TRT/1867/T/2010 NAULALEVYLIITOSTEN VETOKOKEET ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS

Samankaltaiset tiedostot
FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset

TOBOX-TUULETUSKOTELOIDEN TOIMIVUUS

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S KAMI-tasoaltaan kuormituskoe

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

KATTOSILLAN ASENNUSOHJEET

Mikko Kontiainen Avainnauhojen testaus

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Menetelmäkuvaus tartuntavetotankojen

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.

semtu DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

Testiraportti 1 (10) JMS-Tuote Oy Lehtiniementie Nokia SUIHKUKALUSTEIDEN KOEKUORMITUKSET TESTIN PÄIVÄMÄÄRÄ

METALLISAVUPIIPPUJEN PALOTURVALLINEN KÄYTTÖ EPS-/PIR-YLÄPOHJISSA

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ikkunoiden U-arvon määrittäminen. Kolmilasiset alumiiniverhotut puualumiini-ikkunat Beeta 175N-S

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT / Suomen Terveysilma Oy

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

Johtopäätös: Kokeen tulosten perusteella rakenne soveltuu hyvin käytettäväksi urheilutilan lattiana.

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S /FI Stonel tiililipintaisen ulkoverhouspanelijärjestelmän lisäkuormitustestit

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d= mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY25

KOHDE: TN0605/ RAK: TN :25

Kohiwood Eristehirsiseinän jäykistyskestävyyden määritys

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus.

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Avautuvapuitteisen puualumiini-ikkunan U-arvon määrittäminen

Ikkunan U-arvon määrittäminen

Kalustelevyjen pinnoitusmateriaalien kulutuskestävyyden määritys käyttäen standardia

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

TUTKIMUSSELOSTUS N:o XPS ERISTETYN PUURANKASEINÄN ILMANPITÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S /FI Stonel tiililipintaisen ulkoverhouspaneli järjestelmän tuulenimukuormakestävyyden

RUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

Laboratorioraportti 3

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen 15 mm KP-Floors kerrosrakenteinen lattialauta

ROUTAERISTEIDEN PITKÄAIKAISET UPOTUSKOKEET VÄLIRAPORTTI

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Menetelmäkuvaus tartuntavetotankojen

Betonipaalujen lyöntikokeet

PISKO KATTOSILLAT KATTOSILLAN ASENNUS

Mobiiliverkkojen vertailumittaus Seinäjoki

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

5$32577, 1 (8) Kokeen aikana vaihteisto sijaitsi tasalämpöisessä hallissa.

Betonisandwich-elementin, jossa on 40 mm paksu muovikuitubetoninen ulkokuori, käyttökelpoisuus ulkoseinärakenteena

MENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ

Testausselostus. Plastec Finland Oy

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen

Hitsausmerkinnät rakentamisessa Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys

Mobiiliverkkojen vertailumittaus Tampere, Jyväskylä, Turku

Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

/1. MTTTP5, luento Kertausta. Olk. X 1, X 2,..., X n on satunnaisotos N(µ, ):sta, missä tunnettu. Jos H 0 on tosi, niin

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO

r = n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

TESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/ Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

Entwicklungs- & Vertriebs GmbH. Palkittu vuonna 2008 Innovaatio palkinnolla NARVA tyhjiöputkien kehityksestä. Heat Pipe asennusohje.

Termex Zero -seinärakenteen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Kolmen WC-huuhtelusäiliön testaus

PUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela

sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4

MENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S Silencio & Silencio Thermo pintalattiat Askelääneneristävyyden parannusvaikutus

SISÄLLYSLUETTELO. AD diagonaaliansas koostuu kahdesta paarrelangasta ja niiden väliin hitsatusta yhtenäisestä diagonaalissa.

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Lasirakenteisen siirtoseinän ilmaääneneristävyyden määrittäminen

LUMIESTEIDEN ASENNUSOHJEET

Betonin lujuuden määrittäminen rakenteesta. Betonitutkimusseminaari Risto Mannonen

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Teräsrakentamisen T&K-päivät Lujista rakenneputkista valmistettavien liitosten kestävyys

NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269)

Ikkunan ilmanläpäisevyyden, vesitiiviyden ja tuulenpaineenkestävyyden määrittäminen

LIITE. Liite 6. KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o.../...,

L9: Rayleigh testi. Laskuharjoitus

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

ISKU AIR SEINÄN KOKOAMINEN.

