VUOSIKERTOMUS 215
i Mikä SFS? Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on riippumaton, taloudellista voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka jäseninä on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS on perustettu vuonna 1924. SFS vahvistaa Suomessa käytössä olevat kansalliset SFSstandardit ja laatii standardeja yhteistyössä 12 toimialayhteisön kanssa. Pääosa Suomen kansallisista standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. SFS on jäsenenä kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CENissä (European Committee for Standardization). Standardit hyödyttävät yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja yksilöä Standardit hyödyttävät yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja yksilöä. Standardisointi on vapaaehtoista, avointa, konsensukseen perustuvaa toimintaa, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Standardisointi on tänä päivänä kansainvälistä toimintaa. Standardisointi parantaa tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, suojelee kuluttajaa ja ympäristöä sekä helpottaa kotimaista ja kansainväistä kauppaa. Vuonna 215 Suomessa oli voimassa yli 25 standardia kymmenillä eri toimialoilla. 1 HYÖDYT YRITYKSILLE Standardit parantavat kilpailukykyä tehostavat toimintaa helpottavat markkinoille pääsyä varmistavat vaatimustenmukaisuuden lisäävät toimintaympäristön hallittavuutta 2 HYÖDYT YHTEISKUNNALLE kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu lainsäädäntötyö kevenee kansalaisten elinympäristö paranee Sisällys 3 4 5 6 8 Toimitusjohtajan katsaus Tärkeitä lukuja Standardisointi Toimialayhteisöt 1 12 13 14 Kansainvälinen yhteistyö Markkinointi ja asiakaspalvelu Viestintä Hallituksen toimintakertomus 16 19 21 22 Tilinpäätös Organisaatio Infograafi SFS:n standardisointityö HYÖDYT KULUTTAJILLE Standardisointi parantaa tuotteiden ja palveluiden turvallisuutta laatua yhteentoimivuutta 2 3
tj Toimitusjohtajan katsaus Tärkeitä lukuja Vuosi 215 LYHYESTI Kokonaisuutena hyvä vuosi Vuonna 215 standardeja vahvistettiin 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 214. Vahvistusprosessia nopeutettiin loppuvuoden aikana standardit ovat nyt asiakkaiden saatavilla entistä lyhyemmällä viiveellä. Pienentyneistä käännösmääristä huolimatta julkaisujen myyntituotot ylittivät sekä edellisvuoden että budjetoidun tason. Verkkokaupan ja online-palvelun uudistamisprojekti saatiin pääosin valmiiksi vuoden 215 aikana. Projekti osoittautui vaativaksi, ja se vei ennakoitua enemmän siihen osallistuneen projektiryhmän resursseja. Työ viedään loppuun alkuvuoden 216 aikana. Sähköalan standardit saatiin mukaan tuotevalikoimaan. Tätä edelsi yli 6 standardin liittäminen julkaisukokoelmaan, sähköalan standardien huomioiminen tieto- ja myyntijärjestelmissä sekä tiivis yhteistyö SESKOn kanssa myynnin ja markkinoinnin kehittämisessä. Standardisointia edistävää projektitoimintaa jatkettiin. Kuudelle uudelle hankkeelle myönnettiin projektirahoitusta. Painotuksena ovat edelleen ajankohtaisille aloille suunnatut seminaarit ja standardien käyttöä oppilaitoksissa edistävät hankkeet. Tuotteiden ja palveluiden digitalisointi edellyttää, että standardit ovat erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia tukevassa muodossa. Kansainvälisessä ja eurooppalaisessa standardisointiyhteisössä muodoksi on valittu XML (Extended Markup Language). SFS:n omassa julkaisutuotannossa XML otettiin käyttöön tuotteissa, joita koskeva alkuperäinen standardi on saatavissa XML-muodossa. Olemassa olevan standardikannan konvertointi aloitetaan viiden standardisoimisjärjestön yhteisessä pilottiprojektissa. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO käynnisti seitsemän komiteaa uusille standardisointialueille. Yksi näistä on suomalaisille sidosryhmille tärkeä ISO TC 3:ssa tapahtuva kiinteiden kierrätyspolttoaineiden standardisointi, jonka myötä SFS sai sihteeristövastuun kautta aikojen ensimmäisestä ISOn teknisestä komiteastaan. CENin ja CENELECin jäsenjärjestöt käynnistivät yhteisen hankkeen, jonka tavoitteena on uudistaa ja tehostaa toimintaa vastaamaan eri sidosryhmien vaatimuksia. Kolme työryhmää valmistelee hallintoon, teknisen työn organisointiin ja standardisointijärjestelmän rahoitukseen liittyviä ehdotuksia. Euroopan komissio tunnusti sisämarkkinastrategiassaan standardien merkityksen turvallisuudelle, yhteensopivuudelle, kilpailun edistämiselle ja kaupan esteiden poistamiselle. EU:n rakennustuoteasetuksessa viitattujen harmonisoitujen tuotestandardien sitovuuden herättämä keskustelu standardien kielestä ja saatavuudesta eteni Euroopan oikeusasiamiehen ja komission kautta Euroopan parlamentin käsittelyyn. Taloudellisesti vuosi 215 oli kokonaisuutena tarkastellen hyvä. Liikevaihto kasvoi 6,5 prosenttia ja kulut 2,1 prosenttia, minkä seurauksena toiminnan alijäämä oli sekä edellisvuotta että budjetoitua pienempi. Sijoitusomaisuuden tuotto vuoden aikana riitti sekä kattamaan toiminnan alijäämän että asetetun tavoitteen mukaisesti säilyttämään omaisuuden reaaliarvon. Pekka Järvinen Toimitusjohtaja, SFS 6 5 4 3 2 1 1 8 6 4 2 ~ ~ 3 ASIANTUNTIJAA VAIKUTTAMASSA Julkaisujen myyntitulot, milj. 211 212 213 214 215 25 VOIMASSA OLEVAA SFS-STANDARDIA Voimassa olevien SFS-standardien alkuperä, % 1985 1995 25 215 Kansallinen Maailmanlaajuinen Eurooppalainen SFS valittiin CENin 13-jäseniseen hallitukseen vuosiksi 215 216. SFS valittiin vuoden alusta ISOn teknisen valiokunnan jäseneksi. Valiokunta asettaa tekniset komiteat ja vahvistaa ISOn teknisen työn säännöt. Uusittu sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 62 julkistettiin toukokuussa SFS:n tiloissa järjestetyssä tilaisuudessa. Sähköalan eurooppalaisen järjestön CENELECin ja kansainvälisen järjestön IEC:n julkaisujen myynti siirtyi kesäkuussa SESKOsta SFS:lle. Eurooppalaisten standardien laadinta nopeutui heinäkuun alussa. Standardiehdotuksia koskeva lausuntoaika lyheni viidestä kolmeen kuukauteen. ISOn yleiskokous pidettiin syyskuussa Etelä-Koreassa. Vuoden alussa ISOn puheenjohtajana aloitti tohtori Zhang Xiaogang, joka on vuonna 1947 perustetun järjestön ensimmäinen kiinalainen puheenjohtaja. Maailman tunnetuimmat johtamisen standardit, laadunhallintajärjestelmästandardi ISO 91 ja ympäristöjärjestelmästandardi ISO 141, uudistettiin syyskuussa. Standardisoinnin vuositapahtuman, Forum 215:n teemana oli palvelujen standardisointi. Tapahtuma keräsi Finlandia-talolle marraskuun alussa yli 2 osallistujaa. Uusittu verkkokauppa ja onlinepalvelu otettiin käyttöön marraskuussa. SFS:n sidosryhmälehti uudistui marraskuussa. Presiis-lehti kertoo elinkeinoelämän ja julkisen sektorin päättäjille standardisoinnista ja sen hyödyistä. SFS sai ensimmäisen sihteeristövastuunsa ISOn teknisestä komiteasta. ISO TC 3:ssa standardisoidaan kiinteitä kierrätyspolttoaineita. 4 5
