PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS VUOSIKERTOMUS

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS VUOSIKERTOMUS 1

2 Valokuvat: PRH:n kuva-arkisto, Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry, WIPOn kuva-arkisto Graafi nen suunnittelu: Kedm Oy Paino: Painorauma Oy

SISÄLLYS Toiminta-ajatus PRH:n visio Pääjohtajan katsaus Patentti- ja rekisterihallitus Tapahtumakalenteri 2002 Organisaatio Henkilöstö PatRek-asiakaspalvelu Kirjasto- ja informaatiopalvelut Yritys- ja yhteisölinja Patentti- ja innovaatiolinja Tavaramerkki- ja mallilinja Yhdistysasiain yksikkö Markkinointi- ja liiketoimintayksikkö Valituslautakunta Alueyhteistyö Viestintä ja yhteiskunta-asiat INNOSUOMI 2002 Kansainvälinen yhteistyö Tuotto- ja kululaskelma Tase Tilinpäätöslaskelmien tarkastelua Tuloksellisuuskatsaus 2002 Palvelutaso 2002 4 4 5 6 8 10 11 12 12 14 16 18 20 22 23 25 26 27 28 30 31 32 33 34 JUHLAVUOSI 2002 3

TOIMINTA-AJATUS Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. Patentti- ja rekisterihallitus vaalii henkistä pääomaa ja tukee teknistä ja taloudellista kehitystä varmistamalla, että yritykset, yhdistykset ja säätiöt voivat toimia oikeudellisesti maassamme, keksijät, tutkijat, tuotekehittäjät, valmistajat ja markkinoijat voivat saada patentin, tavaramerkin, mallioikeuden tai muun teollisoikeudellisen suojan, suomalaisten edut turvataan kansainvälisesti, PRHtieto ja neuvonta on luotettavaa ja nopeasti saatavissa. PRH:N VISIO 2007 Luovuus, osaaminen, yrittäjyys ja yhteistoiminta ovat asiakkaittemme menestystekijöitä ja maamme teknisen, taloudellisen ja henkisen kehityksen ja hyvinvoinnin perusta. Asiakkaamme luottavat palvelum me oikeusvarmuuteen, yh den ver tai suu teen ja kansain vä lisesti kilpailukykyiseen laatuun ja pystyvät toimimaan PRH:n kautta täysipainoisesti myös kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä ja yritys toiminnassa. Palvelumme on nopeaa, joustavaa ja helposti käytettävissä PRH-Innotalossa, alueellisissa palvelupis teis sä ja tieto verkoissa. Olemme Suomen osaavin ja ystä vällisin henkilökunta. Kunnioitam me toisiamme, olemme avoimia ja uudistumme jatkuvasti. 4

PÄÄJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2002 oli Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kannalta menestyksekäs. Työn tuottavuus virastossa kasvoi keskimäärin 4,4 prosenttia. Koska työn tuottavuus viimeisten kymmenen vuoden aikana on noussut noin 90 prosenttia, oli kertomusvuoden tavoitteeksi asetettu ainoastaan yhden prosentin kasvu. Se ylitettiin nyt nelinkertaisesti. Yksikkökustannukset olisivat saaneet budjetin mukaan nousta kolme prosenttia. Onnistuimme taloudellisessa mielessä hyvin siten, että yksikkökustannukset nousun sijaan laskivat reaalisesti laskettuna 4,4 %. Kertomusvuonna tehty asiakaspalvelututkimus antoi myönteisen kuvan virastomme palveluista. Tuloksekkaan vuoden perusteella henkilökunnalle maksettiin sopimuksen mukaisesti bonuspalkkiota. Aluepalveluita kehitettiin edelleen yhteistyössä TE-keskusten ja kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Päämääränä on antaa yhden luukun periaatteella palveluita PRH-toiminnoista tehokkaasti 15:ssä TE-keskuksessa. Lisäksi päätettiin kehittää koulutusyhteistyötä maistraattien kanssa uusien haasteiden toteuttamiseksi asiakaspalvelussa. Myös internetin kautta annettavaa tietoa ja palveluita lisättiin tuntuvasti. Sähköisen asioinnin kehittämisessä PRH on ollut eurooppalaisten virastojen eturivissä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen jakoi INNOSUOMI-palkinnot viidelle valtakunnallisen kilpailun voittajalle marraskuussa PRH:n tiloissa. Samassa yhteydessä jaettiin jälleen varusmiesten INNOINT-keksintökilpailun ja koululaisten INNOKOULU-ideointikilpailun palkinnot. Alkava vuosi on INNOSUO- MEN kymmenes toimintavuosi ja sen teemaksi on vahvistettu Innovaatioilla kestävään kehitykseen. Kertomusvuosi oli suomalaisen patentin 160-vuotisjuhlavuosi. Samoin juhlimme sitä, että Patentti- ja rekisterihallituksesta tehtiin itsenäinen keskusvirasto 60 vuotta sitten. Kansainvälinen yhteistyö WIPOn kanssa lujittui ja kehittyi edelleen myönteisesti. Myös eurooppalainen yhteistyö kasvaa ja hakee muotoaan jatkuvasti. Myönteisenä haasteena on edessämme Euroopan unionin jäsenmaiden lisäyksen aiheuttamat muutokset. Sama koskee Euroopan Patenttiorganisaation jäsenmäärää. Pyrimme omalta osaltamme parhaalla mahdollisella tavalla lisäämään yhteistyötä uusien jäsenvaltioiden kanssa. Samalla luonnollisesti toivotamme heidät lämpimästi tervetulleiksi niihin. Merkittävistä PRH:n kansainvälisistä hankkeista mainittakoon hakemuksemme kansainväliseksi tutkivaksi PCT-viranomaiseksi. Tähän Suomella on kansainvälisten sopimusten mukaan täysi mahdollisuus ja oikeus. WIPOn yleiskokouksen yhteydessä pidetyssä PCT unionin teknisen komitean kokouksessa todettiin tämä Suomen oikeus, samoin kuin, että PRH:lla on riittävästi kykyä ja kapasiteettia tähän tehtävään. Asiasta päättäminen jäi alkaneelle vuodelle. Haluan lämpimästi kiittää PRH:n henkilökuntaa erinomaisesti suoritetusta työstä, asiakaskuntaamme myönteisestä palautteesta sekä kotimaisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Martti Enäjärvi 5

