EURACADEMY OBSERVATORY Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille Tarve ICT- tuettuun koulutukseen Kysely koulutukseen osallistuneille sekä kontrolliryhmälle (WP.3.2) Maaraportti, Suomi Anne Matilainen, Pia Kattelus Helsingin Yliopisto, Ruralia Instituutti 2007
Sisältö 1. Johdanto...3 2. Metodologia...4 2.1. Vastaajien profiili...4 Koulutukseen osallistuneet...4 2.2. Ongelmat kyselyä suoritettaessa...7 3. Tulokset...7 3.1. Koulutukseen osallistuneet...7 3.1.1. Tietoa koulutuksesta...7 3.1.2. Koulutuksen toteutuksen tavat...9 3.1.3. Koulutukseen osallistumisen motivaatio...10 3.2. Kontrolliryhmä...12 3.2.1. Jatkokoulutusta aiemmin saanut ryhmä...14 3.2.2. Vastaajat jotka eivät olleet osallistuneet jatkokoulutukseen aiemmin...17 3.2.3. Näkökulmia ammatillisen koulutuksen jatkamiseen IT:n tukemin keinoin...18 4. ICT:n tukemaa koulutusta saaneiden henkilöiden sekä kontrolliryhmän vertailu...22 4.1. Tieto koulutuksesta...22 4.2. Motivaatio koulutukseen osallistumiselle...22 4.3. Vastaajien mielipiteet...24 5. Johtopäätökset...26 6. Lähteet...27 7. Taulukkoluettelo...27 8. Liiteluettelo...28 Liite 1. Kysymyslomake koulutukseen osallistuneille...28 Liite 2. Kysymyslomake kontrolliryhmälle...35 Liite 3. Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet kyselyn kysymyslomake...42 2
1. JOHDANTO Lissabonin sopimuksen mukaisen kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi vuoteen 2010 mennessä, on asetettu tavoite saavuttaa vähintään 12,5 % keskimääräinen taso elinikäisessä oppimisessa EU-25 mukaisesti. EU:n Joint Employment raportin 2003/2004 mukaan, merkittäviä käytäntöjen muutoksia saatetaan vaatia vuoteen 2006 mennessä, että kaikille pystyttäisiin takaamaan mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. ICT:llä (tietoteknologialla) voi olla merkittävä rooli tässä uudistuksessa, täten mahdollistaen eri EU- maiden sekä urbaanien ja maaseutualueiden välillä vallitsevan osaamiskuilun pienenemisen. Tämän raportin tarkoitus on esittää tulokset kahdesta eri kyselystä, jotka kartoittavat ICT:n tukemaan elinikäiseen oppimiseen kohdistuvia vaatimuksia ja rajoitteita. Kyselyjen tarkoituksena oli kerätä tietoa kokemuksista, asenteista ja koulutustarpeista maaseudun asukkailta jotka ovat osallistuneet ICT- tuettuun koulutukseen, sekä niiltä jotka eivät ole osallistuneet tällaiseen koulutukseen. Ensimmäisen kyselyn tarkoitus oli kerätä tietoa ICT- tuettuun koulutukseen osallistujilta. Kohderyhminä olivat PK- yritysten työntekijät ja mikro- yritysten henkilöstö maaseutualueilla, kuten myös työttömät jotka pyrkivät löytämään töitä. Saatujen tietojen perusteella luotiin kouluttautujista profiili jossa verrattiin ICT:n käyttöä heidän sosioekonomisiin piirteisiinsä, tavoitteisiinsa ja koulutuksesta saatujen hyötyjen vaikutuksiin heidän henkilökohtaisessa kehityksessä. ICT:n tukemaan koulutukseen osallistujat voidaan nähdä sen tarpeen edustajina, mitä kyseiseen koulutukseen kohdistuu. Toinen kysely suuntautui samantyyppisiä ominaisuuksia edustaville henkilöille jotka työskentelivät maaseutualueiden PK-yrityksissä tai etsivät työtä kyseisiltä alueilta, eivätkä olleet saaneet ICT:n tukemaa ammatillista jatkokoulutusta. Tämän kyselyn tarkoitus oli määrittää ICT:n tukemaan koulutukseen kohdistuvat, piilevät (latentit) tarpeet kuten tietoteknologian käyttömahdollisuus, mahdollisuus osallistua elinikäiseen oppimiseen sekä asenteet ja kulttuurin. Kyselytutkimukset ICT:n tukeman elinikäisen oppimisen hyödyntämisestä PKyrityksissä, mikroyrityksissä sekä yrittäjien keskuudessa maaseutualueilla ovat osa Euracademy Observatory- projektia. Projektin tavoitteena on rakentaa systemaattista dokumentointia ICT:n tukemien opetusmetodien käytöstä maaseudun PK- ja mikroyritysten henkilöstön koulutuksessa Euroopassa joiden tavoitteena on saavuttaa virallinen pätevöityminen tai uusia kykyjä henkilökohtaisen osaamisen lisäämiseksi. Tietoa kerätään tutkimusten kautta seitsemässä osanottajamaassa (Suomi, Kreikka, Unkari, Iso- Britannia, Saksa, Espanja ja Puola), ja se tullaan toistamaan säännöllisin aikavälein tiedon päivittämiseksi ja laajentamiseksi. Nämä kerätyt tulokset tulevat muodostamaan kysyntäosion Observatory tutkimuksessa, ja ne tulevat tarjoamaan tietoa käyttäjätilastoista sekä tähän liittyvän tietopankin käytettäväksi internetissä (www.euracademy-observatory.org). Lisäksi Observatory tulee tarjoamaan osion jossa on tietoa koulutuksen järjestäjistä ICT:n tukeman elinikäisen koulutuksen tarjonnan suhteen. Tämän tutkimuksen tulokset on esitetty WP.3.1 raportissa; Kysely koulutuksen järjestäjille. Kaikki maakohtaiset raportit tullaan tiivistämään yhteen kansainväliseen vertailuraporttiin. Observatoryn tulokset tullaan julkistamaan sähköisesti ja ne tulevat 3