Standardisointi Standardit parantavat kilpailukykyä Standardisoinnin myönteiset vaikutukset ovat kiistattomia, mutta niiden mittaaminen on vaikeaa. Useat kansainväliset makrotaloudelliset tutkimukset ovat päätyneet merkittäviin kansantaloudellisiin hyötyihin. Julkisen sektorin intressissä ovat kansallista hyvinvointia lisäävät toimet, kuten kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen, terveyttä, turvallisuutta ja ympäristön tilaa edistävät toimenpiteet sekä mahdollisuus hyödyntää standardisointia sääntelyn keventämiseen, tavoitteena muun muassa eurooppalaiseen lainsäädäntöön liittyvä teknisten vaatimusten yhdenmukaistaminen. Elinkeinoelämälle tärkeää on liiketoiminnan menestyksen turvaaminen globaaleilla markkinoilla. Kansainvälisillä standardeilla on merkittävä rooli ja keskeinen asema teknisen kaupan yhteisenä kielenä. Yksilötasolla standardisointi osaltaan parantaa muun muassa tuotteiden ja palveluiden laatua, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta. ESIMERKKEJÄ UUSISTA STANDARDEISTA Turvallisuusmerkkien standardissa SFS-EN ISO 71 esitetään onnettomuuksien torjuntaa, palontorjuntaa, terveysvaaroja ja hätäpoistumista koskevat turvallisuusmerkit. Standardin SFS-EN 5615 tavoitteena on yhtenäistää liesivahtien laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Liesipalot ovat yleisin kotitalouspalojen syy. Lastenvaatteiden nauhoille ja kiristysnyöreille on omat vaatimuksensa standardissa SFS-EN 14682. SEURANTA JA VAIKUTTAMINEN Standardisoinnin seurantaan on olemassa useita eri tapoja. Usein standardien sisältöön halutaan vaikuttaa tai uusista standardeista tarvitaan ennakkotietoa jo valmistelun aikana, jolloin kannattaa osallistua kansainvälisiin, eurooppalaisiin tai kansallisiin standardisointiryhmiin. Työssä mukana olleet ja sitä seuranneet yritykset ja muut organisaatiot ovat ajallisesti etulyöntiasemassa niihin nähden, jotka odottavat valmiita standardeja ennen kuin reagoivat muuttuviin vaatimuksiin. Standardisointikokoukset toimivat myös hyödyllisinä tietolähteinä, kun alan koti- ja ulkomaiset asiantuntijat tapaavat toisensa. SFS:n kaikille avoin lausuntopyyntöpalvelu (http://lausunto.sfs.fi) helpottaa sekä tiedonsaantia lausunnolla olevista standardiehdotuksista että lausuntojen antamista. Informaatioteknologian alaan kuuluva SFS-ISO/IEC 2718 määrittelee menettelyohjeet henkilötietojen suojaamiseen henkilötietoja käsittelevissä julkisissa palveluissa. Standardi ISO 91 käsittelee vaatimuksia laadunhallintajärjestelmälle ja ISO 141 vaatimuksia ympäristöjärjestelmälle. Uudistuksen lähtökohta on ollut yritysten ja organisaatioiden yhä nopeammin muuttuva toimintaympäristö. Standardit korostavat riskilähtöistä ajattelutapaa. KANSALLINEN STANDARDISOINTI JÄRJESTELMÄ Suomessa on hajautettu järjestelmä, jossa SFS vastaa standardisoinnista yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa. SFS:n vastuulla on laajoja toimialojen rajat ylittäviä standardisointialueita, esimerkiksi laatu- ja ympäristöjärjestelmien standardisointi. Pääosa SFS-standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. Toimialayhteisöt vastaavat oman alansa standardisoinnista Suomessa ja osallistumisesta eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen standardisointiin. Toimialayhteisöjen tehtäviin kuuluu standardisointialoitteiden käsittely, standardiehdotusten valmistelu sekä lausuntokierrosten ja äänestysten hoitaminen, erityisesti ottaen huomioon sekä eurooppalaisen standardisointiasetuksen vaatimukset että eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen jäsenten toimintaa koskevien kriteerien vaatimukset. Standardi SFS-EN 81-2 määrittelee hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet. Näin voidaan turvata henkilöt ja omaisuus hissien käyttöön, kunnossapitoon ja hätäkäyttöön liittyvien tapaturmanvaarojen varalta. Uuden eurooppalaisen linjauksen mukaan trampoliinit luokitellaan leluiksi. Trampoliinien tarkemmat turvallisuusvaatimukset määritellään eurooppalaisessa standardissa SFS-EN 71-14. Toimialayhteisöt päättävät oman toimialansa standardien mahdollisesta kääntämisestä suomen kielelle. SFS:n ja toimialayhteisöjen tavoitteena on kääntää elinkeinoelämän ja viranomaisten tarvitsemat standardit suomen kielelle. SFS vahvistaa ja julkaisee standardit sekä ylläpitää tietoja voimassa olevista standardeista. Vuoden 215 aikana käynnistyi palveluiden eurooppalainen standardisointi. Tätä ennakoiden standardisoinnin Forum 215 -tapahtuman teemaksi nostettiin palvelujen standardisointi. Pääpuheenvuoroissa esitettiin näkemyksiä käynnistyvän palvelujen standardisoinnin merkityksestä, palvelujen merkityksestä kansantaloudelle sekä terveyden ja hyvinvointialan palvelujen standardisointia. Tilaisuuden järjesti SFS yhdessä toimialayhteisöjen kanssa. Tapahtumaan osallistui 21 henkilöä. OPPILAITOSYHTEISTYÖ Yhteistyö teknillisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa standardisointia ja standardeja koskevan opetuksen edistämiseksi jatkui vuonna 215. Oppilaitossivustolle (www.sfsedu.fi) tuotettiin uutta opetusmateriaalia sekä opettajien että opiskelijoiden käyttöön. Luento- ja videomateriaalien lisäksi SFSedu oli mukana tekemässä korkeakouluille suunnattua englanninkielistä oppikirjaa standardeista ja standardisoinnista yhdessä kolmen muun eurooppalaisen standardisoimisorganisaation kanssa. VAHVISTAMINEN JA JULKAISEMINEN Vuonna 215 vahvistettiin 1 757 SFSstandardia (214: 1 51). Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä oli 16 172 (214: 17 249). Vuoden lopussa oli voimassa 25 247 SFS-standardia (214: 25 346). Vuoden 215 aikana julkaistiin 28 SFS-käsikirjaa (214: 33). 2 16 12 8 4 35 3 25 2 15 1 5 JULKAISTUT SUOMENKIELISET SFS-STANDARDIT Sivumäärä 211 212 213 214 215 Kappalemäärä 211 212 213 214 215 Kappalemäärä toimialayhteisöittäin 215 SESKO 1 % YTL 11 % Muut 13 % RTT 14 % METSTA 33 % SFS 19 % 6 7