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Nykyinen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) perustettiin vuonna 1942. Sitä ennen sen tehtäviä hoitivat mm. Suomen Senaatti (talousosasto), manufaktuurijohtokunta, teollisuushallitus ja kauppa- ja teollisuusministeriö. Nyt se kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan ja on tulosohjattu ja tulosbudjetoitu virasto. Patentti- ja rekisterihallitus kerää toimintansa kustannuksia vastaavat tulot asiakkaitten palvelumaksuina. Johtokunta v. 2002 Valtioneuvosto on asettanut Patentti- ja rekisterihallitukselle uuden johtokunnan ajaksi 17.9.2001 16.9.2004. Rehtori Paavo Uronen, puheenjohtaja, Teknillinen korkeakoulu Ylijohtaja Risto Paaermaa, vara puheenjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeriö Pääjohtaja Martti Enäjärvi, PRH Osastopäällikkö Antti Maijala, Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitto TT Lainopillinen asiamies Tytti Peltonen, Suomen Yrittäjät ry Patenttiasiamies Eva Grew, Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry Kassanhoitaja Eija Peltonen, PRH (henkilöstön edustaja) Johtoryhmä v. 2002 Patentti- ja rekisterihallituksen tuloksesta vastaa pääjohtaja apunaan johtoryhmä: Pääjohtaja Martti Enäjärvi, puheenjohtaja Ylijohtaja Olli Koikkalainen Linjanjohtaja Sirkka-Liisa Lahtinen Linjanjohtaja Pekka Launis Yhdistysrekisterijohtaja Kalevi Sadeluoto Viestintäjohtaja Leo Lehdistö Suunnittelujohtaja Kari Summanen, jotka muodostavat johdon työvaliokunnan, sekä Talousjohtaja Raija Järviö Johtaja (kansainväliset ja lakiasiat) Eija Nuorlahti-Solarmo Markkinointipäällikkö Mika Waris Henkilöstöpäällikkö Esko Inkinen Suunnittelija Anna-Liisa Viinikka henkilöstön edustajana Yhteistyötoimikunta v. 2002 Työnantajan edustajat: Pääjohtaja Martti Enäjärvi, puheenjohtaja Ylijohtaja Olli Koikkalainen, varapuheenjohtaja Linjanjohtaja Pekka Launis Linjanjohtaja Sirkka-Liisa Lahtinen Henkilöstöpäällikkö Esko Inkinen, siht. Henkilöstön edustajat, luottamusmiehet: Lakimies Timo Immonen, Akava-JS ry Vanhempi tutkijainsinööri Matti Santero, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n Patenttihallinnon diplomiinsinöörit ry Apulaistarkastaja Sari Laajaranta, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n PRH:n henkilökuntayhdistys Apulaistarkastaja Marjut Helminen KTM:n ammattiosasto VAL ry 6 Yläkuva: Patentti- ja rekisterihallituksen kollegion kokous 1952 Alakuva: Patentti- ja rekisterihallituksen johtokunta 2002

7

JUHLAVUODEN 2002 22.1. Euroopan harmonisointiviraston OHIMin uusi pääjohtaja Wubbo de Boer vieraili Innotalossa. 13.-14.2. PRH oli mukana teknisen suunnittelun ja tuotekehityksen erikoistapahtumassa Suunnittelun Maailmassa Wanhassa Satamassa Helsingissä. 12.3. Valtioneuvos Harri Holkeri piti esitelmän yritystoiminnasta ja globalisaatiosta PRH:n juhlavuoden seminaarissa. 25.-26.4. Eurooppalaisen kaupparekisteripalvelun, EBR:n hallitus kokoontui Innotalossa. 26.4. Maailman henkisen omaisuuden järjestön, WIPOn Maailmanlaajuisen henkisen omaisuuden päivää vietettiin jo toisen kerran. 16.5. PRH:n toimintaa esittelevä Hallittu juttu näyttely avattiin Innogalleriassa. 16.5. PRH:n vuosipäivää, Manufaktuuripäivää vietettiin sota-ajan tunnelmissa. 30.5. PRH:n patentti- ja innovaatiolinja järjesti sähköinen asioinnin seminaarin Innotalossa. 29.6. Suomalaisen patentin 160-juhlavuoden kunniaksi PRH palkitsi kolme ansioitunutta suomalaista keksijää. 8

TAPAHTUMAKALENTERI 29.6. Ensimmäinen suomalainen patentti myönnettiin 160 vuotta sitten 29.6.1842. 2.9. PRH:n uudistetut kotisivut avattiin. 7.-8.10. Pohjoismaiset kaupparekisterijohtajat kokoontuivat Innotalossa. 4.11. Japan Institute of Invention and Innovation Japanista vieraili President Fumitake Yoshidan johdolla. 19.11. valtakunnallinen Innopäivä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen jakoi INNOSUOMI-palkinnot. Puolustusvoiman komentaja amiraali Juhani Kaskeala jakoi yhdessä pääjohtaja Martti Enäjärven kanssa INNOINT-palkinnot. 19.11 Alvar Aallon patentteja esittelevä Innovatiivinen Aalto -näyttely avattiin Innogalleriassa. 25.11. Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry myönsi kunniamerkkejä PRH:laisille. 26.11. PRH esitteli rekistereitään Rekisterit auki! -tapahtumassa Lasipalatsissa Helsingissä. 29.11. Juhlavuosi huipentui henkilökuntajuhlaan. 9

ORGANISAATIO Johtokunta Hallinto Suunnittelujohtaja Kari Summanen Talousjohtaja Raija Järviö Kansainväliset ja lakiasiat, johtaja Eija Nuorlahti-Solarmo Henkilöstöpäällikkö Esko Inkinen Pääjohtaja Martti Enäjärvi Yritys- ja yhteisölinja Ylijohtaja Olli Koikkalainen Kaupparekisteri Yrityskiinnitykset Taseet ja tilinpäätökset Säätiöt Johtoryhmä Patentti- ja innovaatiolinja Linjanjohtaja Pekka Launis Patentit Integroidut piirit Hyödyllisyysmallit Viestintä ja yhteiskunta-asiat Viestintäjohtaja Leo Lehdistö Tavaramerkki- ja mallilinja Linjanjohtaja Sirkka-Liisa Lahtinen Tavaramerkit Mallioikeudet Pääjohtajan sihteeristö Pääjohtajan sihteeri Tuula Hirvonen Yhdistysasiainyksikkö Yhdistysrekisterijohtaja Kalevi Sadeluoto Sisäinen tarkastus Kirjasto- ja informaatiopalvelut Kirjasto- ja informaatiopalvelupäällikkö Ritva Sundquist YT-toimikunta Markkinointi ja liiketoiminnot Markkinointipäällikkö Mika Waris Valituslautakunta PatRek-asiakaspalvelu Asiakaspalvelupäällikkö Marja Sinkkonen TE-keskukset Kaikki PRH-palvelut Keksintöasiamiehet Uusyrityskeskukset neuvonta Aluepalvelut Maistraatit yritys- ja yhteisöasiat Kauppakamarit neuvonta 10

