Kansallinen rikoksentorjuntakilpailu 2016. Ikääntyviin kohdistuvien rikosten ehkäisy Raadin päätös 8.9.2016: Suvanto linja kansallisen kilpailun voittajaksi Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun teemana on vuonna 2016 ikääntyviin kohdistuvien rikosten ehkäisy. Kilpailussa haettiin hankkeita, joilla pyritään parantamaan ikääntyvien turvallisuudentunnetta tai estämään tai vähentämään taloudellista hyväksikäyttöä kuten petoksia tai maksukorttirikoksia, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kuten pahoinpitelyä, lääkkeiden väärinkäyttöä tai hoidon laiminlyöntiä. Kilpailun voittaja edustaa Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa joulukuussa 2016. Suomen ja myös Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa ehdokkaat arvostellaan mm. seuraavien kriteerien perusteella: (1) Hankkeen tulee keskittyä arkirikollisuuden tai rikollisuuden pelon torjuntaan nimetyn teeman puitteissa. Lisäksi (2) hankkeen olisi oltava dokumentoidusti tuloksellinen, sen tulisi (3) perustua yhteistyöhön ja (4) olla toistettavissa muissa jäsenmaissa sekä (5) olla mielellään luova. Rikoksentorjuntaneuvosto asetti kilpailulle kolmihenkisen raadin kokouksessaan 16.6.3016. Raadin jäsenet ovat neuvotteleva virkamies Mervi Sarimo, oikeusministeriö, johtaja Risto Karhunen, Finanssialan keskusliitto ja tutkija Sari Jokinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kansalliseen rikoksentorjuntakilpailuun ilmoittautui määräaikaan 31.8.2016 mennessä neljä ehdokasta; Naapuruuspiiri (Helsingin kaupunki, yhdyskuntatyö), Pelosta pois hanke (Fingerroosin säätiö), Suvanto linja 0800 06776 (Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry) ja Yhdessä mukana hanke (Suomen Setlementtiliitto). Raati arvioi kilpailuehdokkaat kokouksessaan 8.9.2016. Raati ihmetteli sitä, ettei arkirikollisuuden tai rikollisuuden pelon torjuntaan keskittyviä kilpailuehdokkaita saatu mukaan enempää. Petosrikollisuuden lisääntyminen ja ikääntyneisiin kohdistuva taloudellinen kaltoinkohtelu puhuttavat mediassa, mutta esimerkiksi Rikoksentorjuntaneuvoston julkaisemia Senioreiden turvaohjeita ei ole hyödynnetty yhdessäkään hankkeessa. Raati piti tärkeänä, että neuvosto kiinnittäisi toiminnassaan huomiota tähän rikollisuuden ehkäisyn tärkeään osa alueeseen. Seuraavassa raadin arviot kilpailun osanottajista: Naapuruuspiiri (Helsingin kaupunki, yhdyskuntatyö) Hankkeen tavoitteena on tavoittaa yksinäisiä ikäihmisiä paikalliseen olohuoneeseen, eli maksuttomaan tilaan, jossa he voivat kahvitella ja tutustua toisiinsa sekä yhteistyössä oleviin toimijoihin. Yhteistyössä ovat mukana kaupungin työntekijät, joiden työnkuvaan ikäihmisten hyvinvointi kuuluu, mutta tavoitteena ottaa mukaan myös toimijoita muistakin virastoista kuin sosiaali ja terveyspalveluista. Tutustumisen myötä mm. turvattomuuden tunne vähenee. Naapuruuspiirit kokoontuvat erilaisissa maksuttomissa tiloissa, kuten kerhohuoneilla, kokoustiloissa, yhdistysten tiloissa, lähiöasemilla, kirjastossa jne. Hanke on pilotoitu Herttoniemen alueella yhdyskuntatyön, vapaaehtoisen ja vapaaehtoiskoordinaattorin sekä mukanaolevien toimijoiden yhteistyönä. Herttoniemestä malli on
