Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Samankaltaiset tiedostot
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Maaseutulautakunta

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Tilahinnoittelu. Siira Jorma. Puh. 3,6 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 3,6. m3 m3 m3 m3 2,4 0,0 0,0. ha ha ha

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

w metsänhoitoyhdistys

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin metsät

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

n.20,5 ha

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma


Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsäsuunnitelma vuosille

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsäohjelman seuranta

UPM Metsäsuunnitelma

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Metsäohjelman seuranta

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

UPM Metsäsuunnitelma

~ metsänhoitoyhdistys

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Yhteensä Mänty Kuusi

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Metsäohjelman seuranta

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Metsäohjelman seuranta

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäohjelman seuranta

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

kannattava elinkeino?

Metsäohjelmien seuranta

Lieksan seurakunta metsänomistajana

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Metsäohjelman seuranta

UPM Metsäsuunnitelma

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

UPM Metsäsuunnitelma

Sivu. Tilahinnoittelu. Puh. ha ha ha 4,2 0,0 0,0 4,2. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Yhteensä Mänty Hieskoivu

UPM Metsäsuunnitelma

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

UPM Metsäsuunnitelma

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

UPM Metsäsuunnitelma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio:

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 20.9.2016

Kaupungin metsäomaisuus yhteensä 2180 hehtaaria

Metsäomaisuus 2016 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 842,7 558,4 169,3 74,0 148,1 1792,5 Rantametsät ja muut virkistysalueet 83,6 6,6 9,2 17,2 11 127,0 254,6 Kitumaa 48,4 48,6 2 0,9 1,6 101,5 Joutomaa 27,3 3,8 0,3 31,4 Yhteensä 1002,0 617,4 180,5 92,1 161,0 127,0 2180,0

Metsäomaisuus 2016

Metsäomaisuuden laajuuden muutos 2013-2015

Metsäsuunnitelmasta erotettu Varsinaisesta metsäsuunnitelmasta on erotettu omaksi kokonaisuudeksi alueet (yhteensä 260,5 hehtaaria), joita ei käsitellä kuin mahdollisesti tapauskohtaisesti Virkistys- ja retkeilyalueet Järvenrantametsävyöhykkeet Metsälakikohteet Pienet suometsäsaarekkeet Kitu- ja joutomaat, kalliot, suot

Järvenrantametsävyöhykkeet Rantametsien luontoarvot huomioidaan jättämällä rantavyöhykkeet luonnontilaan keskittämällä säästöpuita rantaan, erityisiä rakennepiirteitä sisältävä kohde voidaan myös rajata käsittelyn ulkopuolelle. Vesistöön rajoittuvassa hakkuussa arvioidaan maisemavaikutusta sekä vesistöön päin että vesistöstä poispäin.

Vammalan erityisalueet Miekkajärven rantametsävyöhyke Ylistenjärven rantametsävyöhyke ja kallio Sammaljoen Matinsuo Kiimajärven rantametsävyöhyke Järvenpäänvuori Houhajärven pohjoispuolen ranta-alue Roismalan Jäkäläkallio

Vammalan erityisalueet Kuivaluoto, Liekosaari, Oksalo (saaret) Hurttiojärven eteläpuolen avokallio Hurttiojärven länsi- ja lounaispuolen karut avokalliot sekä vanha männikkö Hornion pohjoisosa Anijärven tuntumassa pieni alue Miekkajärven ympäristö Hanhijärven ranta

Mouhijärven erityisalueet Pääjärvellä Kapteeninkallio Tuiskun kynttilä: Pääjärven rannat ja karut suot Hanhisuon avokalliot Holpin ja Seppälän kalliot Ala-Hemmingin kalliot Täytänän lähde Hopun alueen itäpuoli

Suodenniemen ja Kiikoisten erityisalueet Kiikoisjärven ranta-alueet Suodenniemen Jyrmysharjun männikkö = maisemointi, kuusien poisto 2016 Suodenniemen keskustan komea vanha männikkö Murhakallio

Metsätyypit, Ritajärven luonnonsuojelualue Metsätyypit hehtaaria Kuiva kangas CT 7 Kuivahko kangas VT 27 Tuore kangas MT 78 Lehtomainen kangas OMT 5 117 Metsämaa 117 Kitumaa 8 Joutomaa 2 127

Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tiedote 3.2.2016 Laajimpia METSO-ohjelman kautta suojeluun päätyneitä kuntien omistamia alueita ovat mm. Vantaan kaupungin aiemmin omistama Inkoon Bjursin saaristometsäalue (316 hehtaaria), joka myytiin valtiolle suojelualueeksi, Nastolan kunnan (nyk. Lahden kaupunkia) rauhoittama Lapakiston alue (230 hehtaaria) sekä Sastamalan kaupungin omistama Ritajärven alue (128 hehtaaria). Kaikki edellämainitut alueet ovat myös merkittäviä virkistys- ja ulkoilumetsiä.