tarjolle koulutusorganisaatiolle, yhteistyökumppaneille sekä päättäjille säädösten ja asetusten tekemisen helpottamiseksi. Euracademy Observatory projekti on perustettu Leonardo da Vinci- ohjelman puitteissa. 2. Metodologia Tutkimuksen rakenne oli suunniteltu hyödyntämään kahta erilaista otantaryhmää, yhden koostuessa ICT:n tukemista elinikäiseen koulutukseen osallistuneista ja toisen koostuessa kontrolliryhmästä, joihin kuuluivat ne jotka eivät ole koulutukseen osallistuneet. Näiden kahden erityyppisen vastaajaotannan tarkoitus on saada tietoa niin olemassa olevista, kuin piilevistä tarpeista ja kysynnästä ICT:n tukemaa oppimista kohtaan. Suomessa otanta koulutukseen osallistujista kerättiin käyttämällä aiempaa WP.3.1- kyselyä. Joitain koulutusorganisaatioita jotka ottivat osaa koulutuksen järjestäjäkyselyyn, pyydettiin välittämään koulutukseen osallistuja- kyselyä sellaisten opiskelijoiden keskuudessa, jotka sopivat kohderyhmään. Tutkimuksen osanottajamaiden yhdessä suunnittelema sähköinen kysely käännettiin eri kielille. Yhteensä n. 40 koulutusorganisaatiota pyydettiin välittämään kyselyä keväällä 2007. 66 vastausta tuli takaisin sähköisesti, joista 51 olivat hyväksyttäviä koulutukseen osallistuneettutkimukseen. Kontrolliryhmää lähestyttiin monella eri tavalla tarpeeksi suuren osallistujamäärän varmistamiseksi. Yksi keskeinen metodi olivat puhelinhaastattelut joita suoritettiin osana Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet tutkimusta. Observatory- tutkimuksen tärkeimmät kysymykset liitettiin tähän tutkimukseen ja vastauksia kerättiin käyttämällä järjestelmällisiä puhelinhaastatteluita. Puhelinhaastattelu toteutettiin Seinäjoen Ammattikorkeakoulun markkinointitutkimus yksikössä keväällä 2007. Tutkimuksen otanta valittiin satunnaisesti Etelä- Pohjanmaan PK- yrityksistä. Yhteensä 500 yritystä haastateltiin tutkimuksessa. Vastanneiden yritysten merkittävyyden varmistamiseksi Observatory tutkimuksen kannalta, vain yritykset joissa oli töissä alle 10 henkilöä, valittiin. Euroopan Unionin määrittelyn mukaan kaikki yritykset Etelä- Pohjanmaalla sijaitsevat maaseutualueella. Yhteensä 435 haastattelua ja yritystä hyväksyttiin kontrolliryhmään. Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet- tutkimuksen lisäksi kontrolliryhmäkysely lähetettiin sähköisesti n. 250:lle maaseudun matkailu- ja luontoyritykselle. Myös muutamaa koulutuksen tarjoajaa, jotka eivät tarjonneet ICT:n tukemaa koulutusta, lähestyttiin ja heitä pyydettiin välittämään kyselyä eteenpäin opiskelijoilleen. Toukokuun 31. päivään mennessä 57 vastausta oli saatu takaisin, joista 31 oli hyväksyttäviä kontrolliryhmään. 2.1. Vastaajien profiili Koulutukseen osallistuneet Yhteensä 66 vastausta saatiin takaisin koulutukseen osallistuja- kyselyyn. Näistä 83,3% oli aiemmin ottanut osaa jatko-opiskeluun ja 77,3% oli ottanut osaa ICT:n tukemaan koulutukseen. Tässä raportissa vain ne vastaajat, jotka olivat ottaneet osaa ICT:n tukemaan koulutukseen, hyväksyttiin osana vastaajaryhmää. 4
Karkeasti arvioiden, kaksi kolmasosaa (68%) vastaajista olivat naisia ja kolmannes (32%) miehiä. Enemmällä kuin kahdella kolmasosalla (70%) vastaajista oli korkeampi tekninen koulutus tai yliopisto- koulutus, ja he tyypillisesti asuivat kaupungeissa (20 001-10 000 asukasta) tai pienissä kaupungeissa (2001-20 000 asukasta). Puolet (50,0%) koulutukseen osallistuneista olivat erikokoisten yritysten työntekijöitä. 27,3% vastaajista oli yrittäjiä (Taulukko 1.). Kontrolliryhmä 46,7 prosenttia 435 yrityksestä joita Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet kyselyyn haastateltiin, oli yhden hengen työllistäviä yrityksiä. 43,0% työllisti kahdesta viiteen henkeä (yrittäjä mukaan luettuna). 57,0% 435 yrityksen henkilöstöstä ei ollut saanut mitään jatkokoulutusta viimeisen vuoden kuluessa. 85,5% niistä jotka olivat ottaneet osaa jatkokoulutukseen, koulutus oli kestänyt kuukauden tai vähemmän. 87,6% haastatelluista yrityksistä mainitsi että heidän henkilöstönsä ei ollut ottanut osaa ICT:n tukemaan koulutukseen. Tässä raportissa tästä eteenpäin ainoastaan vastaajat näistä 381 yrityksestä on esitetty osana kontrolliryhmää. 60,6% näiden yritysten henkilöstöstä ei ollut saanut mitään jatkokoulutusta viimeisen vuoden aikana, 38,8% vastaajista mainitsi että heidän henkilöstönsä on ottanut osaa koulutukseen viimeisen vuoden kuluessa ja 0,5% vastaajista ei osannut sanoa. 54,4% kontrolliryhmää koskevista sähköpostikyselyyn vastaajista ei ollut ottanut osaa ICT:n tukemaan koulutukseen aiemmin. Tässä raportissa vain nämä vastaajat on esitetty osana kontrolliryhmää. Kontrolliryhmän vastaajat puhelinhaastatteluista olivat pääasiassa yrittäjiä tai yrityksen omistajia (95,8%). Loput 4,2% olivat muuta henkilökuntaa. 71,7% vastaajista oli miehiä ja 28,3% naisia. Suurin osa heistä oli 36-65 vuotta vanhoja ja heillä oli toisen asteen ammatillinen koulutus tai korkeakoulututkinto (taulukko 1.) Sähköpostikyselyn kontrolliryhmä oli myös pääasiassa muodostunut yrittäjistä. Kuitenkin tässä ryhmässä suurin osa vastaajista oli naisia, kun taas puhelinhaastattelun kontrolliryhmässä vastaajat olivat enimmäkseen miehiä (taulukko 1.) 5
