YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ympäristöneuvos Maarit Haakana Muistioluonnos 14.12.2015 PM. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAKENNUKSEN ENERGIATODISTUKSESTA AN- TAMAN ASETUKSEN (176/2013) LIITTEEN 1 JA 2 MUUTTAMINEN Yleistä Laki rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013), jäljempänä energiatodistuslaki, annettiin 18.1.2013 ja ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta (176/2013), jäljempänä energiatodistusasetus, 27.2.2013. Laki ja asetus tulivat voimaan 1.6.2013. Energiatodistuslain 3 :ssä säädetään energiatodistuslain velvollisuuksien kohteena olevista ja niistä vapautetuista rakennuksista. Kyseistä energiatodistuslain 3 :ää ehdotetaan muutettavaksi eduskunnalle annettavassa hallituksen esityksessä. Muutostarve aiheutuu kesällä 2015 käynnistyneessä EU-Pilot -menettelyssä Euroopan komission Suomelle toteamasta kannasta, jonka mukaan kansallisessa lainsäädännössä tehdyt poikkeukset eivät vastaa tietyiltä osin rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sallimia poikkeuksia. Hallituksen esityksessä ehdotetaan uimahallien, jäähallien, varastorakennusten, liikenteen rakennusten sekä moottoriajoneuvosuojien ottamista energiatodistusmenettelyn piiriin. Puolustushallinnon käytössä olevat rakennukset tulisivat energiatodistusmenettelyn piiriin osittain. Muutos ei koskisi sellaisia puolustushallinnon rakennuksia, joihin tai joiden käyttöön liittyy salassa pidettävää tietoa. Väliaikaisiin rakennuksiin liittyvää poikkeusta rajattaisiin siten, että energiatodistusmenettelystä vapautettaisiin vain sellaiset väliaikaiset rakennukset, joiden käyttöaika on enintään kaksi vuotta. Suojellut rakennukset tulisivat menettelyn piiriin siten, että velvoitteen ulkopuolelle jäisivät vain rakennukset, joissa rakennuksen luonne tai ulkonäkö muuttuisi vaatimusten vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä. Uimahallit, jäähallit, varastorakennukset, liikenteen rakennukset sekä moottoriajoneuvosuojat ovat energiatodistusmenettelyn piiriin tulevista uusista rakennustyypeistä sellaisia, jotka aiheuttavat muutostarpeita energiatodistusasetukseen. Väliaikaisen rakennuksen käyttöajan rajaaminen ja puolustushallinnon rakennusten sekä suojeltujen rakennusten laajempi mukaanotto eivät johda muutostarpeisiin energiatodistusasetuksessa. Jotta energiatodistukset ovat vertailukelpoisia, luotettavia ja laaditaan tekijästä riippumatta aina samalla tavalla, on rakennuksen energiatehokkuuden laskennasta, laskentasäännöistä ja lähtöarvoista säädetty yksityiskohtaisesti voimassaolevan energiatodistusasetuksen liitteessä 1. Energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuus määritetään samoin kuin uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksissa niin sanottuna E-lukuna, jonka yksikkö on kwh E /m 2,vuosi (ympäristöministeriön asetus ra-