HENKILÖSTÖ Patentti- ja rekisterihallituksessa työskenteli vuoden 2002 lopulla 490 henkilöä. Henkilöstön määrä on kasvanut yli 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Patentti- ja rekisterihallitus on vuonna 2002 panostanut henkilöstöpolitiikkaan ja henkilöstövoimavarojen johtamiseen. Erityisesti on painotettu henkilöstöpoliittista arvoperustaa. Lisäksi on painotettu koulutusta ja kehittämistä, työyhteisön hyvinvointia ja myönteistä työnantajakuvaa, joka on tärkeätä, kun kilpailu työvoimasta tulevaisuudessa kiristyy. Vuonna 2002 on myös panostettu tasa-arvotyöhön ja palkkausjärjestelmän uusimiseen. Patentti- ja rekisterihallituksen YT-toimikunta ja johtoryhmä, jotka ovat säännöllisesti kokoontuneet, tukevat henkilöstöasioiden hoitoa ja kehittämistä olemalla välittömiä yhteyslinkkejä johdon ja henkilöstön välillä. Vuonna 2002 otettiin Patentti- ja rekisterihallituksessa ensimmäistä kertaa laajamittaisesti käyttöön henkilöstötilinpäätös (HTP). Siinä on kerättyjen tunnuslukujen määränä noin 2/3 maksimimäärästä eli sadasta. Kun henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja vertaillaan niin omassa virastossa saatuihin edellisten vuosien lukuihin kuin koko valtionhallinnossakin saatuihin lukuihin, saadaan joka vuosi perustietoa toteumasta ja tärkeimmistä kehityssuunnista. Näin saatua tietoa analysoidaan ja kohdennetaan viraston eri kehitystarpeisiin. Koulutuksen suunnittelun, seurannan ja raportoinnin, KOSURAn ATK-sovellusta on saatujen käyttökokemusten perusteella kehitetty siten, että jatkossa myös kunkin henkilökohtaiset koulutustiedot tallentuvat ja ovat tarvittaessa helposti käytettävissä. Koulutustilaisuuksien painopiste oli vuonna 2002 asiantuntijatasolla oman alan erikoisosaamisen syventämisessä sekä tietotekniikka- ja kielikoulutuksessa. TYKY-toiminnassa jatkettiin työyhteisön hyvinvoinnin kehittämistä, jota muun muassa virkistystoimikunta täydensi järjestämällä aktiivisesti erilaista toimintaa, kuten yhteisiä liikunta- ja virkistystapahtumia. Patentti- ja rekisterihallituksen palkkausjärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Toimintavuoden alkupuolella palkkausprojektissa syntyi tarve sovitella työnantajapuolen edustajien kesken olleita erilaisia käsityksiä työn vaativuudesta. Samalla tarkennettiin projektin kokoonpanoa ja aikataulua. Tuloksena muutettiin vaativuusarvioinnin käsikirjaa ammattiosaamisen ja vuorovaikutuksen osalta. Syksyn aikana päästiin jatkamaan työtä myös henkilöstön edustajien kanssa. Tällöin testattiin uusittua vaativuusarvioinnin käsikirjaa ja saatiin päätökseen Patentti- ja rekisterihallituksen yleisimpien tehtävien, ns. paaluvirkojen vaativuuden arvioiminen. Juhlavuonna järjestettiin henkilökunnalle TYKY-toimintaan liittyen työhyvinvoinnin juhlaviikot Työhyvinvoinnin juhlaviikkojen luennot 1.3. Elämänkaaren ilot ja haasteet (Toimiva ihminen), johtava psykologi Aku Kopakkala, Mehiläinen Oyj 25.3. Aivojumppa, Eila Packalén-Peussa / Kunnon Keho 16.4. Luut lujiksi, röntgenhoitaja Leena Apell-Rantonen 18.9. Liikkumalla hyvä olo, työfysioterapeutti Raili Vartiainen 16.10. Mitä syöt - sitä olet, työterveyshoitaja Tarja Kostiainen 5.12. Elämäni arvot - jaksamisen tukena, johtava psykologi Aku Kopakkala, Mehiläinen Oyj Kokoaikaiset ja osa-aikaiset sukupuolen mukaan 31.12.2002 Henkilöstön määrä henkilötyövuosina 2002 Henkilöstö koulutusasteen mukaan Henkilöstön ikärakenne 31.12.2002 Kokoaikaiset nainen 286 Kokoaikaiset mies 151 Osa-aikaiset nainen 44 Osa-aikaiset mies 9 Yhteensä 490 Johtamisen tuki Markkinointi- ja liiketoimintayksikkö Patentti- ja innovaatiolinja Kirjasto- ja informaatiopalvelu Tavaramerkki- ja mallilinja Yritys- ja yhteisölinja Yhdistysrekisteri Tutkijakoulutusaste 8 Ylempi ja alempi korkeakoulututkinto 256 Keskiaste 133 Perusaste 93 Yhteensä 490 alle 24-vuotiaita 25-34 35-44 45-54 yli 55-vuotiaita 11