Training recipients (n=51) Control Group from the Training needs of SMEs in Southern Ostrobotnia region survey (n=381) Control group from e-survey (n=31) Age class up to 35 years 20,0% 15,3% 19,4% 36-65 years 78,0 82,3% 71,0% over 65 years 2% 2,4% 9,7% Education background No school degree 0% 0 % 0 % Completed compulsory education 16,0% 20,6 % 3,4% Received secondary (post-compulsory) 16,0% 50,1 % 34,5 % school or technical college Received higher technical education 40,0% 16,5 % 34,5 % Received university education 30,0% 12,7 % 27,6 % Place of residence Village up to 2.000 residents 10,4% -- 53,3 % Town from 2.001 to 20.000 residents 25,0% -- 33,3 % Small City from 20.001 to 100.000 39,6% -- 10,0 % residents City more than 100.000 residents 25,0% -- 3,3 % Internet connection at home Dial-up (PSDN, slow) 4,1% 6,5 % ISDN (a little faster than dial up) 2,0% 0 % Broadband (ADSL, fast) 83,7% 93,5 % No Internet connection at all 10,2% 0 % Internet connection at work Dial-up (PSDN, slow) 2,5% 5,8 % 4,0 % ISDN (a little faster than dial up) 2,5% 0,3 % 0 % Broadband (ADSL, fast) 92,5% 74,8 % 96,0 % No Internet connection at all 2,5% 15,2 % 0% I do not know -- 3,9 % -- Work Status (a) Employee of a micro-enterprise (up to 10 staff) (b) Employee of a small enterprise (11-50 staff) (c) Employee of a medium enterprise (51-250 staff) 11,4% 52,2% 3,3 % 4,5% 0 % 34,1% 13,3 % (d) Self-employed, entrepreneur 27,3% 47,8% 60 % (e) Unemployed 4,5% 6,7 % (f) other 18,2% (students, employees in the big companies (more than 250 staff) 16,7 % Taulukko 1. Koulutukseen osallistuneiden, puhelinhaastatellun kontrolliryhmän sekä sähköpostikysely kontrolliryhmän profiilit. 6
2.2. Ongelmat kyselyä suoritettaessa Vastausprosentti sähköpostikyselyistä oli suhteellisen alhainen, vaikkakin koulutuksen järjestäjät suostuivat auttamaan kyselyn välittämisessä opiskelijoille. Kyselylomakkeet olivat ehkä hieman liian monimutkaisia ja vaikeita ymmärtää. Myös osa kysymyksistä ja vaihtoehdoista eivät olleet maakohtaisesti relevantteja. Tämän lisäksi aihe, ICT:n tukema koulutus, vaikutti hieman vastaajista vaikealta, erityisesti kontrolliryhmästä, vaikka sitä oli selitetty kyselyn ohessa lähetetyssä kirjeessä. Melkein puolet sähköpostikyselyn kontrolliryhmän vastaajista ilmoitti ottaneensa osaa ICT:n tukemaan koulutukseen. Tämä viittaa siihen, että oikeaa vastaajaryhmää ei onnistuttu tavoittamaan käytetyllä koulutusmetodilla. Myöskään sähköpostikysely ei välttämättä ole paras tapa saavuttaa tämän tutkimuksen kontrolliryhmää. Yhteistyö alueelliset koulutustarpeet kyselyn kanssa osoittautui tehokkaaksi tavaksi kerätä tietoa. Kuitenkin se, että kontrolliryhmäkyselylomaketta oli muutettu sen jälkeen kun puhelinhaastattelut olivat alkaneet, aiheutti joitain ongelmia tulosten tulkinnassa ja kahden eri kontrolliryhmän vastausten yhdistämisessä, mikä oli alkuperäinen tarkoitus. Vertailtaessa koulutuksen saajia ja kontrolliryhmien profiileja, voidaan sanoa että yrittäjät ovat yliedustettuina kontrolliryhmässä johtuen lähinnä kontrolliryhmän kyselymetodeista. Myös suurimman osan kontrolliryhmän vastaajista ollessa pienten kylien asukkaita, asuvat koulutuksen saajat useimmiten pienissä kaupungeissa. Asuinpaikkaa arvioitaessa täytyy kuitenkin pitää mielessä, että sähköpostikysely kontrolliryhmille lähetettiin pääasiassa maaseudun matkailuorganisaatioille. 3. Tulokset 3.1. Koulutukseen osallistuneet Koulutukseen osallistunut ryhmä ei ollut kovin suuri (n=51). Tämä täytyy pitää mielessä tehtäessä johtopäätöksiä tuloksista. Kaikki vastaajat koulutuksen saaja- organisaatioissa olivat ottaneet osaa ICT:n tukemaan koulutukseen. 3.1.1. Tietoa koulutuksesta Vastaajia pyydettiin kertomaan heidän edellisestä ICT:n tukemasta kurssistaan. Suurin osa ICT:N tukemasta koulutuksesta liittyi liiketoimintataitojen tai ATK- taitojen kehittämiseen (taulukko 2.). Muut aiheet joita oli mainittu, liittyivät usein vastaajan ammatilliseen sektoriin esim. venäjän kieleen tai pedagogiikkaan. Tyypillisesti koulutus kesti kauemmin kuin kolme kuukautta (taulukko 3.) Which of the following % n better describes the content of the latest training course you participated in Business Skills 40,0 % 20 7
IT Skills 18,0% 9 Technical Skills 10,0% 5 Other 32,0% 16 Total 100% 50 Taulukko2. Koulutuskurssien aiheet joihin vastaajat ovat viimeksi osallistuneet Please state the duration of % n the latest training you participated in Up to a month 8,0% 4 More than a month and up to 2,0% 1 two months More that two months and up 4,0% 2 to three months More than three months 86,0% 43 total 100,0% 50 Taulukko 3. Viimeisimmän koulutuksen kesto johon vastaajat osallistuivat ICT:n tukeman koulutuksen kustannukset kattoivat vastaajat itse, heidän työnantajansa tai koulutus oli kokonaan tuettua. Monet kursseista olivat myös katettu osittain vastaajien tai heidän työnantajiensa taholta, tai osittain julkisin varoin tuettua (Taulukko 4). Who covered the cost of the % n training My employer all of it 25,5 % 13 Myself all of it 45,1% 23 Fully subsidized by Public 23,5% 12 funds Other 5,9% 3 Total 100% 51 Taulukko 4. Koulutuskurssien rahoituslähteet. Suurin osa vastaajista ilmoittautui kursseille itse (taulukko 5). Joissain tapauksissa myös työllisyysviranomaiset hoitivat ilmoittautumisen. Tyypillisesti vastaajat saivat kursseista kansallisesti tunnustetun pätevöitymisen tai koulutusorganisaation todistuksen, mikä oli osa paljon laajempaa pätevöitymistä (taulukko 6.) Tutkittaessa näitä vastauksia, on pidettävä mielessä että suurin osa vastaajista otti osaa verrattain pitkäkestoisiin kursseihin. How were you registered in % n this training course I registered myself 84,3% 43 I was approached and 5,9% 3 registered by the training organisation I was registered by my 7,8% 4 employer Other 2,0% 1 Total 100% 51 Taulukko 5. Kurssi-ilmoittautumisen toteutustavat 8
