121 300 0,4 % 2001 124 700** 107,1 124 700 2,8 % reaalimuutos 1996-2001 2,9 % * vuosittainen määräraha on muutettu vuoden 1999 rahanarvoon julkisten menojen hintaindeksin avulla ** luvut perustuvat talousarvioihin Valtiontukea myönnetään liikuntatoiminnan erialueille, lajiliittojen toimintaavustusten, kuntien valtion osuuksien ja liikuntapaikkarakentamisen lisäksi, seuraavina välittöminä ja välillisinä tukina: Lasten ja nuorten liikunta A) suora tuki: - lasten ja nuorten iltapäivätoiminnan tuki - Nuori Suomi ry.n toiminta-avustus B) välillinen tuki: - liikunnan koulutuskeskukset Tätä kautta opetusministeriö tukee vuosittain lasten ja nuorten liikuntaa yhteensä yli 16,5 miljoonalla markalla.

14 Aikuisliikunta A) suora tuki: - Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma - Suomen Kuntourheiluliiton toiminta-avustus - Suomen Latu ry:n toiminta-avustus B) välillinen tuki: - liikunnan koulutuskeskukset Tätä kautta opetusministeriö tukee vuosittain aikuisliikuntaa yhteensä yli 12 miljoonalla markalla. Huippu-urheilu A) suora tuki: - Suomen Olympiakomitean toiminta-avustus - urheilija- ja valmennusstipendit - arvokisojen tappiontakuut ja Euro Cup-osallistumisavustukset - anti-doping toiminnan tukeminen - urheilijoiden tunnustuspalkinnot B) välillinen tuki: - liikuntatieteellinen tutkimus - liikunnan koulutuskeskukset Tätä kautta opetusministeriö tukee vuosittain kilpa- ja huippu-urheilua yhteensä yli 35 miljoonalla markalla. 3. Nykyisen valtionavustusjärjestelmän toimivuus Nykyisen tulosohjausjärjestelmän avulla on lajiliittojen valtionavun määrä voitu arvioida entistä oikeudenmukaisemmin. Järjestelmä on myös antanut uudenlaisia mahdollisuuksia järjestöjen kehityksen seuraamiseen. Valtionavustusjärjestelmän tavoitteena on ollut laajan, mutta hyvin hoidetun lajikirjon säilyttäminen Suomessa. Avustusjärjestelmä peruslähtökohtana on ollut tulosperusteinen avustusjärjestelmä, jossa on arvioitu järjestöjen saavuttamia tuloksia yhteisesti sovituilla mittareilla, joissa huomioidaan toiminnan määrä ja laatu sekä yhteiskunnallinen merkitys. Lisäksi on pyritty huomioimaan järjestöjen erilainen luonne, erilaiset toimintaedellytykset sekä valtionavustuksen tarve. Järjestöjen erilaisuuden huomioonottavan tulosarvioinnin toteuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Tulosarvioinnin numeromittareiden ja pisteytysten antamaa tietoa onkin käytetty ensisijaisesti pohja-aineistona järjestöjen tilanteen monipuolisesti huomioonottavalle, harkintaan perustuvalle päätöksenteolle. Tulosohjausjärjestelmä on vaikuttanut positiivisesti lajiliittojen toimintaan erityisesti lasten ja nuorten liikunnan alueella. Lasten ja nuorten liikunta on huomioitu entistä

15 paremmin liittojen toimintasuunnitelmissa ja liittoihin on palkattu alueen työntekijöitä. Liittojen organisaatiot ovat myös yleisesti muotoutuneet tulosalueita vastaaviksi. Tulosohjausjärjestelmän sekä sen myötä käyttöönotettu uusi tiliselvitystapa ovat muokanneet liittojen toimintasuunnitelmat ja tilinpäätökset entistä soveltuvimmiksi tulosalueiden arviointiin. Tulosohjausjärjestelmän täysimääräistä hyväksikäyttöä on rajoittanut järjestörahoituksen hidas kasvu, joka ei ole vastannut järjestöjen tulosten kasvua. Joidenkin erinomaisen tuloksen saavuttaneiden lajiliittojen valtionavustus tulisi puhtaasti tulosperusteisesti olla suurempi, mutta sitä ei ole voitu määrärahan puitteissa myöntää. Tulosohjausjärjestelmä on käytännössä osoittautunut arvioitua enemmän määräkuin laatutuloksiin painottuvaksi. Lisäksi järjestelmä palkitsee huomattavasti enemmän kokonaismäärästä kuin määrässä tapahtuneista muutoksista. Lisäksi niin määrä kuin laatutuloksia tarkasteltaessa on ollut vaikea arvioida, mikä on ollut liiton omien toimenpiteiden vaikutus tulokseen. Toiminnan laadun ja yhteiskunnallisen merkityksen todentamisen ja arvioinnin mittareita joudutaan jatkossa vielä tarkentamaan. Avustuksen tarvetta ei ole pystytty riittävästi huomioimaan valtionavustusten määrää arvioitaessa. 4. Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmätyöryhmä II:n merkittävimpien esitysten toteutuminen 4.1. Lajiliittojen tulosalueet ja painotukset Käytössä olevan valtionapujärjestelmän tulosalueet ja niiden keskinäiset painotukset ovat seuraavat: Lasten ja nuorten liikunta 50 % Aikuisliikunta 25 % Huippu-urheilu 25 % Osalle pienistä ja keskisuurista liitoista, joiden painopiste on huippu-urheilussa, kolmen päätulosalueen käyttö on tuottanut vaikeuksia. Näiden lajien toimintaan ei ole perinteisesti kuulunut harraste- ja nuorisoliikunta lajin luonteen ja toimintakulttuurin takia. Uusien toimintojen käynnistäminen on ollut osin ongelmallista sekä on vaatinut aikaa ja uudenlaisen ajattelutavan sisäänajoa. Toisaalta joillakin perinteisesti harraste- ja nuorisoliikuntaan painottuneilla liitoilla on ollut vaikeuksia huippu-urheilun tulosalueella. Tulosten arvioinnissa kullakin tulosalueella ovat määrätulokset painottuneet ennakoitua enemmän. Ensinnäkin laadullisten kriteerien huomioonottaminen on ollut vaikeaa ja toiseksi toiminnan määrä heijastuu myös voimakkaasti toiminnan laatuun, kerraten määrän merkitystä. Laatutulosten arvioinnissa on käytetty hyväksi ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioita liittojen toiminnasta kullakin tulosalueella. Määrätulokset on arvioitu gallup-tutkimuksen antamien tietojen, lisenssimäärien ja liittojen ilmoittamien harrastajamäärien perusteella.

16 4.2. Yhteiskunnallisen merkityksen huomioonottaminen Liikuntajärjestöjen toiminnan yhteiskunnallisen merkityksen arviointiin ei ole löydetty yksiselitteisiä kriteerejä. Edellinen työryhmä ehdotti yhteiskunnallisen merkityksen arviointiin pysyviä ja ajankohtaisia kriteerejä. Pysyvät kriteerit: Antidopingtoiminta - järjestön oma testaus, tiedotus, koulutus ja dopingtapausten määrä vuosittain Tasa-arvo - naiset / miehet hallintoelimissä, mahdollisuus harrastaa lajia, lasten ja nuorten mahdollisuus harrastaa lajia taloudellisesta taustasta riippumatta Väkivalta - toimenpiteet yleisöväkivallan ja lajiin liittyvän väkivallan kitkemiseksi Ympäristöasioiden huomioonottaminen ja kehittäminen - lajin ympäristövaikutusten tunnistaminen, ympäristön suojelu, ympäristökasvatus Ajankohtaiset kriteerit: Suvaitsevaisuus Työllistäminen Syrjäytymisen ehkäisy Parhaiten kriteereistä on pystytty käyttämään pysyväksi kriteeriksi asetettua antidopingtoimintaa, koska siihen on olemassa selkeät mittarit. Mikäli testaustoiminnassa on ollut selkeitä puutteita tai doping -rikkomuksia on ilmennyt huomattavassa määrin ovat ne vaikuttaneet liiton valtionavustusta laskevasti. Muilta osin yhteiskunnallisen merkityksen arviointiin ehdotettujen kriteerien huomioonottaminen on ollut vaikeaa, sillä kriteerien toteutumisen arviointiin ei ole ollut olemassa yksiselitteisiä mittareita. Lisäksi järjestömäärärahan pysyminen lähes ennallaan ei ole mahdollistanut yhteiskunnallisten kriteerien perusteella palkitsemista. 4.3. Lajiliittojen erilaisuuden huomioonottaminen Tulosohjauksen piirissä olevat liikuntajärjestöt poikkeavat toisistaan järjestön rakenteen, koon, jäsenmäärän, toiminnan, toimintaympäristön ja sääntöjen osalta. Järjestöjen erilaisuutta on pyritty huomioimaan harkittaessa valtionavustuksen määrää laskennallisten tulosten pohjalta. Tavoitteena on ollut kohtuullisten toimintamahdollisuuksien luominen kaikille niille liitoille, joiden toiminta on arvioinnin perusteella aktiivista, mutta joita puhdas tulosperusteinen arviointi ei riittävästi ota huomioon. 