TOIMINTAOHJE Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen Haukiputaan Pallo ry:ssa

TOIMINTAOHJE Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen Haukiputaan Pallo ry:ssa

Yleistä Toukokuussa 2014 voimaan tullut laki las ttää vapaaehtoisen rikostausta. Lain tarkoituksena on turvata lapsen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä suojella lasta seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja riistolta, kuten myös muulta vakavalta väkivaltarikollisuudelta ja houkuttelulta huumeiden käyttöön. Lasten turvallisuutta ja koskemattomuutta edistetään kuitenkin parhaiten toimintatapoja kehittämällä. Suomen Palloliitto edellyttää Laatujärjestelmänsä 3. tasolta alkaen, että jäsenseura selvittää vaaditulla tavalla vapaaehtoisen rikostaustan. Tällä toiminnalla pyritään estämään sellaisten henkilöiden toimiminen lasten parissa vapaaehtoisena, jotka ovat aiemmin syyllistyneet lasten turvallisuutta vaarantaviin seksuaali-, väkivalta- ja huumausainerikoksiin. Tietoisuus siitä, että rikostausta voidaan selvittää, auttaa ehkäisemään ongelmia. Tämä ohje perustuu nuoriso-, liikunta- ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöjen Allianssi, Valo ja SOSTE sekä kulttuurialan toimijoita edustava Taiteen edistämisen keskus Taike:n valmistelemaan ohjeeseen (http://www.sport.fi/system/resources/w1siziisijiwmtqvmduvmdyvmtnfmtjfndhfmzg0x3jpa29zdgf1c 3RhX3RvaW1pbnRhb2hqZV8yMDE0LnBkZiJdXQ/rikostausta-toimintaohje-2014.pdf ) Tämä ohje on hyväksytty Haukiputaan Pallon Johtokunnassa 15.10.2016 ja sitä täydennetään johtokunnan toimesta aika-ajoin. Toimintamalli otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2017 aikana siten, että toimintamalli pilotoidaan yhden joukkueen osalta jo vuoden 2016 aikana ja sen jälkeen joukkueenjohtajat ja valmentajat sekä joukkueiden muut toimijat perehdytetään tähän ohjeeseen alkuvuodesta 2017. Edelleen, sen jälkeen, perehdytetään toimijat vuosittain ja ohjeesta tiedotetaan myös toiminnassamme mukana olevia lapsia seuran valmentajien ja joukkueenjohtajien toimesta. Ohje on kaikkien käytettävissä HauPa:n internet sivuilta materiaalipankista (http://www.haupa.fi/seura/materiaalipankki ). HauPa:n vastuuhenkilö alaikäisten turvallisuutta koskevissa kysymyksissä on ensisijaisesti valmennuspäällikkö ja toissijaisesti seuran puheenjohtaja. Kuka hyvänsä voi kääntyä heidän puoleensa tilanteessa, jossa epäillään tai tiedetään lasten koskemattomuutta on loukatun tai turvallisuuteen ja koskemattomuuteen liittyvät asiat askarruttavat. Toimintaohjeen tarkoitus Ohjeessa kuvattujen toimintatapojen tarkoituksena on varmistaa ja edistää lasten turvallisuutta toiminnassamme. Toimintatapojen avulla HauPa voi ehkäistä alaikäisten koskemattomuutta ja turvallisuutta vaarantavia tekoja ja tapahtumia. Ongelmia ehkäisevät myös toiminnan avoimuus ja lasten ja nuorten opastaminen. Tässä ohjeessa käsitellään lasten turvallisuutta edistäviä toimintatapoja ja esitellään ne tehtävät, joissa vapaaehtoisen rikostausta selvitetään sekä selvityksen hakeminen ja käsittely.

