TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 01 / KESÄ 2016

TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 01 / KESÄ 2016 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.TERRAMARE.FI

SISÄLTÖ 01 03 KANSIKUVA RUOPPAAJA KAHMARI 2 HELSINGIN LÄNSISATAMAN AHDINALTAASSA KUVA: MARKKU SALONEN TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA RAKENTAMISEN VOIMALLAKO SUOMI KASVU-URALLE? 04 04 ASIAKKAAN KUULUMISIA KEMIJOKI OY:N JOHTAJA TIMO TORVINEN JA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ SAKARI PYHÄJÄRVI 06 10 RUOPPAUSTA JA MAISEMOINTIA KEMIJOEN VIRROISSA LOUE-TERVOLAN UOMANPARANNUSHANKE HELSINGIN LÄNSISATAMA UUDISTUU RIVAKKAA VAUHTIA TERRAMAREN PROJEKTIT 2016 06 14 UUTISET RUOTSIN MERKITTÄVÄT LAITURIHANKKEET VALMIIT 15 15 TYÖMAAT KESÄ 2016 WORKBOX MOORING 10 16 TAKAKANSI TERRAMAREN HINAAJA HALLI KUVA: MARKKU SALONEN TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 01 / KESÄ 2016 20. VUOSIKERTA Päätoimittaja: Henrik Holmberg P. (09) 6136 2622, F. (09) 6136 2700 henrik.holmberg@boskalis.com TERRAMARE Oy Laurinmäenkuja 3A, 00440 Helsinki Vaihde: (09) 613 621 Faksi: (09) 6136 2700 www.terramare.fi Toimitus & layout: Markku Salonen NORDIC ECOLABEL 4041 0750 Ecolabelled Printing Paper Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella.

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA 03 RAKENTAMISEN VOIMALLAKO SUOMI KASVU- URALLE? Kiky sopimus on saatu vihdoin aikaiseksi. Edellytykset Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ottavat nyt ainakin yhden askeleen oikeaan suuntaan. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan kuitenkin vielä muitakin toimenpiteitä. Todelliset kiky sopimuksen tulokset nähdään vasta silloin, kun suomalaisten vientituotteet alkavat mennä paremmin kaupaksi maailmalla. Sitä odotellessa Suomen orastava kasvu on käytännössä kotimaisen kulutuksen varassa. Valtiovarainministeriön päivitetyn ennusteen mukaan tämä tarkoittaa 1,4 prosentin BKT:n kasvua kuluvalle vuodelle. Ministeriön laskelmissa ei ole huomioitu Britannian EU-eron vaikutuksia. Markkinainformaatiota tuottava Forecon Oy ennustaa rakentamisen kasvavan kuluvana vuonna kuitenkin peräti 5 6 prosenttia, ja kasvussa ovat erityisesti toimitilojen ja asuntojen uudisrakentaminen. Ensi vuonna kasvu hiipuu 1 2 prosenttiin, ja vuodelle 2018 ennuste on edelleen tästä laskeva. Rakentamisen kasvun hidastuminen on paluuta normaaliin siinä mielessä, että yleensä rakentamisen kasvu noudattaa bruttokansantuotteen kasvuvauhtia. Maa- ja vesirakentamisen investoinnit Suomessa ovat olleet kasvussa vuodesta 2012 lähtien, ja nyt ollaan saavuttamassa taso, joka vallitsi vuonna 2008 ennen kansainvälistä finanssikriisiä. Verrattaessa Suomen ja Ruotsin liikenneinvestointeja, optimismi hieman rakoilee, sillä tänä vuonna Ruotsi investoi liikenteeseen liki 3 miljardia euroa, kun Suomessa jäädään vajaaseen 500 miljoonaan euroon. Katsottaessa vielä ensi vuoteen, Suomen investointiennuste on laskeva ja Ruotsin taas vastaavasti nouseva. Ennusteet perustuvat Liikenneviraston ja Trafikverketin laatimiin tilastoihin. Tasoero on todella merkittävä, eikä ole ihme, että suomalaiset infra-alan urakoitsijat ovat jo pidempään hakeneet kasvua rakkaasta naapurimaastamme. Suomessa vesirakentamisen tilanne on kuitenkin parantunut selvästi kuluvan vuoden aikana, josta ovat osoituksena lukuisat erikokoiset hankkeet. Terramare on saanut myös osansa, ja tarjousten laadinta on jatkunut meillä vilkkaana aina kesälomien alkuun asti. Merkittävistä suomalaisista kohteista olemme saaneet päätökseen mm. neuvottelut Hanhikiven ydinvoimalaitoksen ruoppaus- ja louhintatöiden toteuttamisesta. Työt alkavat elokuussa ja kestävät vuoden 2017 ruoppauskauden loppuun asti. Olemme äskettäin saaneet vahvistuksen myös Tukholman satamalta, että Terramare on valittu Norvikin uuden sataman ruoppausurakoitsijaksi. Työt alkavat syyskuussa ja valmistuvat 2017 maaliskuun loppuun mennessä. Nämä molemmat suurhankkeet antavat jo alkaneiden töiden tuntuvana lisänä merkittävän perustyökannan omalle vesirakennuskalustollemme ja henkilöstöllemme. Kovenevassa kilpailussa tavoitteiden saavuttaminen edellyttää meiltä kaikilta jatkuvia ponnistuksia ja oivalluksia, joilla voimme parantaa ja tehostaa jokapäiväistä työtämme. Niinpä aloitimme vuoden alusta systemaattisen kehitysideoiden keruun, johon koko henkilöstömme osallistuu. Olemme saaneet usealta eri osa-alueeltamme jo yli 50 toteutuskelpoista ehdotusta, joilla voimme kehittää toimintaamme ja samalla parantaa kilpailukykyämme. Tässä jatkuvaluonteisessa ideariihessä jokaisella henkilöllä on merkittävä rooli, koska itse työn tekijöiltä tulee useimmiten päivittäisten kokemusten ja huomioiden kautta ne käyttökelpoisimmat ja helpoimmin toteutettavissa olevat ideat työolosuhteiden tai työmenetelmien parantamiseen. Uskon, että jatkamalla tätä hyvin alkanutta pysyväisluonteista kampanjaamme, voimme tehdä siitä yhtä konkreettisen ja onnistuneen kuin mitä NINA - työturvallisuusohjelmamme on ollut. Toivotan kaikille lehtemme lukijoille hyvää ja rentouttavaa kesää! Jarmo Yletyinen Toimitusjohtaja, Terramare Oy