What kind of Chosen Not chosen /Missing certificate/qualification did you receive at the end of the training Nationally recognised 35,3 % (n=18) 64,7% (n=33) certificate/qualification Internationally recognised 2,0% (n=1) 98,0% (n=50) certificate/qualification A certificate from the training 47,1% (n=24) 52,9% (n=27) organisation for successfully completing a course, which is a part of a larger qualification Just a certificate from the 3,9 % (n=2) 96,1 % (n=49) training organisation for completing the course No certificate at all 9,8 % (n=5) 90,2% (n=46) Taulukko 6. Kursseista saatujen todistusten tyypit. 3.1.2. Koulutuksen toteutuksen tavat Koulutuksen osallistujaryhmältä kysyttiin myös heidän viimeksi osallistumiensa kurssien toteutustavoista. Tyypillisesti koulutus tapahtui joko koulutusorganisaation tarjoamissa tiloissa, kotona tai molemmissa.(taulukko 7). Where did most of the activities of this training take place Chosen Not chosen/missing At my workplace 7,8 % (n=4) 92,2% (n=47) In other facilities provided 2,0% (n=1) 98,0% (n=50) by my employer In the facilities provided by 70,6% (n=36) 29,4% (n=15) the training organisation At home 19,6% (n=10) 80,4% (n=41) At a communal space 11,8% (n=6) 88,2% (n=45) Other 6% (n=3) 9540% (n=48) Taulukko 7. Tilat joissa ICT:n tukemaan koulutukseen osallistuttiin Suurin osa ICT:n tukemista kursseista oli toteutettu käyttämällä yhdistettyä oppimista (taulukko 8.). Tyypillisiä kursseilla käytettäviä työkaluja olivat erityisesti Internetpohjaiset työkalut. Joitain oppimisympäristöjä kuten First Class, Oppinetti ja Verkkosalkku mainittiin myös nimeltä. Joillain kursseilla oli mainittu käytettäväksi internetissä toteutettettuja etäkonferensseja, mutta yksikään vastaajista ei maininnut puhelimitse toteutettavia keskustelutapaamisia (taulukko 9.) Can you describe your % n training course as Distance learning without a 3,9% 2 tutor Distance learning, tutorassisted 2,0% 1 Blended learning 86,3% 44 9
Face to face learning aided by 7,8% 4 electronic material Total 100% 51 Taulukko 8. ICT:n avulla toteutettujen kurssien toteutustapa What means were used to provide IT-support to your training Internet-based E-learning platforms Web-sites E-mail Teleconferences Chat-rooms or discussion groups Electronic materials CD-ROMs, DVDs, Videos, audio tapes Telephone Telephone conferences (more than 2 participants) Telephone tutorials TV Special educational broadcasts Other % of the respondents chose this alternative 90,2% (n=46) 60,8% (n=31) 80,4% (n=41) 5,9% (n=3) 15,7% (n=8) 17,6% (n=9) 0,0 % (n=0) 11,8 % (n=6) 15,7% (n=8) 10,0% (n=5) Taulukko 9. Työkalut joita ICT:n tukemassa koulutuksessa on käytetty 3.1.3. Koulutukseen osallistumisen motivaatio Suurin osa vastaajista ilmoitti odottaneensa ICT:n tukemalta kurssilta mahdollisuutta saada tietoa aiheesta joka heitä kiinnostaa. Yksi kolmesta vastaajasta (yhdeksäntoista 51:stä) mainitsi myös odottavansa kurssin olevan hyödyllinen työpaikan löytämisessä ja auttavansa heitä jatkamaan nykyisessä työssään. How did you expect to benefit from this training course, when you started It would allow me to get a job/continue with my present job I expected a promotion at present job Chosen as benefit by the respondents, n 19 I expected a salary increase 2 It would enable me to apply 10 for a new/better job It would take forward my 37 personal interests/ development I did not expect the training to be beneficial at all Taulukko 10. ICT:n tukemasta koulutuksesta odotetut hyödyt. 2 2 10
Varsinaiset saadut hyödyt poikkesivat hieman ennalta odotetuista. Kuitenkin, suurin osa vastaajista ilmoitti, että he kokivat saaneensa tietoa henkilökohtaisesti mielenkiintoisista aiheista. Koulutus myös auttoi vastaajia saamaan tai hakemaan parempaa työtä. (taulukko 11). Have you actually had any benefit from this training course It allowed me to get a job/continue with my present job I got promoted at present job I got a salary increase I applied for a new/better job I took forward my personal interests/development The training was not beneficial at all Other Chosen %, n 23,5% (n=12) 0% (n=0) 0% (n=0) 19,6% (n=10) 60,8% (n=31) 9,8% (n=5) 12,0% (n=6) Taulukko 11. ICT:n tukemista kursseista saadut hyödyt. Melkein kaikki vastaajista (95,9%) ilmoittivat olevansa halukkaita osallistumaan koulutukseen uudelleen. Vain 4,1% ilmoitti että he eivät todennäköisesti enää osallistu ICT:n tukemaan koulutukseen. Syyksi he mainitsivat koulutuksen olevan hyödytöntä, ja että heidän täytyy keskittyä työntekoon ennen kuin pystyvät osallistumaan seuraavaan kurssiin. Kuitenkaan nämä kommentit eivät kohdistuneet koulutusmetodeja kohtaan, vaan jatkuvaa koulutusta yleensä. Suurin osa koulutusorganisaatioista ei nähnyt ICT:n tukemaa koulutusta liian kalliina. Heistä myös tuntui heillä olleen tarpeeksi tietoa ICT:stä ja hyvät tarvittavien laitteiden käyttömahdollisuudet koulutuksen aikana. Yleisesti ottaen vastaajat olivat sitä mieltä, että ICT:n tukema koulutus on motivoivampaa heille kuin perinteinen koulutus, ja he myös korostivat sen joustavuutta. Kuitenkin, melkein puolet vastaajista (48,8%) koki, että opiskelu IT:n kanssa oli aikaakuluttavampaa kuin mitä he olivat odottaneet (taulukko 12.) Regarding your experience of ITsupported Agree Disagree training, please state whether you agree or disagree with the following statements. The cost was too high 19,5 % (n=8) 80,5 % (n=33) I had good access to the technical equipment 95,7% (n=44) 4,3 % (n=2) needed for the course I had not enough computer knowledge and 7,0% (n=3) 93,0 % (n=40) skills for the course IT-tools made learning easier 88,1% (n=37) 11,9% (n=5) Studying with IT support is more timeconsuming 48,8% (n=21) 51,2% (n=22) than I expected The training organisation had a good support 77,5% (n=31) 22,5% (n=9) system for the participants Using IT-tools in the training course saved time 77,5% (n=31) 22,5% (n=9) 11