Toimialayhteisöt SFS laatii standardeja yhteistyössä 12 toimialayhteisön kanssa Kemesta Kemesta ry vastaa metsäteollisuuden ja kemian eri alojen standardisoinnista. Yhdistyksellä on biomassan kestävyyskriteerien osalta yhteinen toimialayhteisövastuu Öljy- ja biopolttoaineala ry:n kanssa. Standardisointialueista aktiivisimpia ovat olleet muovi-, maali- ja kumialueet. www.kemesta.fi Liikennevirasto Liikennevirasto vastaa tie-, silta-, pohjarakennusalan sekä muun infrarakentamisen standardisoinnista. Rakennustuotteiden CE-merkinnän mahdollistavia yhdenmukaistettuja standardeja on valmiina noin 5. Testi- ja muita viitestandardeja on yli 3. Vuonna 215 Liikennevirasto julkaisi kymmenen asfalttimassojen testistandardien käännöstä. Kantavien rakenteiden suunnittelun osalta Liikennevirasto vastaa standardista Eurokoodi 7 (Geotekninen suunnittelu) ja siltojen suunnittelussa käytettävistä horisontaalistandardeista ja niiden kansallisista liitteistä. Eurokoodeja uudistettiin vuonna 215. Liikennevirastolla on kolme kansallista standardisoinnin seurantaryhmää: geotekniikka, tien materiaalit ja tien laitteet. www.liikennevirasto.fi METSTA Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry vastaa teknologiateollisuuteen kuuluvien kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, talotekniikan sekä energianhallinnan eurooppalaisesta ja kansainvälisestä sekä kansallisesta standardisoinnista. Vuoden 215 lopussa Metstan vastuualueelle kuului 5 45 voimassa olevaa eurooppalaista standardia, joista yli 4 prosenttia liittyy eurooppalaiseen lainsäädäntöön eli direktiiveihin ja asetuksiin. Eurooppalaisen lainsäädännön laajimpia kokonaisuuksia METSTAlla ovat kone-, painelaite-, rakennustuote- ja ATEX-direktiiveihin liittyvät standardisointiohjelmat. Kansainvälisessä standardisoinnissa laajimpia alueita ovat metallisiin materiaaleihin ja hitsaukseen liittyvä standardisointi. www.metsta.fi Luonnonvarakeskus Luke Luonnonvarakeskus Luke Mittaus ja standardisointi (Vakola) vastaa traktorien sekä maatalous- ja metsäkoneiden standardisoinnista sekä elintarvikekuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen standardisoinnista. CENissä on valmisteltu muun muassa puunpilkkomakoneiden ja polttopuuhakkureiden standardeja. ISOssa on keskitytty suurten itsekulkevien metsäkoneiden, muun muassa metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden standardisointiin. Metsäkoneiden standardisoinnin merkitys korostuu tulevaisuudessa, koska metsäkoneiden kysyntä kasvaa muun muassa bioraaka-aineen ja biopolttoaineen kysynnän kasvun seurauksena. www.luke.fi Muoviteollisuus Muoviteollisuus ry vastaa muovituoteteollisuuden standardisoinnista. Vuonna 215 Muoviteollisuus ry:n toimialueeseen vahvistettiin 23 SFS-standardia. Kaikkiaan toimialueella on voimassa yli 4 SFS-standardia. Vuonna 215 standardisointitoiminta keskittyi erityisesti muoviputkien, lujitemuovisäiliöiden, lattiapinnoitteiden ja kaukolämpöputkien standardisointiin. www.muoviteollisuus.fi Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuus RTT ry koordinoi rakennussektorin standardisointia osallistumalla CENin rakennussektorin toimintaan ja ylläpitämällä rakennussektorin standardisoinnin seurantaryhmää (RASEK). RTT:n tavoitteena on vaikuttaa suomalaisen rakennusteollisuuden näkökulmasta rakennustuotteiden EU-sisämarkkinoiden luomiseen ja siihen liittyvään standardisointiin. RTT:n keskeisenä tehtävänä on rakennustuotteiden harmonisoitujen tuotestandardien jatkokehittäminen ja rakennusalan yritysten avustaminen niiden ottaessa käyttöön rakennustuoteasetuksen mukaisia uusia pelisääntöjä (kuten suoritustasoilmoitukset). RTT ylläpitää olennaisen tiedon rakennuskohteiden rakenteellisen mitoituksen eurokoodeista sisältävää Eurokoodi helpdesk -sivustoa ja ajantasaista tietoa rakennustuotteiden CE-merkinnästä, harmonisoiduista tuotestandardeista (442 kpl) ja niiden CE-merkinnän siirtymäajoista sisältävää hen Helpdesk -sivustoa. www.rakennusteollisuus.fi SESKO SESKO on itsenäinen sähkötekninen standardisointiorganisaatio ja edustaa Suomea eurooppalaisessa (CENELEC) ja maailmanlaajuisessa (IEC) standardisointielimessä. Suomen sähkötekninen ala osallistui vuonna 215 kansainväliseen standardisointiin aktiivisesti. SESKO vastasi 16 sihteeristöstä ja kuudesta puheenjohtajuudesta. Lisäksi SES KOn vastuulla oli yhteensä viisi ISO- ja CEN-komiteaa. SFS vahvisti 564 sähköteknisen alan standardia, joista 15 julkaistiin suomeksi. SESKOn vastuulla oli 6 5 voimassa olevaa standardia. Yhdeksän julkaistua käsikirjaa käsittelivät sähköasennuksia, ilmajohtoja, sähkötyöturvallisuutta, aurinkosähköjärjestelmiä, automaatiota sekä dokumentointia. Sähköteknisen alueen IEC-standardit siirtyivät SFS:n ja SESKOn keskinäisellä sopimuksella myyntiin SFS:n myyntikanavissa. www.sesko.fi Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa ympäristöalan tutkimusmenetelmien standardisoinnista. Loppuvuodesta perustettu uusi ympäristönäytteiden karakterisointia käsittelevä tekninen komitea CEN/TC 444 annettiin SYKEn vastuulle. Siihen tulee työkohteita ja valmiita standardeja teknisistä komiteoista CEN/TC 292 (jätteiden karakterisointi) ja CEN/TC 345 (maan karakterisointi). Lisäksi siihen kuuluvat kaikki projektikomitean CEN/TC 4 (ympäristöalan horisontaaliset standardit) kohteet ja julkaisut. Suomessa laboratorioilla on suuri tarve horisontaalisille standardimenetelmille, joiden kautta on mahdollista saavuttaa kustannushyötyä vertikaalisiin menetelmiin nähden. Horisontaaliset standardimenetelmät helpottavat myös esimerkiksi kiertotalouteen siirtymistä kun eri säädösten vaatimukset pystytään harmonisoimaan. www.syke.fi TEVASTA Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry:n toimialaan kuuluvat tekstiilit ja vaatetus, nahka, jalkineet, suojavaatetus, jalkojen suojaimet ja höyhenet ja untuvat. Vuonna 215 TEVASTAn toimialalta valmistui 4 julkaisua, joista 37 oli SFS-standardeiksi vahvistettuja ENtai EN ISO-standardeja. Lisäksi julkaistiin kaksi raporttia ja yksi tekninen spesifikaatio. TEVASTAn toimialalla on voimassa yhteensä 914 standardia, joista 86 prosenttia on kansainvälisiä ja 14 prosenttia kansallisia standardeja. Eurooppalaista henkilönsuojain lainsäädäntöä tukevista suojavaatteiden standardeista tärkeimpinä valmistuivat ns. kuumansuojavaatteiden uudet EN-ISO-standardien painokset loppuvuodesta. www.stjm.fi Viestintävirasto Viestintävirasto vastaa telealan standardisoinnista ja edustaa Suomea telealan eurooppalaisessa