Lasten turvallisuutta edistäviä toimintatapoja Turvallisuudella ja koskemattomuudella tarkoitetaan tässä ohjeessa seuraavaa lapsen perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta kunnioitetaan lapsen turvallista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia tuetaan lasta suojellaan seksuaalirikoksilta, väkivaltarikollisuudelta, houkuttelulta huumeiden käyttöön ja muilta lapsen turvallista kasvua uhkaavilta tekijöiltä. Tässä ohjeessa kuvattujen toimintatapojen avulla edistetään lasta suojaavan toimintakulttuurin syntymistä tuetaan alaikäisten turvallista osallistumista toimintaan sekä vahvistetaan lasten tietoisuutta omista oikeuksistaan. Vapaaehtoistoiminnassa esiintyviä haasteita alaikäisten koskemattomuudelle Lapsille ja nuorille järjestettävässä vapaaehtoistoiminnassa on tavoitteena päihteetön, väkivallaton ja turvallinen ympäristö. Kuitenkin, kuten muutenkin yhteiskunnassa, lapset ja nuoret voivat myös vapaaehtoistoiminnassa joutua alttiiksi kaltoinkohtelulle. Tässä kappaleessa kuvataan vapaaehtoisten rikostaustan selvittämistä koskevan lain tavoitteita myötäillen, mitä tarkoitetaan seksuaalisella häirinnällä ja hyväksikäytöllä. Seksuaalisessa häirinnässä lähtökohtana on aina häirinnän kohteen oma kokemus. Häirinnän kohteena voivat olla sekä tytöt että pojat. Häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin: nimittely sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset seksuaalinen koskettelu, kuten nipistely, suutelu, puristelu puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit tai seksuaalissävytteiset kirjeet halventavat ja seksistiset vitsit toistuvat seksuaalissävytteiset ehdotukset tai seksuaaliseen käytökseen viittaavat kutsut seksuaaliseen kontaktiin pakottaminen Häirintä, syrjintä ja hyväksikäyttö ovat vallan väärinkäyttöä. Vapaaehtoisena toimivan aikuisen suhde lapseen tai nuoreen on useimmiten valtasuhde. Aikuisen tulee pitäytyä flirtistä ja sukupuolisuuteen kohdistuvista kommenteista, jotka eivät ole hyvien käytöstapojen mukaisia ja joilla voi olla vahingollisia seurauksia lapsen ja nuoren kehitykselle. Häirintää voi tapahtua myös lasten ja nuorten välisissä suhteissa. Huonoa käytöstä on esimerkiksi panettelu, huorittelu, homottelu tai muu loukkaava nimittely. Aikuisen kasvatustehtävään kuuluu näihin tilanteisiin puuttuminen. Lasten ja nuorten rajat ovat aikuisen vastuulla. Puuttumattomuus tulkitaan usein äänettömäksi hyväksymiseksi, vaikka se olisikin aikuisen neuvottomuutta tai pelkoa. Se, mikä koetaan häirinnäksi, riippuu yksilöstä, tilanteesta, vuorovaikutuksesta ja aiemmista kokemuksista. Ratkaisevaa on silti aina se, miten uhri kokee tilanteen. Jos hän tuntee tulleensa häirityksi, asia tulee ottaa vakavasti. Seksuaalinen häirintä loukkaa yksilön oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja

itsemääräämiseen. Lapsi tai nuori ei tiedä, missä sallitun toiminnan rajat kulkevat, eikä hän välttämättä uskalla vastustaa vieraan ihmisen auktoriteettia. Lapselta tai nuorelta ei siis voida edellyttää, että hän osaa tai uskaltaa ilmaista pitävänsä aikuisen käyttäytymistä loukkaavana tai vastenmielisenä. Ei voida myöskään olettaa, että lapsi pystyisi kieltämään häiritsevän käyttäytymisen. Seksuaalisuus voi olla häpeän, loukkauksen, haavoittuvuuden ja hämmennyksen aluetta. Siksi seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutunut lapsi ei välttämättä puhu kokemuksistaan eikä kerro niistä myöhemminkään, edes kysyttäessä. On ensiarvoisen tärkeää, että toiminnassa mukana olevat aikuiset tiedostavat mahdolliset ongelmat ja puuttuvat ajoissa tilanteisiin, joissa häirintää tai muuta epätervettä vallankäyttöä on aihetta epäillä. Avoin ja jatkuva, ketään syyttelemätön keskustelukulttuuri on paras suoja ehkäistä epätoivottuja tilanteita. Ennaltaehkäisy - Alaikäisten turvallisuuden varmistaminen toiminnassamme HauPa pyrkii varmistamaan ennakoivasti