Ammatillinen koulutus ja työelämä 2012 Ammatillinen koulutus turvaa hyvinvointimme Erikoisjulkaisu ammatillisesta koulutuksesta työelämälle ja oppilaitoksille
Pääkirjoitus Työelämävalmiuksien alkeita jo peruskoululaisille Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Nuorten yhteiskuntatakuu on erinomainen hanke, jolla halutaan parantaa nuorten pääsyä koulutukseen ja työelämään. On pohdittava uusia tapoja toteuttaa takuun tavoite, jotta se tuo näkyviä tuloksia. Edes osa toisen asteen tutkintoa vailla olevista nuorista on saatava juuri heille tarkoituksenmukaisten opintojen pariin. Olemassa olevia rakenteita kehittämällä nämäkin nuoret voidaan ohjata tehokkaasti työelämään johtavalle polulle. Oppisopimuskoulutuksen uudistaminen on ollut suuri keskustelunaihe ammattikoulutuksen ajanmukaistamisesta puhuttaessa. Mielestäni ilman koulutusta ja työkokemusta oleville nuorille on luotava oma oppisopimusjärjestelmä laajennetun työssäoppimisen pohjalta. Nuori saisi henkilökohtaisen opiskeluohjelman ja enemmän käytännön tukea. Työnantajat solmivat nihkeästi oppisopimustyösuhteita, sillä he kokevat tukien hakemisen byrokraattiseksi. He eivät myöskään usein ole valmiita panostamaan kokemattoman nuoren palkkaamiseen ja sitoutumaan hänen ohjaamiseensa. Tahtoa olisi, mutta resurssit eivät etenkään pienissä yrityksissä riitä. Työpaikkaohjauksen tulee olla niin laadukasta, että opiskelija todella saa työelämässä vaadittavat valmiudet. Samalla työnantajan on koettava hyötyvänsä oppisopimuskoulutettavan työpanoksesta. Tarkoitushan on täyttää pätevän työvoiman tarve. Ihannetilanteessa jo TET-jaksosta alkaa nuorta innostava ja kannustava ohjaus, jonka avulla hän löytää oman alansa. Työelämään valmentautumisen pitäisi siis alkaa jo peruskoulutuksesta, jossa nuori saisi realistista tietoa koulutuksesta, työelämästä ja omista taipumuksistaan. Koulunsa tuella hän kykenisi tekemään hyviä valintoja jatko-opintoja suunnitellessaan. Työssäoppimisjaksolla nuorella olisi siten jo oiva mahdollisuus suunnistaa maastoon eli käytäntöön teoriaopetuksessa omaksumansa, karttana toimivan perustiedon avulla. Osa ammatillisista oppilaitoksista on ottamassa käyttöön 2+1 -mallin, jossa opiskelija suorittaa kaksi vuotta oppilaitoksessa opiskellen ja viimeisen vuoden oppisopimuksella. Tämä on hyvä askel kohti henkilökohtaistettua opintopolkua. Mallia voisi kehittää vielä joustavammaksi niin, että erityisryhmät, kuten maahanmuuttajat, voisivat suorittaa tutkinnon suppeampana. Näin opintonsa keskeyttäneiden määrä laskisi ja ammatillinen tutkinto olisi entistä nopeampi väylä työllistyä. Ei ole liioittelua todeta, että ilman opiskeltua ammattia nuorta uhkaa pitkittynyt työttömyys, mikä on menetys sekä hänelle itselleen että koko yhteiskunnalle. 2 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012
Ammatillinen koulutus ja työelämä 2012 Ammatillinen koulutus ja työelämä -lehden toimituskunta Johtaja Mika Tammilehto (puheenjohtaja), opetus- ja kulttuuriministeriö; opetusneuvos Seija Rasku (sihteeri), opetus- ja kulttuuriministeriö; asiantuntija Mirja Hannula, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry; erityisasiantuntija Inkeri Toikka, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry; viestintäpäällikkö Katja Nieminen, Skills Finland ry; erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto ry; opetusneuvos Merja Lahdenkauppi, Opetushallitus; yhtymäjohtaja Heikki Yli-Olli, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry; rehtori Riitta Vahteristo, Suomen ammatilliset rehtorit ry; opiskelija- ja nuorisotoiminnan asiantuntija Ulla Hyvönen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry; puheenjohtaja Aleksej Fedotov, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry; koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät ry; koulutusja työvoima poliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Julkaisija: opetus- ja kulttuuriministeriö. Päätoimittaja: Katja Nieminen, Skills Finland ry. Toteutus: Viestintätoimisto VCA, vca@vca.fi. Kannen kuva: Skills Finland ry, kuvankäsittely/vca Painopaikka: PunaMusta Oy/2012 441 619 Painotuote LEHDEN DIGIVERSIO: www.ammattiosaaja.fi Ammatillinen koulutus turvaa hyvinvointimme Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Mika Tammilehto toivoo ammattikoulutuksesta yhä joustavampaa jatkumoa osaamista päivittämällä. Koulutusalat 2012: yli 100 eri ammattia Oppisopimuksesta ratkaisu rekrytointipulmaan Työnantaja toivoo oppisopimukselta osapuolten sitouttamista. Salpauksessa huomioidaan opiskelijat yksilöinä Työelämän ja opiskelijan huomiointi toivat Salpaukselle laatupalkinnon. Työssäoppiminen vahvistaa siteitä työelämään Vahva osaaminen ja työllistyminen ovat laajennetun työssäoppimisen tavoitteita. TeamFinland valmiina EuroSkills 2012 kilpailuun EuroSkills ja Taitaja edistävät ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä. 4 7 15 16 17 18 euro Eri alojen ammatillisessa osaamisessa kilpaillaan aina maailman huipulla asti. Nuorten ammattitaitokilpailut lisäävät ammattiosaamisen arvostusta ja tunnettuutta sekä parantavat oppimistuloksia ja lisäävät opiskelijoiden kiinnostusta ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Alueellisten kilpailujen lisäksi järjestetään suomenmestaruuskilpailuja, euroopanmestaruuskilpailuja ja maailmanmestaruuskilpailuja. Taitaja9 on yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu joukkuekilpailu kädentaidoissa. TaitajaPLUS- ja International Abilympics -kilpailut ovat erityistä tukea tarvitsevien ammattitaitokilpailuja. Lisää tietoa kilpailutoiminnasta www.skillsfinland.fi. Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 3
Kuvat: VCA Ammatillinen koulutus turvaa hyvinvointimme Ammattikoulutuksen avainsana on yhä tänään osaaminen. Kymmenessä vuodessa ammatillisten tutkintojen arvostus on kasvanut huikeasti, mutta koulutuksen kehittämisen tulee jatkua työelämän muutosten tahdissa. Näin kiteyttää koulutuksen suunnan opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen vastuualueen johtaja Mika Tammilehto. Ammatillisen koulutuksen järjestelmää on Mika Tammilehdon mielestä tarpeen avata niin, että jousto opintojen rakenteessa kasvaa. Samalla on huolehdittava siitä, että valintojaan voi muuttaa, jos ratkaisu ei ollutkaan oikea. 4 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012
Tutkintojärjestelmän kehittäminen, yhteiskuntatakuun toteuttaminen, koulutuksen työelämävastaavuuden ja laadunhallinnan vahvistaminen sekä keskeyttämisten vähentäminen ovat ministeriön keskeisiä tavoitteita lähivuosille. Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016 -kehittämissuunnitelmaan on kirjattu Mika Tammilehdon mukaan hyviä linjauksia, joiden toteuttamiseen on jo olemassa tehokkaita keinoja. Ammatillinen koulutus samoin kuin ammatillinen opettajuus ovat Suomessa poikkeuksellisen vetovoimaisia ja arvostettuja. Yleisesti on alettu tunnustaa, että ammatillisen tutkinnon suorittaneet ovat hyvinvointimme kulmakivi. Myös nuorten vanhemmat tuntevat jo melko hyvin ammattikoulutuksen tarjoamat jatko-opiskelumahdollisuudet, Tammilehto sanoo. Koulutuksen työelämävastaavuus on kohentunut huomattavasti, mutta uusia kin tapoja vastaavuuden edistämiseen on syytä miettiä. Kun koulutukseen varattu budjetti pienenee ja työelämän vaatimukset kasvavat, vähemmällä on saatava yhä enemmän aikaan. Valmistuneiden työllistyminen on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta se voisi olla vieläkin parempi. Siksi on otettava huomioon esimerkiksi erityyppiset osaamisvaatimukset. Millaiset ne ovat työmarkkinoille siirtyessä, entä ammattilaisen edetessä uralla eri vaiheisiin? Tutkinnon osilla osaaminen päivittyy Koulutuksen laadunvarmistus on keino tehdä koulutuksen järjestäjien toimintaa läpinäkyväksi. Koulutuksen laadunhallintaa varten on oltava kaikille yhdenmukaiset periaatteet sekä myös kriteerit, joilla esimerkiksi opetuksen tasoa voidaan arvioida. Laatu mitataan osaamisella, opettajan jokapäiväisellä työllä, jonka periaatteeksi käy sovitaan mitä tehdään ja tehdään mitä sovitaan. Kun tavoitteet on määritetty selkeästi, on helppo katsoa, tehtiinkö mitä luvattiin. Tällainen avoimuus sopii Tammilehdon mielestä suomalaiseen toimintakulttuuriin. Samoin hän näkee jaon aikuisten ja nuorten koulutuksen välillä hälventyneen. Koulutus kulkee ja sen pitääkin kulkea aitoon elinikäisen oppimisen suuntaan. Pohtimisen arvoista on, miten tutkinnon osia voisi käyttää yhä monipuolisemmin. Ammatillinen koulutus voisi olla jatkumo, jossa osaamistaan voisi päivittää välillä tutkinnolla, välillä työssä tarpeellisella tutkinnon osalla. Esimerkiksi teknisen myyjän on hallittava sekä myyminen että tekniikka, jota hän myy, Tammilehto tähdentää. Yhteistyötä työelämän kanssa on syvennettävä entistäkin tiiviimpään kumppanuuteen. Sekä koulutuksen järjestäjien että työelämän täytyy Yhteistyötä työelämän kanssa on syvennettävä entistäkin tiiviimpään kumppanuuteen. Sekä koulutuksen järjestäjien että työelämän täytyy panostaa koulutuksen kehittämiseen. panostaa koulutuksen kehittämiseen, jotta valmistuvien ammattitaito pysyy ajan tasalla. Joillakin aloilla työelämä joutuukin ponnistelemaan entistä enemmän saadakseen taitavia työntekijöitä. Ammatillinen koulutus on myös työnantajalle hyvä väylä, sillä työssäoppimisen kautta työnantajat voivat korvamerkitä potentiaalisia ihmisiä tuleviksi työntekijöikseen. Kokemuksen mukaan työnantajat, joilla on ollut työssäoppijoita, pitävät koulutusta työelämää vastaavana. Ne, joilla ei ole ollut kontakteja koulutukseen, luulevat sitä työelämästä etääntyneeksi. Tietämättömyys voi johtaa ennakkoluuloihin. Opettajat mukaan työelämäkasvatukseen Tammilehto heittäisi pallon myös peruskoulun opettajille. Peruskouluhan on kivijalka, jonka varaan elinikäinen oppiminen loppujen lopuksi rakentuu. Koulun pitäisi hänen mukaansa avata enemmän ovia työelämään, jotta nuoret saisivat todenmukaisen kuvan tämän päivän ja tulevista ammateista. Oppilaanohjaajien lisäksi siis myös opettajat voisivat edistää oppilaiden työelämätietoisuutta. Ammatillisen koulutuksen hyvä maine on saanut potkua myös ammattitaitokilpailuista, sekä Taitajasta että kansainvälisistä kilpailuista, joissa Suomi on pärjännyt Yhteishaussa ammatilliseen peruskoulutukseen ensisijaisesti hakeneet koulutusaloittain 2011 (yhteensä 69 675 hakijaa) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 7 399 Sosiaali-, terveysja liikunta-ala 16 077 Luonnonvara- ja ympäristöala 3 428 Humanistinen ja kasvatusala 1 808 Kulttuuriala 7 081 Yht.k.tiet., liiketal. ja hallinnon ala 6 456 Luonnontieteiden ala 1 693 Tekniikan ja liikenteen ala 25 733 Lähde: Opetushallitus Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 5