levinnyt koko Itä Helsinkiin ja leviää edelleen Helsingissä. Tällä hetkellä Helsingissä toimii 12 naapuruuspiiriä. Ryhmiin osallistuu 7 13 henkilöä. Malli on kehitetty kustannustehokkaaksi siten, että se ei tarvitse erillistä rahoitusta, vaan se toteutetaan eri toimijoiden paikallisena yhteistyönä maksuttomissa tiloissa. Raati piti Naapuruuspiiri mallia sinänsä hyvänä ja suositeltavana. Malli on kehitetty ja voidaan toteuttaa ilman lisäresursseja, siinä hyödynnetään maksuttomia tiloja, ikäihmiset luovat itse toiminnan sisällön ja malli on helposti levitettävissä Helsingin sisällä, Suomessa ja EU maissa. Naapuruuspiiri mallissa tuotetut oppaat ovat hyviä ja niiden avulla mallia on helppo toteuttaa. Malli on innovatiivinen, sillä se on syntynyt yhden vapaaehtoisen eläkeläisen innoittamana ja kaupungin eri tahot on saatu kytkettyä hyvin mukaan toimintaan. Malli on myös lisännyt sektoreiden välistä yhteistyötä ikäihmisten kanssa työskentelyssä. Innovatiivisena pidettiin myös Naapuruuspiiri reseptiä, jolla ikäihmiset ohjataan piiriin. Raadin mielestä Naapuruuspiiri mallin heikkoutena on, että se ei fokusoidu rikoksen tai rikoksen pelon vähentämiseen. Naapuruuspiiri sisältyy kyllä laajan turvallisuuskäsitteen alle, sillä sen avulla voidaan vähentää yksinäisyyttä ja parantaa yhteisöllisyyttä ja sinällään raati kannattaa mallin levittämistä. Sivutuotteena sen avulla voidaan ehkäistä rikoksen uhriksi joutumista. Mallissa voitaisiin raadin mukaan jatkossa ehkä hyödyntää kiinteämpää yhteistyötä poliisin kanssa ja rikosten ehkäisyn mukaan ottamista toiminnan sisältöihin, esimerkiksi turvaohjeiden jakamista (Rikoksentorjuntaneuvoston Turvaohjeita senioreille). Haasteina raati näki ns. riskiryhmien kytkemisen mukaan toimintaan. Henkilöt, jotka joutuvat lähipiirinsä väkivallan tai kaltoinkohtelun kohteeksi, jäävät helposti kotiin ja tämän tyyppisen toiminnan ulkopuolelle. Naapuruuspiirin arviointi on vasta suunnitteilla, mikä raadin mielestä toinen puute, jotta malli voitaisiin esittää Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun. Yhdessä mukana hanke (Suomen Setlementtiliitto) Yhdessä mukana projekti toimi vuosina 2013 2016 seitsemällä paikkakunnalla. Projektia koordinoitiin Setlementtiliitosta Helsingistä käsin. Projektikoordinaattorit työskentelivät Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Lahdessa, Parkanossa, Rovaniemellä ja Savonlinnassa. Projektin kohderyhmänä olivat yli 60 vuotiaat ikääntyneet. Projekti oli ikääntyneiden yhteisöllisen vertaistoiminnan kehittämisprojekti, jonka tavoitteena oli ikääntyneiden sosiaalisen esteettömyyden ja osallisuuden vahvistaminen yhteisöllisen vertaistoiminnan keinoin. Projektin aikana kiinnitettiin huomiota esteettömyyden osalta myös ikääntyneiden turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseen. Projektin aikana kehitettiin yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutus, vertaistoiminnan tuki ja ohjausmalli, voimavaraistavia menetelmiä ja lukuisia yhteisöllisen vertaistoiminnan toimintamuotoja toimintapaikkakunnille. Projektin toiminnan lähtökohtina olivat arvokas vanhuus ja sosiaalisen esteettömyyden, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja vertaisuuden vahvistaminen. Sosiaalinen esteettömyys painotti yksinäisyyden ehkäisyä ja turvallisuuden tunteen vahvistumista.