Tiedon tallentamisen ja tiedonkulun välineet ja tavat ovat muuttuneet PRH:n kuuden vuosikymmenen aikana. PATREK-ASIAKASPALVELU Patentti- ja rekisterihallituksen kirjaamo ja peruspalvelut toimivat PatRek-asiakaspalvelussa Innotalon katutasossa. PatRek palveli vuonna 2002 lähes 80 000 asiakasta. Omatoimisesti julkisia asiakirjoja ja tietokantoja tutkivien asiakkaita oli myös paljon, sata henkilöä päivittäin. Erilaisia rekisteriotteita, todistuksia ja asiakirjajäljennöksiä annettiin lähes 45 000 kappaletta. Vuonna 2002 mitattiin Patentti- ja rekisterihallituksen asiakastyytyväisyyttä. Tulokset osoittivat PatRekin onnistuneen palvelemaan hyvin asiakaslähtöisesti. Sähköisten palvelumuotojen monipuolistumisesta huolimatta tarve saada henkilökohtaista palvelua on säilynyt korkeana. Asiakkaat haluavat entistä nopeampaa, joustavampaa ja osaavampaa palvelua. KIRJASTO- JA INFORMAATIOPALVELUT PatRek-asiakaspalvelu: patrek@prh.fi Erikoiskirjasto: library@prh.fi Patenttijulkaisukopiot: copyserv.patent@prh.fi Tietopalvelutilaukset: infoserv.patent@prh.fi Patentti- ja rekisterihallituksen kirjasto- ja informaatiopalveluyksikkö on laaja teollisoikeudellinen ja tekninen erikoiskirjasto, joka ylläpitää Suomessa ainutlaatuista kotimaisten ja ulkomaisten patenttijulkaisujen kokoelmaa sekä tieteellistä kirjastoa. Kirjasto- ja informaatiopalveluyksikkö palvelee virastoa ja ulkopuolisia asiakkaita hankkimalla ja välittämällä teollisoikeuksiin ja yhtiöoikeuteen liittyvää tietoa ja kirjallisuutta. Kokoelmat ja tietokannat ovat keskeinen tiedonlähde teollisuudelle, tuotekehitykselle, tutkimukselle ja muulle elinkeinoelämälle. Kirjaston kokoelmissa oli vuoden 2002 lopussa yli 30 miljoonaa patenttijulkaisua yli 40 maasta. Kokoelmat karttuivat vuoden aikana yli miljoonalla uudella julkaisulla. Osa kokoelmasta on CD ROM - levyillä. Levyjä oli vuoden lopussa yli 11 500. Ne sisälsivät lähes 12 miljoonaa julkaisua. Asiakkaiden yhteydenottoja kirjasto- ja informaatiopalveluyksikköön tuli vuoden aikana noin 20 000. Vuonna 2001 aloitettu sähköinen julkaisujen välitys lisääntyi kertomusvuonna. Vuonna 2002 yli puolet kaikista patenttijulkaisujen jäljennepyynnöistä toimitettiin sähköisesti suoraan asiakkaan omalle työasemalle tai suuremmissa tilauksissa CD ROM-levyillä. Vuonna 2002 saatiin asiakkaitten käyttöön GID -patenttijulkaisutietokanta. Se sisältää noin 10 miljoonaa patenttijulkaisua, joita asiakkaat voivat tutkia ja selailla kirjaston lukusalissa. Maksullisten tietopalveluiden kehittämiseen panostettiin edelleen. Asiakkaille tehtyjen tiedonhakujen painopiste oli edelleen vaativissa tilastollisissa analyyseissa ja seurannoissa. Maksuttomien tiedonhakujen määrä oli lähes 3 000. Koulutuksen lisäksi kirjasto- ja informaatiopalveluyksikkö teki toimintaansa tunnetuksi osallistumalla näyttelyihin ja messuihin yhteistyössä Patentti- ja rekisterihallituksen muiden yksiköiden kanssa. 12

13

YRITYS- JA YHTEISÖLINJA Eurooppalainen kaupparekisteripalvelu Yritys- ja yhteisölinjan keskeisiä tehtäviä ovat kaupparekisterin, säätiörekisterin ja yrityskiinnitysrekisterin pitäminen ja tilinpäätösasioiden julkistaminen ja näihin toimiin liittyvien ilmoitusten ratkaiseminen, joilla useilla on oikeutta luova vaikutus. Lisäksi linja valvoo säätiöiden hallintoa ja päätösten laillisuutta yritysten ja säätiöiden perustamisissa ja niissä tapahtuvissa muutoksissa. Myös tietopalvelu omista rekistereistä on merkittävää. Kaupparekisterissä on 506 342 yritystä, säätiörekisterissä 2 647 säätiötä ja yrityskiinnitysrekisterissä 99 984 voimassa olevaa kiinnitystä. Vuonna 2002 kaupparekisterissä käsiteltiin 21 997 uutta toiminimen rekisteröinti-ilmoitusta ja 75 120 muutosilmoitusta sekä muita muutoksia lähinnä postiosoitteen muutoksia 9 000. Tilinpäätösilmoituksia tarkastettiin 73 347. Yrityskiinnityshakemuksia käsiteltiin 5 816 kappaletta. Säätiöiden perustamislupia myönnettiin 53 ja muutostietoja rekisteröintiin 869 ja vuosiselvityksiä tarkastettiin 2 327. Yritys- ja yhteisölinjalla työskentelee 144 henkilöä, joista 28 prosenttia on lakimiehiä. Tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämisyksikkö ja kaupparekisteriyksikkö ovat siirtyneet tiimiorganisaatioon. Uudistuksen tavoitteena on asiakaslähtöisesti parantaa työmenetelmiä ja nopeuttaa käsittelyä sekä antaa henkilöstölle mahdollisuus olla mukana kehittämässä omia työtehtäviään. Muiden yksiköiden tiimiyttämistä ollaan aloittamassa. YTJ laajenee Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallituksen keväällä 2001 käyttöönottaman yritystietojärjestelmän, YTJ:n käyttö kasvoi kertomusvuonna räjähdysmäisesti: vuoden lopulla tietopalveluun tehtiin päivittäin lähes 100 000 kyselyä. YTJ on Verohallituksen kanssa yhdessä ylläpidettävä tietojärjestelmä, joka mahdollistaa tietojen ilmoittamisen yhdellä ilmoituksella molemmille viranomaisille. YTJ:ssä elinkeinonharjoittajien ja säätiöiden tunnisteena käytetään yhtä ainoaa yritystunnusta, joka järjestelmä on harvinaisuus koko Euroopan Unionissa. Vuoden 2002 aikana on valmisteltu yhdessä Verohallinnon kanssa YTJ-palvelun laajentamista. TE-keskukset ja maistraatit tulevat vuoden 2003 alkupuoliskolla myös YTJ-kirjaajiksi. Palvelulla vahvistetaan ns. yhden luukun periaatetta, jonka mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen peruspalvelut ovat myös saatavissa niin TE-keskuksissa kuin maistraateissakin. Tietopalveluilla kysyntää Kertomusvuonna KATKA-tietopalvelun käyttäjämäärä nousi yli 9 000. Kyselyjä KATKAan tehtiin 1 164 210 kappaletta. Suurkäyttäjiä ovat veroviranomaiset, poliisi, oikeushallinto ja vakuutuslaitokset. CD-KATKAa myytiin 266 kappaletta. Kaupparekisteritietoja on saatavissa myös Internetistä sovelluspalveluina, joiden kautta tehdyistä kyselyistä saatiin vuonna 2002 tuloa 280 658 euroa. Myös yhtiöiden tilinpäätöstietoja kysyttiin maksullisen Internetpalvelun kautta. Kaupparekisteri on mukana European Business Registerissä (EBR), joka on 12 eurooppalaisen maan kaupparekisterin yhteinen tietopalvelu. EBR-palvelusta saa virallista ja luotettavaa rekisteritietoa kunkin maan yrityksistä. EBR-palvelu antaa kaikille mahdollisuuden saada virallisia yritystietoja ulkomailta kohtuullisin kustannuksin ja omalla kielellä. Palvelu on ollut käytössä vuodesta 2001. 14