4.3.1. Pienten liittojen perusturvajärjestelmä Pienten lajiliittojen ryhmään kuuluvien lajiliittojen valtionavustus on määritelty lähes yksinomaan liiton kanssa käytyjen kehittämiskeskustelujen ja tapauskohtaisen harkinnan pohjalta. Taustalla ovat kuitenkin olleet tiedot kullakin tulosalueella saavutetuista tuloksista. Pienten lajiliittojen ryhmään ovat kuuluneet seuraavat liitot: Aikidoliitto, Baseball ja softball -liitto, Biljardiliitto, Castingliitto, Curlingliitto, Dartsliitto, Hockeyliitto, Kiipeilyliitto, Kyykkäliitto, Liitokiekkoliitto, Lumilautaliitto, Miekkailuliitto,

17 Nappulaliigaliitto, Nykyaikaisen 5-ottelun liitto, Petanqueliitto, Potkunyrkkeilyliitto, Ratagolfliitto, Taidoliitto, Tikkaurheiluliitto, Triathlonliitto ja Valjakkourheiluliitto 4.3.2. Valtionapua menettävät liitot ja kasvupotentiaaliset liitot Tulosohjausjärjestelmän kannalta oman erityistarkastelua kaipaavan ryhmän muodostavat liitot, jotka tulosohjauksen myötä ovat menettäneet valtionapuaan ja näyttävät edelleen menettävän sekä liitot joiden valtionavustus puhtaasti tulosperusteisesti tulisi olla suurempi, mutta sitä ei ole voitu määrärahan puitteissa myöntää. Valtionavustusta voimakkaasti menettävät liitot ovat tyypillisesti keskisuuria liittoja joilla on heikko tulos lapsi- ja nuorisoliikunnan tai aikuisliikunnan osa-alueella. Osalla näistä liitoista on lajin luonteesta johtuen ollut vaikeuksia saavuttaa riittäviä tuloksia. Näiden liittojen valtionavustuksen vähentäminen on toteutettu asteittain, siten ettei valtionapua ole leikattu vuosittain täysmääräisesti. Valtion talousarvioissa järjestöille tarkoitettu määräraha ei ole noussut tulosperusteisen avustusjärjestelmän täysimääräisen toteuttamisen mahdollistavalla tavalla. Tästä johtuen eräiden lajiliittojen valtionavustusta ei ole voitu nostaa puhtaasti tulosperusteisen arvioinnin edellyttämälle tasolle. Valtion avustuksen jälkeenjääneisyyttä on kuitenkin pyritty vuosittain korjaamaan mahdollisuuksien mukaan. 4.4. Lajiliittojen kehittämisavustukset 4.5. Ammattilaistoiminta Valtakunnallisille liikuntajärjestöille on myönnetty vuodesta 1998 lähtien harkinnanvaraisia kehittämisavustuksia edellisen työryhmän ehdotuksen mukaisesti. Avustuksia on myönnetty peruslähtökohtaisesti hankkeille joiden ei katsota olevan järjestön perustoimintaan kuuluvia. Tällaisia hankkeita ovat olleet erilaisten tuotteiden kehittely, selvitysten teko, uusien järjestelmien luonti ja erilaiset hankkeet (ympäristö-, alue- ja terveyttä edistävän liikunnan hankkeet). Vuosina 1998 ja 1999 kehittämisavustuksia myönnettiin 6.6 Mmk ja vuonna 2000 6.3 Mmk. Edellinen tulosohjaustyöryhmä toteaa yleisperiaatteena, että liikuntajärjestöille myönnettävät valtionavustukset on tarkoitettu ensisijaisesti vapaaehtoisen liikunnan tukemiseen. Käytännössä ei ole kuitenkaan löydetty keinoja ammattilaisurheilun erottamiseksi järjestön vapaaehtoistoiminnasta ja näin ollen ei ole pystytty eliminoimaan ammattilaisurheilun tuottamaan tulosta järjestön muusta tuloksesta huippu-urheilun tulosalueella. 4.6. Valmistelu ja päätöksenteko Päätöksentekoprosessia on aikaistettu siten, että valtionavustukset ovat järjestöjen käytettävissä heti avustusvuoden alussa. Uusi aikataulu on erittäin toimiva järjestöjen kannalta, mutta aiheuttaa päätöksen tekijälle ongelmia koska päätöksen teon pohjaksi ei saada edellisen vuoden toiminta- ja taloustietoja, jotka valmistuvat yleensä vasta avustusvuoden maalis-huhtikuussa. Nykyisen, vuodesta 1994 asti käytössä olleen, järjestelmän mukaisesti valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtionavustukset julistetaan haettavaksi avustusvuotta edeltävän vuoden syyskuun loppuun mennessä.