Yhdessä mukana perustuu laajaan yhteistyöhön, jossa oli mukana Setlementin ala järjestöjä, paikallisia toimijoita ja verkostotyöntekijöitä sekä kuntien työntekijöitä. Raati piti Yhdessä mukana toimintaa innovatiivisena, erityisesti klovneri toimintaa. Klovnit voivat vapauttaa ihmiset kertomaan omista murheistaan. Mallissa tuotettu vertaistuen kehittäminen on tärkeää ja keinot ikääntyvien osallistamiseen olivat luovia. Hanke on hyvin dokumentoitu ja sen aikana on tuotettu materiaalia ja koulutusta edistämään mallin levittämistä. Hanke on positiivisella tavalla vaikuttanut ikäihmisten huomioon ottamiseen setlementtitoiminnassa. Mallin levittämistä heikentävät sen korkeat kustannukset (490 000 vuosille 2013 2016). Lisäksi heräsi kysymys, onko materiaali tarkoitettu lähinnä Setlementin omaan käyttöön. Aineistossa on viittauksia useisiin ikääntyviin kohdistuvien rikosten torjuntaan liittyviin toimiin, erityisesti turvallisuuden tunteen parantamiseen. Raati on samaa mieltä siitä, että paikallinen ja lähipiirin vahva tukiverkosto, yhteisöllisyys ja naapuriapu voivat suojata monelta riskitekijältä ja riskiltä, vaikka eivät olisikaan suoraan rikosten ehkäisyä. Yhdessä mukana hankkeen heikkoutena raati pitää kuitenkin sen heikkoa kytkentää rikosten ehkäisyn fokukseen. Raati toteaa, että jatkossa toimintaa voisi ehkä kehittää ottamalla mukaan myös rikosturvallisuuden edistämisen ja rikosten ehkäisyn teemoja. Raati nosti esiin huolen klovneri toimintaan liittyvästä mahdollisesta rikosriskistä, sillä senioreille annetuissa turvaohjeissa varoitetaan päästämästä kotiin tuntemattomia. Klovneri toiminta saattaa herättää houkutuksen ulkopuolisille rikoksentekijöille hyödyntää keinoa ikääntyvän kotiin pääsemiseksi. Pelosta pois hanke (Fingerroosin säätiö) Pelosta pois hankkeessa suunniteltiin järjestö ja viranomaistoimijoiden vastuunjakoon ja tiiviimpään yhteistyöhön perustuva toimintamalli ikäihmisten kaltoin kohteluun puuttumiseksi Turussa. Hankkeessa suunniteltiin malli ilmoitusmenettelyn tehostamiseksi ja verkkopalvelu, jonka avulla voitaisiin reagoida ikäihmisten kaltoinkohteluun puuttumiseksi ja estää sen jatkuminen. Hankkeen ilmoitetut tulokset: 1)kaltoin kohteluun ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvien ilmiöiden tunnistaminen.,2) prosessikuvauksen kokoaminen ilmoitusmenettelyn tehostamiseksi, 3) ilmoitusmenettelyä tehostavan verkkopalvelun rakenteen ja sisältöjen suunnittelu (ilmoituspolku.fi), 4) eri toimijoiden yhteystietolistojen kokoaminen Palvelutorin käyttöön (Palvelutori on kaltoinkohtelun torjunnassa Turussa koordinoiva taho). Pelosta pois hanke fokusoituu hyvin kilpailun teemaan keskittymällä ikääntyviin kohdistuvien rikosten ehkäisyyn parantamalla viranomaisten yhteistyötä, lisäämällä tietoisuutta ilmiöstä ja tarjoamalla prosessikuvausta rikoksen/kaltoinkohtelun ilmoittamisprosessista. Hanke perustuu paikallisten toimijoiden yhteistyöhän ja sen avulla on voitu tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä ja tuntemusta toistensa tehtävistä (yhteistyöverkosto, yhteydenottolistat). Raati arvioi kuitenkin, että hanke on vielä kesken ja esimerkiksi nettisivusto ei ole vielä valmis, eikä kuvauksista löytynyt tietoa ilmoitusprosessin toimivuudesta. Hankkeessa on hyödynnetty olemassa olevia malleja, kuten Ankkuri, MARAK ja Mikkelissä käytössä oleva sähköistä Huoli lomaketta. Olemassa olevien hyvien käytäntöjen hyödyntäminen on positiivista ja raati kannustaa siihen, mutta se ei täytä kilpailun kriteereitä innovatiivisuudesta. Raati kannustaa tämän tyyppisten hankkeiden levittämiseen ja kunnolliseen arviointiin niiden toteutuksesta ja vaikuttavuudesta.