Eurokoodien mukainen suunnittelu

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Betonin halkeamien injektointiaineiden,

RakMK ohjeistuksen löydät osoitteesta

FMT aineenkoetuslaitteet

2. Määritelmät Puristussuhde: Iskutilavuuden suhde puristustilavuuteen, suhdeluku.

Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen

Transkriptio:

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO NAULALEVYLIITOSTEN VETOKOKEET ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Jukka Rantala Ralf Lindberg 28.5.2010 Tampere 2010

sivu 2/13 Naulalevyliitosten vetokokeet Asiakas: Onnettomuustutkintakeskus Kai valonen Tekijät: Professori Ralf Lindberg, TkT Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetekniikka PL 600, 33101 Tampere Vanhempi tutkija Jukka Rantala, TkT Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetekniikka PL 600, 33101 Tampere

sivu 3/13 Naulalevyliitosten vetokokeet 1 Yleistä... 4 2 Koekappaleet... 4 3 Koejärjestelyt ja kokeiden suoritus... 6 4 Kokeiden tulokset... 8 5 Testattujen naulalevyliitosten vetokapasiteetti ja naulalevyjen ankkurointikapasiteetti...12 Referenssit...13 Liitteet...13

sivu 4/13 1 Yleistä Tämän tutkimuksen tilaajan toimi Onnettomuustutkintakeskus (Sörnäisten rantatie 33C, Helsinki, myöh. Tilaaja) yhteyshenkilönä Kai Valonen. Tutkimuksen suorittaja oli Tampereen teknillinen yliopisto, jota edusti Rakennustekniikan laitos. Tutkimuksen vastaavan tutkijan toimi TkT Jukka Rantala ja projektin vastaavana johtaja prof. Ralf Lindberg Tutkimus suoritettiin TTY:n Rakennushallissa 24.5. 27.5.2010 välisenä aikana vastaavan tutkijan ja Rakennushallin henkilökunnan toimesta. Tässä tutkimuksessa testattiin naulalevyristikon alapaarteiden naulalevyliitosten vetokestävyyttä. Koestuksessa käytetyt vetokoekappaleet valmistettiin Tilaajan toimittamista aihioista, jotka olivat noin 2 metriä pitkiä vanhoista naulalevyristikoista leikattuja alapaarteiden kappaleita. Kaikissa aihioissa oli silmämääräisesti ehjä naulalevyjatkos aihion keskellä. 2 Koekappaleet Koekappale aihioista leikattiin yhteensä viisi (5) kuvan 2.1 mukaista vetokoekappaletta aksiaalista paarteiden syiden suuntaan tapahtuvaa vetokuormista varten (, = 0 ). Naulalevyliitos jätettiin koekappaleen keskelle, ja levyn kummallekin puolelle jäi noin 50 mm vapaata paarteen osaa ennen vetolaitteen kiinnitysleukoja. Koekappaleet yksilöitiin ja nimettiin (L1 L5). Kaikki koekappaleet kuvattiin ja mitattiin naulalevyjen päistä millimerin sadasosan tarkkuudella ennen kokeiden suoritusta. Samalla mitattiin naulalevyjen leveys ja levyn piikkien lukumäärä liitoksen kummassakin paarteen osassa. Mittaustulokset on esitetty Taulukossa 2.1. Paarre A oli vedettäessä liitoksen yläosassa ja paarre B alaosassa. Taulukko 2.1 Koekappaleiden (L1 L5) mitatut dimensiot naulalevyliitosten ylä- (A) ja alapuolelta (B). Paarre A Paarre B Koekappale B (mm) d 1 (mm) d 2 (mm) B (mm) d 1 (mm) d 2 (mm) L1 147,60 43,23 41,79 147,95 40,32 43,83 L2 147,80 41,97 42,54 149,61 41,89 42,55 L3 147,36 41,73 40,65 146,82 42,08 42,77 L4 147,54 42,12 43,14 147,08 41,54 42,70 L5 147,63 41,93 42,48 147,48 42,78 41,94 Naulalevyjen kokonaispituus oli noin 350 mm (175 mm + 175 mm), ja kaikissa koekappaleissa kumpaankin paarteen osaan osui vähintään 18 10 kpl = 180 kpl

sivu 5/13 piikkejä. Yksittäisen piikin tunkeuma paarteeseen oli noin 12,5 13 mm (mitattu satunnaisesti kokeiden jälkeen). Naulalevyn kokonaismitat olivat L B = 150 mm 365 mm levyn paksuuden ollessa 1,3 1.4 mm (mittaukset kokeiden jälkeen). Levyn tehokas vetopinta-ala liitoskohdassa (perforoinnin osuus vähennettynä levyn ulkomitoista) oli noin A t = 121,5 mm 2. Tämä vastaa liitoksen vetolujuutta F max,levy = 2 (f y A t ) = 2 (420 N/mm 2 121,5 mm 2 ) 102 kn. Paarrepuiden nimellisvetolujuus (C24, oletus) on F max,paarre = A t,puu f t,0,k = (150 mm 50 mm) 14 N/mm 2 105 kn. 150 50 380 4 5 360 50 350 50 360 585 585 Kuva 2.1 Vetokoekappaleiden nimellismitat (150 mm 1170 mm) ja naulalevyn keskeinen sijainti jatkoksen suhteen. Siirtymäanturit 4 ja 5 mittasivat liitoksen liukumaa koko jatkoksen pituuden matkalla. Kaikkien koekappaleiden paarteiden välissä oli kokeen alkaessa noin 1 mm rako.