Kaupparekisterin myllyhuoneen myllyt ovat vaihtuneet sähköisiksi. Yritysasiainneuvottelukunnan jäsenet vuonna 2002 Pääjohtaja Martti Enäjärvi Ylijohtaja Olli Koikkalainen Linjanjohtaja Sirkka-Liisa Lahtinen Apulaisjohtaja Ulla-Maija Sarkkinen Apulaisjohtaja Sakari Kauppinen Viestintäjohtaja Leo Lehdistö Asianajaja Pekka Sirviö, Suomen Asianajajaliitto Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät Hallintoneuvoston puheenjohtaja Markus Aaltonen, Veterator Oy Osastopäällikkö Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari Osastopäällikkö Antti Maijala, Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto Johtaja Ursula Ranin, Nokia Yhtymä Varatuomari Olavi Leppänen, Pellervo-Seura Varatoimitusjohtaja Stig Henriksson, Kaupan Keskusliitto Toimitusjohtaja Ulla Partanen, Operaria Ulla Oy Varatoimitusjohtaja Erkki Kontkanen, Suomen Pankkiyhdistys VTT Juhana Vartiainen, Palkansaajien tutkimuslaitos kpl 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Käsitellyt kaupparekisteri-ilmoitukset ja keskimääräinen käsittelyaika 1989-2002 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 kk 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Käsitellyt kaupparekisteri-ilmoitukset (kpl) Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 15

PATENTTI- JA INNOVAATIOLINJA Patenttihakemuksia 2001 2002 Patenttihakemuksia 2660 2369 kotimaisia 2390 2162 ulkomaisia 270 207 Myönnettyjä patentteja 2047 2056 Suomessa voimaansaatettuja eurooppapatentteja 1833 4259 Patentteja voimassa vuoden lopussa 19 043 19 110 Hyödyllisyysmallihakemuksia 2001 2002 Hyödyllisyysmalleja 494 512 kotimaisia 478 496 ulkomaisia 16 16 Rekisteröityjä hyödyllisyysmalleja 402 474 Rekisterissä olevia hyödyllisyysmalleja 3052 3152 Vuonna 2002 eniten patenttihakemuksia tehneet kotimaiset yritykset Nokia Corporation 183 Metso Corporation 176 VTT 40 Outokumpu Oyj 37 Kone Corporation 33 Sonera Oyj + Sonera Smarttrust 30 Kemira Group 18 Marioff Corporation 16 ABB Oy 14 Wärtsilä Technology Oy Ab 12 Andritz Oy 11 UPM-Kymmene Corporation 11 Filtronic LK Oy 10 Vaahto Oy 9 Sandvik Tamrock 8 Oy Langh Ship Ab 8 Patentti- ja innovaatiolinjan päätehtävä on patenttihakemuksien kohteina olevien keksintöjen uutuuden ja patentoitavuuden tutkiminen ja hyödyllisyysmallien ja integroitujen piirien piirimallien rekisteröiminen. Vastaanottavana viranomaisena Patentti- ja rekisterihallitus tarkastaa, että kansainväliset patenttihakemukset on muodollisesti laadittu oikein. Linja vastaa myös Suomessa voimaan saatettavien eurooppapatenttien rekisteröinnistä ja julkaisemisesta. Suomessa on myönnetty kertomusvuoden loppuun mennessä 109 724 patenttia. Hyödyllisyysmalleja on rekisteröity 5 670. Patentti voidaan myöntää, kun ensin on tutkittu, että keksintö on uusi ja keksinnöllinen ja hakemus ei loukkaa aiemmin patentoituja keksintöjä. Tutkimuksen alussa selvitetään maailmanlaajuisesti, mikä on vallitseva tekniikan taso keksinnön kohteena olevalla alalla. Sen jälkeen arvioidaan, onko keksintö uusi tekniikan tason ratkaisuihin nähden ja eroaako se niistä olennaisesti. Jos näin on, patentti voidaan myöntää. Patenttihakemuksia käsittelee Patenttija rekisterihallituksessa yli 80 tutkijainsinööriä. Ensimmäisen hakemuksensa Suomessa tehneet hakijat saavat tutkimustuloksen 6-10 kuukauden kuluessa hakemispäivästä. Tulos helpottaa hakijan päätöstä jatkaa hakua ulkomailla etuoikeusvuoden aikana. Hyödyllisyysmallihakemuksissa tutkitaan, että hakemus on tehty muodollisesti oikein. Patentti- ja rekisterihallituksen ei edellytetä selvittävän keksinnön uutuutta tai keksinnöllisyyttä rekisteröinnin yhteydessä. Talouden nousukauden viivästyminen näkyy patenttihakemuksissa Kotimaisia patenttihakemuksia tehtiin vuonna 2002 hieman edellisvuotta vähemmän. Pääosin väheneminen johtunee taloudellisesta taantumasta tai nousun alkamisen odottelusta. Yritykset ovat vähentäneet panostustaan tuotekehitykseen ja vastaavasti patentointikynnys on noussut hieman korkeammalle. Hakemusmäärien lasku näyttää olevan suurinta elektroniikan ja fysiikan alueella, mutta laskua on myös perinteisen tekniikan alueella kuten työmenetelmät, kuljetus ja koneenrakennus. Sen sijaan hieman edellisvuotista enemmän tehtiin hakemuksia rakennustekniikan ja paperiteollisuuden alueella. Suomalaiset patentinhakijat suosivat kansainvälistä patentinhakujärjestelmää, PCT-järjestelmää. Ilmeisesti suurin osa suomalaisten ulkomaisesta patentinhausta alkaa PCT-reittiä. Patentti- ja rekisterihallitus toimii järjestelmässä vastaanottavana viranomaisena. Kertomusvuonna näitä hakemuksia tehtiin Patentti- ja rekisterihallituksen kautta 1061 kpl. Luku on hieman alhaisempi kuin edellisvuonna ja heijastelee kotimaisten hakemusten määrän laskua. Patentti- ja innovaatiolinja syventää osaamistaan Kertomusvuoden aikana linja alkoi valmistautua PCT-viranomaisen tehtäviin. Tutkijainsinöörien ammatilliseen lisäpätevöitymiseen tarkoitettu ohjelma valmistui ja sitä lähdetään toteuttamaan alkaneen vuoden aikana. Osa laadunparannusohjelmaa on työnsä aloittanut laadunvarmistustyöryhmä, joka seuraa hakemusten käsittelyprosessia ja varmistaa omalta osaltaan hakemusten sujuvan ja laadukkaan käsittelyn. Patentti- ja rekisterihallituksen tekemässä asiakastyytyväisyyskyselyssä kävi ilmi, että linjan palvelutasoon ja tutkimuksen hinta- tai laatusuhteeseen ollaan pääosin tyytyväisiä. Monet asiakkaat totesivat, että entisistä ajoista on menty eteenpäin. Parantamisen varaa toki aina on. Tutkijoiden pätevöitymisohjelmassa otetaan huomioon asiakkaiden antama rakentava palaute. Linja on vahvistanut tutkijavoimiaan kertomusvuoden aikana. Rekrytointia jat- 16