hienosti. Kilpailut ovat yhä erinomainen tapa edistää myönteistä mielikuvaa. Niissä loistavat tavalliset nuoret, jotka ovat huippuja alallaan. Kilpailuiden nostetta tulee Tammilehdon mukaan vielä lisätä niin, että ne palvelevat entistä useampaa koulutuksessa olevaa. Kansainvälisissä kilpailuissa hän on nähnyt myös alakouluikäisiä tutustumassa ammatteihin, mikä on hänen mielestään loistava idea. Alat luovat itse vetovoimansa Johtaja Mika Tammilehto muistuttaa, että työelämä on viime kädessä itse vastuussa vetovoiman noususta: alan on arvostettava ammattilaisiaan, vain siten sen arvostus kasvaa muidenkin Ei riitä, että nuori pääsee koulutukseen. Heidät pitää saada myös onnistuneesti koulutuksen läpi ja työhön. silmissä. Mediahuomio ja oppilaitosten markkinointi tukevat mielikuvaa, mutta se ei yksin riitä, ellei alan koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Vähemmän houkuttelevilla aloilla vetovoima nousee parhaiten jalkatyöllä: opiskelija houkutellaan työssäoppimaan, tarjotaan kesätöitä ja kerrotaan, että töitä löytyy jatkossakin. Tutkimusten mukaan nuoret eivät valitse alaansa vain palkan perusteella, vaan tärkein tekijä on työn koettu mielekkyys. Yhteiskunta- ja koulutustakuu ovat merkittäviä nuorten syrjäytymisen uhkaa vähentäviä asioita. Ei kuitenkaan riitä, että nuori pääsee koulutukseen. Heidät pitää saada myös onnistuneesti koulutuksen läpi ja työhön. Valmistuvien ammattitaidosta ei ole varaa tinkiä. Keskeyttämisten ehkäisemisessä yhtenä reseptinä käytetään tuttua työelämälähtöisyyttä, työpaikalla oppimisen lisäämistä. Kaiken yksilöllisyyden ja joustavuuden lisäämisen ohella on varmistettava, että sekä opiskelija että oppilaitos ja työelämä hahmottavat, mikä on osaamisen ydin, sen vähimmäisvaatimukset. Kaikki muu rakentuu sen ympärille. Ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelijamäärät koulutusaloittain 2011 (yhteensä 142 799 opiskelijaa) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 17 575 Humanistinen ja kasvatusala 2 589 Kulttuuriala 10 443 Sosiaali-, terveysja liikunta-ala 24 600 Yht.k.tiet., liiketal. ja hallinnon ala 15 796 Luonnontieteiden ala 5 841 Ammattikoulutuksen nosteesta huolimatta Tammilehto ei halua nähdä ammatillista koulutusta ja lukiota toistensa kilpailijoina. Molempia väyliä tarvitaan ja kumpaakin pitää kehittää. Niiden vetovoimaisuus ei ole toisiltaan pois. Luonnonvara- ja ympäristöala 8 457 Tekniikan ja liikenteen ala 57 497 Lähde: Opetushallitus 6 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012
Ammatillinen peruskoulutus 2012 Ammatillisen perustutkinnon opiskelu kestää keskimäärin kolme vuotta, josta vähintään puoli vuotta suoritetaan työpaikoilla työssäoppimisjaksoilla. Ammatillisesta koulutuksesta voi valmistua yli sataan ammattiin ja suorittaa samalla myös ylioppilastutkinnon. Perustutkinnon jälkeen voi täydentää osaamistaan esimerkiksi suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai opiskelemalla ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Koulutusalat Ammatillinen peruskoulutus valmistaa käytännön ammattilaiseksi, oman alansa huip putekijäksi. Koulutuksen aikana saa perusvalmiudet valitsemansa alan tehtäviin sekä syvällisempää osaamista alan jollain osa-alueella. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta (120 opintoviikkoa). Tästä suurin osa (90 ov) on oman alan ammatillisia opintoja (ammatilliset tutkinnon osat), joihin kuuluu vähintään puoli vuotta (20 ov) alan työpaikoilla tapahtuvaa käytännön töissä oppimista. Ammatilliset opinnot ovat työelämän pohjalta suunniteltuja kokonaisuuksia, ja ne vaihtelevat eri tutkinnoissa. Tämän lisäksi on yleissivistäviä, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (20 ov). Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat vastaavat osittain lukion opintoja. Niissä opiskellaan mm. äidinkieltä, muita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietoa, liikuntaa, terveystietoa sekä taidetta ja kulttuuria. Oman kiinnostuksen perusteella vapaasti valittavia tutkinnon osia on 10 opintoviikkoa. Itse valittavat tutkinnon osat voivat olla omaan ammattiin liittyviä, harrastukseen liittyviä tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia. Opintotuesta rahaa opiskeluajalle Opiskelun aikana opiskelija voi saada opintorahaa, asumislisää ja pankista valtion takaamaa opintolainaa. Tukea saa täytettyään 17 vuotta. Tuen määrä riippuu opiskelijan iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä (onko avioliitossa vai ei), vanhempien tuloista ja myös opiskelijan itsensä taloudellisesta asemasta. Niinpä opintorahan kuukausittainen määrä voi vaihdella 0 246 euroon. Opintoraha on veronalaista tuloa. Asumislisää voi saada asumiskustannuksiin 26,90 201,60 euroa kuukaudessa. Lisätietoa www.kela.fi Työssäoppimisesta käytäntöä Ammatillisen perustutkinnon tärkeä osa on vähintään puolen vuoden työssäoppiminen, jonka tarkoituksena on hankkia osa ammattitaidosta käytännön työssä. Työssäoppiminen tapahtuu työpaikoilla, ja se on ohjattua opiskelua, josta laaditaan henkilökohtainen suunnitelma. Työssäoppiminen järjestetään eri mittaisina jaksoina koulutuksen aikana. Työssäoppimispaikan järjestämisestä vastaa oppilaitos. Työssäoppiminen tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa kykynsä ja innostuksensa omassa ammatissaan. Jakson aikana saa kokemusta käytännön työelämästä ja voi näin parantaa mahdollisuuksiaan saada työpaikka valmistumisen jälkeen. Lisätietoa www.edu.fi/tonet Ammattiosaamisen näytöt varmistavat laatua Ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan opiskelijan osaamista. Näytöissä opiskelija osoittaa käytännön työtilanteessa, miten hyvin hän on saavuttanut opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt toteutetaan ja arvioidaan oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteistyönä. Oppisopimuksella osaamista Ammatillisen perustutkinnon voi hankkia myös oppisopimuksella. Opiskelija solmii työnantajan kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jonka oppilaitos ja oppisopimustoimisto vahvistavat. Oppisopimuskoulutuksessa opiskellaan pääosin työpaikalla työtä tekemällä. Osa opiskeluajasta käytetään tietopuolisiin opintoihin oppilaitoksessa. Käytännössä teoriaopetus tapahtuu pidemmissä jaksoissa työskentelyn lomassa. Oppisopimuskoulutuksena voi myös hankkia lisäkoulutusta ja syventää ammattitaitoaan sekä valmistautua ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Koulutusta järjestetään myös yrittäjille, jotka voivat näin hankkia oppisopimuksella tutkinnon työskentelemällä omassa yrityksessään. Lisätietoa www.oph.fi/oppisopimus Jatko-opinnoissa vain taivas rajana Ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi täydentää osaamistaan esimerkiksi suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai opiskelemalla ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Hyödyllisiä linkkejä www.ammatillinenkoulutus.com Ajankohtaista asiaa koulutuksesta, ammateista ja oppilaitoksista. Kilpailuja ja aimo annos linkkejä. www.ammattinetti.fi Ammattien ja alojen vertailuun tarkoitettu verkkopalvelu. Sivuilta löytyy mm. ammattien ja ammattialojen kuvauksia, eri alojen ammattilaisten haastatteluja ja erilaisia uratarinoita työelämään sijoittumisesta. www.koulutusnetti.fi > oppilaitosten yhteystiedot Sivuilta löytyy lista ammatillista opetusta antavista oppilaitoksista. Tätä kautta pääset kurkistamaan myös oppilaitosten kotisivuille. www.opiskelijaksi.net Apua valintaan -osio ohjaa ammatin- ja koulutussuunnan valinnassa, ja sen Uratarinoissa nuoret kertovat omista poluistaan ammattiin. www.mol.fi/avo AVO-ammatinvalintaohjelmassa on tietoja lähes 300 ammatista sekä eri ammatteihin johtavasta koulutuksesta. www.edu.fi/ammattikoulutus Tietoa ammatillisista perustutkinnoista ja ammattialoista. www.oph.fi/nayttotutkinnot Tietoa näyttötutkinnoista. www.edu.fi/tonet Työssäoppimisen tietopalvelu TONET kertoo, mitä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat. Mukana myös käytännön esimerkkejä ja kavereiden kertomuksia. www.oph.fi/oppisopimus Tietoa oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä, tutkinnon suorittamisesta ja koulutusjärjestelyistä. www.kunkoululoppuu.fi Tietoa sekä esimerkkejä peruskoulun jälkeisistä valinnoista. www.skillsfinland.fi Tietoa mm. Taitaja-kilpailuista ja ammattitaidon MM-kilpailuista. www.maailmalle.net CIMOn palvelusta tietoa opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla sekä kansainvälistymismahdollisuuksista. www.opintoluotsi.fi Opintoluotsi on palvelu, joka kokoaa yhteen verkosta löytyvät koulutustiedot. www.sakkinet.fi SAKKI ry ammattiin opiskelevien oma etujärjestö. Tietoa opiskeluun ja edunvalvontaan liittyvistä asioista. www.osku.info Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, ammatillisten opiskelijoiden etu-, palvelu- ja harrastejärjestö. www.sakury.net Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry. Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat 7
Koulutusalat Humanistinen ja kasvatusala Alalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja eri-ikäisten monipuoliseen ohjaukseen ja kasvatukseen, myös yhteisöllistä vapaa-aikaa varten, sekä edistetään ihmisten terveellisiä liikuntatottumuksia. Alan työ on ohjaus- ja avustustyötä, jonka tavoitteena on edistää ihmisen kasvua ja auttaa häntä tunnistamaan voimavaransa, vahvistamaan identiteettiään ja kehittämään oman elämänsä hallintaa. Perustutkintoja on kolme ja jokaisessa niissä yksi. Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Viittomakielen ohjaaja toimii viittomakielisten, kuulo- ja näkövammaisten, kielihäiriöisten (esimerkiksi kehitysvammaisten ja dysfaattisten) sekä puhevammaisten ohjaus-, kasvatus- ja avustamistehtävissä. Viittomakielen ohjaaja Viittomakielisen ohjauksen Viittomakielen ohjaaja voi toimia lasten päivähoidossa, koulutoimessa, hoitolaitoksissa sekä erilaisilla kursseilla, leireillä ja kerhoissa esimerkiksi henkilökohtaisena avustajana tai ohjaajana. Tukihenkilöpalveluja voi tarjota myös oman yrityksensä kautta. Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa. Hän työskentelee ennen kaikkea varhaiskasvatuksen tehtävissä, mutta myös erilaisten perheiden ja kouluikäisten lasten kanssa. Lastenohjaaja Lapsi- ja perhetyön Lastenohjaaja voi toimia erilaisissa kerhoissa, leireillä, koululaisten iltapäivätoiminnassa, päiväkodeissa, leikki- ja ohjaustoiminnassa sekä muissa varhaiskasvatuspalveluissa kunnan, seurakunnan, yksityisen tai järjestön palveluksessa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten vapaaehtoista kansalais-, kulttuuri-, liikuntatoimintaa tai muuta vapaaajan toimintaa. Työ on eri ikäisten ohjaus-, opastusja tukityötä, jonka painopiste on osallisuuden lisääminen, kansalaistoiminta ja monikulttuurinen työ. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja käyttää ohjausmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Alalla painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen. nuoriso- ja VApaa-ajan ohjaaja Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja voi toimia kunnassa, järjestössä, laitoksessa, yrityksessä sekä yrittäjänä. Keskeistä työssä on moniammatillinen yhteistyö kodin, koulun, sosiaalitoimen ja muiden viranomaisten kanssa. Kulttuuriala Kulttuurialalla tuotetaan elämyksiä ja palveluita, jotka parantavat elämän laatua. Kulttuurialan ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa tekemään työtään perinteisten väylien lisäksi myös jatkuvasti uudistuvassa mediassa. Kulttuurialalla on kuusi perustutkintoa ja yhteensä 11 a. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalalla suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaille tuotteita sisustukseen, vaatetukseen ja elinympäristöön. Alan yhteisiä osaamisalueita ovat esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen, tuotteiden valmistus ja käden taidot sekä yrittäjyys. Artesaani Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen Alan työllistäjiä ovat pieni ja keskisuuri yritystoiminta, alihankintatyö ja alan neuvontajärjestöt. Jonkin verran työpaikkoja on tarjolla palvelualoilla ja teollisuudessa. Alalle on syntynyt uusia ammattialoja, työtehtäviä ja työpaikkoja. Myös itsensä työllistäminen, ryhtyminen yrittäjäksi on vaihtoehtona. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Alalla tuotetaan elokuvia sekä video-, radio- ja tvohjelmia. Tekninen kehitys on luonut uusmedian ja sen tuotteet: multimediat, interaktiiviset ohjelmat, web-sivut, DVD-elokuvat, pelit ja wap-palvelut. Alalla tarvitaan sekä ammatillisia moniosaajia että erityisosaajia. Media-assistentti Audiovisuaalisen viestinnän Alan töitä tehdään elokuva-, video-, animaatio-, radio- ja tv-yrityksissä ja uusmedian osalta mm. ohjelmisto-, kustannus- ja lehtitaloissa, tv- ja radioyhtiöissä sekä mainos- ja viestintätoimistoissa. Ammattilaiset voivat työskennellä pienten ja suurten yritysten palveluksessa tai freelancereina. Uusmediaalalla assistentit työskentelevät usein erilaisissa verkkomediaprojekteissa. Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Kuvallinen ilmaisu on tärkeä osa visuaalista viestintää, joka näkyy ympäristössä esteettisenä ja luovana toimintana ja tuotteina. Kuvallisen ilmaisun osaamisalueita ovat graafinen suunnittelu, kuva- ja mediataide sekä valokuvaus. Kuva-artesaani Graafisen suunnittelun Kuva- ja mediataiteen Valokuvauksen Visuaalisen viestinnän alueella työmahdollisuuksia on ilmaisun, taiteellisen suunnittelun, tuotesuunnittelun ja tuotekehittelyn tehtävissä toisen palveluksessa tai tuotantotiimin jäsenenä. Alalle syntyy jatkuvasti uusia työtehtäviä ja mahdollisuuksia toimia yrittäjänä. Tanssialan perustutkinto Henkinen luovuus ja taitoa vaativa fyysinen prosessi yhdistyvät tanssijan työssä. Tasokkaan ammattitaidon edellytyksenä on tekninen osaaminen yhdistyneenä tulkintaan ja ilmaisuun. Tanssijan tehtäviin kuuluu mm. tanssin eri aloilta perinteistä ohjelmistoa sekä nykykoreografioita. Työhön sisältyy esiintymistä ja harjoittelua ryhmän jäsenenä sekä kanssakäymistä yleisön kanssa. Tanssija Tanssin Tanssijan työpaikkoja voivat olla kiinteät tanssiryhmät, Suomen Kansallisbaletti sekä ammattiteatterit. Suurin osa tanssijoista työskentelee produktioissa, tanssitaiteen yrittäjinä ja freelance-tanssijoina. Vain pieni osa työllistyy kiinteisiin ryhmiin. Elokuva ja televisio, viihdeteollisuus ja mainonta työllistävät myös tanssijoita. Musiikkialan perustutkinto Musiikkialan ammattilaiset ovat usein aloittaneet musiikkiopintonsa jo lapsena. Taitojen ja valmiuksien ylläpito vaatii jatkuvaa harjoittamista ja vastuullisuutta. Alan laatu- ja taitovaateet ovat kasvavia, ja ammattilaisten työnkuva on monipuolistuva. muusikko Musiikin Musiikkiteknologi Musiikkiteknologian pianonvirittäjä Pianonvirityksen Alan työpaikat vaihtelevat n ja erikoistumisen mukaan. Kirkkomuusikon työpaikkoja ovat yleensä seurakunnat. Laulajat ja säestäjät tai orkesterimuusikot työllistyvät esimerkiksi musiikkipalvelujen tuottajina. Pianonvirittäjät virittävät ja huoltavat pianoja, flyygeleitä ja cembaloja. Musiikkiteknologit tekevät työtä musiikin äänitykseen ja äänentoistoon sekä tietotekniikkaan liittyvissä tehtävissä. Musiikkialan työtilanne on ollut hyvä, mutta pysyviä työpaikkoja syntyy vähän. Kulttuuriyrittäjyys voi lisätä työpaikkoja myös musiikkialalla. Sirkusalan perustutkinto Sirkusammattilaiset ovat luovia ja taitavia. He kykenevät työskentelemään niin yksin kuin ryhmässäkin. Opetuksen pääpaino on sirkusteknisessä harjoittelussa. Teatteri- ja liikeilmaisu ovat vahvassa osassa luomassa monipuoliseen ilmaisuun kykeneviä esiintyjiä. Sirkusartistin työ perustuu oman kehon, tilan ja sirkusvälineiden harjaantuneeseen käyttöön. Hyvän ammattitaidon edellytyksenä on sirkustekniikan osaaminen ja kyky taiteelliseen tulkintaan ja ilmaisuun. sirkusartisti Sirkusalan Suurin osa sirkusalan ammattilaisista työskentelee produktiokohtaisissa ryhmissä, yrittäjänä ja freelance-sirkustaiteilijoina sirkus-, teatteri- ja musiikkialalla. Sirkusalan arvostus on nousussa, ja nykyään sirkusammattilaisia toimii yhä enemmän pienissä sirkusryhmissä ja ammattiteattereissa. 8 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Perustutkinnon suorittanut voi työskennellä asiakaspalvelussa, myynnissä, markkinoinnissa, toimistoissa, tietohallinnossa sekä tietojenkäsittelyssä. Alalla on yksi perustutkinto ja siinä on kolme a. Liiketalouden perustutkinto Liiketalouden moniosaajia tarvitaan työelämässä kautta linjan ja kaikilla eri aloilla. Perustutkinnon t valmentavat monipuolisesti yrityksen tai yhteisön työtehtäviin. merkonomi Asiakaspalvelun ja myynnin Talous- ja toimistopalvelujen Tieto- ja kirjastopalvelujen Merkonomit työskentelevät yritysten, yhteisöjen tai julkishallinnon palveluksessa. Alan työllisyys on perinteisesti hyvä. Siihen vaikuttavat koulutuksen monipuolisuus ja informaatioteknologian voimakas kasvu. Luonnontieteiden ala Alan perustutkinnon suorittaneet toimivat erilaisissa tehtävissä, jotka liittyvät yritysten ja organisaatioiden tietojenkäsittelyyn, hallintoon ja palvelutehtäviin. Alalla on yksi perustutkinto ja kaksi a. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Liike-elämän tietojenkäsittelytehtävien parista löytyy mielenkiintoisia töitä aina asentamisesta myyntiin ja markkinointiin sekä kouluttamisesta pienen yrityksen konsultointiin saakka. datanomi Käytön tuen Ohjelmistotuotannon Datanomit työskentelevät yritysten, yhteisöjen tai julkishallinnon palveluksessa. Alan työllisyys on perinteisesti hyvä. Siihen vaikuttavat koulutuksen monipuolisuus ja informaatioteknologian voimakas kasvu. Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on kaikkiaan 26 perustutkintoa. Valmistuneet sijoittuvat moniin erilaisiin tehtäviin teollisuuden, korkean teknologian, pienyritysten ja liikenteen alueilla. Koulutusohjelmia on tutkinnoissa 62, mikä kuvaa koulutusalan ammattien monipuolista kirjoa. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalaan kuuluu ihmisen pukeutuminen kiireestä kantapäähän, kuten tekstiilimateriaalien valmistus, niiden jalostaminen neuleiksi ja vaatteiksi, päähineiden, jalkineiden ja muiden asusteiden valmistus sekä kaikkien näiden huolto, peseminen ja korjaus. Ala on kansainvälistä ja verkostoitunutta. VAATETUSOMPELIJA, SISUSTUSOMPELIJA, MODISTI, VAATTURI Vaatetuksen TEKSTIILINVALMISTAJA Tekstiilitekniikan TEKSTIILIHUOLTAJA Tekstiilihuollon Suutari Jalkinealan Alan ammattilaiset työskentelevät tuotannon monissa eri tehtävissä. Liike-elämässä heitä on mm. markkinointitehtävissä, myyjinä, korjausompelijoina, sisäänostajina ja yksityisyrittäjinä. Alan työpaikkoja ovat myös tekstiili- ja vaatetusteollisuus, ateljeet, hattu-, turkis- ja muut vaatetusliikkeet sekä pesulat. Painoviestinnän perustutkinto Graafinen teollisuus edustaa nykyään sekä perinteistä kirjapainoteollisuutta että nykyaikaista viestintäteollisuutta. Perinteisen painopinnan valmistuksen tilalle on tullut digitaalinen painopinnan ja ulkoasun toteutus sekä verkko- ja multimediasovelluksiin liittyviä tehtäviä. Työ edellyttää moniosaamista ja teknisen kehityksen jatkuvaa seuraamista. painotuotantoassistentti Ulkoasun toteutuksen Painotekniikan Työpaikkoja tarjoavat painotalojen lisäksi mm. yritysten markkinointiosastot, mainostoimistot ja suoramarkkinointiyritykset. Kone- ja metallialan perustutkinto Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa keskeinen asema. Alan työllistävä vaikutus on suuri ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. Koneiden ja laitteiden toiminnan ja rakenteen tunteminen, työvälineiden ja työstökoneiden käytön hallinta sekä työpiirustusten ja kytkentäkaavioiden lukutaito ovat alan ammatillisia perustaitoja. Alalla edellytetään erilaisten valmistustekniikoiden osaamista, asennus- ja kokoonpanotöiden hallitsemista ja koneiden käyttö- ja kunnossapitotaitoja. Automaatioasentaja, kunnossapitoasentaja Automaatiotekniikan ja kunnossapidon Valaja, valumallinvalmistaja Valimotekniikan hienomekaanikko, koneenasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, työvälinevalmistaja Valmistustekniikan Teknologiateollisuuden lisäksi työpaikkoja on myös muussa teollisuudessa erilaisten asennus-, käyttö- ja kunnossapitotehtävien parissa. Alan kehitysnäkymät ovat hyvät. Suomessa ajanmukaisilla koneilla ja laitteilla toteutettava, ammattitaitoista työvoimaa ja erityisosaamista vaativa tuotanto tulee säilymään kilpailukykyisenä. Lähivuosina työvoimatarve on suuri erityisesti työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi. Talotekniikan perustutkinto Talotekniikan osaamista tarvitaan uudisrakentamisessa sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa. LVI-alalla suunnitellaan, asennetaan ja huolletaan kiinteistöjen lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteita ja -järjestelmiä. Perinteiseen LVI-alaan sisältyy yhä enemmän säätö- ja automaatiotekniikkaa sekä pienimuotoisia sähköasennuksia. putkiasentaja, Lämmityslaiteasentaja Putkiasennuksen Ilmanvaihtoasentaja Ilmanvaihtoasennuksen Kylmäasentaja Kylmäasennuksen Tekninen eristäjä, Rakennuspeltiseppä Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen Työpaikkoja on mm. prosessiteollisuudessa ja muun teollisuuden, kiinteistöhuoltoyhtiöiden, kuntien ja valtion palveluksessa sekä yrittäjänä. Haasteena ovat alan teknisen kehityksen jatkuva seuraaminen, tietoteknistyminen, palvelujen vienti ja ulkomaiset projektit. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kiinteistöpalveluala-käsite perustuu uuteen tapaan nähdä kiinteistöt kokonaisuutena, jonka ylläpitoon tarvitaan asiakaspalvelun taitavien kiinteistönhoitajien ja puhdistuspalvelutyöntekijöiden lisäksi paljon muita osaajia. Alalle koulutettujen tulee olla asiakaspalvelutaitoisia moniosaajia, joilla on hyvien perustietojen lisäksi valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Monipalvelukulttuurin levitessä kiinteistöpalvelualan osa-alueet ovat entistä voimakkaammin kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi puhdistuspalvelualan ammattilaisten tehtäviin voi kuulua toimitilapalveluihin laskettavia kokousjärjestelyjä tai kiinteistönhoitoon liittyviä tehtäviä kuten ovien lukitsemista. Kiinteistönhoitaja Kiinteistönhoidon ToimitilahuolTAJA Toimitilapalvelujen Koulutetulla on varaa valita, sillä töitä riittää. Alan tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat. Tehtäväkuvissa voi yhdistyä mitä erilaisimpia yhdistelmiä, sillä kiinteistöpalveluala käsittää kaiken rakennettuun kiinteistöön liittyvän korjaus-, kunnossapito- ja ylläpitopalvelun sekä kiinteistön käyttäjien tarvitsemat erilaiset toimitilapalvelut, mm. puhdistus-, aula-, turva-, vahtimestari-, kokous- ja postitus palvelut. Autoalan perustutkinto Autoalan toimintaympäristö on kansainvälinen ja verkostoitunut. Alalla tarvitaan monenlaisia ja monipuolisia osaajia. Asiakaslähtöisyys ja palvelun laadun merkitys korostuu kaikissa tehtävissä. Edellytyksinä ovat alan monipuolinen osaaminen, teknisten taitojen soveltaminen sekä hyvät asiakaspalvelu- ja yhteistyötaidot. Haasteina ovat uuden tekniikan jatkuva seuraaminen ja soveltaminen sekä materiaalien uudelleenkäyttö. Koulutusalat Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat 9
