1 PÄÄTÖS Nro 83/08/2 Dnro Psy-2008-y-17 Annettu julkipanon jälkeen 25.8.2008 ASIA Veitsiluodon sellu- ja paperitehtaan Tankokarin kaatopaikan sulkemis- ja laadunvalvontasuunnitelman vahvistaminen, Kemi HAKIJA Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaat 94800 Kemi
2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 29.5.2007 myöntänyt Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon sellu- ja paperitehdasta koskevan ympäristöluvan nro 64/07/2, jonka lupamääräyksessä 30 on määrätty Tankokarin kaatopaikkaa koskien seuraavaa: Luvan saajan on laadittava yksityiskohtainen kaatopaikan sulkemis- ja laadunvalvontasuunnitelma sekä laadittava kaatopaikkaa koskeva perustilaselvitys. Nämä on toimitettava hyväksyttäväksi ympäristölupavirastoon 31.1.2008 mennessä. Hakija on 30.1.2008 toimittanut mainitun selvityksen ympäristölupavirastoon. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa mainitun lain 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. KAATOPAIKAN PERUSTILASELVITYS Alue ja sille sijoitetut jätteet Tankokarin tuhka-allas sijaitsee Veitsiluodon tehtaiden ja nelostien välisellä ranta-alueella. Pohjoisessa ja lännessä alue rajautuu mereen (Siikalahti), etelässä tehtaiden makeavesialtaaseen ja idässä Järpin luonnontilaiseen metsäiseen rantakosteikkoon. Kemin uusi ohitustie (valtatie 4), jonka rakentaminen käynnistyy lähiaikoina, tullaan rakentamaan tuhka-altaan itäpuolelle. Tuhka-altaalle on vuosina 1983 1996 pumpattu Veitsiluoto Oyj:n voimalaitoksella syntynyttä lietemäistä tuhkaa. Lisäksi altaaseen on läjitetty imuruoppausmassoja. Allas on perustettu vesijättömaalle ja erotettu ympäristöstään penkereellä, jonka sisäpuolella allasta on täytetty kerroksittain läjittämällä. Tuhkaliete on levinnyt koko allasalueelle. Penkereen päälle on tehty tie, jonka pinta on suunnilleen tasolla N 60 + 6,0 m. Penkereen leveys on 20 50 m. Penger on rakennettu moreenista (merenpuoleiset osat) ja rakennusjätteestä. Luiskat on muotoiltu keskimääräiseen kaltevuuteen 1:5. Ne ovat luontaisesti nurmettuneet ja kasvavat pientä puustoa ja pensaikkoa. Altaan pohja eli tuhkatäytön yläpinta on tasolla N 60 + 1,2 3,0 m. Ympäryspenkereen rajaama kokonaispinta-ala (penger mukaan lukien) on noin 25 ha. Vuoden 1996 jälkeen allasta on maisemoitu pääasiassa kuitusavella, voimalaitoksen pohja- ja lentotuhkalla sekä pienillä määrillä PCC-laitoksen sivutuotekalkkia. Lisäksi alueella on käytetty kuorta pintarakenteisiin. Jätteet täyttävät pysyvälle jätteelle määritellyt valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen nro 861/1997 kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Altaan maisemointiin on käytetty jätteitä noin 620 000 t (märkäp.), josta kuitulietettä on noin 440 000 t, lento- ja pohjatuhkaa noin 166 000 t sekä kuorijätettä ja kalkkia
yhteensä noin 12 000 t. Läjitetyn jätteen keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on ollut 60 %. Pengerosa ja sen sisäpuolinen maisemointitäyttö kattavat noin puolet (13 ha) alueen kokonaispinta-alasta. Maisemointitäyttö ulottuu ylimmillään tiepenkereen tasoon. Penkereiden rajaamaan altaaseen on muodostunut vesialue, jonka vedenpinta oli joulukuussa 2007 tasolla N 60 + 2,71 m ja vesisyvyys enimmillään noin 0,9 m. 3 Alueen perustila Suoto- ja pintavesien johtaminen Toteutettu tarkkailu Vedenlaatu Muotoiluun käytetyn tuhkan ja kuitusaven vedenjohtavuus (K) on hyvin pieni: tuhkan 10-7 m/s ja kuitusaven 5,1x10-10 m/s. Sadevedet ja sulamisvedet eivät pääse suotautumaan jätekerrosten läpi, vaan kertyvät alueen keskellä olevaan vesialtaaseen. Purkautumista tapahtuu penkereessä