18 Suomen Liikunta ja Urheilu tekee yhdessä toimialajärjestöjen edustajien kanssa puhtaasti tulostietoihin perustuvan laskelman valtionavustusten jaosta. Järjestöjen tulostiedot tarkastetaan kahden vuoden välein. Opetusministeriön liikuntayksikössä valmistellaan lopullinen valtionavustusten jakoehdotus. Esitys viedään liikuntalain mukaisesti lausunnolle valtion liikuntaneuvostoon. Päätökset valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtionavustuksista tehdään opetusministeriössä liikuntayksikön esittelystä avustusvuoden tammikuussa.

19 II EHDOTUKSET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI 1. Valtionavustusjärjestelmän yleiset tavoitteet Kansalaisjärjestöjen, tässä tapauksessa liikuntajärjestöjen, avustusjärjestelmällä on kolmentyyppisiä tavoitteita: 1. Järjestelmä tukee kansalaisjärjestöjä yhteisesti sovittujen ja yhteiskunnallisesti merkittävien tulosten aikaansaamiseksi. Liikuntajärjestöjen osalta tavoitteena on väestön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla. 2. Valtion talousarviossa vuosittain oleva harkinnanvarainen määräraha tulee jakaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti eri järjestöjen kesken. Tällöin jakoperusteiden tulee olla avoimia ja läpinäkyviä, jotta niiden toimivuutta voidaan arvioida. Valtionavustusten tulee palkita liikunnan kansalaisjärjestöjä hyvistä tuloksista ottaen huomioon järjestöjen erilaisuus ja turvata liikuntalajien kirjo. 3. Valtionavustusjärjestelmän tulee toimia yksittäisten järjestöjen kehittämisen ja kehittymisen välineenä. 2. Ehdotukset liikuntajärjestöjen järjestelmästä yleispiirteittäin Vuoden 1999 alusta voimaantulleen liikuntalain (1054/1998) 7 :ssä määritellään, että valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen toiminnan avustamiseen. Liikunta-asetuksessa (1055/1998) on määritelty valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtionavustusten jakamisperusteet. Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan asetuksen mukaan huomioon se, miten järjestö; 1. toimii liikuntalain 1 :ssä säädetyn lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Hakijoiden keskinäisessä vertailussa otetaan tulosperusteisesti huomioon 2. järjestön toiminnan laatu ja 3. laajuus Lisäksi otetaan huomioon toiminnan 4. yhteiskunnallinen merkitys sekä 5. hakijan avustuksen tarve. Ministeriö voi lisäksi vahvistaa tarkemmin käytettävät avustusperusteet. Edelleen liikuntalain 2 :n mukaan; Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.