Koulutusalat Autokorinkorjaaja Autokorinkorjauksen Automaalari Automaalauksen Automyyjä Automyynnin Ajoneuvoasentaja Autotekniikan Varaosamyyjä Varaosamyynnin pienkonekorjaaja Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen Autoala on kasvuvauhdissa oleva palvelualan merkittävä työllistäjä. Työpaikkoja on automyynnin, varaosamyynnin, huollon ja korjauksen piirissä mm. auto- ja autotarvikeliikkeissä, auto- ja moottoripyöräkorjaamoissa, huoltamoissa ja kuljetusliikkeissä. Lentokoneasennuksen perustutkinto Perustutkinto antaa valmiudet ilma-alusten huolto-, muutos- ja korjaustehtäviin. Ala ja tutkinto ovat kansainvälisiä ja edellyttävät ammattilaiselta tarkkuutta, ehdotonta ohjeiden noudattamista, kielitaitoa sekä laaja-alaista teknistä osaamista. Lentokoneasentaja Lentokoneasennuksen Avioniikka-asentaja Avioniikan Työpaikkoja on mm. lentoyhtiöissä, lentokonekorjaamoissa ja ilmavoimissa. Suomessa hyväksytty tutkinto on yhteiseurooppalaisten ilmailumääräysten mukainen, joten työpaikkoja on ympäri Eurooppaa. Lennonjohdon perustutkinto Tutkinto antaa valmiudet toimia lähi- ja lähestymislennonjohtajana sekä jatkokoulutusvalmiudet alan muihin tehtäviin. Tutkinnon suorittaneella on myös perusvalmiudet kansainvälisiin lennonjohdon tehtäviin. Alansa ammattilainen osaa johtaa vastuullaan olevaa liikennettä turvallisesti. Hän johtaa useita ilma-aluksia sekä maaliikennettä samanaikaisesti aiheuttamatta tarpeetonta viivytystä lentoliikenteelle. Lennonjohtaja Lennonjohdon Suomessa työskentelee noin 300 lennonjohtajaa. Lennonjohtoyksiköiden koko vaihtelee 1 2 hengen työpisteistä useiden työpisteiden ja kymmenien henkilöiden yksiköihin. Suurilla lentoasemilla lennonjohtajan päätehtävä on ilmaliikennepalvelujen antaminen, pienillä lentoasemilla lennonjohtajat vastaavat myös muista lennonvarmistuspalveluista. Logistiikan perustutkinto Logistiikka-ala käsittää tässä autokuljetuksen ja varastoinnin sekä lentoaseman logistisia palveluja. Kuljetusalan ammattilainen kuljettaa ihmisiä, tavaroita ja ajoneuvoja paikasta toiseen tehokkaasti ja turvallisesti ja palvelee asiakkaita mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin. Varastoalalla toimivat käsittelevät ja siirtävät erilaisia tavaroita varastoihin ja sieltä edelleen kuluttajille. Lentoasemapalveluiden toiminnoissa huolletaan lentoasemalla olevia rakennuksia sekä lentokenttää ja käsitellään rahtia. Ala on kansainvälinen ja edellyttää ammattilaiselta laaja-alaista osaamista, kykyä kehittyä, erilaisten autojen, työkoneiden ja laitteiden käsittelykykyä, tietoteknisiä taitoja ja kielitaitoa. Autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Kuljetuspalvelujen LentoasemahuolTAJA Lentoasemapalvelujen Varastonhoitaja Varastopalvelujen Logistiikka-alan ammattilaiset sijoittuvat kuljetusliikkeiden, liikenteen, kaupan, teollisuuden, lentoasemilla toimivien yritysten ja julkisen sektorin palvelukseen. He voivat toimia myös yrittäjänä. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähköalan ammattilaisia tarvitaan sähkön tuottamisen, jakelun ja siirron, sähköistyksen sekä sähköasennusten, korjauksen ja huollon sekä automaation ja kunnossapidon ammattitehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen asentaa ja huoltaa kiinteistöjen ja laitosten sähkö- ja automaatiojärjestelmiä tai sähköjakeluverkkoja. sähköasentaja, AUTOMAATIOASENTAJA Sähkö- ja automaatiotekniikan Alan työpaikat ovat sähköasennusliikkeissä, sähkölaitoksissa ja sähköverkostoja ylläpitävissä yhtiöissä sekä prosessi- ja automaatioteollisuudessa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto antaa opiskelijalle tarvittavan perusosaamisen tieto- ja tietoliikennetekniikan tuotanto-, asennus-, huoltoja kunnossapitotehtäviin. Elektroniikan suuntaavat tutkinnon osat suorittanut elektroniikka-asentaja osaa tehdä elektroniikkatuotantoon liittyviä testaus-, korjaus- ja käyttöönottotehtäviä sekä huolto- ja asennustoimintaan liittyviä asiakaspalvelutöitä. ICT:n suuntaavat tutkinnon osat suorittanut ICT-asentaja osaa tehdä tietokone- ja tietoliikennelaitteiden asennukset ja käyttöönoton. Keskeisiä osaamisalueita ovat asuntojen ja liikekiinteistöjen tietoliikenne- ja tietokonelaitteet sekä niiden asennukset. ICT-ASENTAJA, ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA Tieto- ja tietoliikennetekniikan Alan työpaikat ovat elektroniikkateollisuudessa, tietoverkostoja ylläpitävissä yhtiöissä sekä ICT-alan tuotteita ja palveluita tarjoavissa yhtiöissä. Rakennusalan perustutkinto Alalla rakennetaan jokapäiväistä ympäristöämme: asuin-, liike-, teollisuus- ja hallintorakennuksia, voimalaitoksia, satamia, siltoja ja teitä. Nykypäivän rakentamisessa korostuu ympäristötietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu rakennetusta ympäristöstä. Työ sisältää myös lisääntyvästi korjausrakentamista ja rakennusten ylläpitoa. Maarakentaja Maarakennuksen Maarakennuskoneenkuljettaja Maarakennuskoneenkuljetuksen Talonrakentaja Talonrakennuksen KIVIRAKENTAJA Kivialan Alalla työskennellään talon- ja maarakennustyömailla, ulkomailla kansainvälisissä rakennusprojekteissa, rakennusaineteollisuuden tuotantolaitoksissa, suunnittelutoimistoissa, myynnissä ja markkinoinnissa, valtion ja kuntien palveluksessa tai yrittäjänä. Vaikka rakentamisen määrä Suomessa pysyneekin nykyisellä tasolla, ala tarvitsee nykyisten työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi paljon uusia ammattilaisia. Kaivosalan perustutkinto Alalla työskennellään kaivoksissa ja rikastamoissa eri kaivosyhtiöiden ja aliurakoitsijoiden palveluksessa. Työtehtävät liittyvät louhintaan, kallion tukemistyöhön, varustelutöihin, kaluston huoltoon, tuotannon käynnissä- ja kunnossapitoon, rikastukseen sekä prosessiautomaatioon. Nykyaikainen kaivostyö on tehokasta, tietotekniikkaa laajasti hyödyntävää ja koneellistettua työtä. Kaivosyhtiössä työturvallisuus ja ympäristöasiat ovat tärkeässä roolissa. kaivosmies, RIKASTAJA Kaivosalan Kaivosmies tekee töitä joko maanalaisessa tai maanpäällisessä kaivoksessa. Rikastajan työpaikkana on maanpäällinen kaivoksen rikastamo tai muu työ prosessiteollisuudessa. Kaivostoiminta on Suomessa lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Uusia kaivoksia on avattu, ja lähivuosien tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, mutta on muistettava kaivostoiminnan maailmanlaajuinen suhdanneherkkyys. Kaivostoimintaa on eri puolilla maata, Suomen etelärannikolta Pohjois-Suomeen. Maanmittausalan perustutkinto Alalla tuotetaan luotettavia ja ajan tasalla olevia karttoja ja numeerisia karttatietokantoja yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeisiin. Alan ammattilaiset vastaavat myös kiinteistöjä koskevien tietojen ja monien muiden paikkatietojen ajantasaisuudesta ja luotettavuudesta. Työmenetelmät edellyttävät hyvää tietoteknistä osaamista. Kartoittaja Maanmittaustekniikan Alalla työskennellään kuntien mittaus-, kiinteistö-, kaavoitus- ja rakennustoimessa, maanmittauslaitoksessa, alan yrityksissä, valtion laitoksissa tai yrittäjänä. Yksityisten yritysten osuus on kasvamassa. Työkohteita on myös ulkomailla. Alalle toivotaan uusia ammattilaisia. Puualan perustutkinto Puualan ammattitaidon perusta on erilaisten puumateriaalien käyttö. Puuseppä osaa valita oikeat materiaalit, joista hän valmistaa erilaisia puutuotteita määriteltyjen mitta- ja laatuvaatimusten mukaan. Hän osaa käyttää erilaisia puusepänteollisuuden peruskoneita kuten sahoja, höyliä, jyrsimiä, porakoneita, CNC-koneita ja nauhahiomakoneita. Puuseppä Teollisuuspuusepän Puusepät työskentelevät useimmiten huonekaluteollisuudessa, rakennuspuusepänteollisuudessa ja puurakentamisen yrityksissä. Puualan yritysten koko vaihtelee yhden hengen yrityksistä satoja henkilöitä työllistäviin huonekalutehtaisiin. Alalta on poistumassa ikääntyviä ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia osaajia. Moderni puusepänteollisuus tarjoaa työpaikkoja monipuolisille puualan osaajille. Veneenrakennuksen perustutkinto Veneenrakentajan työ on varsinkin pienissä yrityksissä laaja-alaista siten, että yhdelle henkilölle voi kuulua esimerkiksi lujitemuovityötä, puusepäntyötä, kone- ja laiteasennuksia, LVI-asennusta, heikkovirta-asennusta ja vielä näiden ja veneen ominaisuuksien suunnittelua. Veneenrakentajalla on oltava suuntautumisestaan riippuen lujitemuovi-, puu- tai metalliveneiden rakentamiseen, veneiden sisustamiseen tai korjaamiseen liittyvää erikoisosaamista. Erikoistuneempaa osaamista tarvitaan varsinkin suuremmissa alan yrityksissä. Veneenrakentaja Veneenrakennuksen 10 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat
Veneenrakennusalan työpaikat sijoittuvat yleensä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka harjoittavat veneenrakennusta, -suunnittelua ja -korjausta sekä tarvikkeiden valmistusta ja myyntiä. Alalla on hyvät mahdollisuudet toimia myös yrittäjänä. Alan noin 3 000 veneenrakentajasta suurin osa työskentelee lujitemuoviveneiden valmistuksessa. Puuveneenrakennusalalla työskentelee 150 veneenrakentajaa. Haasteena on veneilyn lisääntyvä suosio ja veneenrakennustoiminnan nopea monipuolistuminen. Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Ammatin kuvaan kuuluu kolme erikoistumisaluetta: perinteinen verhoilu, ajoneuvoverhoilu ja teollinen verhoilu. Alan vaativassa ammattityössä tarvitaan käden taitojen lisäksi luovuutta, tyylitajua ja hyvää värisilmää. Verhoilija Verhoilun Sisustaja Sisustuksen Alan suurin työllistäjä on teollinen verhoilu, missä ammatteja ovat rungon kokoajat, esiheloittajat tai koneja kalusteverhoilijat. Työpaikkoja on myös huonekalutehtaissa ja verhoomoissa. Verhoilijat toimivat myös yrittäjänä. Perinteiset työtavat ja materiaalit hallitseva verhoilija voi työllistyä myös esim. museotyöhön. Pintakäsittelyalan perustutkinto Pintakäsittely liittyy rakennusten ja erilaisten tuotteiden valmistukseen ja kunnossapitoon. Rakentamisessa ja rakennusten kunnossapidossa pintakäsittely on maalaamista, tapetointia, laatoitusta ja lattioi den päällystystä sekä erilaisten tasoitus- ja rappaustöiden tekemistä. Tuotevalmistuksessa pintakäsittely on tuotteiden maalaamista ja pinnoittamista esimerkiksi sinkillä, nikkelillä, kromilla, hopealla ja kullalla. lattianpäällystäjä, maalari Rakennusten pintakäsittelyjen Pintakäsittelijä Puutuotteiden pintakäsittelyjen pintakäsittelijä Metallituotteiden pintakäsittelyjen Työpaikkoja on maalaus-, lattianpäällystys- ja rakennusliikkeissä sekä puu- ja metallituoteteollisuudessa. Alalla on työvoimapula erityisesti työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi. Kehitysnäkymät ovat hyvät rakentamisen suhdannevaihteluista huolimatta, koska korjausrakentamista tehdään paljon ja Suomen puu- ja metallituoteteollisuus on kehittymässä hyvää pintakäsittelyä vaativien erikoistuotteiden valmistajaksi. Laboratorioalan perustutkinto Laboratorioalalla työtehtävät liittyvät laadunvalvontaan, tuotantoprosessien seurantaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Laboratorioissa tehdään luonnontieteellistä perustutkimusta, kehitetään tuotteita ja tuotantomenetelmiä ja seurataan teollisuuden tuotteiden, elintarvikkeiden ja ympäristön laatua, puhtautta ja turvallisuutta. Tulevaisuudessa laitetekniikan ja analyysien kehittyminen sekä kansainvälistyminen korostavat alan työntekijöiden ammatillista osaamista ja kielitaitoa. Laborantti Laboratorioalan Laborantti työskentelee erilaisissa laboratorioissa laadunvalvonnassa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja prosessien seurannassa. Alalle tarvitaan lisää uusia ammattilaisia. Prosessiteollisuuden perustutkinto Prosessiteollisuudessa valmistetaan mm. lääkkeitä, panimotuotteita, polttoaineita, pesuaineita, kosmetiikkaa, maaleja, paperia ja pakkauksia, vaneri- ja lastulevyjä. Prosessinhoitajan työtehtävät sisältävät erilaisten tuotteiden valmistusprosessien ja niihin liittyvien laitteiden ohjausta, valvontaa ja hoitoa. Tuotanto on pitkälle automatisoitua. Tehtäviin kuuluu lisäksi prosessin käytön- ja laadunvalvontaa, häiriötapausten selvittämistä sekä käynnissäpitotöitä. prosessinhoitaja Levyteollisuuden Sahateollisuuden Kemiantekniikan Biotekniikan Paperiteollisuuden Tyypillisiä työpaikkoja ovat bio- ja kemiantekniikkaa hyödyntävät tuotantolaitokset, kuten lääke-, maali- ja lannoitetehtaat, vesi- ja voimalaitokset, öljynjalostuslaitokset, paperiteollisuuden eri sektorit, kuten massanvalmistuksen, paperin- ja kartongin valmistuksen tuotantolaitokset. Lisäksi höyläämöt, sormijatkos-, liimapuu-, pintakäsittely tai komponenttilinjat sekä puutuoteteollisuuden tuotantolaitokset työllistävät prosessinhoitajia. Elintarvikealan perustutkinto Elintarvikealaan sisältyvät meijeri- ja elintarviketeollisuus, joka jakautuu leipomo-, liha-, eines-, makeis-, mylly- ja panimoteollisuuteen. Alalla toimivien on tunnettava elintarviketeknologiaa, alkutuotantoa ja raaka-aineiden koostumus. Teknisen ammattitaidon lisäksi tarvitaan kykyä oppia jatkuvasti uutta, hahmottaa kokonaisuuksia ja työskennellä yhdessä toisten kanssa. Elintarvikevalvonnan siirtyminen viranomaisilta yritysten omavalvonnaksi on lisännyt työn vaativuutta ja vastuullisuutta. elintarvikkeiden valmistaja Elintarviketeknologian Leipuri-kondiittori Leipomoalan lihatuotteiden valmistaja Liha-alan Meijeristi Meijerialan Alan tyypillisiä työpaikkoja ovat leipomot ja konditoriat, lihanleikkaamot ja makkaratehtaat, eines- ja makeistehtaat, myllyt ja panimot sekä elintarvikealan tuotteita myyvät kaupat. Meijeristit sijoittuvat meijeriteollisuuteen. Alalla on työpaikkoja pienistä pk-yrityksistä suuriin tuotantolaitoksiin. Merenkulkualan perustutkinto Suomen talous on riippuvainen ulkomaankaupasta ja kuljetuksista, joista valtaosa on merikuljetuksia. Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä kulkee vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia tavaraa ja 16 miljoonaa matkustajaa. Aluksen miehistön tehtäviin kuuluvat aluksen purkamisen ja lastauksen valvonta, matkanaikainen navigointi, koneiden käyttö, meri- ja alusturvallisuuden ylläpito sekä tarvittava huolto ja kunnossapito. korjaaja Kansi- ja konekorjauksen Laivasähköasentaja Sähkökäytön Vahtikonemestari Konepäällystön Vahtiperämies Kansipäällystön Työpaikkoja on matkustaja-, lasti- ja säiliöaluksilla, hinaajilla ja jäänmurtajilla, samoin satamissa, ahtausliikkeissä sekä luotsi- ja väyläpalveluissa. Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Kelloalan koulutuksella on pitkät perinteet Suomessa. Kellosepät toimivat usein yrittäjinä. Kello- ja mikromekaanisten laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa sekä huollossa tarvitaan käden taitoja ja kykyä työskennellä tarkkojen puhtausvaatimusten mukaisesti. Kelloseppä Kelloalan Mikromekaanikko Mikromekaniikan Valtaosa kelloseppien työpaikoista on vähittäisliikkeissä joko omistajina tai kellojen korjaajina ja myyjinä. Muut työnantajaryhmät ovat maahantuojat ja tukkuliikkeet. Osa työstä on alihankintaa, jolloin kellosepät korjaavat kelloja kello- ja kultasepänliikkeille. Mikromekaanikkojen työpaikat ovat elek troniikka-, instrumentointi- ja tarkkuustuotteita valmistavassa teollisuudessa. Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Muovi- ja kumituotevalmistajat toimivat muovi- ja kumituotteiden valmistustehtävissä sekä huolto- ja kunnossapidon avustustehtävissä. He tekevät muovija kumituotannon laitteiden tavanomaisia, päivittäisiä huolto- ja korjaustöitä sekä testaavat muovi- ja kumituotteita ja raaka-aineita yleisimmillä testausmenetelmillä. Alan ammattilaisille on tärkeää työskennellä työturvallisuusohjeiden sekä yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Alan haasteena on materiaalien kierrätyksen lisääminen. Kumituotevalmistaja Kumitekniikan Muovituotevalmistaja Muovitekniikan Muovi- ja kumituotevalmistajat työskentelevät teollisuudessa. Muoviteollisuuden merkittäviä asiakkaita ovat pakkaus-, rakennus-, ajo- ja kulkuneuvo- sekä elektroniikkateollisuus. Asiakkaita on myös kodinkoneita ja vapaa-ajan tuotteita valmistavassa teollisuudessa, vaatetusalalla sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Kumiteollisuus on maailmanlaajuinen teollisuuden ala, jonka päätuotteita ovat ajoneuvojen renkaat, muotti- ja suulakepuristustuotteet, jalkineet, letkut, kuljetushihnat sekä erilaiset pinnoitteet. Suunnitteluassistentin perustutkinto Suunnitteluassistentin työtehtävät liittyvät piirustusten tuottamiseen ja ylläpitämiseen ja suunnitteluun liittyvien julkaisujen tekemiseen. Työssä vaaditaan yhteistyökykyä ja vastuullisuutta, järjestelytaitoa sekä tietoteknistä osaamista. Suunnitteluassistentti Teknisen suunnittelun Yritykset, kunnat ja valtio työllistävät suunnitteluassistentteja piirtäjinä, suunnitteluavustajina ja nuorempina suunnittelijoina. Suunnitteluassistentit työskentelevät myös rakennus-, LVI-, sähkö- ja konealan piirustuksia ja julkaisuja tuottavissa yrityksissä tai yrittäjänä. Koulutusalat Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat 11
Koulutusalat Turvallisuusalan perustutkinto Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja ympäristön häiriötekijät lisäävät turva-alan monipuolisten palvelujen tarvetta. Yksityiseen turva-alaan kuuluvat vartiointi, yksityisetsivätoiminta, turvaurakointi, rakenteellinen turvallisuus, lukkosepäntoiminta ja tekniset valvontajärjestelmät, turvakonsultointi, tietoturvallisuus ja näihin liittyvä koulutus. Tutkinto antaa perusvalmiudet työskennellä erilaisissa turvaalan tehtävissä. TurVAllisuusvalVOJA Turvallisuusalan Työpaikkoja on turvallisuusalan yrityksissä, palveluorganisaatioiden ja teollisuuden turvallisuusvalvonnan piirissä sekä viranomaissektorilla. Alan työpaikkojen määrä on ollut rajussa kasvussa viime vuosina. Hevostenhoitaja, ratsastuksenohjaaja Hevostalouden Hevostenhoitajat hoitavat hevosia esim. ratsu- ja ravitalleilla. Ratsastuksenohjaajat toimivat ratsastuksenopettajien apuna ratsastuskouluissa ja usein myös yrittäjänä. Puutarhatalouden perustutkinto Alan toiminta lisää ympäristön viihtyisyyttä ja tuottaa terveellistä ravintoa. Ala jakautuu puutarhakasvien tuotantoon, viheralaan sekä puutarhakasvien ja palvelujen myyntiin ja floristiikkaan. Puutarhuri Puutarhatuotannon Viheralan Kukka- ja puutarhakaupan Puutarhureita työllistävät mm. lasinalais- ja avomaaviljelmät, viherrakentaminen ja viheralueiden hoito, puutarhamyymälät ja kukkatalot. Tutkinnon suorittaneet toimivat usein myös yrittäjänä. luonto-ohjaaja, LUONNONVARATUOTTAJA, LUONTO- JA YMPÄRISTÖNEUVOJA Luontoalan PoroNHOITAJA Porotalouden Luonto- ja ympäristöala tarjoaa työtä mm. taajamien ja maaseutualueiden ympäristönhoidon, luontomatkailun ja poronhoidon tehtävissä. Luonto- ja ympäristöneuvontaan erikoistunut voi toimia eri järjestöjen, luontokoulujen ja hyvinvointiyritysten palveluksessa. Alalla tarvitaan myös yrittäjiä. Luonnonvaraja ympäristöala Alalla toimitaan maa- ja metsätaloudessa tai muiden luonnonläheisten elinkeinojen parissa. Maaseudun elinkeinorakenteen muutoksessa on luotava korvaavia elinkeinoja, uusia toimintatapoja ja yrittämisen muotoja. Haasteena on lisääntyvä vaatimus luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja ympäristömyönteisestä toiminnasta. Uusien EU-maiden mukaantulo asettaa haasteita erityisesti luonnonvara-alojen kilpailukyvyn säilyttämiselle. Perustutkintoja on kuusi ja koulutusohjelmia 16. Maatalousalan perustutkinto Maatalous on luonnosta saatavien raaka-aineiden tuottamista ja jalostamista. Kasvin- ja kotieläintuotannon rinnalla alalla harjoitetaan mm. maatilamatkailua, koneurakointia, maataloustuotteiden jatkojalostamista ja ympäristön hoitoa sekä palvellaan loma-asukkaita. Myös turkistalous ja sitä tukeva tuotanto, kuten rehunvalmistus, kuuluvat alaan. Maaseutuyrittäjä Maatilatalouden Maatalousteknologian Turkistarhaaja Turkistalouden eläintenhoitaja Eläintenhoidon Maatalousalan ammatteja ovat maaseutuyrittäjä, maanviljelijä, lomittaja, maataloustarvikemyyjä, maatilamatkailuyrittäjä ja maataloustuotteiden jatkojalostaja. Eläintenhoitajat voivat työskennellä myös lemmikkieläinkaupan tai -hoitolan palveluksessa sekä eläinlääkäreiden avustajina eläinklinikoilla tai tutkimusavustajina. Myös