2 kennusten energiatehokkuudesta (2/11), jäljempänä RakMk D3). Myös energiatehokkuuden laskentasäännöt ja lähtöarvot ovat pääsääntöisesti samat energiatodistusasetuksessa ja RakMk D3:ssa. Olemassa olevia rakennuksia koskevista eräistä lähtöarvoista, laskentasäännöistä ja niiden helpottamisesta on säädetty erikseen energiatodistusasetuksessa. Energiatodistusasetuksessa on säädetty laskentasäännöistä ja lähtöarvoista vain niille rakennusten käyttötarkoitusluokille, joille RakMk D3:ssa on asetettu uudisrakentamista koskevat energiatehokkuusvaatimukset eli E-luvun raja-arvot. Näiden E- lukujen raja-arvojen perusteella on laadittu energiatodistuksessa käytettävät energialuokitteluasteikot. Asteikko on laadittu siten, että C- ja D-luokan rajana on energiatehokkuusvaatimusten raja-arvo. Uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräykset täyttävä rakennus pääsee energialuokkaan C. Luokitteluasteikoista on säädetty energiatodistusasetuksen liitteessä 2. Uimahalleille, jäähalleille, varastorakennuksille, liikenteen rakennuksille ja rakennukseen liittyville tai erillisille moottoriajoneuvosuojille ei ole asetettu RakMk D3:ssa uudisrakentamista koskevia energiatehokkuusvaatimuksia. Niille ei siten ole laadittavissa energialuokitteluasteikkoa vastaavalla tavalla kuin muille rakennustyypeille. Energiatehokkuuden laskennan laskentasäännöistä ei myöskään ole säädetty. Lähtöarvoina käytetään suunnitteluarvoja. Kun edellä mainitut rakennustyypit nyt tulevat lakimuutoksen johdosta energiatodistusvelvoitteiden piiriin, on laskentasäännöistä, lähtöarvoista ja luokitteluasteikoista säädettävä energiatodistusasetusta muuttamalla. Ympäristöministeriössä on käynnissä 13.1.2015 asetettu lainsäädäntöhanke, jossa valmistellaan kansallista lainsäädäntöä lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymiseksi uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksissa. Tavoitteena valmistelussa on, että asiaan liittyvä hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle vuoden 2016 syysistuntokaudella käsiteltäväksi. Valmistelutyössä arvioidaan rakennusten energiatehokkuuden laskentatavan muutostarpeet. Valmistelussa on ratkaistava myös energiatehokkuusvaatimusten asettamistapa rakennustyypeille, jotka nyt tulevat energiatodistuslain soveltamisalaan mukaan. Samassa yhteydessä tarkastellaan energiamuodon kertoimien lukuarvoja, joita käytetään rakennuksen energiatehokkuuden määrittämisessä. Muutoinkin energiatehokkuuden laskentasääntöihin ja laskennan lähtöarvoihin tulee todennäköisesti muutoksia. Valmistelun aikataulutavoitteen mukaan uudet säädökset tulisivat voimaan alkuvuodesta 2017 ja niitä sovellettaisiin uudisrakentamiseen alkuvuodesta 2018. Lähes nollaenergiarakentamisen energiatehokkuusvaatimukset ja energiatehokkuuslaskennan muutokset tulevat vaikuttamaan energiatodistuksiin. Siksi tässä vaiheessa energiatodistusmenettelyä ja energiatodistusasetusta ehdotetaan muutettavaksi vain niiltä osin kuin on ehdottomasti tarpeen EU:n komission Pilot-menettelyssä toteaman kannan johdosta. Asetusmuutoksen valmistelussa noudatetaan hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä.