20 Liikuntalain 1 :n mukaan; ministeriö, jonka toimialaan kuuluu liikuntatoimi vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta liikunnan yhteistyössä valtionhallinnossa. Alueellisella tasolla nämä tehtävät kuuluvat läänin liikuntatoimelle ja paikallistasolla kunnille. Aiempiin säädöksiin verrattuna selkeä tulosperusteisuus on rajattu järjestöjen keskinäisen vertailun osalta toiminnan laadun ja laajuuden arviointiin. Kuten edellinen tulosohjausjärjestelmää kehittänyt työryhmä on todennut, järjestöjen erilaisuuden huomioon ottava tulosarviointi on vaikeaa. Siksi toiminnan laadun ja laajuuden mittaamiseen käytettäviä pisteytyksiä ja numeromittareita voidaan hyödyntää ensisijaisesti pohja-aineistona, jolle ministeriössä tehtävä päätöksenteko pohjautuu. Koska joka toinen vuosi tapahtuva toiminnan laajuuden ja laadun tulosarviointi on järjestön toiminnan todellisiin muutoksiin nähden raskas ja aikaa vievä prosessi, työryhmä ehdottaa, että näiden tulosperusteiden arvioinnissa siirryttäisiin nelivuotisjaksojärjestelmään. Suuret muutokset otetaan huomioon kyseisenkin jakson aikana. Ehdotetussa järjestelmässä lajiliittojen valtionrahoituksen tulosperusteista osaa harkittaessa käytetään avustuksen valmisteluvuotta edeltävän vuoden laatu- ja laajuustuloksia. Lisäksi valtionavustuksen lopullista määrää harkittaessa arvioidaan järjestön toiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja avustuksen tarvetta siten kuin mietinnön kohdissa 6 ja 7 esitetään. Pienimpien liittojen toimintaedellytysten turvaamiseksi työryhmä esittää erityisen perusturvajärjestelmän luomista ja esittää, että perusturva-avustukseen siirrytään kolmen vuoden kuluessa, jona aikana vähiten avustettujen liittojen järjestöllisen toiminnan kehittymistä avustetaan perustamalla hallintopalveluja tuottava yhteistoimisto. Liitot osallistuvat toimiston kustannuksiin 0-10 %:lla toiminta-avustuksestaan. Loput tarvittavista varoista tulee opetusministeriön avustuksena. Jotta valmistautumisaikaa uuteen järjestelmään siirtymiselle jäisi riittävästi, työryhmä ehdottaa, että uusi arviointijärjestelmä otettaisiin soveltuvin osin käyttöön vuoden 2002 avustuksia valmisteltaessa ja avustuksia päätettäessä. Tässä muistiossa esitetään työryhmän yksityiskohtaiset ehdotukset lajiliittojen valtionavustusjärjestelmäksi. Osa seuraavassa esitettävistä ehdotuksista noudattaa aikaisempien työryhmien ehdotuksia tai on jo olemassaolevaa käytäntöä. Tällaisissa tapauksissa työryhmä toteaa kantansa lyhyesti esittämättä sen tarkempia yksityiskohtaisia perusteluja. 3. Järjestöryhmät 3.1. Järjestöryhmät Työryhmä esittää muutoksia liikuntajärjestöryhmiin ja esittää, että valtionavustusjärjestelmässä käytetään seuraavaa järjestöryhmitystä: Ehdotus

19.04.01 21 I Varsinaiset liikuntajärjestöt 1. Lajiliitot (72) 2. Erityisryhmien liikuntajärjestöt (14) 3. Koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestöt (4) 4. Muut varsinaiset liikuntajärjestöt (3) Finlands Svenska Idrott CIF rf Suomen Työväen Urheiluliitto ry Suomen Latu ry 1. Lajiliitot (72) 2. Erityisryhmien liikuntajärjestöt (14) 3. Koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestöt (4) 4. Työväen urheilujärjestö Suomen Työväen Urheiluliitto ry 5. Ruotsinkieliset liikuntajärjestöt Finlands Svenska Idrott CIF rf 6. Suomen Latu ry 7. Muut