Hyödyllisyysmallihakemusten jakauma 2002 ketaan, koska lähivuosina monet nykyisistä tutkijainsinööreistä jäävät eläkkeelle. Tutkijainsinöörin ammatin syvällinen oppiminen vie vuosia, joten koulutus on aloitettava ajoissa. Kiinnostus sähköiseen asiointiin kasvamassa Patentti- ja innovaatiolinjan sähköinen asiointi etenee. Patenttihakemusten sähköinen vireillepano lähti käyntiin suhteellisen verkkaisesti, mutta kertomusvuoden lopulla alkoi näkyä merkkejä kiinnostuksen kasvamisesta. Asiakkaat ovat olleet odottavalla kannalla, koska käytänteet eivät ole vielä maailmanlaajuisesti vakiintuneet samanlaisiksi. Vasta nyt, kun alkaa näyttää siltä, että hakemukset Suomessa ja suurissa patenttivirastoissa voidaan tehdä samalla ohjelmalla, on ajateltavissa, että asiakkaat saavat järjestelmästä tarvitsemansa hyödyn ja ryhtyvät käyttäjiksi. Kertomusvuoden aikana saatiin WIPOn sähköistä asiointia koskeva standardi valmiiksi, ja EPO aloitti kansainvälisten hakemusten vastaanottamisen sähköisesti. Alkaneen vuoden keväällä WIPO tulee mukaan. Muutkin suuret patenttivirastot ovat käynnistämässä sähköistä vastaanottoa. Kertomusvuoden aikana linjalla kehitettiin ja otettiin käyttöön maksusovellus, jolla asiakkaat voivat lähettää hakemuksiin ja patentteihin liittyvät maksutiedot sähköisesti internetin kautta ja jolla tiedot voidaan lukea suoraan patentti- ja hyödyllisyysmallirekisteriin. Sovellus tehostaa työtä huomattavasti, koska se poistaa monia käsin tehtäviä työvaiheita. Enemmistö patenteista jo eurooppapatentteja Vaikutukset Suomen liittymisestä Euroopan patenttisopimukseen alkavat nyt näkyä täysimääräisesti voimaan tulevien patenttien määrissä. Kertomusvuonna eurooppapatentteja saatettiin Suomessa voimaan kaksi kertaa niin paljon kuin Patentti- ja rekisterihallitus myönsi. Voimaansaatettavien eurooppapatenttien käsittelyn helpottamiseksi Patentti- ja rekisterihallitus alkoi kertomusvuoden aikana ottaa käännöksiä vastaan sähköisesti. Verkko-oppimateriaali patenttitiedon levitykseen Kertomusvuoden aikana uudistettiin jo aiemmin valmistunut opetusmateriaali paremmin internet-ympäristöön soveltuvaksi verkko-oppimateriaaliksi. Teollisoikeudet yrityksen voimavarana -niminen oppimateriaali on tarkoitettu ensisijaisesti korkeakoulujen tekniikan ja liiketalouden opiskelijoille. Syy oppimateriaalin tekemiseen on kautta Euroopassa huomattu piirre, että yliopistomaailma ei ole perehtynyt patenttiasioihin juuri lainkaan. Patentointi on turhaan koettu olevan vaihtoehto tutkimustulosten julkaisemiselle, eikä patenttijulkaisuja ole osattu käyttää tutkimuksen tiedonlähteenä. Tavoitteena on antaa opiskelijoille ja tutkijoille valmiuksia ymmärtää tätä teknologiayrityksissä merkittävää osa-aluetta ja innostaa tulevia päättäjiä hyödyntämään patentti-informaatiota, kun he astuvat yrityselämän palvelukseen. Hyödyllisyysmallit internetiin Hyödyllisyysmallihakemuksia tehtiin kertomusvuonna hieman edellisvuotta enemmän eli 512 kappaletta. Hakemusten käsittelyaikaa pystyttiin nopeuttamaan niin, että nyt se on keskimäärin noin kolme kuukautta. Kertomusvuonna ryhdyttiin rakentamaan internetiin maksutonta tietokantaa HymaNettiä. Valmistuttuaan se sisältää perustiedot, itsenäisen suojavaatimuksen ja kuvan kaikista rekisteröidyistä suomalaisista hyödyllisyysmalleista. Ihmisen perushyödykkeet Työmenetelmät ja kuljetus Kemia ja metallurgia Tekstiili ja paperi Rakennustekniikka Koneenrakennus, valaistus, lämmitys, aseet, räjäyttäminen Fysiikka Sähkö Patenttihakemusten jakauma 2002 Ihmisen perushyödykkeet Työmenetelmät ja kuljetus Kemia ja metallurgia Tekstiili ja paperi Rakennustekniikka Koneenrakennus, valaistus, lämmitys, aseet, räjäyttäminen Fysiikka Sähkö 17