3 Yksityiskohtaiset perustelut Muutokset asetuksen liitteeseen 1. Energiatodistuksen kokonaisenergiankulutuksen (E-luvun) määrittäminen Liitteen kohta 2.1 Laskentasäännöt ja standardikäyttö Energiatodistusasetuksen liitteessä 1 säädetään energiatodistuksen kokonaisenergiakulutuksen (E-luvun) laskennasta, laskentasäännöistä ja laskennan lähtöarvoista. Kohtaan 2.1 Laskentasäännöt ja standardikäyttö ehdotetaan liitettäväksi viidenneksi ja kuudenneksi kappaleeksi uudet kappaleet seuraavasti: Uimahallien, jäähallien ja liikenteen rakennusten ostoenergiankulutuksen laskennassa käytetään liikuntahallit -käyttötarkoitusluokan vakioituja lähtöarvoja. Varastorakennusten ja erillisten moottoriajoneuvosuojien ostoenergiankulutus lasketaan suunnitelluilla tai toteutuneilla tai arvioiduilla ilmanvaihdon ilmamäärillä, sisälämpötiloilla, käyntiajoilla ja sisäisillä lämpökuormilla. Lämpimän käyttöveden kulutusta ei oteta laskentaan mukaan. Kyseisillä kappaleilla säädetään laskentasäännöt ja lähtöarvot, joita on käytettävä E- luvun laskennassa energiatodistusta laadittaessa kappaleissa mainituille rakennustyypeille. Uimahalleja, jäähalleja ja liikenteen rakennuksia koskevalla tekstilisäyksellä säädetään siitä, että niiden energiatehokkuuden laskenta toteutetaan samoilla vakioiduilla lähtöarvoilla kuin liikuntahalleille voimassaolevassa asetuksessa. Laskennassa käytettävät ilmavirrat, lämpötilat, käyttöaika, käyttöaste, sisäiset kuormat (valaistus, kuluttajalaitteet, ihmiset) sekä lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarve ovat siten samat kuin liikuntahallien laskennassa käytettävät arvot. Muilta osin noudatetaan asetuksessa säädettyjä laskentasääntöjä. Uusia uima- ja jäähalleja rakennetaan vuosittain vain muutama kappale. Ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja VTT ovat yhdessä käynnistäneet syksyllä 2015 projektin Nollaenergialiikuntarakennukset, jonka osana VTT selvittää energiatodistusmenettelyn kehittämistä ja E-lukuvaatimusten asettamisesta uima- ja jäähalleille lähes nollaenergiarakentamiseen liittyen. Tehtävänantoon kuului myös ehdotuksen laatiminen nyt tehtävään energiatodistusasetuksen muutokseen. VTT ehdotti selvityksessään (VTT-CR-05059-15) lokakuussa 2015 että uima- ja jäähallien energiatodistukseen E-luku lasketaan kuten RakMk D3:ssa ja energiatodistusasetuksessa ohjeistetaan liikuntahalleille. VTT ehdotti uimahalleille ja jäähalleille käytettäväksi nykyisen energiatodistusasetuksen liikuntahallien luokitteluasteikkoa. VTT:n mukaan nopealla aikataululla ei ole mahdollista tehdä suuria ja mahdollisesti virheellisiä korjauksia nykyiseen energiatodistusasetukseen ja rakentamismääräyksiin varsinkin, kun valmistelussa on jo nollanenergiarakentamiseen liittyvät kehitystoimenpiteet. Liikuntahallien laskentasääntöjen ja energialuokitteluasteikon käyttäminen tuo uimahalli- ja jäähallirakennusten energiatehokkuuden vertailukelpoisiksi muiden urheilurakennusten kanssa.
4 Liikenteen rakennuksiin kuuluu monenlaisia rakennuksia, muun muassa rautatie- ja linja-autoasemia, lento- ja satamaterminaaleja, tietoliikenteen rakennuksia ja muita liikenteen rakennuksia. Teknisiltä ominaisuuksiltaan rakennukset voivat olla hyvin erilaisia. Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista tehdä suuria muutoksia energiatodistusasetukseen, kun samaan aikaan on käynnissä lähes nollaenergiarakentamisen energiatehokkuusvaatimuksiin liittyvä säädösvalmistelu. Siksi liikenteen rakennuksille ehdotetaan sovellettavaksi nykyisessä energiatodistusasetuksessa liikuntahalleille käytettyjä vakioituja lähtöarvoja. Nämä soveltuvat parhaiten energiatodistusasetuksen rakennustyypeistä käytettäväksi myös liikenteen rakennuksille. Lämmitettyjen tai jäähdytettyjen varastojen ja erillisten moottoriajoneuvosuojien lukumäärästä Suomessa ei ole saatavissa tietoa. Todistusvelvoite ei koske pintaalaltaan enintään 50 m 2 rakennuksia, joten tyypilliset pientalojen erilliset autotallit ja varastorakennukset jäävät jatkossakin energiatodistusvelvoitteen ulkopuolelle. Joissakin vanhahkoissa asuinkerrostalo- tai rivitaloyhtiöissä on erillisiä autotallirakennuksia. Varastorakennukset ja erilliset moottoriajoneuvosuojarakennukset voivat rakennuksina olla teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Tavanomaiset varastorakennukset, erilliset moottoriajoneuvosuojat eli lähinnä autotallit ja hallit, saattavat olla teknisiltä ratkaisuiltaan vaatimattomia ja rakenteiltaan puolilämpimien tilojen vertailuarvojen mukaisia. Toisaalta erityisesti kaupan alan uudet varastorakennukset voivat olla tekniikaltaan hyvin edistyksellisiä ja niiden energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Siksi ehdotetaan, ettei näissä rakennustyypeissä energialaskennan lähtöarvoista säädetä niin sitovasti kuin muissa rakennustyypeissä. Ehdotuksen mukaan laskennassa voidaan käyttää suunniteltuja tai toteutuneita tai arvioituja ilmanvaihdon ilmamääriä, sisälämpötiloja, käyntiaikoja ja sisäisiä lämpökuormia. Lämpimän käyttöveden kulutusta ei oteta laskentaan mukaan. Kuten muutoinkin todistusta laadittaessa, energiatodistuksen laatijan tulee käyttää rakennuksen ominaisuuksia todistuksen laadinta-ajankohtana parhaiten kuvaavia arvoja. Rakennuslupavaiheessa arvot ovat suunniteltuja arvoja. Olemassa olevan rakennuksen kohdalla käytetään joko toteutuneita tai arvioituja tietoja, sen mukaan miten nämä ovat saatavissa. Energiatodistusvelvoite koskee rakennusta vain kun koko varastorakennus, moottoriajoneuvosuoja- eli lähinnä autotalli- tai autohallirakennus myydään tai vuokrataan tai sille haetaan rakennuslupaa, joten tällaisia todistuksia tulee laadittavaksi vain pieniä määriä. Tavanomaiset rakennuksiin sisältyvät varastotilat, kuten asuinrakennusten varastot, kuuluvat rakennuksen pääkäyttötarkoitukseen, eikä niille laadita erikseen energiatodistusta. Liitteen kohta 2.2.1 Lämmitetty nettoala Energiatodistusasetuksen 1 :n mukaan laskennallisen kokonaisenergiankulutuksen määrittämisessä rakennuksen tai rakennuksen osan pinta-alana käytetään lämmitettyä nettoalaa. Lämmitetyn nettoalan määrittämisestä säädetään asetuksen liitteessä 1, sen kohdassa 2.2.1 Lämmitetty nettoala.
5 Moottoriajoneuvosuojat eli lähinnä autotallit ja hallit ovat tyypillisesti teknisiltä ratkaisuiltaan vaatimattomia ja rakenteiltaan puolilämpimien tilojen vertailuarvojen mukaisia. Kuten edellä todettiin, energialaskennan säännöt ja vakioidut lähtöarvot eivät sovellu hyvin tällaisten tilojen laskentaan. Jos osana toista rakennusta oleva tällainen tila lasketaan samoilla laskentasäännöillä kuin rakennuksen pääkäyttötarkoitus, voi rakennus kokonaisuutena saada huonomman energialuokan kuin jos kyseinen tila ei sisältyisi laskentaan. Erillispientaloissa rakennukseen sisältyvän tai siihen rakenteellisesti liittyvän autotallin kuuluminen energiatehokkuuden laskentaan johtaisi siihen, että kyseisen pientalon tulisi täyttää tiukemmat uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset kuin vastaavan pientalorakennuksen, josta autotalliosa puuttuu. Tämä johtuu siitä että erillistalojen