standardisointijärjestössä ETSIssä ja maailmanlaajuisessa ITUssa. Viestintäviraston toimialalta vahvistettiin 64 SFS-standardia. Standardisointiin liittyvät kansalliset kannat valmisteltiin Viestintäviraston ITU-T/ ETSI-vastinryhmässä. Kansainvälinen televiestintäliitto ITU järjesti marraskuussa Genevessä joka kolmas tai neljäs vuosi pidettävän maailman radiokonferenssin, World Radiocommunication Conference 215. Konferenssissa käsiteltiin muun muassa lisätaajuuksia langattomalle laajakaistalle ja tulevaisuuden 5G-verkkojen taajuusalueisiin liittyviä tutkimuksia. Suomen valtuuskuntaa johtivat liikenne- ja viestintäministeriö ja Viestintävirasto. www.viestintavirasto.fi 12 1 8 6 4 2 CENin ja ISOn komiteat toimialayhteisöittäin METSTA SFS YTL Kemesta RTT Öljy TEVASTA LUKE SYKE LIVI Muovi SESKO SESKO ja Viestintävirasto vastaavat sähkö- ja telealan kansainvälisestä standardisoinnista. Yleinen Teollisuusliitto Yleinen Teollisuusliitto vastaa ajoneuvojen, terveydenhuolto-, hyvinvointi- ja laboratorioalan, logistiikan, urheilu- ja vapaa-ajan välineiden, ympäristöhuollon, ruokailuastioiden ja -välineiden sekä rakennuslasien standardisoinnista sekä edellä mainittuihin aloihin liittyvien palvelujen standardisoinnista. Vuonna 215 YTL:n toimialoilta vahvistettiin 164 SFS-standardia. Merkittävimpiä näistä ovat vaarallisten aineiden kuljetussäiliöitä koskevat standardit ja kotikäyttöön tarkoitettuja uima-altaita koskeva standardisarja. Uutena aihealueena julkaistiin kaksiosainen SFS-käsikirja Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Pesu ja desinfiointi. www.ytl.fi Öljy- ja biopolttoaineala Öljy- ja biopolttoaineala ry vastaa öljytuotteiden, öljyteknologian, öljyn ja kaasun käyttölaitteiden, nestekaasusäiliöiden ja pullojen, maakaasuputkistojen, öljy- ja kemikaalisäiliöiden ja niiden varusteiden, vaihtoehtoisten energialähteiden, bitumituotteiden, jakeluasemalaitteiden ja biomassojen kestävyyskriteerien standardisoinnista. Biomassojen kestävyyskriteereiden standardisointia hoidetaan yhdessä Kemestan kanssa. CEN ISO Kansainvälisen toiminnan pääpaino on ollut öljytuotteiden sekä biomassojen kestävyyskriteerien standardisoinnissa. Öljytuotteiden standardivalmistelu liittyy keskeisesti moottoripolttoaineiden kasvaviin bio-osuuksiin ja tähän liittyvien standardien päivittämiseen. www.oil.fi SFS SFS vastaa horisontaalisesta toimialarajat ylittävien aihealueiden standardisoinnista sekä useiden erityisalojen standardisointityöstä, kuten tietotekniikan alasta. Näin ylläpidetään liiton omaa standardisoimisosaamista ja varmistetaan, että katetaan kaikille suomalaisille sidosryhmille merkittävät standardisoinnin alueet. Vuonna 215 SFS:llä oli kahdeksan standardisointikomiteaa ja 34 seurantaryhmää, joista 11 seurantaryhmää tietotekniikan alalta. SFS:n komiteat ja seurantaryhmät on lueteltu sivuilla 22-23. Vuoden 215 aikana perustettiin viisi uutta seurantaryhmää: Koulutusorganisaatiot - laadunhallinta (SR 222), Palvelut yleinen standardisointi (SR 223), Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmät (SR 224), Luontaiset elintarvikeainesosat (SR 225) ja Liiketoimintojen yhteistyösuhteet (SR 226). www.sfs.fi 8 9
Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä vaikuttamista CEN European Committee for Standardization Eurooppalainen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 215 lopussa 33 jäsentä Julkaisuja vuoden 215 lopussa 15 985 kpl Vuoden 215 aikana uusia julkaisuja 1 123 kpl 32 aktiivista teknistä komiteaa, joissa 1 539 työryhmää SFS on CENin jäsen ja CENin hallituksessa vuosina 215 216 CENin jäseniä ovat EU-maiden sekä Kroatian, Turkin, Norjan, Islannin, Makedonian (FYROM) ja Sveitsin standardisoimisjärjestöt. CENin jäsenyys velvoittaa jäsenmaita vahvistamaan eurooppalaiset standardit kansallisiksi standardeiksi, sekä kumoamaan niiden kanssa ristiriitaiset kansalliset standardit. Eurooppalaisen standardisoinnin painopiste on perinteisessä standardisoinnissa, mutta työ laajenee uusille standardisointialueille, muun muassa palveluihin. Palveluja koskevan perusstandardisoinnin valmistelusta vastaavan komitean perustamisaloite tehtiin vuonna 215, ja työ käynnistyy vuoden 216 aikana. Vuoden 215 aikana perustettiin kymmenen uutta teknistä komiteaa. Uusien komiteoiden soveltamisalat jakaantuivat laajasti eri toimialoille, muun muassa yksityisiin turvallisuuspalveluihin, polttoaineiden graafisiin merkintöihin, pikavalmistusmenetelmiin, rakennusalan informaatiojärjestelmämalliin (BIM) ja sähkösavukkeisiin. CENin ja CENELECin yhteistyön tiivistäminen standardien laadinnassa on jatkunut korvaamalla erillisiä työryhmiä yhteisillä CEN-CENELEC-työryhmillä. Tavoitteena on myös uusien innovaatioiden sisällyttäminen standardeihin ja eurooppalaisen tutkimus- ja kehitysyhteisön kytkeminen aiempaa tiiviimmin standardien laadintaan, erityisesti Horisontti 22 puiteohjelmassa. CENillä on jäsenjärjestöjään velvoittava kriteeristö, jonka tavoitteena on varmistaa standardisointitoiminnan hyvä taso ja tuoda esille eri maissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Tähän liittyen SFS:lle ja toimialayhteisöille tehtiin syksyllä 214 ensimmäinen vertaisarviointi, jonka huomautuksia koskevat korjaavat toimenpiteet tehtiin vuoden 215 aikana. SFS osallistui vuonna 215 aktiivisesti CENin hallintoon. SFS toimialajärjestöineen on ollut edustettuna suuressa osassa CENin teknisissä komiteoita ja niiden työryhmiä. Suomen vastuulla on kahden CENin teknisen komitean sihteeristöt: SFS vastaa CEN/TC 343 -komitean Solid Recovered Fuels ja Muoviteollisuus ry CEN/TC 21 -komitean GRP Tanks and Vessels -sihteeristöstä. Lisäksi toimialayhteisöt vastaavat useiden komiteoiden työryhmien sihteeristöistä. ISO International Organization for Standardization Maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Jäseniä vuoden 215 lopussa 162 Julkaisuja vuoden 215 lopussa 21 133 kpl Uusia julkaisuja vuonna 215 1 55 kpl 238 aktiivista teknistä komiteaa, 521 alakomiteaa ja 2 625 työryhmää SFS on ISOn jäsen ISO on maailmanlaajuinen järjestö, jolla on jäsenorganisaatio yli 16 maassa. Vuonna 215 jäsenet hyväksyivät ISOlle uuden strategian vuosille 216 22. Strategian tavoitteena on tuottaa globaalin verkoston avulla korkealaatuisia standardeja, joiden valmistelussa ovat kaikki olennaiset sidosryhmät mukana. ISO pyrkii tavoitteeseensa hyödyntämällä uutta teknologiaa ja viestimällä