IT-supported training was more motivating for me than taking a traditional training course The most notable advantage of IT-supported training is the flexibility of training times 79,5% (n=35) 20,5% (n=9) 92,9% (n=39) 7,1% (n=3) Taulukko 12. Koulutukseen osallistuneiden mielipiteet ICT:n tukemaan koulutukseen liittyvistä väitteistä. 3.2. Kontrolliryhmä Kontrolliryhmä oli jaettu kahteen eri ryhmään vastaajien aiempien jatkokoulutuskokemusten perusteella. Tämä oli tehty koska syyt osallistumatta jättämiseksi ovat yleensä hyvin moninaiset ja tässä tutkimuksessa oli tarpeellista määrittää ICT:n tukemaa koulutusta koskevat asenteet, koulutuksen potentiaali sekä rooli vastaajien keskuudessa tarkemmin. Kumpikaan kontrolliryhmä ei ollut ottanut osaa aiemmin ICT:n tukemaan koulutukseen. Kontrolliryhmädatassa mikä oli saatu Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet kyselyssä, ei ollut merkittävää tilastollista eroa kahden eri ryhmän välillä (taulukko 13.) Control group: Training needs of SMEs in Southern Ostrobotnia region survey People who have Received Training during the last year People who have not Received Training during the last year Sex Men 65,5 % (n=97) 76,2% (n=176) Women 34,5% (n=51) 23,8% (n=55) Age class up to 35 years 15,8 % (n=23) 15,2% (n=35) 36-65 years 83,6% (n=122) 81,4% (n=188) over 65 years 0,7% (n=1) 3.5% (n=8) Education background No school degree 0 0 Completed compulsory education 13,9% (n=20) 25,1% (n=56) Received secondary (post-compulsory) 50,0% (n=72) 50,2% (n=112) school or technical college Received higher technical education 18,8% (n=27) 14,8% (n=33) Received university education 17,4% (n=25) 9,9% (n=22) Internet connection at work Dial-up (PSDN, slow) 5,4% (n=8) 6,1% (n=14) ISDN (a little faster than dial up 0,0% (n=0) 0,4% (n=1) Broadband (ADSL, fast) 78,0% (n=115) 72,7% (n=168) No Internet connection at all 14,2% (n=21) 16,0% (n=37) I do not know 2,7 % (n=4) 4,8% (n=11) Work Status (a) Employee of a micro-enterprise (up to 10 staff) (b) Employee of a small enterprise (11-50 staff) (c) Employee of a medium enterprise (51-250 staff) 2,0% (n=2) 5,6% (n=13) -- -- -- -- (d) Self-employed, entrepreneur 98,0% (n=145) 94,4% (n=218) (e) Unemployed -- -- 12
(f) other -- -- Taulukko 13. Kontrolliryhmien profiilit edellisen koulutuksen perusteella. Tiedot Etelä-Pohjanmaan PKyritysten koulutustarpeet kyselystä. Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet kyselyssä ilmaistujen potentiaalisten koulutustarpeiden laajuus oli suuri, ja monet ilmoittivat useamman kuin yhden osaalueen. Tässä avoimessa kysymyksessä koulutuksen toteutuksen tapaa ei oltu määritelty. Yhteensä 381 PK- yritystä vastasivat ja karkeasti ryhmitellen vaikuttaa että taidot, jotka liittyvät liikkeenjohtoon ovat suurimmassa koulutuksen lisäämisen tarpeessa. 134 vastauksessa viitattiin tähän aiheeseen liittyviin asioihin; IT kykyjen kehittämistä tarvitsi 58 vastaajaa, 24 liittyi teknisiin kykyihin ja 86 olivat muita tarpeita. 216 vastaajaa ilmoitti, ettei heidän organisaatiossaan ollut koulutustarvetta tai että he eivät tienneet jos sellaisia oli. Liiketoimintakykyjen alueella, koulutusta liittyen markkinointi- ja myyntitaitoihin, asiakaspalveluun ja asiakassuhteiden hallintaan sekä kirjanpitoon kaivattiin eniten. Myös tarve johtamistaidoille ja johdon koulutukselle oli olemassa, kuten myös tiimityöskentelykoulutukselle sekä yhteistyö, vuorovaikutus- ja kehityskeskustelukoulutuksille. Muutaman vastaajan mielestä koulutustarpeita esiintyy myös yleisessä yritystoiminnan hallinnassa, verotuksessa, omistajan vaihdossa, lainsäädännössä kuten säädöksissä työajoista, palkanmaksuista sekä kv- kaupasta. Suurin osa vastauksista koski IT- taitoja. Tarkemmissa vastauksissa IT- taidot oli eritelty koskemaan ohjelmointia, web-sivujen tekemistä, tiettyjen ohjelmistojen käyttöä jne. Liiketoimintaosaamiseen liittyen IT- taitoja mainittiin tarvittavaksi myös kirjanpidossa, myynnissä ja laskutuksessa ja varastojen sekä materiaalien hallinnassa. Teknisten taitojen ryhmään mukaan luettiin koulutustarpeet esim. taloudellista ajamista kohtaan, erityisajokorttien suorittamista kohtaan, erityistaitoihin hitsaukseen liittyen, tulityöskentelyyn ja muita vastaavia kohtaan. Koska vastaukset olivat useasti hyvin yleisellä tasolla, ei ollut helppoa sanoa mitkä koulutustarpeet ovat varsinaisesti teknisiä ja mitkä pystyttäisiin lukemaan osaksi ryhmää muu. Tässä kategoriassa tarpeet esim. kieltenopetusta kohtaan oli yleensä esitetty lyhyesti, yhdellä maininnalla. 61,3% kontrolliryhmän vastaajista oli ottanut aiemmin osaa jatkokoulutukseen. 38,7 prosentilla ei ollut aiempaa jatkokoulutuskokemusta. Näiden kahden eri vastaajaryhmän välillä oli eroja, mutta otantakoko on liian pieni yleistysten tekemiseen (taulukko 14.) Tästä huolimatta, ryhmässä joka oli ottanut osaa koulutukseen aiemmin, oli huomattavasti enemmän naisia. Ero oli myös tilastollisesti merkittävä (p=0,027). Tämä saattaa viitata naisten olevan aktiivisempia osallistumaan jatkokoulutukseen, mutta kuten mainittu, pienillä vastaajamäärillä johtopäätösten tekemisessä täytyy olla varovainen. Control group from e-survey People who have Received Training earlier (n=19) People who have not Received Training earlier (n=12) Sex Men 26,3 % (n=5) 66,7 % (n=8) Women 73,7 % (n=14) 33,3 % (n=4) Age class up to 35 years 10,5 % (n=2) 33,3 % (n=4) 13