turkistarhaus tarjoaa työtä alan osaajille. Kasvavana maaseudun palvelutoimintana ovat koneurakointi- ja alihankintatyöt. Hevostalouden perustutkinto Hevostenhoitajan työ sisältää hevosten hoitamisen lisäksi entistä enemmän asiakaspalvelua. Ratsastuksenohjaajilla on usein vastuullaan tallin toiminnan ja hevosten hoidon organisointi ja tallitöiden teko. Hevosalalla voi erikoistua hevosten kengittämiseen, varusteiden valmistamiseen ja huoltoon, monipuolisiin hevospalvelujen tarjoamiseen tai hevoskasvatukseen. Kalatalouden perustutkinto Alan toimintasektoreita ovat kalastus, kalanviljely, kalanjalostus, kalatuotteiden markkinointi ja myynti sekä kalastusmatkailu. Kalavesien hoito sekä kalastusvälineiden ja -tarvikkeiden myynti kuuluvat myös alan toimintaan. kalanjalostaja, kalanviljelijä, kalastaja, kalastuksenohjaaja Kalatalouden Kalatalousalan työpaikkoja on kalastuksen lisäksi kalanjalostuksessa ja -viljelyssä, kalakaupassa, kalastusmatkailussa sekä tutkimuksessa ja hallinnossa. Lisääntyvä ammattikalastuksen muoto on hoitokalastus rehevöityneiden vesistöjen kunnostamiseksi. Metsäalan perustutkinto Metsillä on edelleen suuri merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Kansantaloudessamme yli neljännes nettovientituloista on peräisin metsäsektorilta. Alan keskeiset toiminnot ovat metsien hoito, puunhankinta, metsien monikäyttö ja metsien suojelu. metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Metsätalouden Metsäkoneenkuljettaja Metsäkoneenkuljetuksen Metsäkoneasentaja Metsäkoneasennuksen metsäenergian tuottaja Metsäenergian tuotannon Metsäkoneiden ja puutavara-auton kuljettajien tarpeen ennakoidaan kasvavan lähivuosina. Myös metsureista on monin paikoin pulaa. Metsäpalvelujen tuottajat voivat työllistyä myös erä- ja luontomatkailun tehtäviin sekä toimia yrittäjänä. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Alan ympäristömyönteinen toiminta kohdistuu ympäristön hoitoon ja kunnossapitoon sekä luonnon monipuoliseen hyödyntämiseen. Luonto- ja ympäristöyrittäjyydellä on huomattavaa kasvupotentiaalia maaseudulla. Haasteena on uusien luontoyrittäjyysmuotojen hyödyntäminen. Näitä ovat mm. luontomatkailu ja luonnontuotteiden tuotteistaminen joko elintarvikkeiksi tai koriste- tai hyötykäyttöön. Luontoja ympäristöalan ammattilaisilla on vahva osaaminen ympäristön ja luonnon kestävään käyttöön. Ympäristönhoitaja Ympäristöalan Sosiaali-, terveysja liikunta-ala Alalla työskennellään erilaisten, eri-ikäisten ja eri kulttuureista kotoisin olevin ihmisten parissa monipuolisissa hoito-, hoiva- ja kasvatustehtävissä. Perustutkintoja on kuusi ja niissä on 17 a. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut on lähihoitaja. Tutkinto antaa pätevyyden perustason hoitoon, hoivaan ja kasvatukseen. Koulutus tuottaa kaikille lähihoitajille sta riippumatta perusvalmiudet tukea, ohjata, hoitaa ja kuntouttaa eri-ikäisiä, taustaltaan erilaisia ihmisiä heidän monenlaisissa elämäntilanteissaan. Lähihoitajaksi voi erikoistua kymmenessä eri ssa. Lähihoitaja Ensihoidon Kuntoutuksen Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhoidon ja huolenpidon Suun terveydenhoidon Vammaistyön Vanhustyön Asiakaspalvelun ja tietohallinnan Jalkojenhoidon Lähihoitajan tutkinto antaa mahdollisuuksia tehdä hyvin monenlaista työtä. Lähihoitaja voi työskennellä esimerkiksi kodeissa, sairaaloissa, lasten päivähoidossa, hoito- ja kuntoutuslaitoksissa, vastaanotoilla, lääkäriasemilla, hammaslääkäriasemilla, sairaankuljetuksessa, erilaisissa palveluyksiköissä, liikkeissä, teollisuudessa, yrityksissä ja myös itsenäisenä ammatinharjoittajana. Alalle tarvitaan lisää ammattilaisia. Hammastekniikan perustutkinto Opiskelu antaa valmiudet työskennellä hammasteknisissä laboratorioissa, joissa hammaslaborantit esim. muotoilevat, hiovat ja kiillottavat proteeseja sekä valmistavat oikomiskojeita ja purentakiskoja. Hammaslaborantti Hammastekniikan 12 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat
Hammaslaborantti työskentelee hammasteknisissä laboratorioissa, hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon vastaanoton perustehtävissä sekä myyntija konsultointitehtävissä esimerkiksi hammastarvikeliikkeissä. Lääkealan perustutkinto Lääkealan perustutkinnosta voi valmistua joko farmanomiksi tai lääketeknikoksi. Lääkealan perustutkinnon suorittanut saa valmiudet työskennellä esim. lääkehuollon logistisissa sekä toimisto- ja tietotekniikan tehtävissä, reseptinkäsittelyssä ja avustajina lääkkeiden käsittely- ja valmistusprosessissa farmaseuttisessa valvonnassa. Perustutkinnon suorittaneella on valmiudet työskennellä assistenttina kliinisessä tutkimuksessa, lääkkeen valmistuksessa, lääkemarkkinoinnissa ja tiedottamisessa sekä erilaisissa lääkehuollon varastointitehtävissä. Farmanomi Lääkealan Lääketeknikko Apteekkialan Lääketeknikko ja farmanomi voivat n mukaan työskennellä apteekeissa, sairaala-apteekeissa sekä lääketeollisuuden ja lääketukkukaupan eri tehtävissä. Hiusalan perustutkinto Hiusala on muotia ja alan viimeisiä suuntauksia seuraava kauneudenhoitoala, joka vaatii alan ammattilaisilta innostusta ja osaamista pysyä jatkuvasti mukana alan kehityksessä. Hiusalan perustutkinto antaa tuleville parturi-kampaajille valmiudet toimia hiusten hoidon ja käsittelyn sekä tyylisuunnittelun asiantuntijoina. Parturi-kampAAJA Parturi-kampaajan Parturi-kampaaja työskentelee kampaamoissa ja parturiliikkeissä tai yrittäjänä. Hän voi työskennellä myös hiusten hoitotuotteiden myyntitehtävissä tukku- ja vähittäiskaupassa. Kauneudenhoitoalan perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinnon suorittanut on ihonhoidon, ihonhoidon ohjauksen, ehostuksen, hieronnan ja kosmetiikkatuotteiden neuvonnan ammattilainen. kosmetologi Kosmetologin KOSMETIIKKANEUVOJA Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan Kosmetologi työskentelee ihonhoidon, ehostuksen ja hieronta-alan yrityksissä, monialaisissa yhteisyrityksissä tuote-esittelyn ja myynnin tehtävissä tai yrittäjänä. Liikunnanohjauksen perustutkinto Liikunnanohjauksen sta valmistunut ohjaa liikuntaa erilaisille ja eri ikäisille ryhmille, laatii tarvittaessa fyysistä toimintakykyä ja terveyttä edistäviä henkilökohtaisia liikuntaohjelmia sekä suunnittelee ja johtaa liikuntaan liittyviä projekteja. Liikuntaneuvoja Liikunnanohjauksen Liikuntaneuvoja voi työskennellä kunnan, liikelaitoksen tai yrityksen palveluksessa, liikunta- ja urheiluseuroissa, erilaisissa järjestöissä sekä lasten iltapäivätoiminnan ohjaajana. Matkailu-, ravitsemisja talousala Alalla koulutetaan ammattilaisia matkailuun, suurkeittiöihin, ravintoloihin, hotelleihin, laivoille, kotityöpalveluihin ja siivoukseen. Näillä aloilla tuotetaan palveluja asiakkaiden arkeen, juhlaan ja vapaa-aikaan. Palveluilla vaikutetaan ihmisten viihtyisyyteen, terveyteen ja turvallisuuteen. Palveluhenkisyys ja joustavuus ovat alalla vaadittavia ominaisuuksia. Perustutkintoja on kolme ja niissä on yhteensä seitsemän a. Matkailualan perustutkinto Matkailualalla tarkoitetaan tässä matkailijoiden tarvitsemien kuljetus-, majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen myyntiä ja neuvontaa sekä ohjelma- ja muiden palvelujen järjestämistä erilaisissa matkailuyrityksissä. matkailupalvelujen tuottaja Matkailupalvelujen matkailuvirkailija Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen Matkailupalvelujen tuottajat työllistyvät ohjelmapalveluyrityksiin, loma- ja matkailukeskuksiin sekä muihin matkailupalveluja tuottaviin yrityksiin. Matkailuvirkailijan työpaikkoja ovat matkatoimistot, matkan järjestäjän myynti- ja informaatio-organisaatiot sekä liikenneyritysten myynti- ja neuvontapisteet. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Hotelli-, ravintola- ja catering-alalla tuotetaan majoitus-, ravitsemis-, kokous- ja juhlapalveluja sekä maissa että merellä. Työtehtävät ovat ruoanvalmistus-, tarjoilu-, asiakaspalvelu- ja hotellin vastaanoton tehtäviä. Alalla toimiminen vaatii joustavuutta, innostusta, hyviä käden taitoja sekä halua tulla toimeen erilaisten asiakkaiden kanssa. Hyvät etenemismahdollisuudet ja kansainvälisyys ovat alalle luontaista. Tarjoilija Asiakaspalvelun kokki Kokin Vastaanottovirkailija Hotellipalvelun Tarjoilijan, vastaanottovirkailijan ja kokin työpaikkoja ovat hotellit, majoitusliikkeet, ravintolat, henkilöstöravintolat, catering-alan yritykset, suurkeittiöt, kahvilat, liikenneasemat, pikaruoka-, juhlapalvelu- tai matkailuyritykset sekä lasti- ja matkustajalaivat. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen alalla tuotetaan ateria-, avustamis-, siivous-, tekstiilinhuolto- ja muita palveluita. Kodinhuoltajan työtehtäviin kuuluvat myös erilaiset asiointitehtävät ja viriketoiminnan ja vapaa-ajan toiminnan järjestäminen. Toimitilahuoltajan työtehtäviin kuuluu ylläpito- ja perussiivoustehtävien lisäksi kokous- ja aulapalveluita sekä muita palvelutehtäviä toimitiloissa työskenteleville. kodinhuoltaja Kotityöpalvelujen ToimitilahuolTAJA Puhdistuspalvelujen Kodinhuoltajat työllistyvät kotityöpalveluyrityksiin, palvelukoteihin, kodinomaisiin laitoksiin, vanhainkoteihin ja erilaisiin hoitolaitoksiin. Toimitilahuoltajien työpaikkoja voivat olla muun muassa toimistot, yritykset, koulut, päiväkodit, hotellit, erilaiset tuotanto- ja huoltotilat, elintarviketilat ja uimahallit. Kotityö- ja puhdistuspalvelualalla on hyvät mahdollisuudet myös yrittäjänä toimimiseen. Erityisopetus Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai opiskelijahuoltopalveluja vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tavoitteita voidaan myös mukauttaa. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat harjaantumista perusvalmiuksissa ennen varsinaisten ammatillisten opintojen alkua tai joiden tavoitteena ei ole tutkinnon suorittaminen. Erityisopetus järjestetään mahdollisimman yksilöllisesti opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Koulutukseen voivat hakea sekä nuoret että aikuiset opiskelijat. Ammatillinen peruskoulutus urheilijoille Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus järjestää ammatilliseen perustutkintoon liittyvät opinnot siten, että opiskelun ohella on mahdollista harjoitella ja kilpailla täysipainoisesti omassa urheilulajissa. Yksityiskohtaista tietoa nuorten urheilijoiden koulutusmahdollisuuksista Suomessa on saatavissa lajiliitoista ja Suomen Olympiakomitean toimittamasta Nuoren urheilijan ura -oppaasta. Oppaan tiedot löytyvät myös Internetistä Suomen Olympiakomitean kotisivuilta osoitteesta www.noc.fi. Oheiset ammatilliset perustutkinnot ja t sekä niihin liittyvät tutkintonimikkeet koulutusaloittain ovat sellaisina kuin ne on hyväksytty 1.1.2012 alkaneesta koulutuksesta lukien. Lisätietoja ammatillisista perustutkinnoista: www.oph.fi kohdassa koulutusjärjestelmä, www.edu.fi kohdassa ammatillinen peruskoulutus ja www.ammattiosaaja.fi Koulutusalat Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat 13
Koulutusalat Suomen tutkintojärjestelmä Tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot ja erikoislääkärin tutkinnot) Yliopistot Ylemmät korkeakoulututkinnot Yliopistot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Työkokemus 3 v. Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut työelämä Erikoisammattitutkinnot* Ammatilliset perustutkinnot* Ammattitutkinnot* Ylioppilastutkinto Lukiot Ammatilliset oppilaitokset *koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena Perusopetus 7 16-vuotiaat Peruskoulut Esiopetus 6-vuotiaat Peruskoulut/päiväkodit FAKTAA KOULUTUKSESTA OPISKELIJOITA VUONNA 2010 Peruskouluissa...543 582 Lukioissa...111 280 Ammatillisessa peruskoulutuksessa...196 444 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa*...81 415 Ammattikorkeakouluissa...131 712 Yliopistoissa...169 404 Tutkinnon suorittaneita VUONNA 2010 Peruskouluissa...64 621 Lukioissa...32 324 Ammatillisessa peruskoulutuksessa...47 073 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa*...19 121 Ammattikorkeakouluissa...20 589 Yliopistoissa...29 118 * Tutkintotavoitteinen lisäkoulutus ammatillisen perustutkinnon suorittaneet 2010 Humanistinen ja kasvatusala... 773 Kulttuuriala...2 682 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala...4 079 Luonnontieteiden ala...1 366 Tekniikan ja liikenteen ala...17 784 Luonnonvara- ja ympäristöala...2 193 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala...7 918 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala...4 488 Muu koulutus*... 616 YHTEENSÄ...41 899 * Palo- ja pelastusala, poliisiala ja vankeinhoito Lähde: Tilastokeskus 14 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat
Kuva: Ari Nurmela Petri Herranen kannattaa joissakin oppilaitoksissa kehitteillä olevaa mallia, jossa opiskelija suorittaa kaksi vuotta oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa ja kolmannen vuoden oppisopimuksella. Viimeinen vuosi voisi hänestä olla aina työelämäpainotteinen. Oppisopimuksesta ratkaisu rekrytointipulmaan Herrasen Putki Oy:n Petri Herranen on ottanut ensimmäistä kertaa oppisopimusopiskelijan yhden miehen yritykseensä. 24-vuotisen putkiasentajayrittäjyytensä ajan hän on sinnitellyt yksin, vaikka on ajoittain pohtinut apuvoiman palkkaamista. Herrasen aie oppisopimuskoulutettavasta on aikaisemmin kaatunut siihen, että hän ei ole löytänyt sopivaa koulutettavaa tai työntekijää. Kun luotettava nuorimies löytyi lähipiiristä, Herranen päätti hyödyntää tilaisuuden. Sopimus solmittiin syksyllä 2011. Koulutettavalla on jo kaksi perustutkintoa, mutta hän innostui putkiasentajan koulutuksesta. Työnantajalle oppisopimus on erinomainen vaihtoehto. Kun itse opettaa työn käytännön, tietää saavansa osaavan tekijän leipiinsä, Herranen perustelee ratkaisuaan. Oppisopimus hyödyttää heti molempia osapuolia. Työnantaja saa heti tarvitsemaansa apua ja koulutettava pääsee alusta asti käsiksi palkalliseen työhön. Herranen uskoo, että tällainen opiskelutapa motivoi monia enemmän kuin pääosin koulun penkillä suoritettava tutkinto. Tämä on ollut hyvä kokemus. Opettelua on silti ollut esimerkiksi koulutuskorvauksen hakemisessa. Papereita tutkimalla käytännöt tulevat kuitenkin selviksi. Oppisopimus voisi sitouttaa työnantajaa ja -tekijää Koulutuksen järjestäjä on Jyväskylän oppisopimuskeskus. Tietopuolisen opetuksen opiskelijalle järjestää Jyväskylän aikuisopisto. Opiskelija käy teoriaopetuksessa muutaman päivän kuukaudessa ja osoittaa osaamisensa työpaikalla suoritettavissa tutkintotilaisuuksissa, jotka oppilaitoksen edustaja, työnantaja ja opiskelija yhdessä arvioivat. Etukäteen Herranen aprikoi, miten hän osaisi opettaa alaa tuntemattomalle nuorelle työtapoja, koska oli tottunut tekemään kaiken yksin ja eri vaiheita ajattelematta. Kaikki on kuitenkin sujunut kitkattomasti. Opiskelija on ollut oma-aloitteinen ja keskittymiskykyinen, mikä on Herrasen mukaan onnistuneen oppisopimustyösuhteen edellytys. Oppisopimuskoulutuksen alaikäraja on 15 vuotta, mutta vain muutama sata alle 18-vuotiasta opiskelijaa aloittaa vuosittain oppisopimuksella. Tieto ei aina kulje peruskoulua päättäville ja toisaalta työnantajat usein epäröivät niin nuoren palkkaamista. Oppisopimuksen osapuolet tulisi sitouttaa toisiinsa nykyistä tiiviimmin. Eli työnantajan olisi palkattava kouluttamansa ammattilainen sopimuksen päätyttyä, tai hänelle asetettaisiin karenssi, jonka aikana hän ei voi palkata toista henkilöä. Vastaavasti koulutuksen käyneen voisi velvoittaa jatkamaan oppisopimuspaikassaan tietyn ajan. Näin oppisopimuksen työllistävää vaikutusta tuettaisiin vielä konkreettisemmin, Herranen esittää. Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 15
Kuva: Johanna Tuliainen Salpauksen nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen opiskelijat Orimattilasta osallistuivat Nuorisobarometrin julkaisutilaisuuteen Helsingissä Säätytalolla. Vuonna 2010 Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan vuosittain julkaiseman Nuorisobarometrin teemana oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Tilaisuudessa piti puheenvuoron myös ministeri Alexander Stubb. Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Lahteen Salpauksessa huomioidaan opiskelijat yksilöinä Uusi opettajuus on mielestäni opettajan ja opiskelijan yhdessä oppimista tutkivalla otteella. Kokeillaan, millä tavalla päästään toivottuun lopputulokseen. Virheitä ei tarvitse pelätä, kiinteistöpalvelualan opettaja Petri Sinisalo Koulutuskeskus Salpauksesta sanoo. Salpauksessa on tutustuttu uuteen opettajuuteen ja sen käytäntöön soveltamiseen. Käsite tarkoittaa yksilöllisyyden ja toimintaympäristön entistä syvällisempää huomioimista opetuksessa. Sinisalon mielestä laatutyö on oman ja työyhteisön toiminnan kehittämistä oppilaitoksen arjessa. Lähtökohtana on kutsumus opettajan työhön. Koulutuskeskus Salpaus oli toinen vuoden 2011 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon saajista. Opetusja kulttuuriministeriö palkitsi Salpauksen pitkäjänteisestä laatutyöstä, joka tukee strategisten tavoitteiden ja hyvän johtajuuden toteuttamista. Laatutyö näkyy muun muassa siten, että Salpauksen eri toimipaikkojen toiminta on yhtenäistynyt. Myös yksilöllisten oppimispolkujen tuominen käytäntöön on hyvällä mallilla. Toinen laatupalkinto myönnettiin Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolle. Turun oppisopimustoimisto sai kunniamaininnan. Välittäminen vahvistaa opiskelijan motivaatiota Laatupalkintokilpailun erityisteema, yksilölliset oppimispolut, on yksi ammatillisen koulutuksen kehittämiskohteista. Sinisalo soveltaa periaatetta ottaen huomioon jokaisen opiskelijan lähtökohdat ja tavoitteet. Kaikilla on oma kasvupolkunsa peruskoulusta ammatillisten opintojen kautta työelämään. Opettajan tulisi olla aidosti kiinnostunut luomaan omalta osaltaan opiskelijalle edellytykset kulkea tuo polku parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyisin painotetaan jo opetussuunnitelmissa työelämän yleisiä taitoisuuksia, kuten vuorovaikutustaitoja. Nuoret oppivat, että työelämässä vaaditaan muitakin kuin teknisiä kykyjä, Sinisalo korostaa. Kun opettaja välittää siitä, millaiset valmiudet koulussa opiskelu antaa opiskelijalle työssäoppimiseen ja koko opintokokonaisuus työelämään, opiskelijan motivaatio kasvaa. Ja kun opiskelija näyttää innostuksensa ja osaamisensa, työssäoppimispaikan tarjonnut työnantaja voi palkata nuoren esimerkiksi kesätöihin. Työssäoppimiselta tulisi edellyttää työelämän laatua. Hyvällä ohjauksella se on mahdollista saavuttaa. Työnantajat hyötyvät tästä sitouttamalla tarvittavat valmiudet omaavia nuoria työntekijöikseen. Opettaja saa henkilökohtaisella opetustavalla kontaktin nuoreen ja sitä kautta onnistumisen kokemuksia. Haasteeksi Sinisalo mainitsee ajan hallinnan. Työaika olisi kyettävä jakamaan oikeudenmukaisesti erilaisten oppijoiden kesken. Kaikilla tulisi olla omaa kehittymistä tukevaa tekemistä, jotta kiinnostus säilyy. Poissaoloja seuraava järjestelmä antaa Sinisalon mukaan hyvän kokonaiskuvan, mutta yksilötasolla motivaation puute tulisi huomata jo ennen tilastojen tutkimista. 16 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012
Työssäoppiminen vahvistaa siteitä työelämään Kunnat ja oppilaitokset edistävät yhdessä työllisyyttä Kunnat työllistävät noin viidesosan työssäkäyvistä. Kunta-alan vetovoima perustuu suurelta osin yhteiskunnallisesti merkittäviin ja ihmisläheisiin työtehtäviin. Oppilaitokset ja kunnat tekevät yhteistyötä valmistuvien rekrytoimiseksi. Esimerkiksi Espoossa oppilaitosyhteistyö ja opiskelijoiden työssäoppiminen on osa ennakoivaa rekrytointia ja palveluiden kehittämistä. Kaupunki osallistuu myös alueen kilpailukykyä edistäviin hankkeisiin pääkaupunkiseudun oppilaitosten kanssa. Hankkeita ovat esimerkiksi Liittyvä Voima, KatuMetro ja InnoOmnia. http://toplaaja.purot.net TopLaaja-kokeiluhankkeen toimintamalleja ovat esimerkiksi työelämän tukeminen, opiskelijan ohjaus ja ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssäoppimalla. Opintojen työelämälähtöisyys mahdollistaa yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen. Se edistää työelämän edellyttämän ammattitaidon saavuttamista ja valmistuvien työllistymistä. Tällä tavoitteella käynnistyi laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke. Vuodesta 2008 alkaen 25 koulutuksen järjestäjää on toteuttanut kokeiluja. Niissä on luotu ja testattu uusia toimintamalleja laajennettuun työssäoppimiseen. Osa malleista keskittyy opiskelijoiden yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen suunnitteluun, osa koko opiskelijaryhmän työssäoppimisen lisäämiseen, sanoo hankkeen koordinaattori Nina Eskola Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymästä (PIRKO). Kokeilu toteutetetaan Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa. PIRKO toimii sen koordinaattorina. Vuoden 2013 loppuun jatkuvan kokeilun väliraportti valmistui keväällä 2012. Kokemusten perusteella työelämäyhteistyötä voidaan kehittää esimerkiksi työpaikkaohjaajien koulutusjärjestelmien, opettajien työelämäjaksojen ja ohjeistusten avulla. Työpaikkaohjaajille tukea opiskelijan arviointiin Jotta työpaikalla tapahtuva oppiminen olisi laadukasta, työnantajan ja työpaikkaohjaajan tulisi tietää, mitkä ovat opiskelijan oppimistavoitteet työssäoppimisessa ja millaista osaamista häneltä voidaan edellyttää. Työssäoppimispaikkojen sekä työpaikkaohjaajakoulutuksen laatu ja ohjauksen tavoitteet korostuvat laajennetussa työssäoppimisessa. Laajentaminen ei saa olla säästökeino koulutuksen järjestäjälle, vaan tapa kehittää opetusmenetelmiä ja tarjota laadukasta opetusta mielekkäissä oppimisympäristöissä, Eskola korostaa. Kokeiluhankkeissa työelämän edustajat toivoivat tukea opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin. He odottivat konkreettista työpaikkaohjaajakoulutusta. Koulutuksen toteuttamistapojen tulisi vastata paremmin työelämän tarpeita. Verkko-opinnot on yksi mahdollinen kehittämiskohde. Myös opettajien työelämäjaksot vahvistavat työnantajan ja oppilaitoksen kontaktia. Työelämän näkemyksille opetuksen kehittämisessä on annettu tilaa muun muassa tutkintoalakohtaisilla tilaisuuksilla. Tapaamiset vahvistavat myös työpaikkaohjaajien vertaistukea. Syksyllä 2012 kokeiluun tulee uusia koulutuksen järjestäjiä, jotka mentoroinnin avulla ottavat käyttöön jo kehitettyjä toimintamalleja. Osa koulutuksen järjestäjistä on ottanut laajennetun työssäoppimisen mahdollisuuden jo nyt osaksi perustoimintaansa. Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 17
