Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen ESITYKSEN SISÄLTÖ Järvitaimenesta.. Kunnostuskohteiden esittely Kustannusarvio ja esitys hankkeen rahoituksesta Keskustelu, miten edetään hankkeessa? Eri osapuolten suhtautuminen hankkeeseen ja rahoitukseen? Aluehallintoviraston lupa (hakija, rahoitus)? Hankkeen rakennuttaja? Rakennuttamishankkeen rahoitus ja yhteistyösopimus? Aikataulu ja avustusten hakeminen 2
Lisääntymiseen soveltuvia virtavesiä on vähän Järvitaimen Lajina on erittäin uhanalainen napapiirin eteläpuolella. Uusi kalastusasetus rauhoittaa rasvaevälliset järvitaimenet kantojen elvyttämismahdollisuudet paranevat jos lisääntymisalueet ovat kunnossa! Puulalle istutetaan vuosittain noin 10 000 kpl rasvaeväleikattua taimenta ja 10 000 kpl rasvaevällistä järvilohta kalastusta varten. Lisääntyy luontaisesti ensimmäisen kerran yli 60 cm pituisena ja yli 3 kg painoisena - Luontaisten kantojen elvyttäminen edellyttää että myös istutettujen taimenten pyynti kohdistuu yli 3 kg yksilöihin! Puulan järvitaimenen tärkeimmät lisääntymiskohteet ovat Läsäkoski, Korpikoski ja Hännilänjokireitti. 3
Puulan järvitaimen kasvaa erinomaisesti 4
Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen 1. Vuojakosken kalatie- ja kunnostussuunnitelma, suunnitelmat ovat valmiina 2. Hännilänjoen, Kolhonjoen ja Korpikosken kalataloudellinen kunnostus, suunnitelmat ovat valmiina ja vesialueen omistus on kunnossa. 3. Tiiholankosken, Kokkoniemenkosken ja Tamaranjoen kalataloudellinen kunnostaminen, suunnitelmat ovat valmiina ja maanmittauslaitos toteutti vesialuetoimitukset syyskuussa! 5
Vuojakosken kalatie ja kunnostusalue 350 m Puulaveden ja Syväjärven väliseen Vuojakoskeen on tarkoitus rakentaa kalan nousun mahdollistava kalatie sekä pohjapato. Nykyisellään Vuojakosken myllypadon rauniot ja säännöstelypato estävät kalojen liikkumisen em. vesistön osien välillä. Pohjapato rakennetaan muuttamalla säännöstelypato pohjapadoksi. Säännöstely ja säännöstelyoikeus loppuvat. Kalatie rakennetaan kosken jyrkkiin osuuksiin. Kaksiosainen kalatie toteutetaan luonnonmukaisena rakenteena. Hankkeessa on lisäksi tarkoitus parantaa poikastuotantoa asettamalla uoman pohjalle kutusoraikkoja ja palauttamalla uomaan aikaisemmin perattuja kiviä. Hankkeella on alueen kalataloudellista arvoa edistävä vaikutus. Hanke vähentää myös nykyisen padon hoitotarvetta ja hanke nostaa välillisesti myös lähialueen rantakiinteistöjen arvoa. Hankkeella ei ole vesistön ja sen ympäristön kannalta negatiivisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu korvattavia haittoja. 6
Vuojakosken kalatie ja kunnostusalue 350 m Lähtökohdat Vuojalahden myllystä ei löydy vanhoja asiakirjoja, jotka selvittäisivät Syväjärven säännöstelyä. Syväjärven vedenkorkeuden vaihteluväliksi on arvioitu keskimääräisissä olosuhteissa N 60 + 101,88 m ± 0,25 m eli N 60 101,63-102,13. Syväjärven vedenkorkeuden havaittu vaihteluväli N 60 101,36-102,58. Vuojakoski on kalataloudellisesti maakunnallisesti arvokas kohde. Nykyisellään säännöstelypato estää kalojen nousun yläpuoliseen vesistöön. Vuojakosken saha ja mylly on rakennettu 1870-luvun lopulla ja niillä on rakennushistoriallista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Muuttamalla nykyinen säännöstelypato kiinteäksi pohjapadoksi saavutetaan hyötyinä säännöstelykäyttöön liittyvien ongelmien poistuminen, Syväjärven vedenkorkeuden vaihtelun pieneneminen sekä kalan nousun mahdollistuminen. Tavoitteena on keskivedenkorkeuden säilyttäminen noin nykyisellä tasolla ja Syväjärven vedenkorkeuksien vaihteluvälin pienentäminen nykyisestä. Tavoitteena alivirtaamien turvaaminen alapuolisessa Vuojakoskessa (alivirtaama-aukko).
Vuojakosken kalatie ja kunnostusalue 350 m Vuojakosken virtaamat : HQ = 5,92 m 3 /s MHQ = 3,48 m 3 /s MQ = 0,92 m 3 /s MNQ = 0,20 m 3 /s NQ = 0,10 m 3 /s 8
Vuojakosken kalatie ja kunnostusalue 350 m 9
Vuojakosken kalatie ja kunnostusalue 350 m 10
Vuojakosken kalatie ja kunnostusalue 350 m 11
Vuojakosken kalatie ja kunnostusalue Vedenkorkeudet ja virtaamat N60 + m Muutos cm W Nyk. tavoite Nyk. havaittu Tuleva Tavoite W Havaittu W NW 101,63 101,36 101,66 +3 +30 MNW 101,73 MW 101,88 101,93 101,91 +3-2 MHW 102,13 HW 102,13 102,58 102,27 +14-31
Vuojakosken kalatie ja kunnostusalue Tuleva vedenkorkeus 102,20 W laskettuna simuloidun ka. virtaaman mukaan 102,10 102,00 101,90 W 101,80 101,70 101,60 01.01. 01.02. 01.03. 01.04. 01.05. 01.06. 01.07. 01.08. 01.09. 01.10. 01.11. 01.12.