sivu 6/13 3 Koejärjestelyt ja kokeiden suoritus Kokeet suoritettiin standardin SFS-EN 1075 (1999) mukaisina naulalevyliitoksen aksiaalisina vetokapasiteettikokeina viidelle (5) yksittäiselle koekappaleelle (kts. kappale 2). Koekappaleiden päät kiinnitettiin vetolaitteeseen puristusleukojen avulla, joiden puristuspinta-ala oli noin A pur = 0,053 m 2 (0,15 m 0,35 m). Leukojen sisäpintoihin oli liimattu 5 mm neopreenikumi, jonka pinta oli karhennettu karkeapintaisella tartuntateipillä. Lisäksi leukakappaleisiin kiinnitettiin noin h = 10 mm korkeat piikit ( 6 mm 18 kpl/leuka), jotka puristuivat koekappaleen sisään leukoja kiristettäessä (kuva 3.1). Leuat kiristettiin naulalevyn päähän kahdeksalla M24 pultin avulla. Puristusleukojen ja naulalevyn pään väliin jäi noin h = 50 mm vapaata paarteen osaa (kuva 3.1). Kuva 3.1 Vetolaitteen kiinnitysleukojen karhennus ja tartuntapiikit, sekä leukojen kiinnitys koekappaleeseen 8 M24 pultin avulla. Käytetyssä laitteistossa kappaletta vedettiin ylöspäin tasaisella s = 0,02 mm/s nopeudella, kunnes liitoksen vetokapasiteetti petti. Vedossa käytettiin F max = 250 kn hydraulitunkkia, joka oli kiinnitetty kappaleen yläpuolelle järeään kuormituskehään. Koekappaleen alapään puristusleuat kiinnitettiin Rakennuslaboratorion voimalattian. koekappaleen molemmissa päissä kiinnitysleukojen yläpäässä oli nivel (kuva 3.2).

Talonr sivu 7/13 Kokeen kuluessa mitattiin tuotettu vetovoima (F [kn]), ja liitoksen liukumaa ( s [mm]). Koekappaleen kylkiin kiinnitettiin kaksi mittakelloa (siirtymäanturit 4 ja 5, kuva 2.1), joilla mitattiin liitoksen liukumaa liitoksen kummaltakin sivulta. Kellot ulottuivat koko naulalevyliitoksen yli ja niiden pistemäiset kiinnityspisteet olivat naulalevyn kiinnityspinnan ja puristusleukojen välissä paarteen sivuilla. Mittausvälin kokonaispituus oli noin 380 mm (kuvat 2.1 ja 3.2). Kuva 3.2 Koekappaleen kiinnitys vetotunkin ja voimalattian väliin, sekä liitoksen venymää mittaavien kellojen sijoitus koko naulalevyn kiinnityspinnan yli.

sivu 8/13 4 Kokeiden tulokset Viidessä yksittäisessä vetokokeessa saavutetut maksimivetokapasiteetit (F max ) ja niitä vastaavat keskimääräiset liitoksen liukumat ( s ave ) on esitetty Taulukossa 4.1. Keskimääräinen liitoksen liukuma laskettiin kahden mittakellon (kellot 4 ja 5, kuva 2.1) tulosten keskiarvona. Molempien mittakellojen vetovoima-liukuma kuvaajat on esitetty koekohtaisesti liitteessä 1. Taulukko 4.1 Viiden yksittäisen vetokokeen saavutetut maksimivetovoimat (F max [kn]) ja niitä vastaavat liitoksen liukumat ( s [mm]), sekä liitoksen murtotapa. Koe nro F max (kn) s ave (mm) Murtotapa L1 108,1 2,7 Paarteen vetomurto yläpuolelta L2 104,6 2,8 Naulalevyn vetomurto L3 110,0 3,0 Naulalevyn vetomurto L4 104,1 2,3 Naulalevyn vetomurto L5 109,8 3,3 Paarteen vetomurto alapuolelta Kokeissa liitosten murtotapa oli joko naulalevyn vetomurto liitoksen keskellä (kokeet L2, L3 ja L4), tai paarteen vetomurto liitoksen ylä- (koe L5) tai alapuolelta (koe L1). Kokeissa L2 ja L4 naulalevy murtui toispuoleisesti (kuvat 4.2 ja 4.5), jolloin saavutettu maksimikuorma oli hieman alempi kuin muissa kokeissa (F max 104,3 kn). Kokeissa L1 ja L5 vetopaarteiden vetomurto tapahtui keskimäärin kuormalla F max 109,0 kn (kuvat 4.3 ja 4.4). Kokeessa L3 naulalevy katkesi kokonaan liitoksen keskeltä, jolloin saavutettu vetokuorma oli F max = 110,0 kn (kuva 4.3).