04 ASIAKKAAN KUULUMISIA KEMIJOKI OY:N JOHTAJA TIMO TORVINEN JA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ SAKARI PYHÄJÄRVI SAMASTA VESIMÄÄRÄSTÄ ENEMMÄN ENERGIAA TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 1 / KESÄ 2016 TEKSTI: MARKKU SALONEN, KUVA 01: KEMIJOKI OY, KUVA 02: MS 01 Kemijoki Oy uusi visuaalisen ilmeensä vuonna 2014. Uusi ilme symboloi vettä, voimaa ja iloa. Logon salamasymbolissa vesi kohtaa pyörivän turbiinin, joka muuttaa veden voiman sähköksi. Rovaniemellä pääkonttoriaan pitävä Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja. Yhtiö tuottaa noin kolmanneksen maamme päästöttömästä vesisähköstä. Vuonna 1954 perustettu yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi yhtiö säännöstelee Lokan ja Porttipahdan varastoaltaita sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Vakaa, uusiutuva ja omavarainen vesivoima on varma sähköntuottaja silloinkin, kun muussa sähköntuotannossa on häiriöitä. Se mahdollistaa myös muiden päästöttömien energiamuotojen, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, maksimaalisen hyödyntämisen, kertoo Kemijoki Oy:n toimintaedellytyksistä ja omaisuuden hallinnasta vastaava johtaja Timo Torvinen. Vesivoiman ominaisetu on myös sen mukauttaminen erilaisiin olosuhteisiin, sillä voimalaitoksien tehoa voidaan joko säätää, tai ne voidaan tarpeen mukaan nopeasti pysäyttää ja käynnistää. Lisäksi veden kerääminen varastoaltaisiin antaa säätövaraa silloin, kun sähkönkulutus on huipussaan, tai kun tuuli- ja aurinkovoimaa TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