Metsäomaisuuden tilanne Kaupungin metsien ikärakenne painottuu erittäin voimakkaasti 30-50 vuotiaisiin metsiin ja ne ovat hyvässä kasvukunnossa (harvennushakkuut on tehty ajallaan) Vanhoja metsiä hakataan lähivuosina tasaisesti, mutta niitä ei ole suhteessa tarpeeksi Tämän hetken keski-ikäiset metsälohkot ovat 15-35 vuoden kuluttua hakkuukypsiä ja silloin hakkuutulot nousevat merkittävästi.

Kehitysluokat Taimikko 01 Taimikot voidaan jakaa: Pienet taimikot =T1, varttuneet taimikot =T2 ja ylispuustoiset taimikot = Y1, keskiläpimitta rinnankorkeudelta alle 8 cm (ikä n. 0-19 v) Nuori kasvatusmetsä 02 Keskiläpimitta rinnankorkeudelta 8 16 cm (ikä n. 20-34 v) Varttunut kasvatusmetsä 03 Keskiläpimitta rinnankorkeudelta 16-25 cm (ikä n. 35-69 v) Uudistuskypsä metsä 04 Keskiläpimitta rinnankorkeudelta yli 25 cm (ikä yli 70 v)

Kehitysluokat Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Taimikko 153,9 30,6 39,2 24,2 24,4 272,3 Nuori kasvatusmetsä 210,3 90,3 31,2 17,6 21,1 370,5 Varttunut kasvatusmetsä 331,3 374,8 92,1 25,8 76,2 900,2 Uudistuskypsä metsä 147,2 62,7 6,8 6,4 26,4 249,5 Rantametsä 83,6 6,6 9,2 17,2 11,0 127,6 Kitu- ja joutomaa 75,7 52,4 2,0 0,9 1,9 132,9 Luonnonsuojelualue 127,0 127,0 Yhteensä 1 002,0 617,4 180,5 92,1 161,0 127,0 2 180,0

Kehitysluokat

Talousmetsien puusto m3 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä Mäntytukki 24 279 21 512 3 571 1 175 5 591 56 128 Kuusitukki 11 060 14 253 2 254 1 452 2 934 31 953 Koivutukki 2 544 259 79 49 465 3 396 Mäntykuitu 37 878 36 172 8 966 2 147 7 789 92 952 Kuusikuitu 13 095 8 766 2 398 1 037 2 154 27 450 Koivukuitu 17 741 5 773 2 606 1 259 2 160 29 539 Muu kuitu 929 594 112 85 215 1 935 Hukkapuusto 5 512 2 666 1 095 381 2 764 12 418 Yhteensä 113 038 89 995 21 081 7 585 24 072 255 771

Talousmetsien puusto m3

Metsien käytön periaate Pitkäjänteisen ja vastuullisen metsien käytön johtava periaate on kestävyys. Vuotuisten hakkuiden ei tule ylittää vuotuista kasvua. Hakkuusuunnite on 57 % Puusto pidetään elinvoimaisena oikea-aikaisilla taimikonhoidoilla ja harvennuksilla. Luonnonsuojelun tavoitteet turvataan luonnonsuojelualueella sekä jättämällä muuallakin metsissä olevat merkittävät luontokohteet käsittelyjen ulkopuolelle.

Kasvu, keskimäärin metsämaalla 6 m3/ha/v Kasvu m3/ 2016-2025 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä 39 574 39 970 11 487 3 835 10 685 105 551

Hakkuut 2016-2025 Kymmenen vuoden hakkuukertymä 54 599 m3 5 460-6 000 m3 vuodessa Hakkuutulo vuotta kohti 6 000 x 33,3 = 200 000 euroa/vuodessa 6 000 m3 puuta vastaa kolmen kilometrin pituista tukkiautoletkaa (yhteen tukkiautoon sopii puutavaraa 50 m3)

Hakkuut hehtaareina Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä Ensiharvennus, ha 55,0 52,9 0,8 12,9 18,5 140,1 Harvennus, ha 89,7 105,5 19,7 16,0 31,7 262,6 Uudistushakkuu, ha 73,0 36,4 3,7 7,1 9,7 129,9 Yhteensä 217,7 194,8 24,2 36,0 59,9 532,6

Kantorahatuloarvio Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä Kantorahatuloarvio (10- vuotta) 868 387,00 581 421,00 78 348,00 72 159,00 154 725,00 1 755 040,00

Metsänhoitotyöt Metsänhoitotyöt 2016-2025 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä 153 670 89 795 12 764 40 987 41 029 338 245