tehokkaasti standardien elinkaaren eri vaiheissa. ISO edistää jäsentensä toimintaa muun muassa tarjoamalla standardien laadintaan yhteisiä tietotekniikkaratkaisuja, optimoimalla standardisointiprosessia ja parantamalla edellytyksiä uusien digitaalisten tuotteiden kehittämiseen. ISO käyttää julkaisujärjestelmässään XML-formaattia, joka antaa mahdollisuuden lopputuotteiden julkaisemiseen eri muodoissa ja erilaisilla alustoilla. Valtaosa ISOn standardisoinnista käsittelee edelleen perinteisiä teknisiä aloja, mutta laajojen horisontaalisten aihealueiden, kuten johtamisjärjestelmien ja palvelujen, suhteellinen osuus on kasvussa. Uusia ja nousevia aloja ovat muun muassa älykkäät kaupungit, kyberturvallisuus, robotiikka ja pilvipalvelut. Vuonna 215 julkaistiin uusitut painokset kaikkein tunnetuimmista ISO-standardeista, ISO 91 ja ISO 141, laadunhallinta- ja ympäristöjärjestelmien vaatimukset. Vuoden 215 aikana perustettiin seitsemän uutta teknistä komiteaa. Suomi sai samalla kaikkien aikojen ensimmäisen ISOn teknisen komitean sihteeristön, kiinteitä kierrätyspolttoaineita käsittelevän ISO/TC 3 Solid Recovered Fuels. Suomi vastaa lisäksi kahdesta ISOn alakomitean sihteeristöstä: ISO/TC 46/SC 4 Technical Interoperability ja ISO/TC 23/SC 15 Machinery for Forestry. SFS osallistui ISOn yleiskokouksen, teknisen valiokunnan, kehitysmaakomitean, kuluttajakomitean ja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön. Teknisessä työssä suomalaiset ovat osallistuneet SFS:n ja sen toimialayhteisöjen kautta suureen osaan ISOn teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä, yhteensä 312 komiteaan tai alakomiteaan. STANDARDISOINNIN MAAILMANKARTTA Keskeiset maailmanlaajuiset standardeja laativat organisaatiot ovat ISO, IEC ja ITU. Suomi on niiden kaikkien toiminnassa mukana. SFS on ISOn jäsen, SESKO IEC:n jäsen ja Viestintävirasto ITUn jäsen. Maailmanlaajuisia standardeja vahvistetaan SFS-standardeiksi tarpeen mukaan. Alueellisia standardisoimisorganisaatioita Euroopassa ovat CEN, CENELEC ja ETSI. Suomi on edustettuna niissä kaikissa. SFS on CENin jäsen, SESKO CENELECin jäsen ja Viestintävirasto ETSIn kansallinen vastinorganisaatio. Kaikki näiden organisaatioiden eurooppalaiset standardit vahvistetaan Suomessa SFS-standardeiksi sellaisenaan ja niiden kanssa ristiriitaiset standardit kumotaan. Suuri osa eurooppalaisista standardeista on yhdenmukaisia maailmanlaajuisten standardien kanssa. SFS toimii standardisoinnin kansallisena keskusjärjestönä Suomessa. Se on mukana standardien laadinnassa yhdessä toimialayhteisöjensä kanssa. Toimialayhteisöistä SESKO ry vastaa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoinnista ja Viestintävirasto telealan standardisoinnista. SESKO ja Viestintävirasto hoitavat suoraan yhteydet alansa kansainvälisiin järjestöihin. Ne toimittavat alansa standardit SFS:lle vahvistettavaksi SFS-standardeiksi. SFS-standardien alkuperä on merkittävästi muuttunut viimeisen 3 vuoden aikana erityisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen standardisoinnin vaikutuksesta. Puhtaasti kansallista standardeista on siirrytty eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardeihin. Vuosittain laaditaan keskimäärin muutama kymmenen pelkästään kansallista standardia. STANDARDISOINNIN TASOT Maaimanlaajuinen taso Eurooppalainen taso Kansallinen taso Sähköala IEC International Electrotechnical Commission CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization SESKO Sähkötekninen ala 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Muut alat CENin ja ISOn vuosittain vahvistamien julkaisujen lukumäärät 211 212 213 214 215 CEN ISO International Organization for Standardization CEN European Committee for Standardization SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS toimialayhteisöineen ISO Teleala ITU International Telecommunication Union ETSI European Telecommunications Standards Institute VIESTINTÄVIRASTO Teleala 1 11
Ei mitään uutta. Valtaosa ihmisten historiasta Suomella on tähän hyvät eväät. ja kuuluu poliitikkojen puheissa yhtenä päälääkkeistä Määritelmän jatko tuo biotalouden nykyaikaan: EU:n suurin biokapasiteetti. Meillä siis riittää kuuluu tämän määritelmän piiriin. Asukasta kohden laskettuna Suomessa on Suomen talouskurjuuteen. biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymis Jos Keski Euroopassa biotalous liittyy lähin raaka ainetta. Hallitus aikoo käyttää kaudellaan 3 miljoonaa euroa biotalouden ja puhtaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. metsää, sanoo Metsä Groupin kestävän kehityktä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja nä maatalouteen, meillä se merkitsee pitkälti teknologian edistämiseen. Biotalous onkin keino vastata moniin maailman megatrendeihin. Meillä on myös pitkä kokemus paitsi metsen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio. Hallituksella on kunnianhimoinen visio biotaloudelle, mikä on hyvä talous joudumme miettimään monista eri syistä, ta. Euroopassa ajatus metsien monikäytöstä ja Ilmastonmuutos, resurssitehokkuus, kiertosien kestävästä käytöstä myös niiden hoidos asia: yritykset voivat lähteä investoimaan turvallisin mielin. Hankala taloustilannekin on asia tulee yhteen, Hietala toteaa. metsästä saatava puuraaka aine on uusiutuvaa miten resursseja käytetään. Biotaloudessa moni jokamiehenoikeuksista on monille uutta. Lisäksi KOMMENTTI tässä tavallaan plussaa. Selkä seinää vasten syntyy innovaatioita, Nesteen Uusiutuvat tuotteet män ihmisiä, sitä enemmän tarvitaan ruokaa, Hyvä esimerkki vanhasta biotaloustuotteesta Yksi trendeistä on väestönkasvu. Mitä enem luonnonvara. liiketoiminnan johtaja Kaisa Hietala toteaa. vettä ja energiaa. on jo 192 luvulla kehitetty mäntysuopa, joka YK:n Resilient People, Resilient Planet: valmistetaan sellunkeiton sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä. Vouhotusta vai vastaus A Future Worth Choosing raportin mukaan megatrendeihin? Vaikka tuotantoketjun alussa tuotteen raaka-aine olisi vuonna 23 maailmassa tarvitaan 5 prosenttia Raaka aineen saatavuudesta huolehtiminen onkin yksi biotalouden avainkysymyksis täysin biopohjaista, jatkojalostuksessa suhteet usein Epäileväinen voisi pitää biotaloutta vain yhtenä nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 3 prosenttia enemmän vettä. tä. Suomessa metsien jatkuva uudistaminen on Kuinka paljon raaka-aineesta on oltava