05 Vesivoima on maailmanlaajuisesti tärkein uusiutuvan sähkötuotannon muoto. Se on myös vanhin tunnettu energian tuottamistapa heti tulen jälkeen. Valtion pääomistama Kemijoki Oy tuottaa noin kolmanneksen maamme päästöttömästä vesisähköstä. ei ole saatavilla, Torvinen lisää. Kemijoki Oy:llä on parhaillaan meneillään useampia hankkeita, joiden tarkoituksena on tehostaa kotimaista vesivoiman tuotantoa. Toki vesivoiman tehonnosto on yksi yhtiömme päätavoitteita, mutta sen rinnalla huomioimme voimakkaasti myös ympäristötekijät. Luonto ja ympäristö ovat oleellinen ja luonnollinen osa vesivoima-alaa. Niinpä kaikissa hankkeissamme pyrimme sekä edistämään ympäristön hyvinvointia että ehkäisemään ympäristöriskejä. Tähän kokonaisuuteen liittyy esimerkiksi investointihanke, jossa vesivoimalaitosten turbiinien juoksupyörien öljyvoitelu korvataan vesivoitelulla, Torvinen kertoo. Yksi Kemijoki Oy:n parhaillaan toteutettavista hankkeista on Loue-Tervolan uomanparannushanke. Kohde sijaitsee nelostien lähettyvillä Kemijoessa noin 65 kilometriä Rovaniemeltä Kemiin päin. Loue-Tervolan uomanparannushanke on monella tapaa mielenkiintoinen kohde, jossa kohtuullisilla täsmäruoppauksilla saadaan aikaiseksi hyötyä sekä energiantuotannolle että ympäristölle. Hankkeen päätavoitteena on saada samasta vesimäärästä enemmän energiaa, kertoo Kemijoki Oy:n projektipäällikkö Sakari Pyhäjärvi. Joen pohjaa ruopataan kuudessa eri kohteessa yhteensä noin 3,4 kilometrin matkalta. Ruoppauksilla parannetaan veden virtausalaa ja ehkäistään talvisin muodostuvien suppojen eli hyydepatojen muodostuminen. Ruopattava maa-aines hyödynnetään rantojen maisemointiin ja suojaamiseen siten, että se samalla edistää alueella joen käyttö- ja virkistysmahdollisuuksia. Rantojen maisemointia ja suojapenkerettä rakennetaan kaikkiaan 15 kilometriä. Hankkeen jälkitoimenpiteenä tulemme lisäämään jokiosuudella myös kalaistutuksia, Pyhäjärvi lisää. Louen ja Tervolan välisillä ranta-alueilla on paljon asutusta, joten vuorovaikutteinen kanssakäyminen ja tiedottaminen asukkaiden ja eri sidosryhmien kanssa ovat erityisen tärkeässä roolissa. Vesivoima ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat osa lähiasukkaiden, lomailijoiden ja harrastajien arkea. Niinpä tehokas tiedottaminen, keskustelu ja kuuntelu ovat kaikissa hankkeissamme avainasemassa. Erilaisten toiveiden ja tavoitteiden myötä olemme saavuttaneet hyväksytyn ja toimivan loppuratkaisun tässäkin projektissa, Pyhäjärvi kertoo. Vesivoimaosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä vastuullisuus ovat Kemijoki Oy:n liiketoiminnan ydinasioita. Uudistimme liiketoimintaamme vuonna 01 02 2014. Siirryimme tuolloin kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin, jossa toteutamme vesivoimavelvoitteet ja kehitystyön tiiviissä ja vastuullisessa yhteistyössä sopimuskumppaneittemme kanssa. Kumppanuus tarkoittaa myös sitä, että olemme yhdessä jokivarren yhteisöjen aktiivisia jäseniä, johtaja Timo Torvinen toteaa lopuksi. Tutustu Kemijoki Oy:n monipuoliseen toimintaan osoitteessa: www.kemijoki.fi KEMIJOKI OY OMISTAA 20 VESIVOIMALAITOSTA. Kuvassa oleva Ossauskosken vesivoimalaitos sijaitsee Kemijoessa17 kilometriä Tervolan kirkonkylästä Rovaniemelle päin. YLI 60 VUOTTA VESI- JA SÄÄTÖVOIMAA TUOTTANEEN Kemijoki Oy:n johtaja Timo Torvinen (vas.) ja projektipäällikkö Sakari Pyhäjärvi. 02 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.TERRAMARE.FI

06 KEMIJOKI OY:N LOUE-TERVOLAN UOMANPARANNUSHANKE RUOPPAUSTA JA MAISEMOINTIA KEMIJOEN VIRROISSA TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN, KUVAT 03-05 TERRAMARE OY 01 Suomen pisin joki, Kemijoki, pohjoissaameksi Giemajohka, virtaa vuolaasti halki Suomen Lapin aina Kemijärveltä Rovaniemen kautta Pohjanlahteen asti. Pituutta Kemijoella on 550 kilometriä. Talvella Kemijoki pääosin jäätyy, mutta tietyissä paikoissa joen matalat ja ahtaat virtausalueet pysyvät sulina muodostaen suppoa eli jäänalaista hyydepatoa. Hyydepato syntyy virtaavassa vedessä kovalla pakkasella avoimesta vedenpinnasta, jolloin virtauksen mukana kulkeutuvat jäähiutaleet takertuvat pohjaan muodostaen nopeasti kasvavan jääpadon, joka heikentää veden virtausta. Hyydepadot saattavat aiheuttaa pahimmillaan myös talvitulvan. Hyydepatoja muodostuu myös Rovaniemeltä Kemiin päin sijaitsevan Louen ja Tervolan välisellä jokiosuudella, mikä aiheuttaa virtauspinta-alan pienentymistä ja tehokkuuden heikkenemistä Kemijoki Oy:n omistamalla Ossauskosken voimalaitoksella. Kemijoki Oy päätyi tarkkojen mittausten ja mallinnuksien perusteella hankkeeseen, jossa jokiosuuden ahtaat virtausalueet päätettiin perata ruoppaamalla kaikkiaan kuudesta eri kohteesta noin 3,4 kilometrin matkalla. Ruoppauksilla vähennetään jokiuoman virtaushäviötä ja parannetaan jääolosuhteita, jolloin ongelmalliset alueet saavat jääkannen ja hyydepatoja muodostuu vähemmän. Toimenpiteen myötä vesi virtaa väljemmin myös kesäaikaan. Näin Ossauskosken voimalaitoksen teho kasvaa ympärivuotisesti. Hankkeessa päätettiin hyödyntää myös kovat, lähinnä kiveä sisältävät, ruoppaus- LOUE TERVOLA SIJAINTI JA RUOPPAUSKOHTEET Rovaniemi (Tervolasta 75 km) E 75 Kemijoki Rovaniemi Loue-Tervola 4 Loue Kemijoki GRAPHICS MARKKU SALONEN Tervola 1 km = Ruoppauskohteet ( 6 ) = Ossauskosken voimalaitos = Kaluston kokoaminen ja purku 02 TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