liikuntajärjestöt (18) II Liikunnan palvelujärjestöt 1. Valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö Suomen Liikunta- ja Urheilu ry 2. Toimialajärjestöt (4) Lasten ja nuorten liikunta: Nuori Suomi ry Aikuisliikunta: Suomen Kuntourheiluliitto ry Olympia- ja huippu-urheilu: Suomen Olympiakomitea ry II Liikunnan palvelujärjestöt 1. Suomen Liikunta- ja Urheilu ry 2. Nuori Suomi ry 3. Suomen Kuntourheiluliitto ry 4. Suomen Olympiakomitea ry 5. Suomen Paralympiayhdistys ry 6. Alueelliset liikuntajärjestöt (15) Suomen Paralympiayhdistys ry 3. Alueelliset liikuntajärjestöt (15) 4. Muut palvelujärjestöt (1) Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry III Muut liikuntajärjestöt (17) Vanha järjestelmä I Varsinaiset liikuntajärjestöt

Ehdotetun järjestöryhmittelyn avulla voidaan aiempaa selkeämmin ryhmitellä ne järjestöt, joiden osalta arviointi tapahtuu tulosperusteisesti. Työryhmä ehdottaa, että järjestöryhmää III (Suomen Erotuomarien Liitto ry, Kalottiurheilu ry (Urheilun Kalottikeskus ry), Reserviläisurheiluliitto ry, Saamelaisten Urheiluliitto Suomessa ry, Suomen Liikunnanohjaajat ry, Suomen Liikunnanopettajain Liitto ry, Suomen Liikuntapaikkojen Hoitajat ry, Suomen Liikuntatoimenjohtajat ry, Suomen Metsästäjäliitto ry, Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry, Suomen Sotilasurheiluliitto ry, Suomen Työpaikkaurheilu ry, Suomen Valmentajat ry, Suomen Veteraaniurheiluliitto ry, Urheilutoimittajain liitto ry ja Työväen Retkeilyliitto ry) lukuunottamatta, opetusministeriö asettaisi työryhmän laatimaan edellä esitetyn järjestöryhmittelyn mukaisesti tulosperusteiset avustamiskriteerit pikaisesti myös kaikille niille joilla niitä ei vielä ole. Lisäksi uudeksi palvelujärjestöksi työryhmä esittää Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry:tä, jonka tehtävä on liikuntakulttuurin kannalta yhteiskunnallisesti ja poikkihallinnollisesti merkittävä ja laaja-alainen uimaopetuksen ja kansalaisten uimataidon parantamisessa. 3.2. Uusien järjestöjen valtionapukelpoisuus Liikunta-asetuksen (1055/1998) 1 :n mukaan liikuntalain (1054/1998) 7 :ssä tarkoitetuksi liikuntajärjestöksi, joka voi saada toimintaansa valtionavustusta, voidaan hyväksyä valtakunnallinen tai alueellinen rekisteröity yhdistys, jonka sääntöjen mukaisena pääasiallisena tarkoituksena on liikunnan järjestäminen tai muu liikuntaa edistävä toiminta ja joka ottaa toiminnassaan huomioon urheilun eettiset periaatteet. Erityisestä syystä myös muu liikunnan alalla toimiva valtakunnallinen järjestö voidaan hyväksyä järjestöksi, joka voi saada liikuntalain 7 :n mukaista toiminta-avustusta. Uusia valtionapuun oikeutettuja liikuntajärjestöjä hyväksyttäessä edellytyksenä on, että: 1. järjestön pääasiallisena toimialana on liikuntatoiminta 2. järjestön toiminta on valtakunnallista 3. kyseisellä liikuntalajilla on kansainvälinen organisaatio ja /tai kansainvälinen kilpailujärjestelmä, ja/tai laji on kansallisesti merkittävä Valtakunnallisuuden edellytyksenä on, että toimintaa tai paikallisyhdistyksiä on vähintään kolmen läänin alueella ja että järjestöllä on vähintään 30 jäsenyhdistystä joissa on vähintään 1000 jäsentä tai harrastajaa. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että kustakin lajista valtionapukelpoiseksi hyväksytään vain yksi valtakunnallinen lajiliitto.