Lähihoitajalajissa kilpailtiin Lontoossa pareittain. Mari Kurula ja Noora Jänkälä ja voittivat hopeisen mitalin. Kuva: Skills Finland ry TeamFinland valmiina EuroSkills 2012 -kilpailuun Seuraa kilpailuja: www.skillsfinland.fi www.euroskills2012.info www.facebook.com/euroskills2012 Perinteisten medioiden lisäksi EuroSkills Spa Francorchamps2012 on läsnä myös sosiaalisissa medioissa, kuten Facebookissa ja Twitterissä. Kilpailusivuille YouTubeen toimitetaan jatkuvasti uutta materiaalia. Suomen ammattitaitomaajoukkue TeamFinland 2012 valmistautuu antamaan kaikkensa EuroSkillskilpailussa. Joka toinen vuosi pidettävät euroopanmestaruuskilpailut järjestetään tällä kertaa 4. 6.10.2012 Belgian Spa-Francorchampsissa, joka on tunnettu formulakaupunki. Suomi on perinteisesti menestynyt loistavasti kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa. Viime vuonna Suomen joukkue sai WorldSkills-tapahtumassa viisi kultaa ja kolme pronssia. Edellisistä EuroSkillseistä Suomen saalis oli peräti 25 mitalia! Osa lajeista on yksilölajeja, osa kilpaillaan pareittain tai isompana tiiminä. Kolmatta kertaa järjestettävään kilpailuun osallistuu tänä vuonna noin 460 nuorta, jotka edustavat 27 maata ja kilpailevat noin 50 lajissa. TeamFinlandissa on 40 kilpailijaa, 29 eksperttiä ja tukitiimi. Suomalaiset osallistuvat 28 lajiin, joita ovat muun muassa muuraus, automaatioasennus, graafinen suunnittelu ja yrittäjyys. Kilpailijat ovat käyneet tiukan seulan ennen valitsemistaan joukkueeseen. Ulkopuolelle jäi satoja nuoria, joilla on mahdollisuus kehittyä huippuosaajiksi työelämän ja oppilaitoksen hyvällä tuella. Ensikertalainen ekspertti toivoo kontakteja ja hyviä vinkkejä Kylmäasennuslajin ekspertiksi lähtee Matti Jokela, joka on ensimmäisen kerran mukana kansainvälisissä kilpailuissa. Ekspertti toimii tuomarina ja valmistelee kilpailutehtäviä. Lajinsa kilpailijan sparraustakin tarvitaan nuorelle jännittävän tilanteen edessä. Jokela on Edupolin taloteknisten aineiden tiimipäällikkö. Hän tarttui tarjottuun tehtävään mielenkiintoisen kokemuksen toivossa. Odotan toisten maiden alani eksperttien tapaamista. On mukava jakaa ajatuksia ja kokemuksia samanlaisia työtehtäviä tekevien kanssa, Jokela perustelee osallistumistaan. Vaikka ekspertti ei valmenna kilpailijoita, hän osallistuu valmennuksen suunnitteluun. Ekspertti on mukana myös seuraavien kilpailujen tehtävien ja arvioinnin suunnittelussa. Uskon, että ekspertiksi ryhtyminen tuo jotakin uutta oppia vielä näin 28 vuoden kylmäalan työkokemuksen jälkeen. Koulutusalalla olen toiminut kuusi vuotta. Kansainväliset kontaktit ovat varmasti aina hyödyllisiä. KILTA kehittää valmennusta Kuva: Shutterstock Skills Finland on kehittänyt valmennusta yhteistyössä kumppaniensa kanssa jo vuosien ajan. Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella (KILTA) on vuosina 2011 2013 toteutettava hanke, joka jatkaa valmennuksen kehittämistä sekä aiemmin kehitettyjen hyvien käytäntöjen, työkalujen ja toimintamallien edelleen kehittämistä ja juurruttamista. 18 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 KILTA-hankkeen erityisinä painopisteinä ovat yritysten roolin vahvistaminen valmennuksessa kansallisten ja kansainvälisten verkostojen vahvistaminen uusien välineiden luominen valmennuksessa syntyneiden innovaatioiden hyödyntämiseksi toiminnan integroiminen oppilaitosten toimintaan, tutkinto- ja opetussuunnitelma järjestelmään ja opettajankoulutukseen. Lisätietoja: Huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila, teija.ripattila@skillsfinland.fi
Taitaja2013 kokoaa osaavimmat nuoret ammattilaiset yhteen Seuraava vuosittainen Taitajatapahtuma pidetään Joensuussa 14. 16.5.2013. Tapahtuman teema on tällä kertaa Osaamisen iloa. Korkeintaan 20-vuotiaat ammatillisen koulutuksen opiskelijat kilpailevat Taitaja-kilpailussa yli 40 lajissa. Kilpailijoita on noin 400. He ovat saaneet finaalipaikan Taitajasemifinaaleissa, joita käydään eri puolilla Suomea muutama kuukausi ennen Taitajaa. Viime vuonna Taitaja-tapahtuma pidettiin Jyväskylässä, ja siellä kävi vieraita reilut 42 000. Koululaisryhmien lisäksi tapahtumasta hakevat ammatillista innostusta tuhannet muut vieraat, jotka pääsevät seuraamaan kilpailuja ja oheistapahtumia, kuten ammattinäytöksiä. Koululaiset voivat hakea vinkkejä tulevaan ammatinvalintaansa myös Opintopoluilta. Taitaja-tapahtuman tarkoitus on edistää ammatillisen koulutuksen tunnettuutta ja vetovoimaa opiskelupaikkaa etsivien parissa. Taitaja-kilpailu toimii myös ponnahduslautana nuorille, jotka tähtäävät alansa huippuosaajiksi esimerkiksi kansainvälisten ammattitaitokilpailujen kautta. Suomessa ammattitaitokilpailutoiminnasta vastaa Skills Finland ry. Osaamisen iloa Taitaja-tapahtumassa järjestetään myös TaitajaPLUS-kilpailut erityistä tukea tarvitseville. Yläikärajaa ei ole. Myös erityistä tukea tarvitsevilla on tilaisuus päästä näyttämään taitonsa maailmanmestaruuskilpailuissa. International Abilympics -kilpailut järjestetään joka neljäs vuosi, seuraavan kerran vuonna 2015. Ysiluokkalaiset voivat leikkimielisesti kokeilla taitojaan T9-joukkuekil- Ammattiosaajan työkykypassi vahvistaa toimintakykyä Joensuussa toukokuussa 2013 Vuoden 2012 Taitaja9-finaalissa voiton vei Valkealan yläkoulusta tuleva joukkue Valkealan Hurjat. Joukkueessa kilpailivat Sonja Kukkonen (vas.), Lauri Lepistö ja Kaapo Seppänen. Palkinnoksi he saivat skootterit. pailuissa, joissa punnitaan kädentaitoja. Kilpailulla halutaan kannustaa harjoittamaan taitoaineita, joiden osaamisella on iso merkitys käytännön elämässäkin. Joensuun Taitaja-tapahtuman järjestää Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä yhteistyökumppaneineen. www.taitaja2013.fi Kuva: Mika J. Luomansivu Ammattiosaajan työkykypassi -opintokokonaisuus kannustaa oppilaitosta järjestämään hyvinvointia ja työkykyä lisääviä opintoja, tapahtumia ja harrastustoimintaa. Opiskelijan hankkima ammattiosaajan työkykypassi osoittaa, että opiskelija on fyysisesti ja sosiaalisesti toimintakykyinen, huolehtii terveydestään ja harrastaa aktiivisesti. Näin nuori luo hyvinvoinnilleen pohjan, jonka turvin hän pysyy työkuntoisena koko työelämänsä ajan. Opiskelija kerää työkykypassin viidestä vähintään 40 tunnin kokonaisuudesta: työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen, ammatin työkykyvalmiudet, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Opiskelija voi kerätä työkykyopintoja sekä opinnoista, harrastustoiminnasta että työssäoppimisjaksoilta. Passin suorittaminen on vapaaehtoista. Aktiivisuudellaan opiskelija osoittaa kuitenkin halua huolehtia työ- ja toimintakyvystään sekä opintojen aikana että työelämässä tai työtä etsiessään. Ammattiosaajan työkykypassi otettiin käyttöön ammatillisessa koulutuksessa syksyllä 2008. Tällä hetkellä noin 60 koulutuksen järjestäjää tarjoaa mahdollisuuden suorittaa työkykypassi. www.alpo.fi Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 19
Ammatilliseen koulutukseen valitut 2010 2012 Vuosi 2012 Vuosi 2011 Vuosi 2010 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000 50 000 Ammatillisen sekä lukiokoulutuksen suhde ensisijaisissa hakijoissa 2010 2012 Vuosi 2012 Perusasteen 9. lk:n päättäneet Kaikki hakijat Lukio Ammatillinen koulutus Taitaja Ammattitaidon SM-kilpailuissa eri alojen osaajat kilpailevat yli 40 ammattilajissa. Kilpailut järjestetään Joensuussa 14. 16.5.2013. Kilpailuilla edistetään nuorten oppimista, kädentaitoja ja käytännön osaamista. Taitaja-kilpailuista nostetaan esiin nuoret kyvyt myös kansainvälisiä kilpailuja varten. www.taitaja2013.fi Vuosi 2011 Vuosi 2010 Yhteishaussa ammatilliseen peruskoulutukseen hakeneet ja valitut koulutusaloittain 2010 2012 Ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannukset koulutusaloittain vuonna 2010* Lähde: Opetushallitus 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 Koulutusala 2010 2011 2012 Ensisijaiset hakijat Valitut Ensisijaiset hakijat Valitut Ensisijaiset hakijat Valitut Humanistinen ja kasvatusala 1 462 731 1 808 806 1 636 731 Kulttuuriala 7 256 3 322 7 081 3 213 7 002 3 023 Yht.k.tiet., liiketal. ja hallinnon ala 6 032 5 151 6 456 5 154 6 878 5 248 Luonnontieteiden ala 1 780 1 472 1 693 1 490 1 695 1 418 Tekniikan ja liikenteen ala 24 998 19 509 25 733 19 976 25 244 20 051 Luonnonvara- ja ympäristöala 3 302 2 742 3 428 2 710 3 342 2 704 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 15 369 6 866 16 077 7 133 15 654 7 079 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 7 063 6 749 7 399 6 609 7 080 6 465 Yhteensä 67 262 46 542 69 675 47 091 68 531 46 719 Koulutusala Opiskelijoita Euroa / opiskelija Yhteensä Humanistinen ja kasvatusala 2 539 9 716 24 668 924 Kulttuuriala 10 182 10 552 107 440 464 Yht.k.tiet., liiketal. ja hallinnon ala 16 332 7 091 115 810 212 Luonnontieteiden ala 5 540 7 470 41 383 800 Tekniikan ja liikenteen ala 57 195 10 232 585 219 240 Luonnonvara- ja ympäristöala 8 591 14 593 125 368 463 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 25 410 8 583 218 094 030 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 16 664 9 823 163 690 472 Yhteensä 148 395 ka 10 296 1 381 675 605 *ilman ammatillisia erityisoppilaitoksia Taitaja9-kilpailu on peruskoulun 9.-luokkalaisille tarkoitettu kilpailu kädentaidoissa. Taitaja9 on mielenkiintoinen ja hauska tapa tutustua eri ammattialoihin. Tie Taitaja9-kilpailuihin kulkee paikallis- ja aluekilpailujen kautta. Finaali pidetään Taitaja-kilpailujen yhteydessä Joensuussa toukokuussa 2013. www.taitaja9.fi TaitajaPLUS-kilpailut ovat ammattitaitokilpailut erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Ne järjestetään osana Taitaja-kilpailua Joensuussa 14. 16.4.2013. Lisätietoja osoitteesta www.skillsfinland.fi Joka toinen vuosi järjestettävät EuroSkills-ammattitaidon EM-kilpailut pidetään seuraavan kerran Belgian Spa-Francorchampsissa 4. 6.10.2012. Kolmipäiväisissä kilpailuissa kilpailee noin 460 nuorta 27 maasta noin 50 ammattitaitolajissa. www.euroskills.org