07 Kemijoki Oy:n Loue-Tervolan uomanparannushankkeessa ruopataan hyydepatoja talvisin muodostavat ahtaat jokialueet väljemmiksi. Hankkeella sekä kohennetaan Ossauskosken voimalaitoksen tuotantoa että alueen rantojen virkistyskäyttöä. massat alueen rantatörmien suojaamiseen ja maisemointiin noin 15 kilometrin osuudelta. Lupa- ja kilpailuprosessien jälkeen Kemijoki Oy teki Loue-Tervolan uomanparannushanketta koskevan urakkasopimuksen Terramaren kanssa. Työt käynnistyivät kohteessa kesäkuun alussa. 17 REKALLA POHJOISEEN Loue-Tervolan uomanparannushanke on Terramarelle poikkeuksellinen urakka, sillä vesirakennuskalustoa ei voitu kuljettaa kohteeseen vesiteitse. Niinpä kalusto siirrettiin kohteeseen maantiekuljetuksella. Kalusto lastattiin sekä Terramaren Valkon kalustokeskuksesta että Pansion satamasta ja kuljetettiin Tervolaan, matkaa kertyi keskimäärin noin 750 kilometriä. Vesirakennuskaluston osittainen purkaminen ja maantiekuljetus olivat mittava hanke, jossa ruoppauslautta Marika, Hitachi-kaivinkone, kaksi lastialusta, Adam ja David, sekä mittavene Luoti että alihankkijan hinaaja Tevi kaikkine varusteineen tuotiin paikan päälle kaikkiaan 17 rekalla, työmaapäällikkö Reijo Kultalahti kertoo. > 01 02 03 04 RUOPPAUSLAUTTA MARIKA JA SUORITUSKYKYINEN 87-tonninen Hitachi kaivinkone vierellään 150 m 3 :n lastialus Adam. RUOPPAAJAN PÄÄLLIKKÖ MIKKO MERTANIEMI (VAS.) ja työmaapäällikkö Reijo Kultalahti Marika-lautan sisätiloissa. VESIRAKENNUSKALUSTO TUOTIIN TERVOLAAN PURETTUNA. Kalusto koottiin toimintakuntoon kohdealueen rannassa. YLI 30-METRISTEN LASTIALUSTEN PITUUSSUUNNASSA toisistaan irrotetut palkoponttoonit tuotiin paikalle erikoiskuljetuksin. 03 04

08 KEMIJOKI OY:N LOUE-TERVOLAN UOMANPARANNUSHANKE GRAPHICS MARKKU SALONEN VESIRAKENNUSKALUSTON MAANTIEKULJETUS 17 REKALLA 12 TÄYSPERÄVAUNUYHDISTELMÄÄ 05 + 5 PITKÄÄ ERIKOISKULJETUSTA > Maantiekuljetuksen käyttö vaati kaluston osittaista purkamista. Varsinkin kaksi lastitilavuudeltaan 150 m 3 :n lastialusta, Adam ja David, purettiin useampaan osaan. Lastialukset purettiin Turun telakalla vedessä työlauttaa ja nosturia apuna käyttäen. Lastialuksista purettiin mm. ohjaushytit, vetolaitteet, mastot, sylinterit ja muu kuljetusta helpottava tekniikka. Lopuksi lastialukset halkaistiin pituussuunnassa, mikä sinänsä oli vaivatonta, sillä lastialushan rakentuu kahdesta vierekkäisestä palkoponttoonista. Kaikkiaan neljän noin 55 tonnia painavan ja yli 30 metriä pitkän ponttoonin siirto toteutettiin pituutensa vuoksi erikoiskuljetuksin. Nämä mukaan lukien erikoiskuljetuksia oli kaikkiaan viisi, ruoppaajan päällikkö Mikko Mertaniemi kertoo. Myös ruoppauslautta Marika vaati laajempaa purkamista, mutta muu kalusto saatiin matkaan kohtuullisimmin toimenpitein. Kun kalusto saapui Tervolaan, Kemijoen rantaan, ne koottiin ja asennettiin paikan päällä taas toimintakuntoisiksi. TÄSMÄRUOPPAUSTA Suunnitelman mukaan, heti kevättulvien tasaannuttua, Terramare aloitti Loue-Tervolan uomanparannuksen kaivuvalvotun ja ohjelmoidun ruoppauksen kesäkuun alussa. Jokiosuuden kuudesta erillään olevasta kohteesta ruopataan yhteensä noin 190 000 m 3 maa-aineksia noin 13 hehtaarin alueelta. Kohteissa syvennetään jopa vain puolen metrin syvyisiä matalikkoja viiteen metriin. Kemijoen virtaama vaihtelee eri vuoden aikoina. Keskivirtaama on jokisuulla noin 550 m 3 sekunnissa, mutta tulvien aikaan se lähes kymmenkertaistuu. Kemijoen virta on suhteellisen voimakas, mutta näin kesäkuussa se on virtausvaihteluiltaan tasainen. Niinpä olosuhteisiin tottuu täällä nopeasti. Tämä on myös merellisiin olosuhteisiin verrattuna kiitollisempi kohde, sillä täällä ei tuulen aiheuttama aallokko ole haittaamassa työn etenemistä, työmaapäällikkö Kultalahti kertoo. Ruoppauskohteissa joen pohja koostuu lähinnä kivistä, joiden ruoppauksessa kauhan koolla ja muodolla on suuri merkitys. Marika-lautalla käytetään tehokasta 87 tonnista Hitachi-kaivinkonetta, jolla raskas ja kova ruoppausmassa nousee hyvin ylös lastattavaksi lastialuksiin. Lastialusten kippareilta vaaditaan tällaisissa matalissa ja virtaavissa kohteissa vankkaa kokemusta, sillä pohjakosketuksia tai vetolaitteiden vaurioitumisia on osattava välttää. Taitavissa käsissä tasaista virtaa voidaan myös hyödyntää. Kun lastialus 06 TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