biopohjais- muuttuvat. uutena isminä, jonka nimissä vaahdotaan vanhoista asioista uusilla nimillä ja kehitetään vähän sieltä ja täältä saamatta mitään merkittävää Luonnonvaroja on käytettävä nykyistä viisaam jokainen osa puusta sille parhaiten arvoa tuotta Miten biopohjaisuus todennetaan? Tällaisten kysymysten Jotain on yksinkertaisesti tehtävä toisin. normaali käytäntö. Täällä myös osataan käyttää ta, jotta koko tuote voidaan luokitella biopohjaiseksi? aikaan. min, kiteyttää Kemianteollisuus ry:n asiamies vaan tarkoitukseen. parissa painivat standardisoijat. Biouskovainen näkee uudenlaisen biotulevaisuuden, jossa bisnestä tehdään kestävällä tavalla selvyytenä. Näin ei kuitenkaan ole tähän törkin uudella alalla. Maija Pohjakallio. Me suomalaiset pidämme tätä itsestään Standardisointi selkeyttää pelisääntöjä osittain hyvin- ja Suomi johtaa joukkoja edestä. Metsä on rikkautemme mää usein vaikkapa Brysselissä, Joukio kertoo. On aivan eri asia, jos tuotteista esitettyjen väitteiden taustalla on kansainvälinen standardi. Jos vedotaan Molemmissa näkökulmissa on perää. Biotalousstrategian mukaan tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos Suomessa nykyisestä rei biomassoja on olemassa ja jo käytössä. Neste Kannattaa kuitenkin muistaa, että muitakin kansallisiin määritelmiin, ne voivat vaihdella sisällöltään Suomen biotalousstrategia aloittaa biotalouden määrittämisen näin: biotaloudella tarkoitelusta 6 miljardista eurosta vuodessa 1 miljar esimerkiksi ostaa ruokateollisuuden kaikki merkittävästi. Näin standardisointi tasoittaa vientiyhtiöiden tietä, taan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelupaikkojen määrä kasvaisi nykyisestä 3 :sta dieseliä. elintärkeää. diin vuoteen 225 mennessä. Biotalouden työ eläinrasvajätteet Suomessa ja valmistaa niistä mikä Suomen kaltaisessa vientivetoisessa maassa on jen tuottamiseen. 4 :een. Biotalouden raaka aineena voisivat olla Käytän mielelläni hiihtovertausta: umpihangessa on jopa hyönteiset. Jo nyt Etelä Afrikassa kasvatetaan toukkia lähinnä rehuksi, mutta niiden Biotuotteiden standardi- hankalampi hiihtää kuin standardien luomalla ladulla. sisältämästä proteiinista voitaisiin kehittää myös sointi aloitettiin Euroopassa kaikenlaisia tuotteita, Pohjakallio visioi. vuonna 211. Ensimmäiset Biotaloudessa on aina kysymys myös maankäytöstä. Esimerkiksi levät olisivat hyvä raaka CEN/TC 411 -standardit julkaistiin viime vuonna. ainelähde, koska niiden tuotanto ei vie maata ruoantuotannolta. TIMO HEIKKA Kuoppia tiellä? Sidosryhmäjohtaja Stora Enso Oyj Raaka ainetta ja perinteitä on, monin paikoin myös huippuluokan osaamista ja teknologioita. Onko edessä väistämättä loistava biotulevaisuus? Riikka Joukion mukaan biotaloutta on edistettävä laaja alaisesti. Tarvitaan paitsi viisasta laisjärjestöt ja viranomaiset pitäisi saada toimitää raaka ainemarkkinoita. Yritykset, kansa sääntelyä, tuotekehitystä, innovaatioita ja rahoitusta myös muutosta kuluttajien ostokäyttäyty Kansainvälinen standardisointi on jo käynmaan yhteen, Pohjakallio toteaa. misessä. Jos sääntely esimerkiksi estää tuotannon sivuvirtojen järkevän käytön tai on enna kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla. nistynyt. Standardit toimivat työkaluina sekä koimatonta, se merkitsee kapuloita biotalouden Hietala näkee ongelmana liiallisen poteroitumisen: Suomessa ei seurata, mitä muualla maa rattaisiin. Sääntely on tarpeen, mutta se ei saa jäykisilmassa tehdään. Hallituksen tavoitteisiin pitäisi u 8 PRESIIS 1.15 PRESIIS 1.15 9 u Markkinointi ja asiakaspalvelu Viestintä Verkkopalvelut kehittyivät Sidosryhmälehti uudistui Yhä useammat SFS:n asiakkaat käyttävät standardeja SFS Online -palvelussa. Standardien käyttäjille on tärkeää, että standardikokoelma on aina käytettävissä ja ajan tasalla. Online-palvelu vastaa tähän tarpeeseen, sillä internetpalvelussa asiakkaan valitsema standardikokoelma on käytettävissä milloin vain ja SFS huolehtii kokoelman ajantasaisuudesta. Online-palvelua käyttää tällä hetkellä yli 3 organisaatiota. Merkittävä kehitysprojekti vuonna 215 oli verkkokaupan ja online-palvelun uudistaminen. Uudistetut palvelut otettiin käyttöön marraskuussa. Online-palvelua ja verkkokauppaa on kehitetty aiempaa joustavammiksi ja käytettävimmiksi. Palvelujen suunnittelussa on huomioitu asiakkailta tullut palaute ja kehittämisehdotukset. Esimerkiksi hakutoiminto on oleellisesti monipuolisempi ja standardeja on entistä joustavampaa hankkia verkkokaupasta. Online-kokoelman voi nyt koota vastaamaan entistä paremmin organisaation tarpeita, kun kokoelmaan voi valita julkaisuja aihealueittain, standardien valmistelusta vastaavien komiteoiden mukaisissa ryhmissä ja/tai yksittäin. Koska julkaisupäivityksiä tehdään huomattavasti aiempaa useammin, uudet julkaisut ovat käyttäjien saatavilla pian niiden julkaisemisen jälkeen. Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen on SFS:lle tärkeää. Nyt palveluihin voidaan joustavasti lisätä uusien julkaisijoiden julkaisuja. Lisäksi järjestelmän pohjalta voidaan tulevaisuudessa kehittää asiakkaille nykyistä enemmän lisäarvoa tuottavia palveluja. STANDARDIT SFS myy kansallisia ja eurooppalaisia SFS-standardeja sekä maailmanlaajuisia ISO- ja IECstandardeja. SFS myy myös standardiehdotuksia, teknisiä raportteja ja teknisiä spesifikaatioita. Lisäksi SFS välittää asiakkailleen ulkomaisia julkaisuja. Vuonna 215 sähköalan eurooppalaisten julkaisujen ja kansainvälisten IEC-julkaisujen myynti siirtyi SESKOsta SFS:lle. Nyt asiakkaat voivat hankkia kaikki eurooppalaiset CENissä ja CENELECissä sekä ISOssa ja IEC:ssä valmistellut julkaisut SFS:stä. Kuten muidenkin alojen julkaisuja, sähköalan julkaisuja voi ostaa yksittäin painettuina ja pdf-tiedostoina. Uuden online-palvelun käyttöönotosta lähtien IEC-julkaisuja on voinut liittää asiakkaan online-kokoelmiin. Uusia julkaisuja markkinoitiin vuonna 215 pääasiassa suoramarkkinointina sekä ammattilehdissä. Markkinointiviestintää siirrettiin entistä enemmän sähköisiin kanaviin. Esimerkiksi Google-mainontaa lisättiin huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. SFS:n markkinoinnin resursseja lisättiin edelleen keväällä 215. Henkilökohtaiseen asiakastyöhön on nyt käytössä aiempaa enemmän resursseja. Henkilökohtainen asiakkaiden kontaktointi on vaikuttava tapa kertoa standardien käytön eri vaihtoehdoista ja lisätä standardien käyttöä. SFS-KÄSIKIRJAT SFS julkaisee