23 4. Lajiliittojen tulosalueet ja arviointiperusteet 4.1. Tulosalueet 4.2. Arviointiperusteet Työryhmä ehdottaa, että lajiliittojen valtionapujärjestelmän tulosalueisiin ei tehdä muutoksia. Asiantuntijakuulemisten perusteella on todettu lajiliittojen olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä nyt käytössä oleviin tulosalueisiin ja niiden painotuksiin. Näin ollen tulosalueet painotuksineen ovat edelleen seuraavat: Lasten ja nuorten liikunta 50 % Aikuisliikunta 25 % Huippu-urheilu 25 % Lajiliittojen valtionapuihin käytettävissä oleva määräraha jaetaan tulosalueille niiden keskinäistä painoa kuvaavien prosenttiosuuksien suhteessa. Kunkin tulosalueen sisällä yksittäisen liiton valtionavustus muodostuu laskennallisesti liittojen keskinäisen vertailun perusteella tulosten suhteessa. Valtionavustuksen lopullista kokonaismäärää päätettäessä otetaan lisäksi huomioon liiton toiminnan yhteiskunnallinen merkitys ja avustuksen tarve. Tässä harkinnassa sovelletaan myöhemmin kohdissa 6 ja 7 esitettäviä tarkempia kriteereitä. Liikunta-asetuksessa (1055/1998) on määritelty se, että hakijoiden keskinäisessä vertailussa otetaan tulosperusteisesti huomioon järjestön toiminnan laatu ja laajuus Kaikilla kolmella tulosalueella tulee arvioida edelleen kansalaisaktiivisuuden tuloksia osana toiminnan laatua. Työryhmän mielestä tulosperusteiseen laatuarviointiin kuuluu myös lajiliiton talouden arviointi toimialueittain. Tältä osin on kehitettävä pidemmällä aikavälillä tapahtuvaa tarkastelua sekä tilastoinnin yhdenmukaistamista ja luotettavuuden lisäämistä toimialueittain. Jotta määrä- ja laajuustulosten painoarvo ei korostu liikaa laatutulosten kustannuksella, työryhmä ehdottaa, että määrätuloksia arvioidaan harrastajamääriltään suurten lajiliittojen osalta myös niin että niissä painottuvat muita enemmän liiton omat toimenpiteet lajin harrastuksen lisäämiseksi. Lisäksi näiden liittojen osalta laatutulosten painoarvo on suurempi. Toiminnan laajuutta arvioitaessa keskeinen osa on lajiliittoon kuuluvien seurojen saavuttamilla määrätuloksilla. Koska joka toinen vuosi tapahtuva tulosarviointi on toiminnan todellisiin muutoksiin nähden raskas ja aikaa vievä prosessi, työryhmä ehdottaa, että näiden tulosperusteiden arvioinnin osalta siirryttäisiin nelivuotisjaksojärjestelmään. Suuret muutokset otetaan silti huomioon kyseisen jakson aikana. Laatua ja laajuutta kuvaavat tulokset saadaan järjestöiltä määräajoin tehtävillä tutkimuksilla ja selvityksillä. Arvioinnissa käytössä olevia kriteereitä voidaan lajiliittojen kanssa yhteisprosessissa tarkentaa nelivuotisjakson aikana vastaamaan liikuntakulttuurissa tapahtuvaa kehitystä. Tätä ei kuitenkaan tehdä ilman merkittävää syytä.

24 4.2.1. Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja nuorten liikunnan laajuuden arvioinnissa mitataan säännöllisesti harrastavien määrää. Vanhempia ikäryhmiä painottamalla halutaan korostaa toiminnan moniarvoisuutta ja nuorten pysymistä liikunnan ja urheilun parissa. Laatutuloksissa olennaista on lajiliiton omat toimenpiteet mukana olevien lasten ja nuorten toiminnan laadun nostamiseksi ja palvelemiseksi. Toimintojen määrä suhteutetaan mukana olevien lasten ja nuorten määrään. Lisäksi arvioidaan lajiliiton toimenpiteet uusien harrastajien rekrytoimiseksi ja ei säännöllisesti harrastaviin kohdistuvat toimenpiteet. a) laatutulokset liiton lasten ja nuorten toimialalla käytetyt henkilö- ja talousresurssit suhteessa harrastajien määrään ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen määrä suhteessa harrastajien määrään liiton rekrytointi ja tukipalvelut ei säännöllisesti harrastaville (alle 3 kk:tta harrastavat) b) laajuustulokset seuroissa säännöllisesti