4 /1000 -aloite. Maaperä takaamaan ruokaturvaa ja hillitsemään ilmastonmuuutosta

Samankaltaiset tiedostot
R U K A. ratkaisijana

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

7672/19 tih/msu/si 1 LIFE.1.B

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Luomuliiton ympäristöstrategia

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Sustainable intensification in agriculture

WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA

Pellon hiilivarannon kasvattaminen. Laura Höijer, Sisältöjohtaja, BSAG

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Ilmastopolitiikka, FICCA ja IPCC:n synteesiraportti. Mikael Hildén SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en)

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE v

Kuntien rooli vesitaloudessa

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

3) vahvistaa eduskunnan ja yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikan suunnitteluun.

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Maailman metsät paljon vartijana

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra

Ruoka ja ilmastonmuutos

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna,

Metsähallitus Luontopalvelut

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

LUONNOS: PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta

Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Lataa Ilmastonmuutos käytännössä. Lataa

12950/17 eho/sj/pt 1 DG B 2B

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta?

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Biohiili Suomessa Esko Salo Varapuheenjohtaja Suomen Biohiiliyhdistys Väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopiston kauppakoreakoulu

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Maaperän hiilen muutosten seuranta sekä vaikutukset ympäristöön ja viljelyyn

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Transkriptio:

4 /1000 -aloite Maaperä takaamaan ruokaturvaa ja hillitsemään ilmastonmuuutosta Vankkaan tieteelliseen tutkimukseen ja konkreettisiin käytännön toimiin perustuva 4/1000-aloite pyrkii osoittamaan, että ruokaturva ja taistelu ilmastonmuutosta vastaan tukevat toisiaan ja että viljelykäytännöillä voidaan vaikuttaa niihin. Aloite on osa Lima-Pariisi-toimintaohjelmaa. Se koostuu suosituksista eri sidosryhmille ja sitä tukee laaja tutkimusohjelma. Ranskalainen aloite mukana jo iso joukko tukijoita

Miksi 4/1000-aloite on tärkeä? Maaperän hiilivarastojen kasvattaminen neljällä promillella vuodessa pysäyttäisi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun. Tästä myös tulee aloitteen nimi: 4/1000, neljä promillea. Tämä kasvutaso ei ole ohjeellinen tavoite kaikille maille, vaan sen tarkoituksena on näyttää, että jopa pieni kasvu maatalousmaan (mukaan luettuina niittyjen ja laidunmaiden) ja metsien maaperän hiilivarastoissa voi parantaa merkittävästi maaperän viljavuutta ja maatalouden tuottavuutta sekä auttaa saavuttamaan pitkän aikavälin tavoitteen maapallon lämpötilan nousun pysäyttämisestä +1,5/2 asteeseen. Jos lämpötila nousee tätä enemmän, ilmastonmuutoksen aiheuttamat seuraukset olisivat laajuudeltaan merkittäviä. Tämä aloite on tarkoitettu tukemaan muita välttämättömiä toimia, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasuja maailmanlaajuisesti ja yleisesti. Pascal Xicluna Min_Agri Tärkein tavoite: maaperän avulla ruokaturvan takaaminen viljelymaiden Faktat Maaperän köyhtyminen uhkaa yli 40 %:a maapallon maa-alueista. Ilmastonmuutos kiihdyttää tätä köyhtymistä ja uhkaa ruokaturvaa. Maaperän köyhtymisellä on tuhoisia vaikutuksia ruokaturvaan ja perheviljelyyn. Ilmastonmuutoksen edetessä maapallon edellytykset ruokkia 9,5 miljardia ihmistä vuonna 2050 riippuvat erityisesti siitä, miten elinvoimaisena maaperä saadaan pysymään, sillä maaperän kunnolla on suuri vaikutus maataloustuotantoon. Maaperän kuntoa kuvaa parhaiten sen sisältämän orgaanisen aineksen määrä. Tasaisesti tuottava maaperä auttaa maanviljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Maaperän orgaaninen aines, joka koostuu lähinnä hiilestä, on osa neljää tärkeää ekosysteemipalvelua, joita ovat maaperän eroosionkestävyys, maaperän kyky pidättää vettä, maaperän viljavuus ja maaperän biodiversiteetti. Pienilläkin maaperän hiilivaraston muutoksilla on suuri vaikutus niin maatalouden tuottavuuteen kuin kasvihuonekaasujen maailmanlaajuiseen kiertoon. Merkittävimpiä haasteita maapallon tulevaisuuden kannalta ovat ruokaturva, ruokajärjestelmien ja väestön sopeuttaminen ilmastonmuutokseen sekä ihmisen aiheuttamien päästöjen vähentäminen. Näihin haasteisiin voidaan vastata ennen kaikkea sitomalla orgaanista hiiltä maaperään, elvyttämällä ja parantamalla viljelymaiden kasvukuntoa sekä kaiken kaikkiaan maaperän hiilipitoisuutta nostamalla. Konkreettisia ratkaisuja on jo olemassa. sivu 2

T.Brévault Cirad Kunnianhimoinen tavoite: Maaperä takaamaan ruokaturvaa ja torjumaan ilmastonmuutosta Neljän promillen aloitteen tavoitteena on parantaa ruokaturvaa ja hillitä ilmastonmuutosta. Aloitteella pyritään lisäämään orgaanisen aineksen määrää maaperässä sekä edistämään hiilen sitomista maaperään. Tähän tavoitteeseen pyritään ottamalla käyttöön paikallisiin ympäristöolosuhteisiin sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen sopeutettuja maatalouskäytäntöjä. Tällaisia käytäntöjä ovat agroekologia, peltometsäviljely, maan kasvukuntoa ylläpitävä viljely ja maisemanhoito. Aloitteen myötä viljelijät sitoutuvat kehittämään toimintaansa kohti tuottavampaa ja kannattavampaa maataloutta, joka perustuu maan ja maaperän asianmukaiseen hoitoon, työpaikkojen ja tulolähteiden luomiseen sekä kestävän kehityksen tukemiseen. Neljän promillen aloite on osa Lima-Pariisi-toimintaohjelmaa. Aloitteen tavoitteena on maaperän köyhtymisen pysäyttäminen. Toimijat sitoutuvat siihen, että mahdollisimman suurta osaa viljelyalasta hoidetaan niin, että maaperän hiilipitoisuutta voidaan ylläpitää tai kasvattaa. Lisäksi käytännöillä suojellaan viljelymaita, joiden hiilipitoisuus on jo nykyisellään riittävä. Kukin viljelijä sitoutuu yhteen tavoitteeseen sekä sitä tukeviin toimiin, joita ovat esimerkiksi maaperän hiilivarantojen suojelu ja siihen liittyvät toimenpiteet, kuten indeksivakuutukset ja maksulliset ekosysteemipalvelut. Toimijat sitoutuvat myös sovittuun aikatauluun ja riittävien resurssien luomiseen. Aloite on vahva kannanotto maataloussektorin mahdollisuuksista edistää kansantalouksien hiilineutraaliutta pitkällä aikavälillä. sivu 3

Cheick Saidou Min_Agri V. Alary Cirad J. Bouyer Cirad

Mikä on 4/1000-aloitteen lisäarvo? Neljän promillen aloitteen konkreettisena tavoitteena on auttaa kehittämään käytännön toimintatapoja maanviljelijöille ja karjankasvattajille, jotka kärsivät maaperän köyhtymisestä ensimmäisinä. Tällaisista toimintatavoista on hyötyä koko maapallon väestölle. Neljän promillen aloitteeseen osallistuu useita eri sidosryhmiä. Aloite on jaettu kahteen toimintaohjelmaan: Ensimmäisen toimintaohjelman tavoitteena on parantaa maaperän kykyä varastoida hiiltä. Ohjelma on tarkoitettu valtiollisille ja valtiosta riippumattomille toimijoille, ja se auttaa vähentämään köyhyyttä ja ruokaturvattomuutta. Samalla voidaan edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja päästöjen vähentämistä seuraavien keinojen avulla: Otetaan käyttöön paikallisia maatalouskäytäntöjä ja ympäristönhoitomenetelmiä, jotka edistävät maaperän kunnostamista, orgaanisten hiilivarantojen kasvua ja suojelua sekä luonnon monimuotoisuutta. Käynnistetään edellä mainittuja maatalouskäytäntöjä edistäviä koulutus- ja tiedotusohjelmia. Rahoitetaan maaperän hiilivarastojen palauttamista, parantamista ja/tai suojelua koskevia hankkeita. Kehitetään ja otetaan käyttöön aloitetta tukevia julkisen vallan ohjauskeinoja. Kehitetään maaperää säästävien maataloustuotteiden toimitusketjuja. Toinen toimintaohjelma tähtää kansainvälisen tutkimuksen ja tieteellisen yhteistyön kehittämiseen. Sen pääteemana on maaperän hiili ruokaturvan takaajana. Ohjelma on jaettu neljään tieteelliseen alakohtaan: Maaperän hiilensidontamekanismien tutkiminen ja sen hiilenvarastointikyvyn arviointi alue- ja järjestelmäkohtaisesti Maaperän kannalta hyvien viljelykäytäntöjen tehokkuuden sekä niiden hiilidioksidin sitomista ja muita tuotanto- ja säätelypalveluja koskevien vaikutusten arviointi Uudistusten tukeminen ja niihin kannustaminen asianmukaisen politiikan avulla Maaperän hiilivarastojen muutosten arviointi ja seuranta etenkin viljelijöitä varten. Jotta kaikkien sidosryhmien yhteinen toiminta johtaisi toivottuihin tuloksiin ja jotta maataloussektori voisi osallistua ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ruokaturvaan ja päästöjen vähentämiseen, tarvitaan uutta rahoitusta ja tarkoituksenmukaista kehityspolitiikkaa. Tämä aloite auttaa myös saavuttamaan sellaisia tavoitteita, jotka ovat yhteisiä kolmelle Rion sopimukselle - YK:n ilmastonmuutoskonventille (UNFCCC), YK:n aavikoitumissopimukselle (UNCCD) ja biodiversiteettisopimukselle (CBD) - sekä kansainvälisen ruokaturvakomitean (CFS), Global Soil Partnershipin (GSP) ja kestävän kehityksen tavoitteille. Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi nämä kestävän kehityksen tavoitteet syyskuussa 2015. Neljän promillen aloitteen periaatteet ovat World Soil Charter (1988/2015) -peruskirjan mukaiset. Aloitteen seuranta: aloitteen yhteistyökumppanit ilmoittavat toimenpiteistä, joihin ne sitoutuvat, sekä saavutetuista tuloksista siihen tarkoitetulla sivustolla. Aloitteen toteutumista seurataan niin, että järjestetään säännöllisin väliajoin kokoontumisia, joissa on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja jakaa hyviä käytänteitä. sivu 5

Miten voi osallistua? Valtiot ja paikalliset yhteisöt voivat esimerkiksi Järjestää maanviljelijöille ja maatalouden kehityskonsulteille koulutusohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa orgaanisen aineksen pitoisuutta maaperässä. Suosia aloitetta tukevaa politiikkaa erityisesti kestävään maaperänhoitoon ja maan hallintaoikeuksiin liittyvissä päätöksissä esimerkiksi ottamalla huomioon Maailman ruokaturvakomitean maanomistuksen, kalavesien ja metsien vastuullista hallintoa koskevan vapaaehtoisesti noudatettavan ohjeiston (2012) Rahoittaa neljän promillen aloitteeseen liittyvien kehitys- tai tutkimushankkeiden käynnistämistä Pyrkiä suosimaan julkisen sektorin hankinnoissa sellaisia maataloustuotteita, jotka on tuotettu maaperää suojellen. Rahoittajat ja yksityiset säätiöt voivat osallistua Pyrkimällä tukemaan sellaisia kehityshankkeita, joiden avulla voidaan levittää ja ottaa käyttöön maaperän orgaanisen aineksen määrää lisääviä ja maatalousmaan köyhtymistä ehkäiseviä viljelykäytäntöjä. Rahoittamalla koulutus- ja tiedotushankkeita, tutkimus- ja kehityshankkeita tai MRV-järjestelmien käyttöönottoa. Tutkimusalan toimijat, erityisesti kansainvälistä yhteistyötä tekevät toimijat, voivat kehittää ja koordinoida tutkimustoimintaa neljällä edellä esitetyllä painopistealueella. Yksityiset yritykset voivat osallistua Suosimalla tuotteita, jotka on valmistettu maaperän hiilivarastoja säästävillä tuotantotavoilla, samaan tapaan kuin jo nyt suositaan metsäkatoa estäviä tuotantotapoja. Tukemalla viljelymaiden maaperän kunnostusja suojeluhankkeita taloudellisesti. Ammatilliset järjestöt (maatalous-, yrittäjäjärjestöt jne.) voivat kannustaa suosimaan uusia viljelykäytäntöjä, joilla voidaan sitoa maaperään enemmän hiiltä. Tällaisia samalla maan viljavuutta ja kestävyyttä lisääviä toimia voidaan toteuttaa yhteistyössä tutkimus- ja kehitysalan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kansalaisjärjestöillä on ratkaiseva rooli hyvien toimintatapojen tunnistamisessa, mukauttamisessa ja levittämisessä. Kansalaisjärjestöjen on myös varmistettava yhdessä tutkimus- ja kehittämistyön toimijoiden ja maatalousalan toimialajärjestöjen kanssa, että toimintatavat vastaavat tuottajien odotuksia. sivu 6

Merkkipaaluja 16.9.2015 Kansainvälinen konferenssi Maatalous ja viljelymaat ruokaturvan ja ilmastonmuutoksen haasteiden edessä: julkinen politiikka ja käytännöt - OECD Thinkstock 12.-15.10.2015 Maailman ruokaturvakomitean kokous Roomassa - FAO 12.-23.10.2015 COP12-konferenssi, YK:n aavikoitumissopimuksen 12. osapuolikokous Ankarassa 1.12.2015 COP21-ilmastokokous Pariisissa: aloitteen virallinen käynnistäminen kaikkien toimijoiden yhteisen julistuksen allekirjoituksella Tärkeitä lukuja Pascal Xicluna Min_Agri 24 % maailman maaperästä on jossain määrin köyhtynyttä. Lähes puolet köyhtyneestä maaperästä on viljelymaata. [Lähde: Bai et al., 2013] Maaperän orgaaniseen ainekseen on varastoituneena 1 500 miljardia tonnia hiiltä, mikä on yli kaksinkertainen määrä ilmakehän hiilidioksidiin verrattuna [Lähde: IPCC, 2013] Maatalousmaahan (viljeltyyn ja laidunmaahan) voitaisiin varastoida vuosittain 1,2 miljardia tonnia hiiltä, mikä tarkoittaa varastointiastetta, joka vastaa noin neljän promillen osuutta maan pintakerroksesta [Lähde: IPCC, 2014]. Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa voitaisiin tuottaa vuosittain 24/40 miljoonaa tonnia enemmän viljaa lisäämällä tonni orgaanista ainesta hehtaarille [Lal, 2006]. M. Raunet Cirad 1,2 miljardia dollaria vähemmän tuottoa [FAO, 2006]. sivu 7

Kuka voi osallistua? Kaikki valtiot, alueelliset yhteisöt, yritykset, toimialajärjestöt, kansalaisjärjestöt ja tutkimuslaitokset Miten voi osallistua? 1Rekisteröitymällä osoitteessa 4p1000.dgpe@agriculture.gouv.fr 2 Tiedottamalla projektista internetsivuilla: http://climateaction.unfccc.int jolloin se otetaan mukaan COP21-ilmastokokouksen toimintasuunnitelmaan Thinkstock Käännös: Turun yliopiston opiskelijat Anni Kivioja, Elli Kostiainen, Henrietta Lastunen ja Outi Pinomaa Outi Veivon ohjauksessa (kevät 2016). Lue lisää www.4pour1000.tumblr.com