Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tausta-aineisto kaupunginhallitukselle 5.10.2016
Johdanto Kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, hyväksyttiin valtionpäämiestasolla YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa syyskuussa 2015. Se on valtioita poliittisesti sitova asiakirja. Suomessa Agenda 2030a toteutetaan monin eri keinoin ja esimerkiksi Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen kautta. Yhteiskuntasitoumuksessa eri tahot antavat konkreettisia, uutta luovia toimenpidesitoumuksia yhteisten kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden toteuttamiseksi. (Lisätietoa myöhemmin tässä esityksessä.) Sitoumuksessa on kyse kansainvälisesti kiitosta saaneesta konseptista ja sitoumuksen laatimiseen on olemassa kansallista painetta. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus tarjoaa Tampereelle mahdollisuuden päivittää mm. Aalborgin sitoumusten pohjalta tehtävää kestävän kehityksen työtä linkittämällä siihen ajankohtaisia kehityshankkeitamme. Asiaa on valmisteltu kestävä yhdyskunta -yksikössä ympäristöjohtaja Kaisu Anttosen johdolla.
Kestävän kehityksen määritelmä Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Ekologisen kestävyyden edellytyksenä ovat luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä päästöjen ja muun ihmistoiminnan sopeuttaminen ympäristön kanto- ja uusiutumiskykyyn. Sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää yhteiskunnan jäsenten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, perusoikeuksien ja elämän perusedellytysten toteutumista sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kulttuurinen kestävyys mahdollistaa kulttuurien säilymisen ja kehittymisen sukupolvelta toiselle. Taloudellisesti kestävä kehitys ei perustu velkaantumiseen tai pääoman, kuten luonnonvarojen liikakäyttöön tai hävittämiseen.
Aalborgin julistus ja sitoumukset Vuonna 1994 Tanskan Aalborgissa hyväksyttiin ns. Aalborgin julistus, jossa linjataan kuntien kestävän kehityksen työtä. Julistus perustui YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin Riossa 1992 hyväksymään Rion julistukseen ja kestävän kehityksen Agenda 21 toimintasuunnitelmaan ja sisälsi mm. paikallisen kestävän kehityksen toimintasuunnitelman laadinnan kunnissa (Tampere 21). Tampere allekirjoitti Aalborgin julistuksen vuonna 1995 (Dn 95/3476/340). Aalborg+10 konferenssissa vuonna 2004 hyväksyttiin niin sanotut Aalborgin sitoumukset, eli Euroopan kaupunkien ja kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiakirja. Sitoumusasiakirja velvoittaa asettamaan paikallisia tavoitteita kestävän kehityksen edistämiseksi sekä seuraamaan ja raportoimaan niiden toteutumisesta. Aalborgin sitoumuksia on toteutettu Tampereella vuodesta 2007, jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi ne kaupungin periaatteelliseksi kestävän kehityksen ohjelmaksi (dno 2046/2007). Sitoumusten peruskartoitus 2008 ja seurantaraportti 2012 (Loora-linkit) Sitoumusten toteuttaminen on kytketty Tampereella kaupungin strategiaprosessiin.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet YK:ssa hyväksyttiin syyskuussa 2015 globaali kestävän kehityksen Agenda 2030 - toimintaohjelma. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät sekä ihmisten että luonnon kannalta kestävään maailmaan. Tavoitteet edistävät köyhyyden poistamista ja rauhan rakentamista sekä auttavat maapallon kantokyvyn ylläpitämisessä. Uusia kestävän kehityksen tavoitteita on 17 ja niillä on 169 alatavoitetta. Linkki kuvaukseen ja esitteeseen: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=49313 Toimintaohjelmaa ja sen tavoitteita toimeenpannaan Suomessa mm. kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tavoitteena on osallistaa yritykset, julkinen sektori ja kansalaiset tavoittelemaan luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoivaa Suomea. Myös kaikki kunnat ja kaupungit on haastettu antamaan oma toiminnallinen ja konkreettinen toimenpidesitoumuksensa. Kunnat voivat laatia koko kuntaorganisaatiota koskevia toimenpidesitoumuksia tai vaihtoehtoisesti eri palvelusektorit voivat muotoilla omat sitoumuksensa. Sitoumukset voivat olla lähivuosina toteutettavia toimenpiteitä, toimintatapojen muutoksia tai innovatiivisia kokeiluja. Kyseessä voi olla pieni tai suuri, kampanjaluonteinen teko tai pidemmän aikavälin muutos. Sitoumuksen on oltava taholle uusi ja mitattava. Lisätietoa: https://sitoumus2050.fi/
Miksi kestävän kehityksen toimenpidesitoumus? Sitoumuksessa on kyse kansainvälisesti kiitosta saaneesta konseptista, jonka toteuttamisessa myös Tampereen halutaan olevan mukana. Tampereen kaupunki on mukana Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa, joka osaltaan luo painetta toimenpidesitoumukseen. Ajankohtaisen sitoumuksen laatimiseen on olemassa painetta. VNK ja UM järjestävät Tampereella aiheesta Kestävän kehityksen päivän ja yleisötilaisuuden yhdessä kaupungin kanssa 12.10.2016. Laatiessaan kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen kaupunki viestii sitoutumisestaan kestävään kaupunkikehitykseen. Kaupunkistrategian ja kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman tavoitteet ovat linjassa sitoumuksen kanssa.