Toimenpiteet vuosina 2016-2025 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä Taimikonhoito + varhaisperkaus (ha) 102 62 10 32 36 242 Harvennushakkuut (ha) 145 159 20 29 66 419 Uudistushakkuut (ha) 55 32 1 7 15 110

Metsänhoitotyöt vuonna 2016 Toimenpide hehtaaria Taimikon varhaisperkaus 16,00 Taimikon hoito 49,00 Nuoren metsän hoito 15,00 Ennakkoraivaus 76,00 Muokkaus 23,00 Istutus 5,00 Raivaussahatyö 12,00 Yhteensä 196,00

Metsänhoitotyöt vuonna 2016

Vuosina 2014-2016 myydyt metsäpalstat Vuonna 2014 73,9 hehtaaria, kauppahinta yht. 278 093 Vuonna 2015 68,7 hehtaaria, kauppahinta yht. 280 300 Vuonna 2016 1,5 hehtaaria, kauppahinta yht. 11 000 Yhteensä 144 ha, 569 393

Puunmyyntitulot Vuosi 2009 154 591 Vuosi 2010 223 415 Vuosi 2011 120 890 Vuosi 2012 292 767 Vuosi 2013 303 782 Vuosi 2014 456 818 Vuosi 2015 388 695 + Ritajärvi 282 900 Vuosi 2016 305 000 Yhteensä 2 528 858 euroa

Puustotiedot ikäluokittain, pinta-ala (ha) Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä Aukeat 20,3 9,1 0,0 12,2 0,0 41,6 1 10 38,2 5,2 1,9 5,0 6,1 56,4 11 20 69,8 38,2 39,3 2,8 15,1 165,2 21 30 70,8 44,0 24,2 18,1 16,5 173,6 31 40 171,5 108,1 38,8 1,2 28,2 347,8 41 50 159,1 115,7 22,7 8,4 19,2 325,1 51 60 80,6 118,7 29,8 13,1 16,8 259,0 61 70 59,1 50,4 3,5 6,1 13,7 132,8 71 80 36,9 27,3 3,1 4,6 16,8 88,7 81 90 24,8 16,5 0,0 0,6 14,2 56,1 91 100 39,9 6,0 0,0 0,6 3,0 49,5 101 110 26,6 4,4 1,0 0,0 6,4 38,4 111 120 29,2 9,4 1,8 1,3 3,1 44,8 121 130 3,0 5,4 0,0 0,0 0,0 8,4 131...140 8,5 0,0 0,0 0,0 0,0 8,5 141-4,4 0,0 3,2 0,0 0,0 7,6 Yhteensä 842,7 558,4 169,3 74,0 159,1 1 803,5

Puustotiedot ikäluokittain, pintaala (ha)

Puustotiedot ikäluokittain, pintaala (ha)

Puustotiedot ikäluokittain, m3/ha Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Aukeat 0 0 0 0 0 1 10 1 1 3 4 3 11 20 14 47 20 30 28 21 30 66 110 102 76 104 31 40 127 155 142 82 172 41 50 159 171 189 152 180 51 60 194 196 201 149 203 61 70 179 202 211 234 213 71 80 217 221 203 226 195 81 90 185 190 0 25 193 91 100 215 168 0 192 172 101 110 206 175 200 0 175 111 120 149 191 125 132 221 121 130 207 134 0 0 0 131...140 159 0 0 0 0 141-158 0 53 0 0 m3/ha 134 161 124 103 158

Yhteenveto Arvioitu puunmyyntitulo (vuodet 2016-2025) noin 200 000 /vuosi Vuoden 2016, tulo noin 305 000, pakkaskausi = sääolosuhteet edulliset talvileimikoille Metsänhoitotöiden osuus 18,68 % kantorahatulosta (vuosina 2016-2025) Tärkeä huomio: Puunmyyntitulo on kaupungille verotonta tuloa. Yksityinen henkilö maksaa puunmyyntitulosta veroa

Yhteenveto Sastamalan kaupungin metsissä harjoitetaan kestävää metsänhoitoa, mikä tarkoittaa turvattua metsän hyödyntämistä: puuta kasvaa vuoden aikana suhteessa enemmän kuin sitä hakataan Puun keskimääräinen kiertoaika on 70 vuotta Tämän hetkisen arvion mukaan 70 vuoden kokonaistulo on 25 000 000, mikäli kaupungin metsäpinta-ala ei pienene 6m3/ha/v x33,3 x1792 hax70 v = 25 000 000

Yhteenveto Kaupunginvaltuuston päätös 16.11.2015 59 edellyttää vuosikasvua vastaavaa hakkuukertymää Sastamalan kaupungin metsissä ei voida toteuttaa kymmenen vuoden ajanjaksolla vuosikasvua vastaavia hakkuita, koska metsien puuston ikärakenne ei ole jakautunut tasaisesti (erittäin runsaasti keski-ikäisiä metsiä)