09 07 08 poistuu ruoppaajan rinnalta, se voi syvänteissä käännyttyään kulkea virran mukana alempana sijaitsevalle rantatörmälle lastin purkuun. Rannalla oleva kaivinkone laskee kauhan lastialuksen keulaan, jolloin virtaus oikaisee aluksen rannanmyötäisesti paikoilleen. Keula on näin jälleen ruoppaajaa kohti. Kun lasti on purettu, kaivinkone auttaa lastialuksen irti rannasta ja paluu ruoppaajalle voi alkaa, työmaapäällikkö Kultalahti kertoo. RANTAPENKEREET JA MAISEMOINTI Ruopattu kova maa-aines muotoillaan Louen ja Tervolan välisen jokiosuuden rantatörmille rantaviivaa myötäileviksi 2 7 metriä leveiksi penkereiksi ja maisemoidaan noin 15 kilometrin matkalta. Rantapenkereestä tasoitetaan myös kaltevat luiskat joen pohjaan. Kesällä joen pinnan yläpuoliset penkereet suojaavat rantatörmää ja parantavat näin joen ja rantojen virkistyskäyttöä sekä turvallisuutta. Rantapenkereen rakennustöissä toimii kaksi pitkä- ja lyhytpuomista Kyösti Kaihu Oy:n kaivinkonetta. Rantapenkereen rakentaminen siistii ja suojaa tulvien vaurioittamia rantaosuuksia. Huolehdimme kuitenkin siitä, että esimerkiksi suojeltuja kasveja, kuten rantapajuja, ei vahingoiteta, vaan ne siirretään ja istutetaan penkereen tieltä muualle. Rakennetuille penkereille muodostuvan kasvillisuuden saa luonto hoitaa tulevaisuudessa ihan itsekseen, työmaapäällikkö Kultalahti toteaa. Ruoppausten ja pengertöiden lomassa asennetaan jokiosuudelle myös vedenalaisia kivikkoja nykyisen ja istutettavan kala- ja rapukannan suoja- ja kutupaikoiksi. Ruoppaajan päällikkö Mikko Mertaniemi on monipuoliseen urakkakohteeseen erityisen tyytyväinen. Olen ollut Terramaren palveluksessa lähes 20 vuotta, mutta yhtäkään jokikohdetta ei ole kohdalleni osunut. Olin todella innoissani päästessäni tähän projektiin mukaan, sillä hanke on erittäin mielenkiintoinen ja poikkeaa aikaisemmista työkohteistani. Hyvällä työporukalla ja mukavissa olosuhteissa on ilo tehdä töitä, Mertaniemi toteaa. Terramaren ruoppaus- ja pengertyöt kestävät vuoden loppupuolelle asti. Urakka työllistää noin 20 henkeä. Kun Loue-Tervolan uomanparannushanke valmistuu, kalusto puretaan jälleen ja kuljetetaan takaisin. 05 TOIMINTAKUNTOON KOOTTU JA ASENNETTU RUOPPAUSlautta Marika miehistöineen Tervolan sillan kupeessa. 06 NÄKYMÄ DAVID LASTIALUKSELTA, KUN PITKÄPUOMINEN kaivinkone auttaa sitä rannalta ruoppausmassan purkuun. 07 ALIURAKOITSIJA KYÖSTI KAIHU OY:N KAIVINKONEET rakentavat kovasta ruoppausmassasta rannan suojapenkerettä. 08 LOUEN JA TERVOLAN VÄLIIN TOTEUTETTAVA PENKERE suojaa rantaa virtauksilta ja parantaa joen virkistyskäyttöä. 09 09 RUOPPAAJAN PÄÄLLIKKÖ MIKKO MERTANIEMI PITÄÄ kohdetta mukavana vaihteluna merellisiin urakoihin verrattuna. Myös positiivinen keskustelu lähiasukkaiden kanssa tuo hankkeeseen oman erityispiirteensä. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.TERRAMARE.FI