Toimenpidesitoumuksen voi kohdistaa yhteiskuntasitoumuksen yhteen tai useampaan tavoitteeseen: 1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin 2. Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta 3. Työtä kestävästi 4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt 5. Hiilineutraali yhteiskunta 6. Resurssiviisas talous 7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat 8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko
Esimerkkejä muiden kaupunkien sitoumuksista Espoon kaupunki Espoo määrittelee kaupunkikonsernin kestävän kehityksen tavoitteet, toimintamallin ja toimeenpanon. Muut kaupungin toimialat ja yksiköt haastettu antamaan omat sitoumuksensa (Espoo Catering, kulttuuripalvelut, kirjastot, liikunta- ja nuorisopalvelut, viestintäyksikkö, ympäristökeskus, tekninen ja ympäristötoimi, Omnia jne.) Vantaan kaupunki Yhteinen pöytä keskitetty hävikkiruoan logistiikkapalvelu ja uudenlainen ruoka-avun malli. Yhteinen pöytä tarjoaa kuljetuksia, varastotiloja ja työllistää. Sitä toteuttavat Vantaan kaupunki, Vantaan seurakunnat ja Diak. Jyväskylän kaupunki Uudessa hankintastrategiassa korostetaan ympäristövaikutusten huomioimista ja kestävää kehitystä. Ympäristömerkittyjen tuotteiden osuutta kasvatetaan, ajankohtaisissa palvelukilpailutuksissa (pesulapalvelut, muuttopalvelut) panostetaan erityisesti ympäristönäkökohtien huomioimiseen. Lempäälän kunta Lempäälän ruokapalvelut kehittää elintarvikehankintojen vastuullisuutta ja järjestää asiakkailleen Reilun kaupan teemapäiviä. Lempäälän kunnan omistaman Lekitek Oy:n siivouspalveluiden tavoitteena on täyttää joutsenmerkin vaatimukset siivouspalveluissa vuoteen 2020 mennessä. HINKU-kunnat (Joensuu, Lappeenranta, Pori, Rauma, Uusikaupunki, Hyvinkää jne.) 80 % CO2-päästövähennys vuoteen 2030 mennessä.
Tampereen toimenpidesitoumuksen teemat Kaupungin nykyisissä kestävän kehityksen sitoumuksissa kestävää kehitystä tarkastellaan laajasti ja niissä korostuvat erityisesti energia- ja ilmastoasiat. Toimenpidesitoumuksessa on tarpeen fokusoida uusi teema/osaalue. Valtuustoaloitteiden (dnot 7631/2012 ja 7616/2012) pohjalta laaditussa globaalin vastuun esiselvityksessä (2015) nostettiin esiin tarve mm. julkisten hankintojen ja talouden vastuullisuuden kehittämiselle. Täten sitoumuksen teemat ovat luontevasti: kestävä elinkeinopolitiikka ja resurssiviisas talous paikallisesti ja kansainvälisesti sekä kestävät hankinnat. Mikäli sitoumus kytketään käynnissä oleviin prosesseihin, toimenpiteet eivät todennäköisesti aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia. Sitoumuksesta käydyt keskustelut: 30.3.2016 Kaukon jory, 12.4.2016 Reija Linnamaa ja Matias Ansaharju, 2.6.2016 Mikko Nurminen ja Pekka Salmi, 22.6.2016 Kapan jory, 24.8.2016 Teppo Rantanen, 20.9.2016 kaupungin jory, 29.9.2016 Tuija Telén ja Pauli Välimäki Alustavissa keskusteluissa pohdittiin myös seuraavia teemoja: vastuullinen sijoittaminen, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistäminen sekä kansalaisyhteiskunnan osallistuminen, mutta niistä luovuttiin.