sivu 9/13 120 100 Vetovoima F (kn) 80 60 40 20 L1 L2 L3 L4 L5 0 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Liitoksen mitattu keskimääräinen liukuma s ave (mm) Kuva 4.1 Vetokokeiden (L1 L5) vetovoima liitoksen liukuma kuvaajat. Liukuma on annettu kahden mittakellon (kellot 4 ja 5, kuva 2.1) keskiarvona. Kuva 4.2 Kokeen L1 liitoksen alapuolisen paarteen vetomurto naulalevyliitoksen alapuolelta kuormalla F max = 108,1 kn.

Talonr sivu 10/13 Kuva 4.3 Kokeiden L2 (Fmax = 104,6 kn, vasemmalla) ja L3 naulalevyjen vetomurto (Fmax = 110,0 kn, oikealla) ja naulalevyt kokeen lopussa. Kuva 4.4 Kokeen L4 naulalevyn vetomurto kuormalla Fmax = 104,1 kn.

sivu 11/13 Kuva 4.5 Kokeen L5 paarteen vetomurto naulalevyn yläpuolelta kuormalla F max = 109,8 kn.

sivu 12/13 5 Testattujen naulalevyliitosten vetokapasiteetti ja naulalevyjen ankkurointikapasiteetti Taulukossa 5.1 on esitetty suoritetun 5 naulalevyliitoksne veyokokeen tulokset saavurtetunn maksimivetovoiman (F a,,max ), seitä vastaavan keskimääräisen liityksen liukuman ( s ave ) ja määritetyn naulalevyn ankkurointikapasiteetin (f a,,max ) osalta. lisäksi taulukossa on kerrottu kokeessa realisoitunut murtotapa. testattujen liitosten vetokapasiteetti oli keskimäärin F a,,max,ave = 107,3 kn otoksen keskihajonnan harhattoman estimaatin ollessa = 2,8 kn. Liitoksen liukuma murrossa oli keskimäärin s ave = 2,8 mm. Taulukko 5.1 Viiden yksittäisen vetokokeen saavutetut maksimivetovoimat (F max [kn]) ja niitä vastaavat liitoksen liukumat ( s [mm]), sekä liitoksen murtotapa. Koe F a,,max s ave (mm) f a,,max Murtotapa nro (kn) (N/mm 2 ) L1 108,1 2,7 2,3 Paarteen vetomurto liitoksen yläpuolelta L2 104,6 2,8 2,2 Naulalevyn vetomurto L3 110,0 3,0 2,3 Naulalevyn vetomurto L4 104,1 2,3 2,2 Naulalevyn vetomurto L5 109,8 3,3 2,3 Paarteen vetomurto liitoksen alapuolelta Taulukon 5.1 testattujen naulalevyjen ankkurointikapasiteetti (f a,,max [N/mm 2 ]) on laskettu standardin SFS-EN 1075 (1999) mukaisesti: f c Fa,,,max k a,,,max (SFS-EN 1075:1999, kappale 6.6.1) 2 Aef, missä F a,,max on kokeista määritetty liitoksen maksimivetovoima A ef on naulalevyn tehokas pinta-ala (mm 2 ), joka saadaan vähentämällä levyn todellisesta mitatusta tartuntapinnasta 5 mm levyn molemmista laidoista ja 10 mm vedetyn paarteen syyn suunnasta c on tässä annettu c = 0. Naulalevyn tehokas pinta-ala testatuissa koekappaleissa oli keskimäärin A ef = (B - 10 mm) (L - 10 mm) = 23927 mm 2.

sivu 13/13 Referenssit SFS-EN 1075 (1999). Timber structures- Test methods Joints made with punched metal plate fasteners. 21 p. Liitteet Liite 1 Yksittäisten vetokokeiden voima liukuma kuvaajat 5 s.

Liite 1 1/5 Koe L1 120,0 100,0 Vetovoima (kn) 80,0 60,0 40,0 SI( 4) SI( 5) 20,0 0,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 Liitoksen mitattu liukuma (mm)

Liite 1 2/5 Koe L2 120,0 100,0 Vetovoima (kn) 80,0 60,0 40,0 SI(4) SI(5) 20,0 0,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 Liitoksen mitattu liukuma (mm)

Liite 1 3/5 Koe L3

Liite 1 4/5 Koe L4

Liite 1 5/5 Koe L5 120,0 100,0 Vetovoima (kn) 80,0 60,0 40,0 SI( 4) SI( 5) 20,0 0,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 Liitoksen mitattu liukuma (mm)