SFS-käsikirjoja, jotka ovat yleensä tietyn aihealueen standardikokoelmia. Mukaan liitetään tarvittaessa muuta materiaalia, kuten lainsäädäntöä. Vuonna 215 julkaistiin 28 uutta tai uudistettua SFS-käsikirjaa. TIETOPALVELUT Tietopalvelu tarjoaa erilaisia seurantapalveluja: SFS-update seuraa, että asiakkaan käytössä olevat standardit ovat ajan tasalla, Uudet SFS-julkaisut kertoo uusista SFS-julkaisuista, CEN InfoPro seuraa CENin jäsenmaissa tekeillä olevia kansallisia standardeja ja Direktiivipalvelu seuraa, mitä EU-lainsäädännössä tapahtuu. Tietopalvelusta asiakkaat voivat veloituksetta selvittää esimerkiksi standardien voimassaoloon liittyviä asioita. Laajat standardiselvitykset toteutamme maksullisena palveluna. KIRJASTO SFS:n kirjasto on standardisoinnin julkinen erikoiskirjasto. Kirjastossa (Malminkatu 34, Helsinki) voi tutustua kansallisiin ja kansainvälisiin standardeihin, eri maiden kansallisiin standardeihin sekä kirjallisuuteen ja lehtiin. WTO-TIETOPISTE WTO-tietopisteen toiminta perustuu Maailman kauppajärjestö WTO:n sopimuksiin, jotka koskevat kaupan teknisiä esteitä (TBT-sopimus) sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS-sopimus). Vuoden 215 alusta lähtien SFS vastaa sopimukseen liittyviin velvoitteisiin standardien osalta, kun WTO-tietopisteen teknisiä viranomaismääräyksiä koskeva osuus siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöön. SFS:n sidosryhmälehden konsepti uusittiin vuonna 215. Uusitun Presiis-lehden ensimmäinen numero ilmestyi marraskuussa. Presiis on bisnespäättäjille suunnattu, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Lehti on tilaajilleen maksuton, ja sen voi lukea myös näköisversiona verkossa. Aiemmassa SFS-tiedotus-lehdessä julkaistut uusien standardien luettelot julkaistaan nyt SFS:n verkkosivuilla. Standardisoinnin vuositapahtuma Forum 215 järjestettiin marraskuussa Finlandia-talolla. Tapahtuman teemana oli palveluiden standardisointi. Yhteistyössä SFS:n toimialayhteisöjen kanssa järjestettyyn tapahtumaan osallistui 21 henkilöä. Lisäksi järjestettiin useita uusien standardien julkistamistilaisuuksia, joita oli mahdollista seurata suoratoistona ja myöhemmin tallenteena. Julkistamistilaisuuksista eniten kiinnostusta herätti uusittujen laadunhallinta- ja ympäristöjärjestelmien vaatimuksia käsittelevien ISO 91 ja ISO 141 -standardien julkistamistilaisuus. Tilaisuudessa oli 2 kuulijaa. SFS:n uutiskirjeiden tilaajamäärät kasvoivat. Uutiskirjeet käsittelevät yleisiä standardisoinnin uutisia (SFS News), johtamisen standardeja, ITalan standardeja sekä terveydenhuollon ja laboratorioalan standardeja. Loppuvuodesta valmistauduttiin valituissa sosiaalisen median kanavissa viestimiseen vuoden 216 alusta. SFS vahvisti viestintäresurssejaan nimittämällä organisaatioonsa viestintäpäällikön. BIOSTA UUTTA BISNESTÄ Standardit tasoittavat tietä. Biotalous näkyy otsikoissa JOTAIN ON YKSINKERTAISESTI TEHTÄVÄ TOISIN. STANDARDISOINNIN ASIALLA ISO 141 ISO 144 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT Ympäristövaikutusten kokonaisvaltainen hallinta! ISO 1464 osat 1 3 ISO 1465 KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA RAPORTOINTI Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ISO/TS 1467 TUOTTEEN HIILIJALANJÄLKI Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Standardisointi luo latua viennille 1 15 KONEELLE STANDARDISOINNISTA KILPAILUETUA Tarkastelee ilmiötä, jolla on kauaskantoiset seuraukset. Alf Rehn: EROON YHDEN TOTUUDEN MALLISTA UUTEEN NOUSUUN? Biotalous on yksi kärkihankkeista, joilla hallitus nostaa Suomen taloutta jälleen kasvuun. teksti ANNE HÄNNINEN kuvitus ANNI-JULIA TUOMISTO 6 PRESIIS 1.15 PRESIIS 1.15 7 ISO 1911 ISO 1431 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUN AUDITOINTI TASON ARVIOINTI Ympäristöjärjestelmän vaatimuksenmukaisuuden arviointi ja kehittämis arviointi ja siitä viestiminen Ympäristönsuojelun tason kohteiden tunnistaminen ISO 14 -SARJA Ympäristöjohtamisen työkalut ja tekniikat ISO 144 ISO 1444 ELINKAARIARVIOINTI Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten havainnollistaminen ja vertailu ISO 142 ISO 1421 ISO 1424 ISO 1425 YMPÄRISTÖMERKIT JA -SELOSTEET Ympäristöä vähemmän kuormittavien tuotteiden ja palveluiden kysynnän ja tarjonnan lisääminen ISO 146 ISO/TR 1462 YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAVA SUUNNITTELU Ympäristönäkökohtien yhdistäminen suunnitteluun ja kehittämiseen ISO 1451 MATERIAALIVIRTOJEN KUSTANNUSANALYYSI Materiaalien ja energian käytön tehostaminen ISO 1446 VESIJALANJÄLKI Veteen liittyvien ympäristövaikutusten vähentäminen ISO 1463 YMPÄRISTÖVIESTINTÄ Ympäristöviestintästrategian ja prosessien kehittäminen KUVA: SFS, sfs.fi. 12 13
Hallituksen toimintakertomus Vahvistettujen standardien määrä 26 215, kpl Toiminnan rahoitus 215 2 Muut 1 % 1 5 Omarahoitus 12 % 1 5 Valtionrahoitus 17 % Myyntitulot 61 % 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Käännösten osuus SFS:n hallitukseen kuuluvat 1.1.216 alkaen Ari Kiviniitty (vas.), Matti Mikkola, Antti Joensuu, Helena Vänskä, Heikki Uusitalo, puheenjohtaja Timo Leppä, Ilkka Niemelä ja Pekka Hurskainen. Vuosi 215 vastasi odotuksia ORGANISAATIO JA HALLINTO Liiton jäsenkunnassa ei tapahtunut muutoksia. Jäsenet kokoontuivat vuoden aikana kahteen sääntömääräiseen liittokokoukseen. Liiton kanssa standardisointityötä hoitavien eri aloja edustavien toimialayhteisöjen määrä pysyi vuoden aikana ennallaan (12 kpl). Hallitus kokoontui vuoden aikana kuudesti. Kokouksissa käytiin erillisteemoina läpi myyntiin ja markkinointiin, varainhoitoon, viestintään ja strategian kehittämiseen liittyviä asioita. TOIMINTA Vuoden aikana vahvistettiin 1 757 uutta SFS-standardia, joka on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 214 (1 51 kpl). Standardeja julkaistiin suomeksi käännettynä 213 kpl (214: 265). Vuoden 215 aikana julkaisutuotannossa otettiin käyttöön XML-pohjainen prosessi. Verkkokaupan ja online-palvelun uudistaminen vietiin pääosin loppuun ja myös sähköalan julkaisut saatiin mukaan tuotevalikoimaan. Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin. Kuten edellisenäkin vuonna rahoituksen hakijapiiri rajoitettiin toimialayhteisötehtäviä hoitaviin tahoihin. Vuonna 215 projektirahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle yhteensä 88 k (214: 111 k ). TALOUS Vuoden 215 taloudellinen tulos muodostui kokonaisuutena tarkastellen hyväksi. Toiminnan alijäämä ( 954 k ) oli sekä edellisvuotta että budjetoitua pienempi. Vuoden aikana edelleen jatkuneesta epäsuotuisasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta sijoitusomaisuuden tuotto ylsi pitkän aikavälin tuottotavoitteeseen ja kattoi toiminnan alijäämän. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1662 k. Liikevaihto oli 4 867 k, joka on 6,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 214 ja 2,1 prosenttia yli budjetoidun. Suurimpana tekijänä budjettiylitykseen oli julkaisumyynnin hyvä kehitys. Toiminnan muut tuotot kasvoivat 1,3 prosenttia (2 137 k vs. 2 11 k vuonna 214). Kokonaistuotot olivat 7 4 k eli 4,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (214: 6 68 k ). Valtion rahoituksen määrä oli edellisvuoden tasolla 1 33 k (214: 1 33 k ). Valtion rahoituksen osuus toiminnan kokonaismenoista oli 16,7 prosenttia (214: 17,1 %). Valtion rahoitus vuonna 215 kohdistui pääosin kansainväliseen toimintaan, mukaan lukien kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen jäsenmaksut, sidosryhmien osallistumiseen kansainväliseen standardisointityöhön ja standardisoinnin tietojärjestelmien sekä tietotekniikan standardisoinnin ylläpitoon. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyssä tavoitekeskustelussa todettiin SFS ry:n hoitaneen valtion rahoituksella tuetut toimintonsa asianmukaisesti. Toiminnan kokonaiskulut kasvoivat 2,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Standardien ja tarvikkeiden hankintamenot olivat edellisvuoden tasolla 1 932 k (214: 1 939 k ). Henkilöstökulut kasvoivat 3,3 prosenttia 2 85 k :on. Toiminnan muut kulut laskivat 2,6 prosentilla 3 22 k :on. Toiminnan muiden kulujen suurimpia eriä olivat kiinteistöyhtiön hoitovastikkeet (83 k,+/, %), toimialayhteisöavustukset (45 k, +/, %), kansainvälinen toiminta (332 k, +3,8 %), tietohallintokulut (568 k, 8,5 %) sekä konttori- ja hallintokulut (35 k, +6,1 %). Vuoden 215 toiminnan alijäämä ennen rahoituseriä oli 954 k (214: 1 111 k ). Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä +2 615 k (214: +2 287 k ). Liiton tilikauden ylijäämäksi rahoituserien jälkeen muodostui 1 662 k (214: 1 175 k ). Oman pääoman tuottoprosentiksi muodostui 3,1 prosenttia (214: 2,3 %). Liiton omavaraisuusaste pysyi hyvänä ja oli 97,1 prosenttia (214: 98,1 %). HENKILÖSTÖ Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana oli 49 (214: 51, 213: 49). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 2 32 k (214: 2 227 k, 213: 2 163 k ). Liiton palkkausjärjestelmää kehitettiin laatimalla tehtävänkuvat ja päivittämällä näitä vastaavat tehtävien vaativuusluokat sekä valmistelemalla henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin käyttöönottoa vuonna 216. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Globalisaation vaikutus eri alojen arvoketjuihin, kiihtyvä teknologian kehittyminen sekä jo pitkään jatkunut huono taloudellinen kehitys tuovat muutospaineita myös standardisointiin. Nopeasti etenevä digitalisaatio vaatii standardisointijärjestelmältä panostuksia tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Muutostarpeiden edellyttämät toimet ennakoidaan ja huomioidaan SFS:n strategiassa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Standardien myyntitulojen merkitys suomalaisen standardisointijärjestelmän rahoituksessa on suuri. Tämä tulokomponentti on siihen toistuvasti kohdistuvista paineista huolimatta turvattava myös jatkossa. SFS:n hyvä taloudellinen asema mahdollistaa jatkossakin toiminta-ajatuksen mukaisen panostamisen standardisoinnin ja standardien käytön edistämiseen. u 6 5 4 3 2 1 Liikevaihto, milj. 211 212 213 214 215 14 15
Tilinpäätös TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA 1.1. 31.12.215 1.1. 31.12.214 31.12.215 31.12.214 Liikevaihto 4 866 616,16 4 569 826,64 Toiminnan muut tuotot Rahoitus valtiolta 1 33, 1 33, Pysyvät vastaavat Muut osakkeet ja osuudet 45 44 874,25 43 439 342,68 Muut saamiset 1 355, 46 795 874,25 1 855, 45 294 342,68 Standardisointituotot 216 989,31 29 752,26 Jäsenmaksut 38 9, 38 9, Muut tuotot 551 36,27 2 137 249,58 531 256,11 2 19 98,37 Tuotot yhteensä 7 3 865,74 6 679 735,1 Vaihtuvat vastaavat Kotimaiset julkaisut 2 587,2 5 544, Ulkomaiset julkaisut 3 359,45 5 946,65 3 743,15 9 287,15 Julkaisujen hankinta Standardit ja tarvikkeet 1 928 692,36 1 941 67,93 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset tytäryrityksiltä 6 73 381,63 7 39 163, Varaston lisäys/vähennys 3 34,5 1 932 32,86-3 128,55 1 938 542,38 Lyhytaikaiset saamiset Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 32 22,64 2 226 61,19 Myyntisaamiset 262 41,79 118 898,59 Siirtosaamiset 66 766,3 922 87,82 631 147,69 75 46,28 Eläkekulut 43 547,57 393 17,35 Muut henkilösivukulut 99 162,82 2 84 913,3 95 546,74 2 715 264,28 Rahat ja pankkisaamiset 769 313,56 279 957,8 Toiminnan muut kulut 3 22 461,6 3 137 37,24 55 197 323,91 53 372 796,91 Toiminnan alijäämä -953 541,21 1 111 441,89 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Tuotot sijoituksista 3 89 169,13 2 198 52,7 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 212 14,3 222 87,12 Muut tuotot 26,31 1 62,14 Arvonpalautumiset/-alentumiset sijoituksista 362 784,5 3 82,79 Kulut Toteutuneet tappiot sijoituksista 323 196,17 163 149,4 Korkokulut 37,49 2 615 93,3 3 312,47 2 286 569,24 VASTATTAVAA 31.12.215 31.12.214 Oma pääoma Oma pääoma 49 992 551,33 48 817 423,98 Toimintarahasto 2 354 63,97 2 354 63,97 Tilikauden ylijäämä 1 661 551,82 54 8 734,12 1 175 127,35 52 347 182,3 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat 28 987,81 187 613,55 Siirtovelat 824 76,24 742 829,47 Toiminnan ylijäämä ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja 1 661 551,82 1 175 127,35 Muut lyhytaikaiset velat 155 525,74 1 188 589,79 95 171,59 1 25 614,61 55 197 323,91 53 372 796,91 Tilikauden ylijäämä 1 661 551,82 1 175 127,35 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Helsingissä 31. päivänä maaliskuuta 216 Timo Leppä (puheenjohtaja), Antti Joensuu (varapuheenjohtaja), Pekka Hurskainen (jäsen), Ari Kiviniitty (jäsen), Matti Mikkola (jäsen), Ilkka Niemelä (jäsen), Heikki Uusitalo (jäsen), Helena Vänskä (jäsen), Pekka Järvinen (toimitusjohtaja) Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 31. päivänä maaliskuuta 216 KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö Heidi Vierros, KHT Susanna Saanikari, KHT 16 17