36-65 years 78,9 % (n=15) 58,3 % (n=7) over 65 years 10,5 % (n=2) 8,3 % (n=1) Education background No school degree 0 % 0 % Completed compulsory education 5,9 % (n=1) 0 % Received secondary (post-compulsory) 17,6 % (n=2) 58,3 % (n=5) school or technical college Received higher technical education 35,3 % (n=6) 33,3 % (n=4) Received university education 41,2 % (n=7) 8,3 % (n=1) Place of residence Village up to 2.000 residents 55,6 % (n=10) 50,0% (n=6) Town from 2.001 to 20.000 residents 22,2 % (n=4) 50,0% (n=6) Small City from 20.001 to 100.000 16,7 % (n=3) 0% residents City more than 100.000 residents 5,6 % (n=1) 0% Internet connection at home Dial-up (PSDN, slow) 5,3 % (n=1) 8,3 % (n=1) ISDN (a little faster than dial up) 0% 0% Broadband (ADSL, fast) 94,7% (n=18) 91,7% (n=11) No Internet connection at all 0% 0% Internet connection at work Dial-up (PSDN, slow) 6,7 % (n=1) 0% ISDN (a little faster than dial up) 0% 0% Broadband (ADSL, fast) 93,3 % (n=14) 100% (n=10) No Internet connection at all 0% 0% I do not know 0% 0% Work Status (a) Employee of a micro-enterprise (up to 10 staff) (b) Employee of a small enterprise (11-50 staff) (c) Employee of a medium enterprise (51-250 staff) 0 % 8,3 % (n=1) 0 % 0 % 16,7 % (n=3) 8,3 % (n=1) (d) Self-employed, entrepreneur 50,0 % (n=9) 75,0% (n=9) (e) Unemployed 11,1 % (n=2) 0% (f) other 22,2 % (n=4) 8,3 % (n=1) Taulukko14. Vastaajaryhmien profiilit vastaajien aiempien koulutuskokemusten perusteella. Tiedot sähköpostikyselystä. 3.2.1. Jatkokoulutusta aiemmin saanut ryhmä 90,4% yrittäjistä, jotka olivat ottaneet osaa jatkokoulutukseen (haastateltu osana Etelä- Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet-tutkimusta) vuonna 2006, olivat ottaneet osaa myös myös lyhytaikaiseen koulutukseen jonka kesto oli alle kuukauden. 5,8% otti osaa kuukaudesta kahteen kestävään koulutukseen, ja vain 3,8% otti osaa yli kolme kuukautta kestäneeseen koulutukseen. Taulukossa 15 on esitetty näiden yritysten arvioitujen koulutuspäivien määrä vuonna 2006. working days, mean working days, median 14
The training days/company in the last year (2006) The training days/person in the last year (2006) The training days/person in the one-man companies in the last year (2006) (i.e. the entrepreneur s training days) 10,62 5,00 5,74 2,50 8,94 3,00 Taulukko 15. Saadun koulutuksen määrä viime vuonna (2006) 66,2% vastaajista jotka olivat ottaneet osaa jatkokoulutukseen, ilmoittivat että he tai heidän henkilökuntansa tulevat osallistumaan koulutukseen jälleen seuraavana vuonna. Vain 14,2% näki että he tai heidän henkilökunta ei tule ottamaan osaa minkäänlaiseen jatkokoulutukseen seuraavan vuoden aikana. Ero oli myös tilastollisesti merkittävä (p<0,001) (taulukko 21.) Tulokset kontrolliryhmän sähköpostikyselystä osoittavat että suurin osa henkiöistä, jotka ovat osallistuneet aiemmin koulutukseen, ovat osallistuneet enemmän kuin viiteen kurssiin. How many training courses have you participated in after you finished your initial education? one % of the respondents 26,3% (n=5) 2-5 15,8% (n=3) 6-10 26,3% (n=5) over 10 31,6% (n=6) total 100,0% (19) Taulukko 16. Osallistuminen aiempiin koulutuksiin. Tiedot sähköpostikyselystä. Aiemmat koulutuskurssit liittyivät joko liiketoimintaosaamiseen (22,2%), IT- taitoihin (27,8%) tai muihin aiheisiin (50,0%) liittyen lähinnä erityisvaatimuksiin jossain tietyssä liiketoimintasektorissa. Tyypillisesti koulutukset olivat joko erittäin lyhyitä (47,4%) tai kestivät kauemmin kuin 3 kuukautta (47,4%). Opiskelijat itse kattoivat suurimman osan koulutuksen kustannuksista, vaikka täytyy pitää mielessä että useat vastaajista olivat yrittäjiä, jolloin osan kustannuksista voidaan ohjautuvan työnantajalle (taulukko 17). Who covered the cost of the training? % of the responses My employer all of it 16,7 % Myself all of it 44,4 % Fully subsidized by Public funds (e.g. 22,2 % National/Local Government, EU, etc) Other 16,7 % Total 100,0% Taulukko 17. Vastaukset kysymykseen Kuka korvasi koulutuksesta aiheutuneet kustannukset? Tiedot sähköpostikyselystä. Suurin osa vastaajista (78,9%) ilmoittautui kursseille itse. Tyypillisesti he saivat kurssin jälkeen ainoastaan organisaation oman todistuksen tai sertifikaatin suoritetusta kurssista, tai todistuksen joka oli osa laajempaa kansallista pätevöitymistä (taulukko18). 15