energiatehokkuusvaatimukset riippuvat pintaalasta: mitä suurempi rakennus, sitä tiukemmat vaatimukset. Energiatodistuksen energialuokittelu perustuu samoihin pinta-alapohjaisiin lukuihin, joten autotallillisen pientalon olisi vaikeampi saavuttaa parempi energialuokka kuin vastaavan autotallittoman pientalon. Autohallin yksittäiset autopaikat eivät ole sellaisia rakennuksen erillisiä osia, joiden rakentaminen, myynti tai vuokraus edellyttäisi energiatodistuksen laatimista tai käyttöä. Rakennukseen sisältyvälle tai siihen kiinteästi liittyvälle moottoriajoneuvosuojalle ei myöskään nähdä tarvetta oman erillisen energiatodistuksen laatimiseksi. Tämän vuoksi on päädytty ehdottomaan lämmitetyn pinta-alan laskentasääntöihin lisäystä, jonka mukaan rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti liittyvien moottoriajoneuvosuojien pinta-ala ei sisälly rakennuksen lämmitettyyn nettoalaan energiatodistuksen laadinnassa. Kohdan 2.2.1 viimeiseksi kappaleeksi ehdotetaan lisättäväksi uusi kappale seuraavasti: Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti liittyvien moottoriajoneuvosuojien pinta-ala ei sisälly rakennuksen lämmitettyyn nettoalaan energiatodistuksen laadinnassa. Kun rakennuksessa sijaitsevat tai rakennukseen rakenteellisesti liittyvät moottoriajoneuvosuojat, lähinnä autotallit ja hallit, jätetään rakennuksen lämmitetystä nettoalasta pois todistuksen laadinnassa, eivät nämä tilat sisälly rakennuksen energiatehokkuuden laskentaan energiatodistusta varten. Tällöin esimerkiksi pientalo- tai asuinkerrostalorakennus, jossa on lämmitetty autotalli, saisi edelleen samanlaisen energiatodistuksen ennen ja jälkeen lainmuutoksen. Moottoriajoneuvosuojalle rakennuksen osana ei myöskään laadittaisi omaa energiatodistusta. Kuten edellä on todettu, todistusvelvoite kohdistuisi vain erillisiin lämmitettyihin moottoriajoneuvosuojarakennuksiin, silloin kun niille haetaan rakennuslupaa tai kun koko rakennus myydään tai vuokrataan. Nyt ehdotetulla pinta-alarajauksella säilytetään laadittujen ja jatkossa laadittavien todistusten vertailukelpoisuus.
6 Muutokset asetuksen liitteeseen 2. Rakennuksen energiatehokkuuden luokitteluasteikot Liikuntahalleja koskevan energiatehokkuuden luokitteluasteikon otsikkoa ehdotetaan muutettavan siten, että siihen lisätään uudet rakennustyypit joille luokitteluasteikkoa käytetään. Uusi otsikko olisi Liikuntahallit, uimahallit, jäähallit ja liikenteen rakennukset. Vastaavat rakennukset lisätään käyttötarkoitusluokkia kuvaavaan luetteloon luokitteluasteikon yläpuolelle. Ehdotus vastaa liitteen 1 laskentasääntöihin ja lähtöarvoihin tehtäviä muutoksia. Liitteen 2 loppuun ehdotetaan lisättäväksi uusi luokitteluasteikko, jota käytetään varastorakennuksille ja erillisille moottoriajoneuvosuojille. Muita huomioita Energiatodistuslomakkeeseen ei tässä vaiheessa ehdoteta tehtäväksi muutoksia. Tästä johtuen energiatodistuslomakkeen etusivun nuoliasteikolla on teksti Uudisrakentamisen määräystaso 2012 myös uimahalleille, jäähalleille, varastorakennuksille, liikenteen rakennuksille sekä erillisille moottoriajoneuvosuojille, joille tällaista määräystasoa ei ole asetettu. Valmistelu Ehdotus on valmisteltu ympäristöministeriössä. Ympäristöministeriön asetusmuutosluonnoksesta pyydettiin lausuntoja xx taholta. Lausuntopyyntö oli lisäksi ympäristöministeriön verkkosivuilla siten, että kaikilla halukkailla oli mahdollisuus toimittaa lausuntonsa ympäristöministeriölle. Lausuntoja saatiin xx Voimaantulo Ympäristöministeriön asetusmuutos ehdotetaan tulemaan voimaan 1.7.2016.