Vuonna 2002 Coca-Cola täytti Suomessa 50 vuotta. Valio Oy rekisteröi vuonna 2002 uuden tavaramerkin. TAVARAMERKKI- JA MALLILINJA Kansallisten hakemusten jakauma tavara- ja palveluluokittain 2002 41 Koulutus, urheilu- ja kulttuuripalvelut 42 Tieteelliset, teknologiset ja oikeudelliset palvelut 35 Mainonta, liikkeenjohto, yrityshallinto 9 Tieteelliset ja sähköiset laitteet, tietokoneohjelmat 16 Paperitavarat, painotuotteet, toimistotarvikkeet 38 Kaukoviestintä 5 Farmaseuttiset valmisteet 30 Kasviperäiset elintarvikkeet 25 Vaatteet, jalkineet, päähineet Muut luokat Mallioikeusasiat 2002 2001 2002 Rekisteröintihakemukset 832 736 kotimaiset 350 329 ulkomaiset 482 407 Loppuunkäsitellyt rekisteröintihakemukset, 916 808 näistä rekisteröityjä malleja 763 639 Uudistus- ja muutoshakemukset 610 596 Hakemuksia vireillä vuoden lopussa 647 575 Ennakkotutkimuksia 22 20 Käsittelyaika 9,5 kk 9,5 kk Tavaramerkkiasiat Tavaramerkkiyksikkö käsittelee kansallisia tavaramerkin rekisteröintihakemuksia sekä ratkaisee, tulevatko tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevan vuonna 1996 allekirjoitetun Madridin pöytäkirjan mukaiset Suomeen kohdistetut rekisteröinnit voimaan Suomessa. Lisäksi yksikkö on tehnyt sekoitettavuustutkimukset oman rekisterinsä osalta yhteisön tavaramerkkihakemuksille. Yksikössä käsitellään myös tavaramerkkien uudistamiset ja muut tavaramerkkirekisterin pitoon liittyvät asiat. Yksikkö antaa tietoja tavaramerkkirekisteristä ja huolehtii neuvontapalveluista. Kansallisessa tavaramerkkirekisterissä on 170 792 merkkiä, joista voimassaolevia 85 897 kpl. Rekisteröinti on uudistettava kymmenvuotiskausittain, suoja-aika on rajoittamaton. Tavaramerkki voidaan rekisteröidä Suomea varten kolmella tavalla: 1. Kansallinen rekisteröintihakemus tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka pitää tavaramerkkirekisteriä. 2. Madridin pöytäkirjaan perustuva kansainvälinen rekisteröintihakemus jätetään hakijan oman maan viranomaiselle, joka toimittaa sen Geneveen WIPO:n kansainväliselle toimistolle rekisteröitäväksi. Sieltä Suomea koskeva rekisteröinti toimitetaan edelleen Patentti- ja rekisterihallitukseen käsiteltäväksi. 3. Tavaramerkki rekisteröidään yhteisön tavaramerkkinä EU:n yhdenmukaistamisvirastossa (OHIM) Espanjan Alicantessa. Tavaramerkkihakemukset vähenivät Useita vuosia jatkunut tavaramerkkihakemusten määrän nopea kasvu kääntyi laskuun vuonna 2001 ja hakemusten määrän 18 lasku jatkui myös vuonna 2002. Suurin pudotus tapahtui kansainvälisissä rekisteröinneissä, joita tehtiin 21 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kansallisten hakemusten määrä sen sijaan pysyi lähes edellisen vuoden tasolla, kun niitä tehtiin 3 777 kappaletta (3 872 kappaletta vuonna 2001). Myös Euroopan yhteisön tavaramerkkihakemusten raju väheneminen jatkui ja niiden tutkiminen oman kansallisen rekisterin osalta väheni vastaavasti. Tutkimustuloksia lähetettiin 42 979 kappaletta (50 206 kappaletta vuonna 2001). Tavaramerkin rekisteröinnin uudistukset sitä vastoin jatkoivat kasvua. Kertomusvuonna tehtiin ennätykselliset 5 555 uudistusta, mikä oli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001, joka oli edellinen ennätysvuosi. Yksikkö kykeni lyhentämään käsittelyaikoja, sillä eräiden tehostamistoimien ansiosta suoritteet lisääntyivät edellisestä vuodesta 8,9 prosenttia. Vuoden lopulla kansallisten hakemusten käsittelyaika oli vain 10 kuukautta ja kansainvälisten 10,5 kuukautta. Tietopalvelu on suosittu Tavaramerkkitietojen saaminen maksuttomasti verkosta on osoittautunut yleisön keskuudessa suosituksi. Kertomusvuonna lisättiin mahdollisuus tehdä hakuja myös merkinhaltijan perusteella, mikä ehkä osaltaan vaikutti siihen, että tehtyjen kyselyiden määrä (596 041) oli yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Mallioikeusasiat Mallirekisterissä oli vuoden 2002 lopussa 23 035 mallia, joista voimassaolevia 5 872. Mallioikeuden voimassoloaika