olevasta aukosta itäpuoliselle kosteikkoalueelle, missä vedet suodattuvat maaperään ja kulkeutuvat edelleen ojia myöten mereen. Länsipenkereen eteläosassa olevassa reunaojassa on vettä lähinnä sateiden aikana. Vedet purkautuvat mereen ojan eteläpäässä olevien purkuputkien kautta. Alueen tilaa on tarkkailtu vuodesta 2000 lähtien. Tankokarin tuhka-altaan tarkkailuun kuuluu suoto- ja valumavesien tarkkailu ympärysojasta kerran vuodessa syksyisin. Vuosittain vedestä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, COD Cr ja kokonaisfosfori, -typpi ja -rikki. Kolmen vuoden välein määritetään myös Na-, K- Ca-, Mg-, Mn-, Fe,- Al- ja Si-pitoisuudet sekä raskasmetallit Cd, Ni, As, Cu, Pb, Zn ja Hg. Lisäksi seurataan jätteiden määrää ja kuiva-ainepitoisuutta. Alueella ei ole pohjavesitarkkailua, sillä allasalueella ei muodostu varsinaista pohjavettä. Alueen hoidosta ja valvonnasta vastaa Fortek Oy. Vuonna 2007 on tuhkaaltaalle tuotavista jätteistä tehty perusmäärittely. Tarkkailun perusteella alueelta mereen purkautuva vesi on neutraalia tai lievästi emäksistä. Muuten vedenlaatu on vaihdellut eri vuosien välillä. Jätteiden vaikutus vedenlaatuun näkyy kohonneena kemiallisena hapenkulutuksena, 44 465 mg/l, fosforipitoisuutena, 0,4 1,85 mg/l, ja typpipitoisuutena, 2 11,4 mg/l. Mereen johdettu vesimäärä on kuitenkin vähäinen (kesällä virtausta ei juuri ollenkaan) ja alueesta aiheutuva vesistökuormitus siten pieni. Myös havaitut metallipitoisuudet ovat olleet pieniä. Kaatopaikkakaasun muodostuminen Kaatopaikalle on läjitetty pääasiassa epäorgaanista tuhkaa ja kuitusavea. Kuitusaven biohajoavuus on hyvin pieni ja mahdollinen kaasun muodostuminen hyvin vähäistä. Tuhka-alueelle ei ole rakennettu kaasunkeräysrakenteita eikä kaasulle ole tarkkailuvelvoitetta.
4 SULKEMISSUUNNITELMA Penkereen rakennustyöt Täyttöalueen kuivattaminen Muotoilutäyttö Mantereen puolella penkereessä oleva aukko suljetaan, jotta ylivuotoa kosteikkoalueelle ei muodostuisi. Täyttöpenger rakennetaan keskimäärin 5 metrin korkuiseksi ja tiivistetään vähintään 92 %:n tiiviyteen. Pengerrys voidaan tehdä päätypengerryksenä (korkeus >3 m). Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus riippuu tiivistettävän materiaalin laadusta ja tiivistyskalustosta. Penkereen ulkoluiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3 1:5. Penkereeseen tarvitaan maa-aineksia noin 8 000 m 3 rtr, josta osa saataneen viereisen tierakennustyömaan leikkauksista. Paikoitellen jo rakennettuja reunapenkereitä korotetaan/tasataan ja luiskia loivennetaan kaltevuuteen 1:5. Pengertien linjaus oikaistaan penkereen lounaissivulla ja tietä jatketaan uudelle penkereelle. Rakennettavan tien pituus on noin 442 m. Pengertie tehdään vähintään 5 metrin levyiseksi. Tien pintaan levitetään liikennöintikerrokseksi tarpeen mukaan kantavaa maa-ainesta (sora, murske). Täyttöalueelle rakennetaan uusi tieyhteys, jonka rakennusmateriaalina käytetään kuitusavea, tuhkaa ja maa-ainesta. Pengertien reunaan täyttöalueelle kaivetaan ympärysoja muotoilutäytön ulottuessa vähintään tien pinnan tasoon. Ojan tienpuoleinen luiska muotoillaan kaltevuuteen 1:2, ulkoluiska kaltevuuteen 1:3 1:5. Ympärysojan eteläpäähän uuden tieyhteyden kohdalle rakennetaan rumpu, josta vedet johdetaan nykyiseen reunaojaan. Ojaluiskiin levitetään tiivistyskerrokseksi 0,5 m kuitusavea ja pinta viimeistellään pintarakenteen teon yhteydessä. Täyttöalueelle muodostuneen avovesialtaan kuivattamiseksi kaivetaan keskelle tuhka-allasta oja, josta vedet johdetaan mainittuun ojarumpuun. Kuivatusojan pohja tehdään 0,5 metrin levyiseksi. Alueen itäosaan jää