10 HELSINGIN LÄNSISATAMA TERRAMAREN PROJEKTIT 2016 HELSINGIN LÄNSISATAMA UUDISTUU RIVAKKAA VAUHTIA TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN,ILMAKUVA 04: ARTO SATULI, KUVA 06: TERRAMARE OY 01 RAKENTEILLA OLEVA LÄNSITERMINAALI 2 Havainnegrafiikka: PES Arkkitehdit Oy Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan Länsisataman rakennushankkeet etenevät nopeaa vauhtia. Länsisatama uudistuu ja laajenee yhä kasvavien matkustajamäärien, matkustaja-autolauttaja risteilijäliikenteen tarpeisiin. Länsisataman kautta kulki viime vuonna ennätykselliset 6,5 miljoonaa matkustajaa. Helsingin ja Tallinnan välinen laivareitti on yksi maailman vilkkaimmista ja kasvaa edelleen. Lomamatkailun rinnalla myös säännöllinen työmatka- ja jakeluliikenne yleistyy, mikä näkyy autoliikenteen merkittävänä kasvuna. Sataman vanha Länsiterminaali on käynyt jo liian ahtaaksi. Sen tilalle rakennettava uusi, huomattavasti tilavampi ja vaikuttavan näköinen matkustajapaviljonki, Länsiterminaali 2, valmistuu uudelle laiturija terminaalialueelle Jätkäsaaren. Jätkäsaareen nousee satamahankkeiden rinnalla myös uusi merellinen asuinalue palveluineen kaikkiaan 18 000 asukkaalle. Asuintalo-, tie- ja siltahankkeet kaappaavat osan läntistä satama-aluetta, jolloin nykyinen suurempien risteilijöiden laituri, Melkinlaituri, poistetaan käytöstä. Tilalle rakennettava uusi risteilijälaituri tulee sijaitsemaan Länsisataman itäpuolella Hernesaaren kärjessä. Yli 300-metrisille TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

11 Terramare toteuttaa parhaillaan uusiutuvassa ja laajentuvassa Länsisatamassa erillisinä urakoina Hernesaaren risteilijälaiturin esirakennustyöt, Ahdinaltaan massanvaihdon ja L J-7:n peräporttipaikan perustustyöt. risteilijäaluksille tarkoitettu laituri otetaan suunnitellusti käyttöön vuoden 2019 keväällä. TERRAMAREN URAKAT Terramarella on ollut tärkeä rooli Helsingin Länsisataman laajennusprojekteissa. Viime vuosien urakoihin ovat kuuluneet mm. laajat väyläruoppaukset, uuden terminaalialueen itäpuolelle toteutettu 300 metriä pitkä Jätkäsaarenlaiturin jatke sekä sen länsipuolella sijaitsevaan Valtamerilaituriin 01 TERRAMAREN KAHMARIRUOPPAAJA KAHMARI 2 ja 500 m 3 :n lastialus Terra 1 toteuttamassa Ahdinaltaan massanvaihtoa. 02 yhdistävä päätylaituri ja kaksi peräporttipaikkaa, L J -5 ja L J -7. Tänä vuonna Terramare vastaa kaikkiaan kolmesta erillisestä urakasta. Nämä ovat Hernesaaren risteilijälaiturin esirakennustyö, Jätkäsaaressa sijaitsevan Ahdinaltaan massanvaihto ja L J -7 peräporttipaikkaan lisättävän ylärampin perustus- ja paalutustyöt. 02 TERRAMAREN PROJEKTI-INSINÖÖRI JONAS KOISTINEN 03 Hernesaaren työmaalla, jossa meneillään uuden yli 300-metrisille risteilijöille tarkoitetun laiturin esirakennustyöt. TERRAMARE JA ALIURAKOITSIJA JÄÄMESTARIT OY toteuttavat Pihlajasaaren vedenalaisten sähkö- ja telekaapelien, vesijohdon ja viemäriputken uusimiset. 03 URAKKA 1 HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURIN ESIRAKENNUSTYÖT Terramare on aloittanut Hernesaaren kärkeen toteutettavan uuden yli 300-metrisille loistoristeilijöille tarkoitetun laiturin esirakennustyöt. Laituri rakennetaan Hernesaaren kärjestä nykyisen väylän suuntaisesti merelle. Terramaren esirakennusurakka sisältää tässä vaiheessa Hernesaaresta Pihlajasaareen johtavien merikaapelien, vesijohdon ja viemäriputken poiston sekä uudelleen asennuksen, kohteen ympäristöja massanvaihtoruoppauksen sekä tulevan laiturin pohjapenkereen louhetäytön ja tasauksen. Projektin aluksi poistamme ja uusimme Hernesaaresta Pihlajasaareen johtavat vanhat vedenalaiset sähkö-, tele-, vesi- ja viemäriyhteydet. Uudet yli kahden kilometrin pituiset merikaapelit sekä vesijohto että viemäriputki asennetaan rantapenkereen läpi merenpohjaan laiturikohteen itäpuolelta ja liitetään Pihlajasaareen. Asennuk- > KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.TERRAMARE.FI