01.01. Vuojakosken kalatie ja kunnostusalue 16.01. 31.01. 15.02. 01.03. 16.03. 31.03. 15.04. 30.04. 15.05. 30.05. 14.06. 29.06. 14.07. 29.07. 13.08. 28.08. 12.09. 27.09. 12.10. 27.10. 11.11. 26.11. 11.12. 26.12. Syväjärvestä lähtevä virtaama 4 Q simuloidulla ka. virtaamalla 3 2 Ka 0,5 m3/s 1 0
Korpikosken kunnostuskohteet 360 m / ~300 m 3 15
Korpikosken kunnostuskohteet 360 m / ~300 m3 16
Kolhonjoella pieni kunnostusalue 50 m / 50 m 3 17
Kolhonjoella pieni kunnostusalue 50 m / 50 m 3 18
Hännilänjoen kunnostusalue 370 m / 600 m 3 19
Hännilänjoen kunnostusalue 370 m / 600 m 3 20
Tiiholan- ja Kokkoniemenkosken kunnostusalueet 750 m / 850 m 3 TIIHOLANKOSKEN JA KOKKONIEMENKOSKEN KUNNOSTUSALUEET 21
Kokkoniemenkosken kunnostusalueet 250 m 22
Tiiholankosken kunnostusalueet 500 m 23
Tamaranjoen kunnostus 200 m ja nousuesteen poistaminen 24
Hankkeen vaikuttavuus ja hyödyt Merkittävä lisäarvo Puulan kehittämiselle ja imagolle! Luontaiset järvitaimenkannat huomioidaan vesistön käytössä ja hoidossa! Mäntyharjunreitin luontaisten taimenkantojen elvyttämismahdollisuudet paranevat ja taimenkannat vahvistuvat. Rautalamminreitin taimenkannan geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen viljelykantoja varten tulevaisuudessa, emokalapyynti tai pienpoikasten hankinta? Kunnostuskohteiden pituus on yhteensä noin 2,2 km ja pinta-ala noin 10 000 m 2. Yleisesti tiedetään, että pienvesistöjen poikastuotanto on suurempaa kuin suurten reittivesien tuotanto. Kunnostuskohteet voivat tuottaa järvitaimenen vaelluspoikasia Puulaveteen vuosittain vähintään 300 500 kpl (arviona 3-5 vaelluspoikasta per aari). Vaelluspoikasten tuotanto voi olla merkittävästi suurempaakin luontaisten taimenkantojen vahvistuessa, mutta lähitulevaisuudessa arvio lienee oikeansuuntainen. Nykyisin Läsäkosken vaelluspoikastuotanto on noin 5-15 % tästä määrästä ja muiden kohteiden tuotanto arviolta 5-15 %. Kunnostukset lisäävät merkittävästi Puulan ja Mäntyharjunreitin järvitaimenen poikastuotantoa ja mahdollisuuksia elvyttää erittäin uhanalaisia järvitaimenkantoja. 25
Kustannuslaji Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannusarvio (alv 0 %) Rahoitusvastuu yhteensä vuosina 2014-16 Suunnittelukustannukset 25 000 Etelä-Savon ELY-keskus 25 000 Aluehallintoviraston lupa 8 000 Puulan kalastusalue 2 000 Etelä-Savon ELY-keskuksen avustus 4 000 Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, avustus 2000 Rakentamishanke Kustannusarvio (alv 0 %) Rahoitusvastuu yhteensä vuosina 2017-18 Vuojakoski 70 000 Padon omistaja (Pulkkinen) 5 000 Kangasniemen kunta 15 000 Etelä-Savon ELY-keskus 40 000 Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 10 000 Korpikoski 17 000 Mikkelin kaupunki 6 000 Itä-Puulan Korpijärven osk. 1 000 Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 10 000 Tamaranjoki 21 000 Kangasniemen kunta 7 000 Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 12 000 Ukonniemi-Väisälä osk. & Malloksen osk. talkootyötä 2 000 Kolhonkoski, Hännilänjoki, Tiiholankoski ja Kokkoniemenkoski YHTEENSÄ 177 000 36 000 Kangasniemen kunta 13 000 Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 21 000 Länsi-Puulan osakaskunta 2 000 26
Yhteenveto Rahoittaja Yhteensä Etelä-Savon ELY-keskus 69 000 (39 %) Järvi-Suomen kalatalouspalvelut 53 000 (30 %) Kangasniemen kunta 35 000 (20 %) Mikkelin kaupunki 6 000 (3-4 %) Padon omistaja (Pulkkinen) 5 000 + patorakenteiden kunnossapito säilyy Puulan kalastusalue 2 000 + vesitalousluvan haltija Länsi-Puulan osakaskunta 2 000 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta 1 000 Malloksen osakaskunta / Ukonniemi Väisälä osakaskunta 2 000 YHTEENSÄ 177 000 27
KIITOS! 28