TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 3, marraskuu 2012 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Elämän iloa ja ystävän tukea - nyt jo 10 vuotta!
PUHEENJOHTAJA jatkunut pääosin Raha-automaattiyhdistyksen tuen turvin vuodesta 2004 lähtien. Iäkkäät ihmiset ovat yhteiskunnassamme aktiivisia ja tasavertaisia toimijoita. Myös nuoret ja keski-ikäiset tulee saada myös mukaan rakentamaan omalla panoksellaan kaiken ikäisille hyvää yhteiskuntaa. Turun Seudun Vanhustuki ry juhlii 10-vuotista taivaltaan joulukuussa 2012. Yhdistyksen perustajäsenet olivat huolissaan vanhusten elinoloista, kovista asenteista vanhuksia kohtaan ja epäinhimillisestä epäarvokkaasta vanhenemisesta Turun seudulla. Alkuajoista lähtien toimintamme perusarvoja ovat olleet kotona asuvien vanhusten psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen, asiantuntemus, yhteistyö, eettisyys ja poliittinen sitoutumattomuus. Kymmenen vuoden aikana yhdistys on kasvanut merkittäväksi vaikuttajaksi, jonka ääntä myös poliittiset päättäjät kuulevat. Suomalaisen tutkimuksen mukaan yli 70- vuotiaista 90 % koki elämänsä onnelliseksi. Onnellisuuden tärkeimpiä esteitä olivat yksinäisyys, huono terveys, huono toimintakyky, ystävien puuttuminen ja ulkopuolisen avun tarve. Turun Seudun Vanhustuki ry:ssä on jäseniä 606, jotka ovat aktiiveja. Jäsenemme tekevät ja osallistuvat. Tilaisuuksiimme on osallistunut 4300 ihmistä viime vuonna. Tukiystävätoiminta on Ihmisellä on oikeus kokea vanhana ja raihnaisenakin elämänsä mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Ihmisen tulee saada yksilöllisesti juuri niitä palveluja, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan arjessa. Palveluiden ja laadun saatavuuden takaamiseksi tarvitaan osaavaa ja riittävää henkilöstöä ja hyvää johtamista. Kaupungin rakenteiden tulee turvata esteettömyyttä, vapaata liikkumista, hoitoa, hoivaa, ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta. Kotona asuvat ikääntyneet tarvitsevat terveyttä edistäviä palveluita, viihtyisän ympäristön, puhtautta, ravitsemusta, oman rauhan ja ystäviä. Pitkä ikä tuo laajan elämänkokemuksen. Pitkää ikää tavoitellaan kaikissa maissa. Kaikki ihmiset ansaitsevat hyvän vanhuuden. Pian ulkona sataa lunta. Suuret lumihiutaleet leijailevat kauniisti. Joulu on tulossa. Joulurauhaa toivottaen ja kuluneesta vuodesta kiittäen Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallituksen puolesta Pirjo Immonen-Räihä 2
Kutsu Meillä on ilo ja kunnia kutsua kaikki yhdistyksemme jäsenet ja vapaaehtoiset Turun Seudun Vanhustuki ry:n 10-vuotisjuhlaan sunnuntaina 2.12.2012 kello 14.00 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskukseen, Puistokatu 11, Turku Turun Seudun Vanhustuki ry:n puolesta Pirjo Immonen-Räihä hallituksen puheenjohtaja Jenny Oldenburg-Tiitto toiminnanjohtaja Ohjelmassa 14.00 Jääkukkia valssi, Markku Kujanpää ja Oscar Vaitinen Avaussanat, Sirpa Vaitinen Yhdistyksen puheenjohtajan puheenvuoro, Pirjo Immonen - Räihä Juhlapuhe, Virpa Puisto Huomionosoitukset Musiikkiesitys, Marimba-ryhmä Lausuntaa, Riitta Vasenkari Juhlakahvit Humoristinen katsaus, Siviä Raittiina Laulua, Eira Tähtinen Runoja, Irmeli Rytkönen Musiikkiesitys, Sirpa ja Oscar Vaitinen 16.00 Yhteislauluna Vanhustuen valssi 3