ojasta huolimatta matala vesiallas, jonka pinta on vähintään tasolla N 60 + 1,70 m. Kun aluetta täytetään, pienenee vesialtaan pinta-ala ja virtaus purkuojaan kasvaa. Avoveden säilyttämiseksi voi olla tarpeen rakentaa kynnys rummun eteen. Ojien kaivumaat, yhteensä noin 11 000 m 3 ktr, käytetään muotoilutäyttöihin. Muotoilutäyttöä tehdään reunapenkereiden suunnassa ohjeellisten suunnitelmapiirustusten mukaisesti noin 40 metrin levyisissä vyöhykkeissä kahden metrin täyttökerroksin. Vyöhykkeen keskelle rakennetaan kantava ajopenger (välipenger), jolta jäte kipataan sivulle. Jätteet läjitetään esim. puolen metrin kerroksin, vuorotellen tuhkaa ja kuitusavea. Ensimmäiset ajopenkereet tehdään eteläpenkereen suuntaisesti tasolle N 60 + 4,00 m, seuraavat länsipenkereen reunasta lähtien penkereen suuntaisesti vastaavaan tasoon. Kun täyttö halutulla alueella (täyttölohko I) ulottuu tasolle N 60 + 4 m, aloitetaan seuraava täyttökerros vastaavasti edeten jo tehdyn täytön päällä. Uudet ajopenkereet tehdään alempien penkereiden kohdalle. Täyttö tehdään tasolle N 60 + 6 m. Vyöhykkeistä kerrostäyttöä jatketaan tasolle N 60 + 10 m. Sen jälkeen aloitetaan täyttö uusilla vyöhykkeillä (täyttölohko II) 2 metrin
Pintakerrosten rakentaminen Sulkemisen vaiheistus kerroksin edeten tasolle N 60 + 12 m. Täyttöaluetta laajennetaan uusien täyttölohkojen (lohkot III ja IV) myötä suunniteltuun korkeuteen. Viimeiseksi muotoillaan lakialue. Lopullinen muotoillun pinnan kaltevuus on 1:20 ja ylin täyttötaso noin N 60 + 15 m. Painumien seurauksena muotoilutäytön pinta tulee alenemaan, jolloin pintarakenteen yläpinta jää enintään tasolle N 60 + 15,00 m. Muotoilutäytön päälle rakennetaan pintakerrokset myöhemmin, viimeistään lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä (vuonna 2015) laadittavan suunnitelman mukaan. Samassa yhteydessä esitetään pintakerroksen rakentamisen laadunvalvontasuunnitelma. Tässä suunnitelmassa on oletettu pintakerroksen paksuudeksi 0,7 m (noin 130 000 m 3 rtr). Kuivatusojat, pengeraukon täyttäminen sekä pengertien jatkaminen toteutetaan sulkemisen alkuvaiheessa. Muotoilutäyttöä tehdään vuosittain. Täyttö- ja pintamateriaalia tarvitaan vuosittain noin 100 000 m 3 rtr, jotta alue olisi täytetty ja peitetty vuoteen 2021 mennessä. Vuonna 2006 käytettiin tuhka-altaan maisemointiin 34 000 t kuitusavea ja 13 000 t tuhkaa, yhteensä 47 000 t eli noin 66 000 m 3. Muotoiluun käytettävän materiaalin määrä riippuu mm. siitä, kuinka paljon lentotuhkaa viedään Kemin kromikaivoksen maanalaisiin täyttöihin ja miten paljon saadaan maa-aineksia muualta. Jos osoittautuu, ettei materiaaleja saada riittävästi, tarkistetaan sulkemissuunnitelma muotoilutäytön osalta esim. siirtämällä ympärysojaa keskemmälle aluetta ja alentamalla täyttökorkeutta. 5 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristölupavirasto on 7.4.2008 pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Lapin ympäristökeskukselta ja Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ympäristökeskus on katsonut, että sulkeminen voidaan saattaa loppuun suunnitelman mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. Haitattomien prosessijätteiden hyödyntäminen sulkemisessa on tarkoituksenmukaista. Esitetty perustilaselvitys ja sulkemis- ja laadunvalvontasuunnitelma on tässä tapauksessa riittävä. 2. Kemin kaupungin kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta ympäristönsuojeluviranomaisena on vaatinut, että sulkemisen työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että tuhkan käytöstä ja sen sekä muiden materiaalien kuljetuksista aiheutuva pölyäminen estetään.