12 HELSINGIN LÄNSISATAMA TERRAMAREN PROJEKTIT 2016 LÄNSITERMINAALI 2 AHDINALLAS MELKINLAITURI ILMAKUVA: ARTO SATULI 04 > sesta vastaa alihankkijamme Jäämestarit Oy, Terramaren projekti-insinööri Jonas Koistinen kertoo. Painotetut sähkö- ja telemerikaapelit, sekä viemäriputki että valmiiksi juomakelpoisella makealla vedellä täytetty vesijohto, kootaan ja kellutetaan yhtenäisinä merenpintaa pitkin ja lasketaan pohjaan kellukkeita poistamalla. Toimenpide on sinänsä varsin vaivaton, mutta vilkas veneliikenne on otettava tässä tarkasti huomioon, Koistinen lisää. Kaapeli-, viemäriputki- ja vesijohtotöiden jälkeen laiturikohteessa toteutetaan ympäristöruoppaus, jolla poistetaan pilaantunutta pintasedimenttiä kaikkiaan 20 000 m 3. Tämän jälkeen kohteesta ruopataan kovaan pohjaan asti 70 000 m 3 pehmeää, lähinnä savea sisältävää, maa-ainesta pois. Kohteen massanvaihtoon, laiturin taustatäyttöön ja penkereeseen kuljetetaan kaikkiaan 320 000 m 3 louhetta. URAKKA 2 AHDINALTAAN MASSANVAIHTO Terramare toteuttaa Jätkäsaaressa Melkinlaiturin ja vanhan Valtamerilaituriosuuden väliin jäävän Ahdinaltaan massanvaihdon. Jätkäsaaren asuinalueen tilantarve ja uusi Ahdinaltaan ylittävä Atlantinkadun silta, Atlantinsilta, jota myöten myös uusi 05 raitiovaunuyhteys tulee kulkemaan, sulkee pois altaan käytön Länsisatamalta. Melkinlaituri poistuu käytöstä vuoteen 2019 mennessä, ja vanha Valtamerilaituriosuus TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

13 uudistetaan pienvenesatamaksi, työmaapäällikkö Markku Pöyhönen kertoo. Ahdinaltaaseen on tehty sekä 15 000 m 3 :n ympäristöruoppaus että täydellinen massanvaihto, jossa saviainesta on ruopattu pois kaikkiaan 137 000 m 3 aina kovaan pohjaan, 20 27 metrin syvyyteen, asti. Kohteen täyttöön käytetään 42 000 m 3 mursketta ja 37 000 m 3 louhetta. Täyttö tehdään 13 metrin tasoon, Pöyhönen lisää. Sekä Ahdinaltaan että Hernesaaren laiturikohteen ympäristöruopatut massat läjitetään Hernesaaren sedimenttialtaaseen jatkokäsittelyä varten. Murskeet ja louheet tuodaan lastialuksilla kumpaankin kohteeseen Jätkäsaaresta ja Kruununvuoren rannasta. Kummassakin kohteessa ruoppaajina toimivat sekä Terramaren kahmariruoppaaja Kahmari 2 että kuokkaruoppaaja Koura. Lastialuksina toimivat Terramaren George ja Hans, joilla molemmilla on lastikapasiteettia 500 m 3, sekä Terra 1 ja Terra 2, joiden lastikapasiteetti on 660 m 3. URAKKA 3 L J-7:N YLÄRAMPIN PERUSTUS Terramare toteuttaa Jätkänsaarenlaiturin nykyisen L J-7:n peräporttipaikan päälle rakennettavan maihinnoususillan perustusja paalutustyöt. Kohteeseen asennetaan kaikkiaan 30 kpl 3 x 12 metrisiä ja halkaisijaltaan 324 mm:n teräspaaluja, jotka porataan nykyisen satamakentän läpi kallioon. Lisäksi rampin merenpuoleiselle edustalle asennetaan halkaisijaltaan 610 mm:n törmäyssuojapaalu, joka myös porataan kallioon ja tuetaan lisäksi laituriin, Terramaren työmaapäällikkö Pertti Sukanen kertoo. Uudistuva 2-kerroksinen L J -7 maihinnoususilta tulee palvelemaan kookkaampia matkustaja-autolauttoja. Kaikki kolme Terramaren urakkaa valmistuvat tämän vuoden puolella. Hernesaaren laiturin esirakennusurakan tilaaja on Rakennusvirasto ja Ahdinaltaan massanvaihdon sekä L J -7:n ylärampin perustustyön tilaaja on Helsingin Satama Oy. 04 05 06 AHDINALTAAN MASSANVAIHTO EDELTÄÄ MUUTOSTA, jossa allas valjastetaan Jätkäsaareen rakennettavan asuinalueen tarpeisiin. Altaan länsireunalla sijaitseva Melkinlaituri korvataan Hernesaaren eteläkärkeen toteutettavalla uudella risteilijälaiturilla. YMPÄRISTÖRUOPATUT MASSAT LÄJITETÄÄN HERNESAAREEN rakennettuihin sedimenttialtaisiin jatkokäsittelyä varten. L J -7 MAIHINNOUSUSILLAN YLÄRAMPIN PERUSTUS- JA paalutuskohde sijaitsee uuden terminaali- ja laiturialueen itäpuolella Jätkänsaarenlaiturissa. 06 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.TERRAMARE.FI