piteni lainmuutoksen johdosta 25 vuoteen. Mallin rekisteröintihakemusten määrä laski ennätysmäisen alhaiselle tasolle eli hakemuksia tuli 736 kappaletta. Kotimaisten hakemusten osuus tehdyistä hakemuksista oli 44,7 prosenttia. Hakemusmäärän laskemisen syynä lienee yhtäältä yhteisömallin odottelu ja toisaalta elokuun alussa tapahtunut lainmuutos, joka lisäsi yhteisrekisteröintimahdollisuuksia ja asetti hakemusmaksun maksamisen hakemuksen vireille tulon edellytykseksi. Toisaalta kuitenkin hakemuksiin sisältyvien mallien lukumäärä, 973 kappaletta, oli hieman edellisvuotista suurempi (970). Näin ollen haettujen mallien lukumäärä ei vähentynyt vaikka rekisteröintihakemusten määrä vähenikin. Uudistushakemusten määrä, 541 kappaletta oli edellisvuotista suurempi, mikä kuitenkin kertoo kiinnostuksen säilymisestä suojamuotoa kohtaan. Mallin rekisteröintihakemusten käsittelyaika pysyi edelleen 9,5 kuukaudessa. Ennakkotutkimusten määrä oli 20 kappaletta. Mallioikeutta koskeva lainsäädäntö muuttui Mallioikeuslain käsitteitä, rekisteröinnin edellytyksiä, mallisuojan sisältöä ja laajuutta sekä rekisteröinnin voimassaoloaikaa koskeva mallioikeuslain muutos tuli voimaan 1.8.2002. Muutos perustui mallien oikeudellisesta suojasta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin. Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (tavaramerkit ja mallit), OHIM vahvisti marraskuussa, että yhteisömallijärjestelmä alkaa toimia 1.4.2003. Hakemuksia aletaan kuitenkin ottaa vastaan jo 1.1.2003. OHIMin päätöstä edelsi yhteisömalliasetuksen täytäntöönpanoasetuksen ja maksuasetuksen käsittely ja hyväksyminen. Mallinetti ja kotisivut ahkerassa käytössä Toista vuotta asiakkaidemme käytössä ollut verkkopalvelu, Mallinetti oli kuluneen vuoden aikana ahkerassa käytössä. Verkkopalvelusta on löydettävissä varsin monipuolisesti rekisteröityjä, vireillä olevia ja loppuun käsiteltyjä malleja koskevat perustiedot. Mallinetin sivuilla on tilastoitu noin 74 000 käyntikertaa kuluneen vuoden aikana. Mallioikeuskentässä tapahtuneista muutoksista tiedotettiin useasti Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivuilla. Lisäksi yksikön kotisivut uudistettiin syksyllä. Mallioikeusyksikön kotisivuilla oli tilastoituja käyntejä noin 19 000 kappaletta. e-solutions Oy:n Internetkioski sai vuonna 2002 mallisuojan. 19 Kansalliset tavaramerkit 2001 2002 Tavaramerkkihakemukset 3872 3777 kotimaiset 2879 2833 ulkomaiset 993 944 Loppuunkäsitellyt 3715 4384 Hakemuksia vireillä vuoden lopussa 5205 4430 Ennakkotutkimukset 456 301 Käsittelyaika 12 kk 10 kk Suomea koskevat tavaramerkkihakemukset maittain 2002 Kansall.Kansainväl. EU Yht. Yhdysvallat 365 13 9602 9980 Saksa 40 1572 7113 8725 Iso-Britannia 44 132 5860 6036 Ranska 25 640 3411 4076 Italia 13 339 3719 4071 Espanja 5 79 3759 3843 Suomi 2833 0 438 3271 Sveitsi 41 757 990 1788 Alankomaat 27 387 1055 1469 Japani 48 80 1098 1226 Ruotsi 93 145 801 1039 Itävalta 2 192 717 911 Tanska 82 82 727 891 Belgia 4 104 598 706 Kanada 3 1 646 650 Australia 3 47 386 436 Irlanti 5 1 429 435 Taiwan 6 0 400 406 Portugali 1 27 378 406 Hongkong 3 1 305 309

YHDISTYSASIAIN YKSIKKÖ Myös nuorison kansainvälinen jalkapalloturnaus on rekisteröity yhdistys. Vuonna 2002 yhdistysrekisterissä oli 119 162 yhdistystä. Yhdistysrekisteriin saapui yhdistyksen perus-, sääntömuutos-, nimenkirjoittajainvaihdos- ja purkautumisilmoituksia yhteensä 19 755 ilmoitusta. Ennakkotarkastushakemuksia saapui 141 kappaletta. Päätöksiä tehtiin 20 945. Uusia yhdistyksiä rekisteröitiin 2 699. Yhdistyksen perusilmoitukset käsiteltiin keskimäärin 2 kuukaudessa, joten yhdistysrekisteri saavutti eduskunnan sille asettaman käsittelyaikatavoitteen. Muiden ilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika oli 4,2 kuukautta. Nimenkirjoittajainvaihdoksia koskevat ilmoitukset ratkaistiin reaaliajassa. Yhdistykset toimivat kaikilla yhteiskunnan eri sektoreilla esimerkiksi seuraavan toimialajaon mukaisesti: Puoluepoliittiset yhdistykset 20,1 % Ammattiin tai elinkeinoon liittyvät yhdistykset 29,5 % Sosiaalialan yhdistykset 16,3 % Kulttuurialan yhdistykset 7,5 % Liikunta-, nuoriso- ja harrastustoiminnan yhdistykset 24,7 % Uskonnolliset ja muut elämänkatsomukselliset yhdistykset 2,1 % Maanpuolustukseen ja rauhantyöhön liittyvät yhdistykset 1,9 % Kansainväliset järjestöt ja ystävyysseurat 1,5 % Muut yhdistykset 2,6 % Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa kehitetty yhdistysten luokittelu otettiin käyttöön vuonna 2001. Toimintavuoden aikana on yhdistysten toimialaluokittelua edelleen jatkettu. Luokittelu on palvellut sekä tutkijoita että tietopalvelun tarpeita. Sähköiset palvelut täydentyivät Aiemmin käyttöön otettujen sähköisten palveluiden, KATKA-YREKAN, CD- YREKAN, Yhdistysnetin, NettiYREKAN ja WAP-YREKAN rinnalle otettiin vuonna 2002 käyttöön uusi palvelu nimeltään Yhdistysosoitteet. Palvelu on Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivulla ja palvelua voivat käyttää KATKA/YREKA-käyttäjätunnusten haltijat. Sen avulla voi poimia yhdistysten osoitteita tiedostoksi omalle koneelleen. Palvelun rakentaminen syntyi asiakkaiden toiveesta saada nopeasti ja edullisesti yhdistysten osoitetiedot omaan käyttöönsä. Yhdistysosoitteet päivitetään vähintään kerran jokaisena työpäivänä. Yhdistysrekisterin tärkeimmät ja käytetyimmät sähköiset palvelut ovat Yhdistysnetti, NettiYREKA ja Yhdistysosoitteet. Ne ovat internet-palveluina asiakkaan käytössä ympäri vuorokauden, eikä niitä varten joudu hankkimaan kiinteitä yhteyksiä. Yhdistysnetin suosio kasvaa Yhdistysnetissä tehtiin yli 247 000 hakua vuonna 2002. Yhdistysnetti on erittäin käyttökelpoinen väline niin yhdistysten omille jäsenille, sopimuskumppaneille kuin liitoille ja keskusjärjestöille tietojen hankkimisessa yhdistyksistä. 20