alaikäisten turvallisuutta toiminnassaan luomalla käytännöt alaikäisten turvallisuutta koskevien asioiden käsittelemiseksi ja vahvistamalla häirintää ehkäisevää ilmapiiriä. Tämä tapahtuu mm. tiedottamalla lasten ja nuorten vanhemmille lasten turvallisuutta koskevista kysymyksistä luontevana osana muuta tiedottamista esimerkiksi vanhempaintapaamisissa ja varmistamalla, että lapset ja nuoret tietävät, mitä tehdä ja keneen olla yhteydessä, jos tuntee oman turvallisuutensa uhatuksi. Alaikäisten kanssa toimivia työntekijöitä ja vapaaehtoisia rekrytoitaessa, heidät haastatellaan ja heidän taustansa selvitetään. Toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin kirjataan vastuut ja sitoutuminen alaikäisten turvallisuutta koskeviin toimintaohjeisiin. Toiminnassa pyritään siihen, että ryhmässä on aina vähintään kaksi aikuista, esimerkiksi ohjaamassa harrasteryhmiä tai leiritapahtumissa ja pelimatkoilla. Puuttuminen: Jos häirintää tapahtuu Vastuu epäilyjen selvittämisestä on aina yksin aikuisilla, ei lapsella tai nuorella. a) Seuran vastuuhenkilö varmistaa, että toiminnassa mukana olevat ovat tietoisia häirintäepäilyjen ja - tapausten varalle luoduista käytännöistä (tämä ohje). Ikävissäkin tapauksissa on helpompi edetä, kun toimintatavat on yhteisesti sovittu ja ne ovat kaikkien tiedossa. On erittäin tärkeää, että lapset ja nuoret tietävät, keneen he voivat olla yhteydessä. b) Vastuuhenkilö tarkistaa huolellisesti kaikki valitukset ja epäilyt. Niihin suhtaudutaan aina vakavasti. Vaikka kysymyksessä ei olisikaan vakava epäily hyväksikäytöstä, vaan pikemminkin huoli siitä, että aikuisen tai nuoren käyttäytyminen alkaa liukua väärään suuntaan, siihen puututaan. Vastuuhenkilö on yhteydessä osapuoliin ja lapsen tai nuoren vanhempiin. Kun puhutaan sukupuolisesta häirinnästä, puhutaan usein sellaisista tilanteista, joissa ei ole kysymys rikoksesta, vaan asiattomasta käytöksestä. c) Vastuuhenkilö puuttuu rikosepäilyihin välittömästi. Jos on syytä epäillä, että kysymyksessä on rikos eli rikoslaissa mainittu teko, ottaa hän viipymättä yhteyttä poliisiin ja lastensuojeluviranomaiseen. Vastuuhenkilö on yhteydessä myös lapsen tai nuoren vanhempiin. Lastensuojeluviranomaisen on ilmoitettava poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on hänen kasvuympäristössään

kohdistunut rikos. Poliisi selvittää, onko tapahtunut rikos, missä olosuhteissa se on tapahtunut ja keitä asia koskee. d) Hyödynnetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Mahdollisia asiantuntijatahoja ovat kunnan perheneuvola, Sexpo-säätiö, Väestöliiton Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus ja Raiskauskriisikeskus Tukinainen. e) Toimitaan lasten ja nuorten edun mukaisesti. Lasten ja nuorten turvallisuus on tärkeintä. Huolehditaan, että mahdollinen häirintä tai hyväksikäyttö eivät jatku. Mikäli aikuisen käyttäytyminen alkaa liukua väärään suuntaan, se otetaan puheeksi tämän kanssa välittömästi. Mikäli nuoren käyttäytyminen aikuista kohtaan on epäasiallista, asiaan puututaan heti. Jos kyseessä on vakavampi epäily häirinnästä tai hyväksikäytöstä, mahdollisen uhrin ja tekijän välinen kanssakäyminen katkaistaan, kunnes asia on selvitetty. Jos lapsen tai nuoren vanhemmat eivät ole tietoisia tilanteesta, heihin otetaan yhteyttä. Jos teko tai sen yritys täyttää rikoslain kuvauksen, ollaan viipymättä yhteydessä poliisiin ja lastensuojeluviranomaiseen. f) Viestitään selvästi ja totuudenmukaisesti. Varmistetaan, että kaikkia osapuolia, mahdollista epäiltyä, uhria ja uhrin vanhempia kuullaan huolellisesti tapahtuneesta. Huolehditaan siitä, että kaikki osapuolet tietävät, miten valituksen tai epäilyn käsittely etenee toiminnan järjestäjän organisaatiossa ja miten toiminnan järjestäjä on reagoinut asiaan, esimerkiksi tehnyt ilmoituksen lastensuojeluun tai poliisille. Ulospäin viestittäessä huolehditaan sekä mahdollisen uhrin että tekijän oikeusturvasta. Vapaaehtoistehtävien luokittelu rikostaustan selvittämistä varten Silloin kun vapaaehtoistehtävää valittavan henkilön tehtäviin kuuluu alaikäisen opetusta, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa tai muuta yhdessäoloa alaikäisen kanssa vapaaehtoisen henkilökohtaista vuorovaikutusta alaikäisen kanssa; ja vapaaehtoinen hoitaa tehtävää yksin tai sellaisissa olosuhteissa, joissa alaikäisen henkilökohtaista koskemattomuutta ei voida kohtuudella turvata muilla toimilla, kuten toimintaa ohjaavilla menettelytavoilla tai ohjeilla. voidaan valittavan vapaaehtoisen rikostausta selvittää. HauPa:ssa selvitys tehdään joukkueiden vastuuvalmentajien ja joukkueiden ensisijaisten huoltajien osalta. Näissä vapaaehtoistehtävissä tehtävänkuvaus on pääpiirteissään seuraava: Toiminta pitää usein sisällään lasten ja nuorten päivittäistä ohjausta ja valmennusta, yhteisiä kilpailu- ja turnausmatkoja sekä leirejä, joihin kuuluu toisinaan myös yöpymisiä ja pidempiä jaksoja poissa kotoa.

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä Lain soveltamisala Lakia lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä sovelletaan henkilöihin, jotka toimivat vapaaehtoisena lasten parissa. Vapaaehtoistoiminnan järjestäjä on se toimija, jonka nimissä alaikäisille suunnattua toimintaa järjestetään. Vapaaehtoistoiminnan järjestäjä voi olla esimerkiksi rekisteröity yhdistys, säätiö, yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kunta tai uskonnollinen yhdyskunta. Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, johon henkilöt, vapaaehtoiset, osallistuvat, omasta tahdostaan, oman valintansa ja motivaationsa mukaisesti ilman työ- tai virkasuhdetta vapaaehtoistoiminnan järjestäjään. Vapaaehtoisena voidaan lain mukaan kuitenkin pitää myös henkilöitä, jotka hoitavat tehtävää työsuhteessa kolmanteen osapuoleen, mutta hoitavat tehtävää kuitenkin vapaaehtoistoiminnan järjestäjän nimissä tai välittäminä. Laki antaa toiminnan järjestäjälle tietyin edellytyksin mahdollisuuden selvittää vapaaehtoisen rikostausta, mutta kaikista vapaaehtoisista ei tarvitse pyytää rikosrekisteriotetta. Vapaaehtoisten rikostaustan selvittäminen on siis vapaaehtoistehtävän järjestäjän oikeus, velvollisuutta siihen ei ole missään tilanteessa. Toiminnan järjestäjän pitää lapsen edun nimissä arvioida, mitkä vapaaehtoistehtävät ovat sellaisia, joihin valittavan henkilön rikostausta on syytä selvittää. Kysymys on nimenomaan tietyn tyyppisestä tehtävästä, ei siitä kuka henkilö tehtävää hoitaa. Oikeusrekisterikeskus merkitsee rikosrekisteriotteelle tiedot seuraavista rikoksista: Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava teko (pornografiarikos) Seksuaalirikos Henkirikos (tappo, murha, surma) Ihmiskauppa tai törkeä ihmiskauppa Törkeä pahoinpitely Törkeä ryöstö Huumausainerikos Otteelle ei merkitä tietoja muista rikoksista kuin edellä mainituista. Riippumatta siitä, onko otteella merkintöjä tässä tarkoitetuista rikoksista tai toimikielloista vai ei ns. puhdas ote toiminnan järjestäjä tekee itsenäisesti päätöksen vapaaehtoisen rekrytoimisesta. Rekrytointipäätöstä tehtäessä on aina otettava huomioon lasten ja nuorten koskemattomuuden ja turvallisuuden varmistaminen. Vapaaehtoisella voi olla hallussaan esimerkiksi työsuhdetta varten tai opintoihin kuuluvaa työharjoittelua varten saatu rikosrekisteriote, jota hän voi hyödyntää vapaaehtoistehtäviin hakiessaan. jos kaikki otteen pyytämiselle asetetut edellytykset täyttyvät, toiminnan järjestäjä voi pyytää nähtäväksi otteen, jonka vapaaehtoinen on pyytänyt aiemmin muuta tarkoitusta varten Oikeusrekisterikeskukselta. Laissa ei ole määritelty kuinka pitkään ote on voimassa. Ohjeena voidaan pitää, ettei se saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Jos ote on tätä vanhempi, on toiminnan järjestäjällä perusteltu syy hakea uutta otetta Oikeusrekisterikeskukselta.

HauPa:n oikeudesta selvittää vapaaehtoisen rikostaustaa HauPa on lain tarkoittama vapaaehtoistoiminnan järjestäjä ja sillä on oikeus selvittää vapaaehtoisen rikostaustaa. Ao. lakia ei sovelleta työ- tai virkasuhteessa oleviin henkilöihin eikä sellaisiin henkilöihin, joiden kanssa toiminnan järjestäjä on tehnyt toimeksiantosopimuksen ja jotka tekevät työtä ansiotarkoituksessa. Toiminnan järjestäjä voi saada vapaaehtoista koskevan rikosrekisteriotteen vain, jos vapaaehtoinen on antanut kirjallisen suostumuksensa otteen hakemiseen. Suostumuksen voi ilmoittaa tämän ohjeen litteenä olevalla malliasiakirjan mukaisella asiakirjalla (Liite 1), joka liitetään rikosrekisteriotehakemukseen. Suostumuksesta tulee käydä ilmi, että vapaaehtoiselle on kerrottu: a) mitä tarkoitusta varten rikosrekisteriotetta pyydetään b) mitä tietoja rikosrekisteriotteeseen merkitään c) miten rikosrekisteriotetta ja siinä olevia tietoja käsitellään d) toiminnan järjestäjän velvollisuudesta luovuttaa rikosrekisteriote vapaaehtoiselle, jos otetta hakee vapaaehtoistoiminnan järjestäjän toimeksiannosta toinen yhdistys Toiminnan järjestäjä voi selvittää vapaaehtoisen rikostaustan, jos kysymyksessä on tehtävä, johon kuuluu: 1. säännöllisesti ja olennaisesti alaikäisen opetusta, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa tai muuta yhdessäoloa alaikäisen kanssa ja 2. henkilökohtaista vuorovaikutusta alaikäisen kanssa ja 3. tehtävän hoitaminen yksin tai sellaisissa olosuhteissa, joissa alaikäisen henkilökohtaista koskemattomuutta ei voida turvata siitä huolimatta, että toiminnan järjestäjällä on käytössä toimintaa koskeva ohje tai tietty menettelytapa, jolla pyritään turvaamaan lasten henkilökohtainen koskemattomuus. Lisäksi edellytetään, että: 1) toiminnan järjestäjällä on käytössään toimintaansa koskeva ohje tai menettelytapa, jolla turvataan lasten henkilökohtainen koskemattomuus ja 2) toiminnan järjestäjä on ennalta arvioinut, mitkä ovat sellaisia vapaaehtoistehtäviä, joihin valittavan vapaaehtoisen rikostausta on syytä selvittää. Vapaaehtoisen rikostausta voidaan selvittää silloin, kun hänelle on tarkoitus antaa ensimmäistä kertaa jokin tietty, etukäteen yksilöity tehtävä ja silloin, kun henkilön tehtävänkuva on muotoutumassa sellaiseksi, että se täyttää edellä luetellut edellytykset. Rikosrekisteriote voidaan pyytää vain niistä vapaaehtoisista, jotka ovat tulleet mukaan toimintaan 1.5.2014 tai tämän jälkeen tai joiden tehtävänkuva 1.5.2014 jälkeen muuttuu sellaiseksi, että otteen pyytäminen on lain mukaista. Toiminnan järjestäjä voi selvittää myös alaikäisen, 15 vuotta täyttäneen vapaaehtoisen rikostaustan. Toiminnan järjestäjä voi pyytää rikosrekisteriotteen vapaaehtoiselta jo siinä vaiheessa, kun häntä valitaan koulutukseen tai valmennukseen, joka on tehtävän hoitamisen edellytyksenä. Jos koulutuksen tai valmennuksen suorittamisen ja vapaaehtoistehtävän aloittamisen välinen aika on pitkä, toiminnan järjestäjä voi oman harkintansa mukaan selvittää vapaaehtoisen rikostaustan uudelleen. Ei kuitenkaan silloin, jos edellinen ote on annettu alle 6 kuukautta aiemmin. Rikostaustaotteella ei ole säädettyä voimassaoloaikaa. Uusien otteiden pyytämisessä tulee käyttää harkintaa. Kun toiminnan järjestäjä hakee vapaaehtoista laissa tarkoitettuihin tehtäviin, sen on ilmoitettava, että vapaaehtoisen rikostausta on tarkoitus selvittää.

Miten rikosrekisteriotetta haetaan ja miten sitä käsitellään HauPa vapaaehtoistoiminnan järjestäjänä hakee rikosrekisteriotetta kirjallisesti. Tämä tapahtuu valmentajasopimusta tehtäessä valmentajan ja seuran välillä sekä huoltajan osalta huoltajan tullessa nimitetyksi joukkueeseen huoimoiden edellisen kappaleen asettamat rajoitukset. Oikeusrekisterikeskuksen verkkosivulta www.oikeusrekisterikeskus.fi/lomakkeet löytyy tulostettava ja sähköisesti täytettävä hakulomake. Otteen voi myös tilata täyttämällä ja lähettämällä sähköisen hakemuksen Suomi.fi-palvelun kautta ja liittämällä mukaan vapaaehtoisen suostumus. Oikeusrekisterikeskus suosittelee sähköistä hakemista Suomi.fi- palvelun kautta. Otetta ei voi tilata puhelimitse. Kaikki hakemukseen liittyvät asiakirjat ja liitteet pitää lähettää Oikeusrekisterikeskukselle samassa lähetyksessä, joko sähköisesti tai kirjekuoressa. Jos lähetykset toimitetaan erikseen, samaan hakemukseen kuuluvat eri liitteet ja lähetyksen osat voivat joutua erilleen. Tämä viivästyttää käsittelyä ja aiheuttaa ylimääräistä työtä hakijalle ja Oikeusrekisterikeskukselle. Jos hakemuksia on useita, esimerkiksi koulutus- tai kurssivalintojen yhteydessä, voidaan kaikki hakemukset liittää samaan lähetykseen. Oikeusrekisterikeskuksen hakemuslomakkeella ilmoitetaan muun muassa seuraavat tiedot: Vapaaehtoistehtävän järjestäjän nimi ja rekisteröintitunnus Vapaaehtoistoiminnan järjestäjän nimi ilmoitetaan aina hakemuksessa. Haukiputaan Pallo ry. Rekisteröintitunnus 162.720 Toiminnan järjestäjän yhteyshenkilö Haukiputaan Pallon yhtyeshenkilö on ensisijaisesti valmennuspäällikkö ja toissijaisesti seuran puheenjohtaja. Vapaaehtoisen henkilötunnus Ellei hakijalle ole annettu suomalaista henkilötunnusta, ilmoitetaan vapaaehtoisen syntymäaika ja -paikka, kotikunta, yhteystiedot, kansalaisuus ja ammatti. Vapaaehtoistehtävä, jota varten ote tilataan Tehtävänkuvauksen pitää olla sellainen, että viranomainen pystyy sen perusteella arvioimaan, onko vapaaehtoistehtävän järjestäjällä lakiin perustuva oikeus pyytää rikosrekisteriotetta. Tehtävältä vaadittavat edellytykset on kuvattu tässä aiemmin tässä ohjeessa ja toiminnan järjestäjä antaa lomakkeella tiedot vapaaehtoistehtävästä. Ohje tai suunnitelma alaikäisen koskemattomuuden turvaaviksi toimiksi Hakija ilmoittaa onko toiminnan järjestäjällä käytössä ohje tai suunnitelma, jolla turvataan alaikäisten koskemattomuus. Ohjeen tai suunnitelman nimi, hyväksymispäivä ja hyväksyjä Toiminnan järjestäjän on annettava hakemuksessa tai sen liitteenä tiivis kirjallinen kuvaus lasten turvallisuutta edistävistä toimista ja siitä, milloin ja minkälaisessa menettelyssä ne on hyväksytty otettavaksi käyttöön. Otteen vastaanottaa ja tarkistaa toiminnan järjestäjän vastuuhenkilö, joka on päättämässä annetaanko vapaaehtoiselle kysymyksessä oleva tehtävä vai ei. Otteelta ilmeneviä tietoja ei saa ilmaista kenellekään muulle, ei toiminnan järjestäjän toiminnassa mukana olevalle eikä ulkopuoliselle. Henkilöllä on vaitiolovelvollisuus. Tietoja ei saa ilmaista sen jälkeenkään, kun henkilö ei enää ole siinä tehtävässä, jossa hän on tiedon saanut. Vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta voi seurata rikoslain mukainen rangaistus.