6 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupavirasto hyväksyy Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaiden Tankokarin kaatopaikkaa koskevan perustilaselvityksen sekä sulkemis- ja laadunvalvontasuunnitelman ja täydentää Veitsiluodon sellu- ja paperitehtaan ympäristölupaa nro 64/07/2 seuraavilla lupamääräyksillä: 1. Luvan saajan on seurattava suunnitelman mukaisten maisemointitoimien edistymistä ja raportoitava niistä vuosittain tehtaan vuosiraportoinnin yhteydessä Lapin ympäristökeskukselle ja Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä päivitettävä jätealueen nykytilannekartta ajantasaiseksi vähintään joka toinen vuosi. 2. Tankokarin läjitysalueen ja siihen liittyvän tiestön pölyämistä on rajoitettava tarpeen mukaan kastelulla tai muulla pölynsidonnalla. Pölyävät jätteet on peitettävä kuitusavella tai muulla tavoin estettävä alueen pölyäminen. 3. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä on esitettävä yhteenveto tuhka-altaan maisemoinnin toteutumisesta sekä jäljellä olevan maisemointiajan täyttösuunnitelma ja laadunvalvontasuunnitelma. Mikäli lopullisen pintarakenteen toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi sitä ennen, tulee vastaavat suunnitelmat toimittaa ympäristölupavirastoon viimeistään puoli vuotta ennen pintarakenteiden toteuttamisen aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Esitetyssä selvityksessä on laadittu täyttösuunnitelma vanhan kaatopaikan maisemointitäytölle. Suunnitelman mukaisesti toimittaessa vanha tuhkankaatopaikka saadaan asianmukaisesti maisemoitua ja suljettua. Aikoinaan käyttöön otetun tuhka-altaan pinta-ala on suuri ja siten sulkemistyö kestää kauan. Sulkemisaikataulua on mahdollista nopeuttaa hyödyntämällä esim. Kemin ohitustien tai muusta rakentamisesta muodostuvia ylijäämämaita muotoilutäytössä. Muotoilutäyttövaiheen laadunvalvonnasta on annettu tällä päätöksellä riittävät määräykset, joilla varmistetaan täytön asianmukainen toteuttaminen sekä valvontaviranomaisen tiedonsaanti maisemointitäyttötyön etenemisestä. Maisemointitäytön nykyisessä vaiheessa ei alueella tehdä sellaisia ympäristönsuojelurakenteita, että alueella olisi tarpeen suorittaa erillistä mittauksiin perustuvaa laadunvalvontaa. Normaali, suunnitelmien mukaiseen maanrakentamiseen liittyvä rakenteiden sijainnin ja mittojen todentaminen on tässä vaiheessa riittävää. Lopullisesta pintarakenteesta ja sen toteuttamiseen liittyvästä laadunvalvonnasta on perusteltua päättää selluja paperitehtaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen annettavassa päätöksessä. Maisemointitäytössä käytetään myös jätteitä (pohjatuhka, kalkkijäte), jotka voivat tietyissä sääolosuhteissa aiheuttaa pölyämistä alueella ja sen lähiympäristössä. Pölyämistä on mahdollista tehokkaasti rajoittaa esim. peittämällä tai sekoittamalla tuhka kosteampaan kuitusaveen. Tuhka-altaan maisemointitäytöstä ja sulkemisesta on lisäksi määrätty Veitsiluodon sellu- ja paperitehtaan ympäristöluvassa. Näitä lupamääräyksiä ei ole tarpeen esitetyn selvityksen perusteella muuttaa.
7 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevin tavoin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on 1 075 euroa. Perustelu Oikeusohje Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan "muu ympäristölupa-asia" mukaista tuntimaksua (43 euroa/tunti) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 25 tuntia. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Sami Koivula (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. SK/es Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 24.9.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Veteraanikatu 14, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.