SYYSKOKOUKSEN KUULUMISIA Turun Seudun Vanhustuki ry:n syyskokous pidettiin Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa keskiviikkona 31.10.2012 kello 17. Paikalla oli 33 henkilöä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen geriatri, perusterveydenhuollon yksikön johtaja Pirjo Immonen-Räihä. Yhdistyksen hallitus vuonna 2013 Puheenjohtaja Pirjo Immonen-Räihä Varsinaiset jäsenet Risto Kapari Mirja Kautonen Minna Löppönen Terttu Raitanen Salmi Olavi Sirpa Vaitinen Varajäsenet ovat Marjatta Sinervo Pirjo Varvikko Yhdistyksen tilintarkastajiksi valittiin HTM Pekka Haavisto ja hänen varalleen HTM Samuli Hakala sekä toiminnantarkastajaksi Maarit Rintala ja varalle Anna-Liisa Raunio. Syyskokouksessa julistettiin myös runokilpailu sekä annettiin julkilausuma perhehoidosta. RUNOKILPAILU Runot pyydetään toimittamaan 31.3.2013 mennessä toiminnanjohtajallemme Jenny Oldenburg-Tiitolle osoitteella: Turun Seudun Vanhustuki ry, Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku. Palkintona voittajalle 1 vrk juhlapäivä Ruissalon kylpylässä kahdelle hengelle tai 120 lahjakortti Stockmannille. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan 30 lahjakortti Stockmannille. Yhdistyksen syyskokouksessa 31.10.2012 julistettiin Runokilpailu. Runokilpailun aiheena Elämänkokemus. Oikeus runojen käyttöön tulee Turun Seudun Vanhustuki ry:lle ja parhaat julkaistaan Tukiviestissä ja voidaan julkaista myös kirjasena. 4
JULKILAUSUMA Perhehoito ei ole vaihtoehto vanhusten pitkäaikaishoidossa Turun Seudun Vanhustuki ry on huolestuneena seurannut Perhehoitoliiton alulle panemaa pitkäaikaishoitoa perhehoitona yksinäisille ja muistamattomille vanhuksille. Kyseinen hoitomuoto on nostattanut myös vanhusten keskuudessa pelkoa ja huolta. Mihin ollaan menossa vanhusten hoidossa? Perhehoitoliitto antaa ruusuisen kuvan vanhusten sijoittamisesta perheisiin. Liiton mukaan perhehoitajalla ei tarvitse olla säädettyä koulutusvaatimusta, vaan pelkkä lyhytkestoinen valmennuskurssi. Hän voisi hoitaa 1-4 vanhusta kotonaan. Asunnon tulisi olla tilava ja pääsääntöisesti vanhuksella tulisi olla oma huone. Pidämme perhehoitoa yksinäisille ja muistamattomille pitkäaikaishoitona monelta osin lyhytnäköisesti suunniteltuna ja vanhusten ihmisarvoa loukkaavana. Lyhytkestoisissa sijoittamisissa perhehoito voisi olla paikallaan, mutta jatkuvan hoidon onnistumisesta syntyy monenlaisia epäilyjä ja ajatuksia, kuten laitoshoidossa olevien vanhusten hoidossa vaaditaan hoitoalan koulutus ja määrätty määrä henkilökuntaa asukasta kohden. Kuinka perhehoitajaksi voi ryhtyä lyhyen valmennuskurssin suorittanut henkilö ja kuinka niin monta vanhusta voidaan antaa yhdelle henkilölle hoidettavaksi? sijoitettaviksihan on kaavailtu yksinäisiä ja muistamattomia vanhuksia. Heidän puolestaan olemme huolissamme. Mielestämme heille tulisi tarjota joko omassa kodissaan tai vanhuksille tarkoitetuissa hoitolaitoksissa kaikki