14 UUTISET RUOTSIN MERKITTÄVÄT LAITURIHANKKEET VALMIIT 01 02 Terramaren toteuttamat Metsä Boardin Husumin tehtaan kulmatukimuurilaituri sekä Kapellskärin pistolaituri ovat valmiit ja luovutettu asiakkaille. Husumin tehdasalueen uusi 110 metriä pitkä ja päädystään 40 metriä leveä kulmatukimuurilaiturihanke sisälsi myös satamakentän rakentamisen sähkö-, putki- ja päällystetöineen. Satamakentälle asennettiin myös kaksi 24 metrin korkuista valomastoa. Hankkeessa otettiin käyttöön kaksi uutta innovaatiota, liukuvalun raudoitustöitä helpottavat uudelleen kasattavat tuet ja laiturielementtien kohdistamista auttava mittalautta. Laituri luovutettiin asiakkaalle aikataulussaan toukokuun lopulla. Hanke onnistui kylmästä alkutalvesta huolimatta mallikkaasti, kertoo urakan työmaapäällikkö Samu Mustonen. Kapellskärin satamassa valmistui 250 metriä pitkä pistolaituri kahdella ajorampilla. Pistolaiturin kärkeen toteutettiin myös 40 metriä pitkä ja 20 metriä leveä tihtaali. Terramare on toteuttanut sataman laajennushankkeessa myös 240 metriä pitkän kulmatukimuurilaiturin sekä luotsiaseman uuden laiturin ja aallonmurtajan. Uusi pistolaituri luovutettiin asiakkaalle aikataulussaan juhannusviikolla. Kapellskärin sataman merkittävä laajennusprojekti oli monipuolinen kokemus ja hienoa, että urakka on nyt kaikilta osin valmis, toteaa hankkeen työpäällikkö Marko Saarelma. 01 METSÄ BOARD HUSUM TARVITSEE UUTTA 110-METRISTÄ laituria kasvavan kartonkikysynnän vilkastuttamaan rahtilaivaliikenteeseen. 02 KAPELLSKÄRIN UUSI PISTOLAITURI ALOITTI TOIMINTANSA juhannusviikolla. Laituri lisää uudistuneen sataman laivapaikkoja kahdella. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

15 TERRAMAREN TYÖMAAT KESÄ 2016 TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ Marieholmstunneln, Göteborg Ahdinaltaan ruoppaus ja täyttö, Jätkäsaari, Helsinki Lillmälö-Prostvik Lauttasatama, Parainen Röyttän kaasulaiturin muutostyöt, Tornio Hernesaaren risteilijälaiturin esirakentaminen, Helsinki Koirasaaren perustukset, ST1 Helsinki Kaksoisrampin LJ 7 rakennustekniset työt, Helsinki Loue-Tervolan uomanparannushanke, Tervola Laituri K4/K5 eroosiolaattojen uusiminen, Kapellskär Jouko Sederholm Jouko Sederholm Marko Saarelma Jani Vyyryläinen Jouko Sederholm Esa Kunnassaari Esa Kunnassaari Sami Soikkeli Marko Saarelma Juhani Naukkarinen Markku Pöyhönen Markku Sollo Hannu Mäkelä Markku Pöyhönen Arto Kontio Pertti Sukanen Pertti Kultalahti Matti Juslenius AVAINLUVUT HENKILÖKUNTA 30.6.2016: 175 LIIKEVAIHTO 2015: 33,1 MILJ. EUROA Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO 14001 mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset. WORKBOX MOORING Yksi väärä liike aluksen kiinnittämisessä tai irrottamisessa voi aiheuttaa vakavan vaaratilanteen. Workbox Mooring -työkalussa yhdistyvät sekä tekninen tieto että turvallinen toiminta aluksen kiinnitysköysin käsittelyssä. On tärkeää ymmärtää vinssien, laiteryhmien ja köysien ominaisuudet ja kestävyys, sekä olosuhteet, joissa murtumispiste ylittyy. Riskitilanteiden tarkkailu, turvallisen paikan valinta, viestintä ja kokemusten jakaminen ovat avainasioita turvallisen työympäristön luomiseen tässäkin. Workbox Mooring on työkalu, jota käytetään Terramaren alusten turvallisuuskoulutuksessa. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.TERRAMARE.FI

Rentouttavaa ja turvallista kesää! TERRAMAREN HINAAJA, HALLI, CELEBRITY SILHOUETTE -RISTEILIJÄN RINNALLA KUVA: MARKKU SALONEN www.terramare.fi