harrastavat (vähintään 1 krt / vko, vähintään 3 kk:n ajan) 3-18-vuotiaat lapset ja nuoret 3-6-vuotiaat kerroin 0,5 7-12-vuotiaat kerroin 1,0 13-18-vuotiaat kerroin 2,0 4.2.2. Aikuisliikunta Periaate aikuisliikunnan tulosten mittaamisessa on, että mitataan niitä tuloksia, joita liitto itse on omilla toimenpiteillään saanut aikaan. Mittaamisen kohteena tällöin on: a) laatutulokset liittojen seurojen aikaansaamat tulokset (seuroissa liikkuvat jäsenet ja muut seurojen palveluja käyttävät aikuiset) suhteessa käytettyihin voimavaroihin liiton toiminnan laatu lajin aikuisliikunnan toimintaedellytysten sekä lajiharrastuksen lisäämiseksi seuroissa ja muussa organisoidussa muodossa, sekä omatoimisena lajiharrastuksena. liiton seuratoiminnan kehittämistä (=kansalaisaktiivisuus) tukeva kunto- ja terveysliikunnan koulutustoiminta (=järjestelmä, panostus ja koulutettujen määrä) sekä toimijoiden palkitsemisjärjestelmät b) laajuustulokset liiton, sen alueorganisaation sekä erilaisten yhteistyöliittymien toteuttamat ohjelmat, joilla tuetaan lajin organisoitua ja omatoimista harrastamista sekä harrastusedellytyksiä vapaaehtoistoiminnan henkilöresurssit seuroissa liittojen seurojen aikaansaamat tulokset; seuroissa liikkuvat jäsenet ja muut seurojen palveluja käyttävät aikuiset

4.2.3. Huippu-urheilu 25 Huippu-urheilun tulostiedoissa keskeistä on lajin menestystulos, l. lajin asema kansainvälisessä vertailussa ja suhteutettuna lajin harrastuksen levinneisyyteen maailmassa. Lajiliiton omat toimenpiteet menestyksen parantamiseksi ja ylläpitämiseksi kirjataan laatutuloksina. Erillisenä arviointikohteena mitataan lisäksi lajin merkittävyys ja kiinnostavuus suomalaisen väestön keskuudessa. a) menestystulokset -lajin kansainvälinen huippu-urheilumenestys miesten ja naisten sarjoissa -lajin kansainvälinen menestys viimeisessä nuorten ikäluokassa suhteutus lajin kv. kilpailutoimintaan osallistuvien maiden lukumäärään b) laatutulokset -liiton huippu-urheilustrategia ja -talous -liiton valmennusjärjestelmä -liiton toimenpiteet urheilijan uran ja koulutuksen edistämiseksi -liiton antidoping-toiminta c) merkittävyystulokset -lajin huippu-urheilullinen merkitys ja kiinnostavuus suomalaisille 5. Pienimpien liittojen toimintaedellytykset Pienimpien liittojen toimintaedellytysten turvaamiseksi työryhmä esittää perusturvajärjestelmän luomista siten, että perusturva-avustukseen siirrytään kolmen vuoden kuluessa, jona aikana vähiten avustettujen liittojen järjestöllisen toiminnan kehittymistä avustetaan perustamalla hallintopalveluja tuottava yhteistoimisto. Liitot osallistuvat toimiston kustannuksiin 0-10 %:lla toiminta-avustuksestaan. Loput tarvittavista varoista tulee opetusministeriön avustuksena. Näitä liittoja ovat: Finnish Multicultural Sports Federation ry, Suomen Aikidoliitto ry, Suomen Baseball- ja Softballliitto ry, Suomen Biljardiliitto ry, Suomen Castingliitto ry, Suomen Curlingliitto ry, Suomen Dartsliitto ry, Suomen Hockeyliitto ry, Suomen ITF-Taekwondoliitto ry, Suomen Kiipeilyliitto ry, Suomen Kyykkäliitto ry, Suomen Lumilautaliitto ry, Suomen Liitokiekkoliitto ry, Suomen Miekkailuliitto ry, Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto ry, Suomen Petanqueliitto ry, Suomen Potkunyrkkeilyliitto ry, Suomen Ratagolfliitto ry, Suomen Saappaanheittoliitto ry, Suomen Taidoliitto ry, Suomen Tikkaurheiluliitto ry, Suomen Triathlonliitto ry, Suomen Valjakkourheilijoiden Liitto ry. 6. Yhteiskunnallinen merkitys Huolimatta siitä, että yhteiskunnallisen merkityksen arviointi yksiselitteisten kriteerien avulla on vaikeaa, työryhmä näkee sen tärkeyden ja painoarvon kasvun osana avustusjärjestelmää. Yhteiskunnallisen merkityksen kriteerit nelivuotiskaudeksi: