Helatorstai 2017 kevätjuhlat

Samankaltaiset tiedostot
Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset x oppitunti (kaksoistunti tai / ) Ryhmäkeskustelu 11.

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

lähetys- ja kansainvälisen työn sihteeri Anja Mäkinen kirpputorin vapaaehtoinen Marja-Riitta Vaitti kirpputorin vapaaehtoinen

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia. Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Tervetuloa rakentamaan omaa seurakuntaasi ja Kristuksen kirkkoa!

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Nainen ja seksuaalisuus

Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI. Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Juontajan opas. Sisällys

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Kohtaava ystävyysseurakuntatoiminta. Työversio Turun Kirkkopäivien ystävyysseurakuntaseminaariin palautetta ja jatkokehittelyä varten

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

Seurakunnan strategia ja kuinka sitä ajetaan

Tikkurilan seurakunnassa

Usko. Elämä. Yhteys.

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Kristuksen kaksiluonto-oppi

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät lapyska hertsikansrk

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Tervetuloa Olarin seurakunnan. Rippikouluun 2018

KERHOT TIISTAI: MAANANTAI: KOKKIKERHO luokkalaisille tiistaisin klo Temppeliaukion kirkon kerhotilat, Temppelikatu 16 B

Mitä Jumala voi tehdä. yhden papin kautta. kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön?

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen kuukauden viimeisenä perjantaina.

Lataa Keventäjä hallitsee syömistä - Anette Palssa. Lataa

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Strategiatyö Viitasaaren seurakunnassa

Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

K a s v a m me y h d e s sä L A P S I- J A P E R H E D I A K O N I A

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Me lähdemme Herran huoneeseen

Tekemistä varhaiskasvatukseen

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Mies ja seksuaalisuus

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

Yhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely Kotka. Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti

YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

MERI-PORIN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Meri-Porin seurakuntaneuvosto 9/ klo

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA

3/27 Vuoden 2018 ( ) Toiminta-ja taloussuunnitelman linjaukset ja työstäminen

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.

Keliakialiiton palvelut yhdistyksille. Vapaaehtoisten webinaari

Transkriptio:

Helatorstai 2017 kevätjuhlat Kesän kynnyksellä 2017 koko Suomi ja ulkosuomalaisyhteisöt juhlivat. Helatorstaista 25.5.2017 rakennetaan yhdessä monien juhlien kokonaisuus. Helatorstaina voidaan syödä ja laulaa yhdessä, istuttaa omenapuita tai tehdä jotain aivan muuta. Miten sinun paikkakuntasi on mukana? Kevätjuhlan aika Kevään ja kesän taite on juhlan ja uuteen vaiheeseen valmistautumisen aikaa. Pitkä talvi on takana, ja luonto puhkeaa elämään. Kouluissa vietetään kevätjuhlia ja valmistujaisia. Rippikoululaiset ja isoset valmistautuvat lähestyvän kesän leireihin. Vuoden 2017 helatorstaijuhlat jatkavat keväisten juhlien perinnettä. Ne voivat myös synnyttää uusia perinteitä. Kenties vuosi 2017 opettaa meidät juhlimaan helatorstaita uudella tavalla. Pyhä arjessa Helatorstai on pyhä keskellä viikkoa. Joskus arkea ja pyhää pidetään toistensa vastakohtina. Sunnuntai on pyhä ja muut päivät arkea. Helatorstai muistuttaa siitä, että pyhä elää keskellä arkea. Helatorstaina kerrotaan Jeesuksen Kristuksen taivaaseenastumisesta. Taivaaseen astunut Kristus on Pyhän Henkensä kautta sanassa ja sakramenteissa läsnä seurakuntansa keskellä. Kristuksen läsnäolo arjessa on armoa. Ihminen ei jää yksin. Armo on tarkoitettu elettäväksi todeksi yhdessä. Jumalan rakkaus herättää armollisuuteen toisia ihmisiä kohtaan. 1

Yhteinen juhla Yhteinen juhla suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Paikkakunnan toimijat kristilliset yhteisöt, kunta, järjestöt, yhdistykset, yritykset ja muut tahot kutsutaan alusta asti yhteiseen pöytään miettimään, miten helatorstaista 2017 saadaan mahdollisimman monelle sopiva, paikallisin voimin syntyvä, paikallisväriä heijastava, matalan kynnyksen yhteinen juhla, johon monenlaisten ihmisten on hyvä tulla. Kellojen soitto Helatorstai on kristityille tärkeä juhlapäivä. Monet kirkot ja kristilliset yhteisöt viettävät aamupäivän kirkossa. Monissa evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa helatorstain messussa siunataan isoset kesän tehtäviin. Puolen päivän aikaan kutsutaan kaikkia kirkkoja soittamaan kellojaan. Tästä kellojen soitosta alkaa yhteinen juhla. Paikalliset perinteet Ehkä paikkakunnallasi on jo vakiintunut tapa viettää helatorstaita. Sen varaan kannattaa rakentaa vuonna 2017. Vanhalle pohjalle rakennettaessa on hyvä miettiä, mitä uutta vuosi 2017 voisi tuoda perinteisiin. Kutsutaanko esimerkiksi mukaan aiempaa enemmän ihmisiä ja miten se tehdään? Kolme mallia Seuraavaksi esitellään kolme juhlamallia ja vinkkejä juhlien järjestämiseen. Malleja voi yhdistellä toisiinsa ja muihin ideoihin. Minkälaiset yhdistelmät sopivat erityisen hyvin teidän paikkakuntanne olosuhteisiin? Suuri Pöytä Yhdessä syöminen on juhlaa. Helatorstaina syödään yhdessä suurella joukolla, lauletaan yhdessä ja kuunnellaan pöytäpuheita. Juhla järjestetään paikassa, johon on helppo tulla ja jossa suuri joukko mahtuu syömään. Edullisin vaihtoehto on juhlan järjestäminen niin sanottuina nyyttikesteinä siten, että ruokailijat tuovat itse ruokansa. Kallein ja monen juhlijan kannalta vetävin malli on sellainen, jossa paikkakunnan eri toimijoiden yhteistyöllä tarjotaan juhlijoille ilmainen ateria. Syömisen ohessa voidaan laulaa yhteislauluja tai nauttia musiikkiesityksistä. Ihmisiä voidaan kutsua pitämään juhlien ilmapiiriin sopivia pöytäpuheita. Lapsille on hyvä järjestää syömisen oheen askartelua tai muuta toimintaa. Vinkki: ELO-säätiön Syödään yhdessä -hanke tuottaa virikemateriaalia tukemaan yhteistä syömistä vuodelle 2017. http://www.elo-saatio.fi/syodaan-yhdessa Vinkki: Etsi ruokailuun diakonista ulottuvuutta. 2

Omenapuiden istuttaminen Omenapuun istuttaminen on toivon symboli. Puun istuttaminen kertoo uskosta tulevaisuuteen. Puun istuttaminen kertoo myös ihmisen vastuusta luomakuntaa kohtaan. Helatorstaijuhlien yhteydessä istutetaan yksi tai useampi omenapuu paikkakunnan asukkaiden kannalta merkitykselliseen paikkaan: keskeiseen puistoon, koulun, kirkon tai kunnantalon pihalle tai muuhun yhdessä pohdittuun paikkaan. Istuttamisen yhteyteen voidaan rakentaa kansanjuhla, jossa on tarjolla monenlaista toimintaa ja esityksiä sekä kenties omenateemaan sopivaa tarjoilua. Omenapuiden istuttaminen sopii hyvin yhteen edellä esitetyn ruokailuidean kanssa. Omenapuun sijasta voidaan istuttaa joku paremmin paikallisiin olosuhteisiin tai paikallisväriin sopiva kasvi. Vinkki: Tee puiden istutuksesta ja siihen liittyvästä piknikistä vuosittainen, ekumeeninen perinne. Näin paikasta tulee vuosi vuodelta merkityksellisempi. Helahulinat Invalidiliitto on tuottanut yhdessä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa Helahulinat-konseptin. Helahulinat tarjoavat mahdollisuuden yhteiseen vuorovaikutukseen, liikkumiseen ja juhlaan ihmisille ikään ja kulkutapaan katsomatta. Helahulinat-materiaaliin voit tutustua osoitteessa: http://pienionsuurin.fi/wp-content/uploads/2015/11/saavu-liikkuva-seurakunta-helahulinat-pdf.pdf Käytännön vinkkejä Yhteistyön rakentaminen: Juhlien luonteeseen sopii ajatusten ja ideoiden jakaminen. Kevään 2016 aikana keskustellaan paikkakunnan eri toimijoiden kanssa vuoden 2017 helatorstaijuhlien järjestämisestä. Mukaan kutsutaan avoimesti mahdollisimman monia tahoja: esimerkiksi kunta, urheiluseurat, kansalaisjärjestöt, yritykset, koulut ja oppilaitokset, seurakunnat ja kristilliset yhteisöt, sekä muiden uskontojen yhteisöt. Seurakunnissa projektia valmistellaan laajapohjaisesti: Kaikkien työalojen, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten seurakuntalaisten on hyvä osallistua suunnitteluun alusta asti. Jos yhteistyöaloite on evankelis-luterilaisessa seurakunnassa, yhteistyötahojen kutsumista voidaan miettiä siten, että jokainen alue tai työala pohtii kolmesta viiteen kutsuttavaa yhteistyötahoa. Yhteistyökutsussa on syytä korostaa yhdessä tekemistä alusta asti. Kutsun sisältö ei ole: Tulkaa meille vaan: Tulkaa, suunnitellaan yhdessä! Organisoituminen: Alussa tutustutaan mahdollisuuksiin ja sovitaan, millaisilla resursseilla juhlia lähdetään rakentamaan, miten vastuuta jaetaan ja niin edespäin. Laajapohjainen talkootyö ja vapaaehtoisuus tekevät juhlista yhteiset. Löytyisikö juhlahanketta johtamaan vapaaehtoinen tai vapaaehtoisten tiimi? 3

Juhlien malli: Juhlia voidaan lähteä suunnittelemaan mahdollisten paikallisten perinteiden tai edellä esitettyjen mallien pohjalta. Paikallisväriä on hyvä etsiä ja tukea. Musiikkiryhmiä löytyy esimerkiksi musiikki- ja kansalaisopistoista, kouluista ja seurakunnista. Paikkakunnan teatteriryhmät, tanssikoulut ja vastaavat voivat antaa oman panoksensa esityksiin. Lasten ja nuorten osallistuminen ohjelmaan antaa juhlille paljon ja sitouttaa vanhempia ja isovanhempia mukaan. Paikallisen perinteen mukainen, paikallisten tuottajien raaka-aineista valmistettu ruoka antaa yhdessä syömiselle oman sisältönsä. Paikka: Tien juhliin on syytä olla helppo: liikenneyhteyksien tai kuljetusten on syytä olla sujuvia, ja paikan on syytä olla esteetön. Voisivatko vapaaehtoiset tai vaikkapa joku yhteisö tukea ihmisten liikkumista paikalle? Voisiko matkasta saada osan juhlia, esimerkiksi järjestämällä yhteisen kulkueen tai pyöräretken juhliin? Ulkoilmajuhlat sopivat ajatukseen keväisestä juhlinnasta tosin sään suhteen on oltava realisti. Viestintä: Merkkivuoden helatorstaita mainostetaan valtakunnallisesti. Valtakunnalliselle viestille tulee löytää paikallinen muoto. Mitkä ovat paikkakuntasi keskeisimmät kanavat ihmisten tavoittamiselle? Millaiseen juhlaan ihmisiä kutsutaan mukaan? Missä määrin keskitytään yksittäisten ihmisten kutsumiseen, missä määrin yhteisöjen? Tapahtuman viestinnässä on syytä käyttää sosiaalista mediaa. Sosiaalisessa mediassa voidaan juhlien tarinaa luoda suunnittelusta asti. Esimerkiksi Facebook-tapahtumasivulla voidaan sitouttaa ihmisiä osallistumaan. Millainen on helatorstaijuhlien tarina paikkakunnallasi? Ennakkoilmoittautuminen vai ei? Yhteisen syömisen ympärille järjestettävissä juhlissa ja joissain muissa juhlien malleissa tulee pohtia ilmoittautumisen tarpeellisuutta. Ennakkoilmoittautuminen helpottaa arvioimaan mm. ruoan ja tilan tarvetta. Ilmoittautuminen voi myös sitouttaa juhlijoita. Toisaalta ilmoittautumisen puuttuminen lisää spontaaniuden tuntua. Etsitäänkö tapahtumalle sponsoreita? Sponsorit voivat tehdä mahdolliseksi esimerkiksi maksuttoman ruokailun järjestämisen. Löytyisikö paikkakunnalta yrityksiä ja yhteisöjä, jotka haluaisivat olla mukana tukemassa yhteistä juhlaa? Valtakunnallinen markkinointi: Reformaation merkkivuoden Armoa 2017! -hanke pitää esillä helatorstaitapahtumaa ja tuottaa paikallisten toimijoiden käyttöön viestintämateriaalia. Se löytyy osoitteesta: sakasti.evl.fi/armoa2017 alasivulta Viestintä ja materiaalit. 4

Materiaalin tuottanut työryhmä: Jukka Helin (puheenjohtaja), Ann-Mari Audas-Willman, Saara Hietava, Leena Koski, Jussi Laine, Jarkko Maukonen, Sari Solismaa, Ari Tähkäpää, Timo-Matti Haapiainen (sihteeri) 5