Kestävä elinkeinopolitiikka ja resurssiviisas talous Taustaa Kaupunki tukee yritysten hyviä yrityskäytäntöjä ja vastuullista toimintaa ja toimii mahdollistajana ja kumppanina. Tampere rakentaa parhaillaan älykkään ja kestävän kaupungin strategiaa. Sen puitteissa toteutettavista piloteista ja kokeiluista löytyy luontevasti yhteiskuntasitoumukseen konkreettisia toimenpiteitä lähivuosina toteutettavaksi. Älykkäät ratkaisut ja digitalisaatio mahdollistavat kestävän kehityksen mukaisen toiminnan (kiertotalous, cleantech, uusiutuva energia, aineettomat palvelut, resurssi- ja materiaalitehokkuus). Näihin liittyvien alue- ja teknisten ratkaisujen kehittäminen ja vienti. Sitoumus: Tampereen kaupunki sitoutuu edistämään kestävää elinkeinopolitiikkaa ja resurssiviisasta taloutta Tampereen kaupunki tukee teollisuuden uudistumista kehittämällä alustoja ja toimintaympäristöjä yrityksille Smart Tampere -kehitysohjelman mukaisesti. Resurssiviisasta taloutta tukevana läpileikkaavana teemana kehitetään digitaalisia palveluita eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Konkreettisina toimenpiteinä: - Tampereen kaupunki edistää Tampereen korkeakoulut yhdistävää ja innovatiivista osaamispohjaa vahvistavaa Tampere 3 -hanketta avaamalla kaupungin kestävän kehityksen hankkeita tutkimus- ja kehitysalustoiksi - Tampereen kaupunki osallistuu seudulliseen hankkeeseen Tarastenjärven ja Kolmenkulman alueiden kehittämiseksi teollisten ekosysteemeiden cleantech -alueiksi ja toimiviksi uudistuvan tuotannon yhteistyöalustoiksi
Kestävät hankinnat Taustaa Kaupungeilla on merkittävä asema isoina hankkijoina. Niillä on velvollisuus selvittää ja minimoida hankintojen ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia ja toimia täten esimerkkinä muille organisaatioille ja kuluttajille. Tampereen kaupungin talousarvion hankinnan periaatteet uudistetaan syksyllä 2016 ja erillisen hankintastrategian tarve arvioidaan keväällä 2017. Tampere on Reilun kaupan kaupunki -arvonimen myötä sitoutunut eettisiin hankintoihin. Sitoumus: Tampereen kaupunki sitoutuu edistämään kestäviä hankintoja omassa toiminnassaan Tampereen kaupunki tunnistaa ympäristövaikutusten kannalta merkittävimmät hankinnat ja korostaa niissä ympäristönäkökohtien huomiointia. Kaupunki kartoittaa hankintoja, joihin liittyy erityinen ihmisoikeusloukkauksien riski ja hankintoja, joissa on mahdollista soveltaa työllistämisehtoa. Konkreettisina toimenpiteinä: - Kaupunki lisää ympäristömerkittyjen sekä ympäristökriteerit sisältävien tuotteiden ja palveluiden hankintoja - Kaupunki lisää Reilun kaupan kriteerien mukaisten tuotteiden hankintoja - Reilun kaupan kaupungin 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2018 kaupunki kampanjoi näkyvästi eettisen kaupankäynnin ja vastuullisen kuluttamisen puolesta - Kaupunki toteuttaa kestäviä innovatiivisia hankintoja suunnitelmallisesti innovatiivisten hankintojen tiekartan mukaan - Kaupunki laatii suunnitelman ja toteuttaa kokeiluja työllistämiskriteerien käyttöönotosta palvelu- ja investointihankinnoissa
Lisätietoja Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen, kestävä yhdyskunta -yksikkö puh. 050 63 698, kaisu.anttonen@tampere.fi Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus https://sitoumus2050.fi/ Kestävä kehitys, valtioneuvoston kanslia http://kestavakehitys.fi/