mahdollinen vanhuksen tarvitsema hoiva. miten perhehoitaja tulee jaksamaan ympärivuorokautista vaativaa hoitamista? perheessä on ilmeisesti hoitajan lisäksi muitakin perheenjäseniä. Miten perheen muut jäsenet hyväksyvät vieraan, sairaan vanhuksen läsnäoloa? pitkäaikaisissa hoitosuhteissa perhehoitaja sitoutuu tehtävään määräajaksi. Jos hoitajan ja vanhuksen hoitosuhde ei toimi, miten tällaisessa tapauksessa on suunniteltu tehtäväksi? Hoitopaikasta toiseen siirtäminen on vanhukselle fyysisesti ja psyykkisesti kohtuutonta. kun on kysymys yksinäisistä ja muistamattomista vanhuksista, miten valvonta heidän hoidostaan pystytään toteuttamaan? Turun Seudun Vanhustuki ry ei hyväksy perhehoitoa vanhusten pitkäaikaishoitona. Vanhuksen hoito vaatii sitoutumista ja korkeatasoista osaamista. Osaamista ei voi kuitata lyhyellä valmennuksella. Vanhukset ansaitsevat turvallisen vanhuuden, minkä takaa ammattitaitoinen koulutettu hoitohenkilökunta. Ei anneta historian toistaa itseään. Turussa 31.10.2012 Turun Seudun Vanhustuki ry:n syyskokous 5
EDUNVALVONTARYHMÄ Yhdistyksemme edunvalvontaryhmä kokoontuu kuukausittain. Alkuvuoden aikana ryhmältä lähtenyt kirjoituksia lehtiin: Palveluasuminen nykyajan köyhyysloukko?, Huoli Kaskenlinnan asukkaista, Vanhukset ovat rikkaus eivät taakka, Onko Turulla liikaa vanhusten palveluihin tarvittavia tiloja? Osan kirjoituksista julkaisemme myös Tukiviestissä. KUOLEMA EI ODOTA Turun Sanomat 11.7.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi v. 2010 hyvän saattohoidon suositukset Suomessa. Ne korostavat potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista sekä hyvää oirehoitoa. Sairaanhoitopiirejä velvoitetaan tekemään alueelleen saattohoitosuunnitelma, jossa vastuut ja työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä määritetään. Suunnitelmat on muutettava lihaksi. Työskentelen terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kokemukseni mukaan hyvän saattohoidon peruspilareita ovat luottamus ja turvallisuus. Kuolevalle ihmiselle ja hänen perheelleen on tärkeää, että omahoitajalla ja omalääkärillä on nimi ja kasvot. Iltaisin ja viikonloppuisin on oltava selvät toimintaohjeet: jos tarvitaan sairaanhoitajaa, mihin päivystysnumeroon soitetaan, jos sairaalahoitoa, mihin päivystykseen mennään. Sairaalahoitoon pääsemiseen on voitava luottaa, kuoleminen ei odota. Ammattilaisilta pitää voida odottaa, että kipu- ja muita oirelääkkeitä saa riittävästi, ja että potilasta ja omaisia aidosti kuunnellaan. Myötätunto ja rauhallisuus kuoleman edessä ovat taitavan ammattilaisten työkaluja. Pienillä paikkakunnilla saattohoitoketjut ovat yksinkertaisia, mutta samalla turvallisia; tiedetään kenen puoleen käännytään ja minne mennään. Suurissa kaupungeissa sen sijaan organisaatiot ovat monimutkaisia, ja osastohoitoon pääsystä ei voida aina antaa takuita, kun kaupunginsairaalat pullistelevat jatkohoitopaikkaa odottavia vanhuspotilaita. Asennetasollakin on vikaa: ahtaalle ajetussa kotihoidossa ei aina kyetä näkemään kuolemisen hoitamisen kiireellisyyttä vaan asetetaan potilas jonon jatkoksi. Oirehoidossa vaaditaan ammattitaidon lisäksi myös määrätietoisuutta ja rohkeaa asennetta; keskenään kiistelevät ja eri arvomaailmoista asiaa katsovat omaiset eivät voi sanella potilaan hoitoa. Hoitotahdosta ollaan paljon puhuttu, mutta edelleenkään useimmilla potilailla ei sitä ole, ei edes vanhusten loppuaikojen pitkäaikaishoitopaikoissa. Näitä soisi näkevän. Saattohoitopotilaaksi pääseminen voi olla ongelma: erikoissairaanhoidossa ei uskalleta linjata saattohoitoon siirtymistä vaan syöpähoitoja jatketaan liki kuolinvuoteelle asti samaan aikaan kun syöpäsairaat jonottavat toisaalla hoitoon pääsyä. Vanhusten pitkäaikaissairaanhoidossa päätöksiä tehdään myös liian vähän, ja avuttomia ja täysin toisen hoidon varassa olevia vanhuksia siirretään hoitopaikasta toiseen, kun kunto huononee ja väistämätön kuolema lähenee. Monen vanhuksen toive kun ei tarvitsisi letkuissa maata jää toteutumatta, kun tipasta valuu neste suoneen, josta se päätyy toista letkua pitkin virtsapussiin. Saattohoitopäätös voi parantaa kuolevan potilaan hoidon laatua, mutta pahimmillaan se voi olla hoidon este: potilaan hoidettavissa olevia oireita ei tutkita asianmukaisesti, kun kuolee se kumminkin. Nihilistiset asenteet maksaa potilas voinnissaan. Meillä tarvitaan edelleen ja jatkuvasti aktiivista keskustelua siitä, mitä saattohoito tarkoittaa ja mitä sen tulisi sisältää. Tässä keskustelussa kuolemaa lähestyvä potilas on keskiössä; mikä hänelle on tärkeää ja kuinka hän toivoo hoitonsa järjestyvän. Pysähtymiselle potilaan ääreen on löydyttävä aikaa. Olemme haasteiden edessä. Minna Löppönen, Turun Seudun Vanhustuki ry, terveyskeskuslääkäri, geriatri 6
ILMAN PANKKIKORTTIA Turun Sanomat 17.8.2012 Olipa kerran pikkuinen mummo, jota kutsuttiin Mummeliksi. Mummeli asui pikkuisessa kodissaan kerrostalon alimmaisessa kerroksessa. Hänellä oli kaunis parveke, jonka reunalaatikot hehkuivat punaisista kukista. Joka päivä hän käveli kaupungin kauniille torille ostamaan tuoreita vihanneksia, omenoita ja päärynöitä. Kaikki rakastivat Mummelia. Eräänä kesäisenä päivänä hän kuitenkin pyllähti nurin pikkuisessa kodissaan. Mummeli kiidätettiin sairaalaan, sieltä edelleen toiseen sairaalaan, sieltä kuntoutukseen, sieltä taas sairaalaan, sieltä toiseen sairaalaan ja sieltä kuntoutukseen. Mummeli istui nyt pyörätuolissa. HYVIÄ VANHUSPALVELUJA NYT JA HUOMENNA Turun Sanomat 1.10.2012 Suomen perustuslaki on hyvä laki. Se takaa kaikille suomalaisille yhdenvertaisen kohtelun ja tasaarvoiset palvelut. Kaikkien on saatava kohtuullinen toimeentuloturva ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntauudistuksen avainasia onkin se, että asukkaat voivat asuinkunnasta riippumatta saada tarvitsemansa peruspalvelut riittävän yhdenvertaisesti. Meillä on kykyä luoda uutta, hyviä innovaatioita ja maailmanlaajuisessa vertailussa korkeatasoinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Mikä estää hakemasta ja toteuttamasta myös hyviä vanhuspalveluja? Maassamme on vajausta terveyskeskusten lääkäreistä. Nopeasti uhkaa myös vakava hoitohenkilöstöpula, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Kuntaliitoksilla