HauPa ei tee vapaaehtoisen henkilötietoihin muita merkintöjä kuin tiedon siitä, että rikosrekisteriote on tarkistettu sekä otteen päiväyksen. Vapaaehtoisen henkilötietoihin ei tehdä merkintää siitä, onko otteelle merkitty rikostietoja vai ei. Toiminnan järjestäjä luovuttaa otteen vapaaehtoiselle heti, kun ote on tarkistettu Alla on esimerkki Maija Meikäläisen henkilötiedoista sen jälkeen, kun toiminnan järjestäjä on tarkistanut Maijan rikosrekisteriotteen. Maija Meikäläinen, ote tarkistettu 16.6.2014, otteen päiväys 13.6.2014. Otteen luovuttaminen vapaaehtoiselle tarkistuksen jälkeen tai hävittäminen Jos vapaaehtoinen ei tule kohtuullisen ajan kuluessa noutamaan toiminnan järjestäjälle lähetettyä rikosrekisteriotetta, ote hävitetään luotettavalla tavalla, esimerkiksi silppuamalla. Neljän viikon aikaa voidaan pitää ohjeellisena kohtuullisena aikana. Otteen voi vapaaehtoisen omasta pyynnöstä postittaa hänen ilmoittamaansa osoitteeseen, mutta sitä ei toimiteta vapaaehtoiselle sähköpostitse. Toiminnan järjestäjä voi ennen otteen hävittämistä tai postittamista merkitä sallitut tiedot vapaaehtoisen nimen, otteen tarkistamisen päiväyksen ja otteen päiväyksen rekisteriinsä. Tarkempaa tietoa lain sisällöstä ja soveltamisedellytyksistä löytyy: Työ- ja elinkeinoministeriön oppaasta Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) ja laki rikosrekisterilain 6 ja 7 :n muuttamisesta (505/2002) (http://www.tem.fi/files/18205/temesite_lasten_kanssa_tyoskentelevien_rikostausta_ fi.pdf) sekä opetushallituksen oppaasta SORA-säädösten ja -määräysten toimeenpanosta ammattikoulutuksessa (http://oph.fi/download/148884_koulutuksen_jarjestajille_ keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf ) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020504 ) Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (148/2014) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140148

Liite 1 VAPAAEHTOISEN SUOSTUMUS Tämä suostumus perustuu lakiin lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä. Vapaaehtoisen tulee antaa suostumuksensa siihen, että vapaaehtoistoiminnan järjestäjä voi hakea laissa tarkoitetun vapaaehtoista koskevan rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskukselta. Toiminnan järjestäjä: Vapaaehtoinen: Haukiputaan Pallo ry NIMI Annan suostumukseni rikosrekisteriotteen hakemiseen. [ ] (Tämä kohta rastitetaan aina, jos suostumus annetaan) Minulle on annettu ennen tämän suostumuksen antamista tieto seuraavista asioista: rikosrekisteriote pyydetään vapaaehtoistehtävän järjestäjän tarkastettavaksi alaikäisten henkilökohtaisen koskemattomuuden turvaamiseksi otteeseen merkitään tiedot tietyistä seksuaali-, väkivalta- ja huumausainerikoksista vapaaehtoistehtävän järjestäjän on luovutettava ote minulle välittömästi tarkastamisen jälkeen Paikka ja aika: Haukiputaan Pallo ry Valmennuspäällikkö vapaaehtoinen NIMI