Suvanto linja 0800 06776 (Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry) Suvanto linja 0800 06776 on valtakunnallinen auttava puhelinpalvelu kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä, väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille ikääntyneille ja heidän läheisilleen. Pilotointivaiheen (1.9.2011 31.12.2012) jälkeen pysyväksi toiminnaksi muuttunut Suvanto linja yhdistää monialaisen erityisosaamisen ikääntyneiden auttamisessa ja turvallisuuden vahvistamisessa. Toiminnassa yhdistyy vanhustyön, väkivaltatyön ja rikoksien uhrien auttamiseen liittyvä erityisosaaminen vapaaehtoistyönä ja ammatillisena auttamistyönä toteutettavaan puhelinpalvelutyöhön. Suvanto linjan ensisijaisena tarkoituksena on tarjota puhelimen välityksellä tukea, neuvoa ja palveluohjausta iäkkäille henkilöille, jotka ovat joutuneet hyväksikäytön, kaltoinkohtelun, väkivallan tai muunlaisen rikollisen toiminnan kohteeksi tai elävät niiden uhan alla. Tavoitteena on myös kerätä kokemuksia tämän kaltaisesta työskentelystä ikääntyneiden auttamisessa ja saada dokumentoitua tietoa kaltoinkohtelua, väkivaltaa ja hyväksikäyttöä kokeneiden ikääntyneiden kokemuksista ja ilmenemisen muodoista Raati valitsi kilpailun voittajaksi Suvanto linjan, jossa toiminta keskittyy ikääntyneiden uhrien auttamiseen. Uhrien tukeminen on rikollisuudesta aiheutuvien haittojen vähentämistä ja siten määriteltävissä osaksi rikoksentorjuntaa. Slovakin kilpailukutsussa on viitattu teeman kytkeytymiseen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevaan uhridrektiiviin (2012/29/EU). Suvanto linjan valinta Suomen kansalliseksi kilpailuedustajaksi painottaa raadin mielestä uhrien tukemisen keskeistä osa aluetta arkirikollisuuden torjunnassa. Auttamalla ja tukemalla uhriksi joutuneita ikääntyneitä voidaan myös estää suoranaista uudelleen uhriksi joutumista. Suvanto linjan toimii yhteistyössä erilaisten verkostojen kanssa; pilotointivaiheessa ja palvelutoiminnan vakiintuessa mukana on ollut laajasti yhteistyökumppaneita. Raati piti positiivisena oppilaitosyhteistyötä. Puhelinauttaminen toteutetaan järjestön työntekijän ja koulutettujen vapaaehtoisten yhteistyönä. Linjan toiminnan vahvuutena on vankka osaaminen ikääntymiseen ja ikääntymisprosessiin, jossa yhdistyy ymmärrys sekä vastaaminen kaltoinkohtelun, väkivallan tai rikoksen uhriksi joutuneiden ikääntyneiden erityiseen avun ja tuen tarpeeseen. Puhelinlinja on toisinnettavissa muuallakin ja linjan vaatimat resurssit ovat suhteellisen vaatimattomat. Toiminta on innovatiivista, pienestä hankerahoituksesta lähtenyttä toimintaa, joka on löytänyt paikkansa valtakunnallisessa väkivaltatyön kentässä. Puhelimen toiminnassa on huomioitu eettiset ja turvallisuus näkökulmat. Hankkeen aikana auttavaan puhelimeen tulleiden soittojen määrä lähes kolminkertaistui (113). Hankkeen jälkeen linja on vakiintunut osaksi järjestön perustoimintaa. Puheluiden määrä on kasvanut vuosittain (v. 2015: 261 puhelua joista päivystysaikaan 157). Toiminnan tuloksellisuutta on arvioitu pilottivaiheessa tehdyllä arvioinnilla soveltamalla ns. formatiivista arviointimallia. Malli on lähellä prosessiarviointia ja sitä on hyödynnetty työn kehittämisessä. Nyt Suvanto Linjan toiminnasta tehdään vuosittainen itsearviointi. Toiminnasta kerätään dokumentoitua ja arvioitavaa tietoa mm. soittajasta, keskustelun aiheesta ja jatkotoimenpiteistä. Soittajat kokivat saavansa päivystäjältä henkistä tukea, konkreettisia neuvoja ja palveluohjausta. Osa iäkkäistä on ohjautunut järjestön muihin hankkeisiin (esim. vakavan väkivallan uhkaa kokeneet iäkkäät). Ikääntyneiltä kerätyn palautteen perusteella soittajat ovat
olleet tyytyväisiä palveluun. Iäkkään kanssa työskentely on lisännyt turvallisuutta ja elämänhallinnan tunnetta, jota kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö ja väkivalta olivat murtaneet. Puhelinpalvelusta kerättyä tietoa ikääntyneiden kokemuksista sekä väkivallan, kaltoinkohtelun tai hyväksikäytön muodoista hyödynnetään Suvanto ry:n muussa toiminnassa, kuten koulutuksessa ja hankkeissa. Tämä kokemus voi auttaa myös muita auttajatahoja. Puutteena raati toi esiin, että soittajilta ei useinkaan saada tietoa siitä, miten palvelu on vaikuttanut elämään pidemmällä aikavälillä. Vaikuttavuudesta on saatu tietoa vain, jos työtä jatkettu järjestön omissa palveluissa. Raati totesi, että lomakkeella olisi voinut kuvata tarkemmin tätä Suvanto ry:n muuta toimintaa ja hankkeita, missä hyödynnetään puhelinlinjasta saatua tietoa ja kokemusta. Puhelimen asiakasmääriä voisi kasvattaa levittämällä tietoa esimerkiksi kotisairaanhoidon ja muiden ikääntyvien kanssa toimivien työntekijöille.