What kind of certificate/qualification did you % of the responses receive at the end of the training? Nationally recognised certificate/qualification 22,2 % Internationally recognised certificate/qualification A certificate from the training organisation for successfully completing a course, which is a part of a larger qualification 11,1 % 38,9 % Just a certificate from the training organisation 38,9 % for completing the course No certificate at all 27,8 % total 100,0% Taulukko 18. Koulutuskursseilta saadut todistukset. Tiedot sähköpostikyselystä. Suurimmat hyödyt mitä vastaajat ilmoittivat saaneensa koulutuksesta, oli heidän oman henkilökohtaisen mielenkiinnon kohteensa edistäminen ja henkilökohtainen kasvu. Muutama vastaaja mainitsi mahdollisuudesta hakea uutta, parempaa työtä. Lisäksi muutama vastaaja koki että koulutus ei ollut heille hyödyllistä (taulukko 19.) How did you benefit from the training % of the respondents course? chosen this alternative It allowed me to get a job/continue with my 5,3 % present job I got promoted at present job (higher position) 0% I got a salary increase 5,3 % I applied for a new/better job 10,5 % I took forward my personal 68,4 % interests/development The training was not beneficial at all 10,5 % Other 0% Taulukko 19. Hyödyt mitä kontrolliryhmän vastaajat joilla oli aiempaa jatkokoulutuskokemusta, kokivat saaneensa. Tiedot sähköpostikyselystä. Kuitenkin suurin osa vastaajista, jotka vastasivat tähän kysymykseen (88,2%), olivat halukkaita ottamaan osaa jatkokoulutukseen uudelleen tulevaisuudessa. Would you be interested in participating again to this kind of vocational training? Yes 88,2 % No 11,8 % Total 100,0% % of the control group respondents with previous continuing training history Taulukko 20. Halu ottaa osaa uudelleen koulutukseen. Tiedot sähköpostikyselystä. Ne, jotka eivät olleet halukkaita osallistumaan jatkokoulutukseen enää tulevaisuudessa ilmoittivat syyksi työkiireistä johtuvan ajan puutteen 16
3.2.2. Vastaajat jotka eivät olleet osallistuneet jatkokoulutukseen aiemmin Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet - kontrollitutkimuksessa haastatelluista yrittäjistä 60,6% ei ollut ottanut osaa koulutukseen viimeisen vuoden aikana. Heistä 67,5% ei uskonut osallistuvansa koulutukseen myöskään seuraavana vuonna. Heidän tulevaan koulutukseen osallistumisnäkymät olivat selvästi alhaisempia kuin niiden yrittäjien jotka olivat jo osallistuneet koulutukseen. Ero oli myös tilastollisesti merkittävä (p<0,001). Will you or your personnel take part to continuing training or courses during the next year (2007) People, who have received training People, who have not received training Yes 66,2 % (n=98) 19,0% (n=44) No 19,6 % (n=29) 67,5% (n=156) I do not know 14,2 % (n=21) 13,4 % (n=31) total 100,0% (n=148) 100,0% (n=231) Taulukko 21. Kontrolliryhmän tulevaisuuden koulutusaktiivisuus riippuen aiemmasta koulutuksesta. Tiedot Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet kyselystä Kontrollikyselyn vastaajaryhmä, joka ei ollut ottanut osaa koulukseen aiemmin, oli erittäin pieni (n=10). Tämä täytyy pitää mielessä analysoitaessa tuloksia, joita parhaimmillaankin voi pitää ainoastaan suuntaa-antavina. Sähköpostikyselyn vastaajaryhmän tulokset osoittavat, että kaksi kolmasosaa (63,6%) vastaajista jotka eivät olleet ottaneet osaa jatkokoulutukseen aiemmin, ovat harkinneet jonkinlaiseen koulutukseen osallistumista. Aihepiirit joita oli mainittu, olivat liiketoimintataidot sekä IT- taidot. Noin puolet (55,6%) olivat kiinnostuneet tässä työuransa vaiheessa ottamaan osaa koulutukseen. Suurimpana esteenä osallistumiselle oli mainittu seuraavat Minulla ei ole aikaa työkiireiden takia (n=7) Minulla ei ole aikaa perhesyiden takia (n=4) Se on liian kallista (n=3) Minulla ei ole tietoa koulutuksista (n=2) Minun täytyisi matkustaa liian kauas osallistuakseni (n=1) Merkittävimpinä hyötyinä vastaajat uskoivat, että toiset ihmiset heidän asemassaan saavuttaisivat seuraavia: He voivat edistää omaa henkilökohtaisen kiinnostuksen kohdettaan(n=10) Se auttaa heitä saamaan paremman työn/jatkamaan paremmin nykyisessä työssään (n=9) Se auttaa heitä saamaan palkankorotuksen (n=2) Se auttaa heitä hakemaan parempaan työhön (n=2) Se auttaa heitä saamaan ylennyksen heidän nykyisessä työssään (n=1) He eivät hyödy pelkästä koulutuksesta (n=1) 17
Vastaajat eivät uskoneet kovinkaan laajasti, että jatkokoulutus auttaisi heitä saamaan palkankorotuksen tai ylennyksen tai että se auttaisi heitä jatkamaan paremmin nykyisessä työssään. Toisaalta kuitenkin, he olivat yksimielisiä siitä että jatkokoulutus tulevaisuudessa tulee auttamaan heitä uuden työpaikan saamisessa ja auttaa nykyisen työn jatkamisessa. 