ei vielä paranneta asukkaiden palveluja. Siihen tarvitaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta. Vanhuspalvelujen tarve kasvaa jopa kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Myös perusterveydenhuollon palvelutarve puolitoistakertaistuu samassa ajassa. Mummeli oli kuitenkin onnellinen, kun hän lopulta seuraavana kesänä pääsi uuteen pikkuiseen kotiin, josta käytettiin nimeä tehostettu palveluasuminen. Mummeli halusi päästä kampaajalle, kun vieraita oli tulossa. Sitä varten tarvitaan rahaa. Mummeli ei ollut halunnut mitään muovikorttia, koska niitä oli vaikea käyttää. Niinpä hän tilasi invataksin päästäkseen rullatuolillaan pankkiin. Mummeli söi hyvin, laittoi parhaat päällensä ja laittautui muutenkin huolellisesti, sillä olihan matka tärkeä. Tutun pankin konttoriin saavuttuaan Mummeli ei saanutkaan rahaa, sillä kassapalveluja oli supistettu. Sen pituinen se. Pirjo Immonen-Räihä Turun Seudun Vanhustuki ry, puheenjohtaja Uusi vanhuspalvelulaki on tulossa. Auttavatko lain kauniit ja hyvät hoitoperiaatteet, jos todellisuus merkitsee yksinoloa ja kodinhoitajan tai kotisairaanhoitajan nopeaa pistäytymistä useamman päivän välein? Tai jos huonokuntoisia vanhuksia on esimerkiksi Turussa jatkuvasti 130 150 jonottamassa pääsyä ympärivuorokautisen hoidon laitospaikalle? Arkipäivän tosiasia on se, että vanhukset ja ikäihmiset tarvitsevat nykyistä enemmän konkreettisia palveluja ja hoitopaikkoja. Vanhus ei selviä kotonaan yksin, jos hänen peruspalvelujaan ei kunnolla hoideta. Viidentoista minuutin pikakäynti ei riitä, jos kotonaan asuva vanhus tarvitsee todellista apua kotona selviytymiseen. Kuntoutusta ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa tarvitaan yhä enemmän omatoimisen selviytymisen ja omassa kodissa asumisen tueksi ja onnistumiseksi. Kun ihminen sairastuu, on apua, hoitoa ja palveluja saatava ilman jonoja ja viivytystä. Hoitoketjun on toimittava sairaanhoidon kaikilla tasoilla. Palvelut on myös saatava riittävän läheltä. Paljon on kiinni myös arvoista ja asenteista. Viime aikoina on tuotu esiin vakava ja oikeutettu huoli kasvavasta joukosta syrjäytyneitä ja työelämästä sivuun jääviä nuoria. Tätä kehitystä vastaan on kaikin keinoin taisteltava. Myös vanhusten syrjäytyminen on kasvava ongelma. Yhä useampi vanhus jää yksin ja vaille läheisten apua ja tukea. Pidetään huoli läheisistämme niin nuorista kuin vanhuksista. Risto Kapari Edunvalvontaryhmän puolesta 7
YHDISTYKSEMME TARVITSEE UUSIA JÄSENIÄ! Turun Seudun Vanhustuki ry on vuonna 2002 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on vanhusten etujen valvonta, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Työmme perustuu vapaaehtoisuuteen ja on poliittisesti sitoutumatonta. Kotipaikkamme on Turku ja toiminta-alueemme Turun seutukunta. Toimintaamme: Vanhusten edun ajaminen, yhteyksien ottaminen sekä aloitteiden ja esitysten tekeminen päättäjille niin kuntatasolla kuin valtakunnallisestikin. Kaikille avoin, maksuton toiminta. Ruusukorttelissa: Ikäystävät; toiminnallisia ja sosiaalisia kokoontumisia kuukausittain Tietoiskut; infotilaisuuksia ikääntyviä ja heidän omaisiaan koskettavista aiheista Tuolijumppa; maksuton ja kaikille avoin viikoittainen liikuntatuokio ikäihmisille Toimistolla: Käsityökerho Vakka; mukavaa yhdessäoloa käsitöiden merkeissä. Kaikille avoin. Juttutuokio; mukavaa yhdessäoloa keskustelun merkeissä. Kaikille avoin. Yleisötilaisuudet ikääntyviä kiinnostavista ja koskettavista aiheista Viihdekonsertit Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku puh 044 536 7741 S-posti info@vanhustuki.fi, vanhustuki.fi Studia Generalia -luennot mielenkiintoisista aiheista yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston ja Suomen Senioriliikkeen kanssa. Retkeilemme ja käymme teatterissa muutaman kerran vuodessa Tukiystävätoiminta välittää tukiystäviä kotona asuvien, yksinäisten vanhusten seuraksi Turun alueella. Koulutamme uusia tukiystäviä. Tervetuloa vapaaehtoiseksi tukiystäväksi iloiseen joukkoomme! Lisätietoja puhelin 044-536 7721. Yhteistyön tekeminen muiden vanhusten asioita ajavien toimijoiden kanssa. TERVETULOA MUKAAN KAIKKI VANHUSTEN HYVINVOINNISTA KIINNOSTUNEET! Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai yhteisö, joka toimii yhdistyksen toiminta-ajatuksen ja tarkoitusperien hyväksi. Hakiessasi yhdistyksen jäsenyyttä: Täytä jäsenhakemuslomake ja leikkaa se irti. Postita toimistomme osoitteeseen. Voit myös soittaa numeroon 044 536 7741 tai ilmoittautua netin kautta vanhustuki.fi. JÄSENHAKEMUS varsinaiseksi jäseneksi 10 /vuosi kannatusjäseneksi vähintään 50 /vuosi Etunimet Sukunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Hyväksyn Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnan tavoitteet. Päivämäärä Allekirjoitus 8
JÄSENEDUT VUONNA 2012 HOITOLA AIKA Kosmetologi Katri Mattila. Humalistonkatu 15 a (katutaso), Turku. Jäsenkorttia näyttämällä jalkahoito 40 (norm. hinta 47 ). Hoito sisältää jalkakylvyn, kynsien hoidon, kovettumien poiston, jalkahieronnan ja halutessa lakkauksen. HOLIDAY CLUB CARIBIA Kylpylän käyttö jäsenillemme maanantaisin ja torstaisin klo 10 15 välisenä aikana 5 /hlö. INSTRUMENTARIUM Instru optiikka Oy Tarjous Optiikan tuotteista ja palveluista jäsenkorttia näyttämällä! 1. SILMÄLASIT. Nettohinnoiteltujen linssien yhteydessä myönnämme 20 % alennuksen normaalihintaisista kehyksistä. Ei koske muita tarjouksia tai nettohinnoiteltuja silmälaseja. 2. NÄÖNTARKASTUS. Optikon suorittama näöntarkastus ja silmälasimääräys 10. 3. AURINKOLASIT. Normaalihintaiset aurinkolasit - 20 %. Ei koske Oakley-aurinkolaseja. 4. TERVEYDENHOITOTUOTTEET. Normaalihintaiset terveydenhoitotuotteet - 10 %. Tarjouksessamme mainitut alennusprosentit eivät koske kulloinkin voimassa olevia myymälöiden tarjouksia. Tarjous on voimassa toistaiseksi kaikissa Instrumentariumin myymälöissä. Lisätietoja saa myymälöistä ja Merja Ruokojärveltä, puh 040 672 2022 JP-VAATE / MARILYN Humalistonkatu 13, Turku Jäsenillämme on mahdollisuus saada normaalihintaisista naisten vaatteista 20 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. KÄSITYÖ-KAISA KY Hämeenkatu 3 A, Turku. Puh 02-2333937. Avoinna ma-pe klo 9-17. Jäsenkorttia näyttämällä kaikista tuotteista alennusta 10 %. NUMMEN PYÖRÄ Hämeentie 44, Turku. Avoinna ark. 10 18, la 10 14.30. Normaalihintaisista apukulkuvälineistä alennusta 5 % ja muista tuotteista 10 % jäsenkorttia näyttämällä. Etu ei koske tarjoushintaisia tuotteita. PARTURI-KAMPAAMO ART Maariankatu 5, Turku, puh. 02-250 3535. Jäsenetuhinnat, jäsenkorttia näyttämällä: Naisten hiusten leikkaus 22 (norm.25 ). Miesten hiustenleikkaus 18 (norm.20,50). Permanentti+leikkaus+muotoonkuivaus alk.74. Värjäys+leikkaus+muotoonkuivaus alk.62,50. Raidat+leikkaus+muotoonkuivaus alk.70,50. Sävy+leikkaus+muotoonkuivaus alk.52. RUISSALON KYLPYLÄ Allasosaston käyttö 6 /hlö. Etu on voimassa toistaiseksi. TURUN HUOLTOEXPERTIT Jorma Puttonen Työmiehenkatu 1 A, Turku, puh 02-254 7760. Avoinna arkisin klo 9.00-17.00. Korjaamme digiboxit, tv:t sekä muut viihde-elektroniikkalaitteet. Jäsenetuna tarjoamme korjaustyöt, varaosat -10% normaalihinnoista sekä kotikäynnit 10% normaalihinnoista jäsenkorttia näyttämällä. Etu voimassa vuoden 2012 loppuun. Huomioi, että edellä mainittujen jäsenetujen lisäksi säästät myös retkimaksuissa ja yhdistyksen järjestämien tilaisuuksien sisäänpääsymaksuissa. Aktiivisena osallistujana saat vuosittain maksamasi jäsenmaksun (10 ) reilusti takaisin! 9
RUUSUKORTTELIN HYVINVOINTIKESKUS yksi yhteistyökumppaneistamme Kädentaitojen osastoon kuuluvat käsityö- ja askartelutila sekä puu- ja metallipaja. Kädentaidoissa järjestetään posliinimaalaus-, öljyvärimaalaus-, tiffany- ja savityökursseja. Lisäksi järjestetään erityiskursseja huovutuksesta, patsas- ja muinaiskorukursseihin. Kädentaidot puh. (02) 262 6166. Aulassa tanssitaan maanantaisin kuntohumpat orkesterin säestyksellä. Yhteislaulua harrastetaan viikoittain. Hyvinvointikeskukseen tulevat myös päivän lehdet, joita voi lukea aulan kirjastonurkkauksessa. Kirjastossa asiakkaita varten on oma tietokone, jossa internetyhteys. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus tarjoaa asiakkailleen ateria- ja saunapalveluja sekä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja viihteellisiä yhdessäolon hetkiä. Näillä palveluilla tuetaan kotona asumista. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus on avoinna kaikille. Palvelut ovat tarkoitettuja turkulaisille eläkeläisille ja vammaisille. Ruusukortteli sijaitsee Turun keskustassa. Palvelulinja 1:n pysäkki on hyvinvointikeskuksen pihalla. Kahvila toimii asiakkaille kohtauspaikkana. Yksityiset yrittäjät tarjoavat kampaamo- ja jalkahoitopalveluja. Ruusukorttelin yhteystiedot ja aukioloajat Neuvonta, puh. (02) 262 6000 Neuvonta palvelee maanantaista perjantaihin klo 8.00-15.00. Kassa on avoinna klo 8.00-13.00. Ruokailu Ruusukorttelissa on mahdollista kaikille turkulaisille eläkeläisille. Aamupala ma la klo 07.30-09.00. Lounas ma la klo 11.00-13.00. Hyvinvointikeskuksen palveluesimies, puh. 050 553 0943. Harrastusmahdollisuudet Sauna- ja allastilat antavat mahdollisuuden suosittuun vesijumppaan. Iltapäivästä iltaan tilat ovat varattuja eläkeläis- ja vammaisjärjestöille. Liikuntasalissa on mahdollisuus osallistua helposta tuolijumpasta vaativampaan kuntojumppaan. Boccia-peliin voivat kaikki osallistua liikuntakykyyn katsomatta. Biljardipöytä on suuressa suosiossa. Uusille pelaajille järjestetään alkeiskursseja; miehille ja naisille omansa. 10