3.2.3. Näkökulmia ammatillisen koulutuksen jatkamiseen IT:n tukemin keinoin Ryhmä joka on saanut aiemmin jatkokoulutusta Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet- kontrolliryhmädatan perusteella, 35,1% vastaajista arvioi henkilökuntansa osallistuvan ICT:n tukemaan koulutukseen seuraavien 3 vuoden kuluessa. Kahden eri ryhmän välillä oli myös tilastollisesti merkittävä ero (p= 0,006). Ihmiset, jotka olivat osallistuneet jonkinlaiseen jatkokoulutukseen aiemmin, näkivät todennäköisempänä osallistumisensa ICT:n tukemaan koulutukseen tulevaisuudessa (taulukko 23.) Pyydettäessä vastaajia tarkentamaan, millaista tämän ICT:n tukeman koulutuksen tulisi olla, heillä oli ongelmia arvioida asiaa. Seuraavanlaiset vastaukset nousivat esille: Ei osaa sanoa vielä (n=14) Yhdistettyä oppimista, teoriaa internetissä, käytäntöä työpaikalla, henkilökohtaisia kontakteja muihin osanottajiin (n=13) Kauppaa ja hallintoa (mukaan luettuna markkinointi) (n=7) Muita erityisiä aiheita (esim. ICT, ravintolalainsäädäntö, lääketiede) (n=7) Jos sopiva koulutus tai kurssi on tarjolla (n=6) Omaan ammattiin liittyvää (n=5) Vastaajille oli vaikeaa myös arvioida PK- yrityksille ja yrittäjille suunnatun ICT:n tukeman koulutuksen ongelmia: Ei osaa sanoa (n=57) Ajan puute (n=23) Ei sopivaa liiketoimintasektorille, käytännön harjoittelun puute (n=13) Infrastruktuurin puute (n=10) ICT:n tukema koulutus on liian etäistä, henkilökohtaisen vuorovaikutuksen puute (n=9) ICT osaamisen puute (n=9) Ei kiinnostusta/motivaatiota (n=8) Ei tarpeeksi tietoa mahdollisuuksista sekä sopivien kurssien löytämisen vaikeus (n=8) Yrittäjien ikä (n=2) Ei merkittäviä ongelmia (n=1) Sähköpostikyselyn mukaan, 76,5% vastaajista jotka olivat ottaneet osaa jatkokoulutukseen olivat kuulleet ICT:n tukemasta koulutuksesta. 75,0% ilmoitti että heitä kiinnostaisi ottaa osaa ICT:n tukemaan koulutukseen. Syinä he mainitsivat mm. mahdollisuuden päivittää helposti tietojaan ilman matkustamista sekä joustavan 18
oppimissysteemin. Myös mahdollisuus saada uusia sosiaalisia kontakteja osanoton kautta mainittiin. Yleisesti ottaen tämä ryhmä näki, ettei ICT- taitoihin tai infrastruktuuriin liittynyt mitään ongelmia jotka estäisivät ICT:n tukemien kurssien toteuttamista. Kuitenkin vain noin kolmannes näki ICT:n tukeman koulutuksen motivoivampana kuin perinteisten koulutusmetodien (taulukko 22.). He myös näkivät että ICT:n tukema koulutus vie enemmän aikaa kuin ihmiset etukäteen arvelevat (73,3%) Statement agree, % disagree, % n (a) The cost is too high 63,6 % 36,4 % 11 for such a course (b) I have good access to the technical equipment needed for such a course 87,5 % 12,5 % 16 (c) I have not enough computer knowledge and skills for a course of this type (d) Information Technology makes learning easier (e) Studying with IT support (e learning) is more time consuming that most people think (f) Training organisations must have a good support system for the students g) Using Information Technology in a training course saves time (h) e-learning is more motivating for me than taking a traditional training course (n) The most notable advantage of e-learning is the flexibility of training times 22,2 % 77,8 % 18 78,6 % 21,4 % 14 73,3 % 26,7 % 15 100,0% 0% 18 80,0 % 20,0 % 15 35,7 % 64,3 % 14 93,3 % 6,7 % 15 Taulukko 22. Sähköpostikysely- kontrolliryhmän vastaajien mielipiteitä jotka aikovat osallistua tulevaisuudessa ICT:n tukemaan koulutukseen. Hieman ristiriitaisesti verrattuna edellisiin vastauksiin, sähköpostikyselyn vastaajat näkevät merkittävimpänä ICT: n liittyvänä ongelmana maaseutualueilla tukipalveluita tarjoavien ammattilaisten puutteen sekä IT- lukutaidottomuuden. Ongelmat joita mainittiin, olivat: IT- lukutaidottomuus on laajalle levinnyttä (n=10) Opiskelijalle tukea tarjoavien ammattilaisten puute (n=10) Ihmisten keskuudessa maaseutualueilla oleva uskomus ettei IT taitoja tarvita (n=4) Tietokoneen ja internet-yhteyden hankkiminen on liian kallista (n=2) 19
Sopivaa infrastruktuuria ei ole olemassa (n=2) Vastaajaryhmä joka ei ole saanut jatkokoulutusta aiemmin Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet- tutkimukseen perustuvan kontrolliryhmän vastausten perusteella 20,8% tästä ryhmästä arvioi heidän henkilöstönsä osallistuvan ICT- tuettuun koulutukseen seuraavien kolmen vuoden aikana. 44,2% piti tätä epätodennäköisenä (taulukko 23). Please estimate, will you or your personnel take part to the ICT supported training within the next three years? People, who have received training People, who have not received training Yes 35,1% (n=52) 20,8% (n=48) No 33,1% (n=49) 44,2% (n=102) I do not know 31,8% (n=47) 35,1% (n=81) Total 100,0% (n=148) 100,0% (n=231) Taulukko 23. Arviot tulevasta osanotosta ICT:n tukemaan koulutukseen (p=0,006) Myös vastaajat jotka eivät ole saaneet aiempaa jatkokoulusta, pitivät vaikeana kuvailla millaisista ICT:n tukemista kursseista he saattaisivat olla kiinnostuneita. Seuraavia asioita mainittiin: Ei osaa sanoa vielä (n=15) Liiketoiminta ja hallinto (mukaan luettuna markkinointi) (n=11) Jos on olemassa sopiva kurssi tai koulutusta (n=6) Omaan ammattiin liittyvä (n=6) Yhdistettyä oppimista, teoriaa Internetissä, käytännön osuus työpaikoilla, henkilökohtaiset kontaktit toisiin osanottajiin (n=4) Muut aiheet (esim. ICT, moottoriajoneuvot, rakennusala) (n=4) Pelkästään internetissä toteutettua koulutusta (n=2) Heille oli vaikeaa arvioida PK-yrityksille suunnatun, ICT:n avulla toteutetun koulutuksen suurimpia ongelmia. Seuraavat asiat nousivat kuitenkin pintaan: En osaa sanoa (n=91) Ajan puute (n=37) ICT- taitojen puute (n=19) Ei sovellu liiketoimintasektorille, käytännön harjoittelun puute (n=9) Ei tarpeeksi tietoa mahdollisuuksista sekä sopivien kurssien löytämisen vaikeus (n=9) Ei kiinnostusta/ motivaatiota (n=8) ICT:n tukema koulutus on liian etäistä, henkilökohtaisen vuorovaikutuksen puute (n=4) Yrittäjän ikä (n=4) Ei merkittäviä ongelmia (n=3) Infrastruktuurin puute(n=2) 20