TÄRKEÄ ICE-NUMERO TURVAKSEMME In Case of Emergency (ICE) on tunniste, jonka avulla voidaan löytää hätätilanteeseen joutuneen henkilön kännykän sisällä olevasta puhelinluettelosta tiedot, jolle hätätapauksesta on ilmoitettava. Nopea yhteys lähiomaiseen on hätätapauksessa erityisen tärkeää, jos tällä on hallussaan hätätilanteeseen joutuneen hoitamisen kannalta tärkeää tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi tieto sairauksista ja niiden lääkityksestä sekä hätätilanteeseen joutuneen mahdollisesta hoitotahdosta. Toisinaan saattavat tiedot hätätilanteeseen joutuneen henkilöllisyydestäkin puuttua. Pelastajat, poliisi, lääkärit jne on ohjeistettu katsomaan esimerkiksi tajuttomana löydetyn henkilön kännykästä, löytyykö sieltä osoitteistosta ICE-koodilla tallettuja tietoja lähiomaisista. Myös esim. Hätäkeskuslaitos haluaa hätäkoodin kännyköihin. ICE:n voi kukin laatia itse omaan kännykkäänsä. Lähiomaisen nimen eteen lisätään kännykän nimiluetteloon kirjaimet ICE. Voi myös luoda ICE1- ja ICE2-tietueet jne., sillä useampi numero varmistaa sen, että joku todella vastaa, jos tarve tulee. Jos sattuu hätätilanne, jossa henkilö löydetään tajuttomana, paikalle tulleet pelastajat löytävät hänen kännykkänsä ja sieltä ICE-alkuisella koodilla talletetun numeron, johon he soittavat. Vastaaja osaa kertoa ja varmistaa löytyneen henkilöllisyyden sekä kertoa hänestä tärkeitä tietoja auttajille. POSITIIVAREILTA LAINATTUA Jenni (4.v) kysyi isoäidin syntymäpäivillä: "Miten vanha sinä olet, mummi?"-"kultaseni, minulla on ollut niin monta syntymäpäivää, etten enää oikein muista omaa ikääni", mummi vastasi leikillään. Hetken miettimisen jälkeen tuli avulias ehdotus: "Katso pikkuhousujen kauluksesta. Minun housuissani lukee 3-4 -vuotiaille." Seitsemänvuotias Juuso makoili saunanlauteilla ja taivutteli eri asioita järjestykseen: hyvä, parempi, paras... Viimeisin taivutus jäi elämään: "Hyvä äiti, parempi äiti.. MUMMI! -Laura TURKULAISTEN IKÄIHMISTEN PALVELUOHJAUS - MISTÄ APUA KOTONA PÄRJÄÄMISEEN? Puh (02) 262 6172 klo 9 15 11 Mietitkö kotona pärjäämistä? Haluatko harrastusmahdollisuuksia? Huolestuttaako terveydentila? Tunnetko turvattomuutta? Mikä tahansa huolestuttaa, älä jää yksin vaan ota yhteyttä. Selvitetään asioita yhdessä. - kotikäynnit ovat maksuttomia -
Heikki Suhosen haastattelu 24.9.2012 Heikki Suhonen. Syntynyt 1946 Pielavedellä, valtiotieteen lisensiaatti, Turun yliopiston sosiaalityön lehtori v:sta 1984, naimisissa, 3 lasta, 4 lastenlasta. Jäi eläkkeelle 1.10.2012. Oma vanhusläheinen: kohta 90-v äiti. Ajankohtaista: Studia Generalia luento Viina on viisasten juoma- alkoholi ja ikääntyneet Turun pääkirjaston Studiossa 11.12.12. klo 12-13.30 (Linnank. 2, Turku), vapaa pääsy. Heikki Suhonen gerontologisen sosiaalityön edelläkävijä Turussa Haastattelin Turun yliopiston pitkäaikaista sosiaalityön lehtoria Heikki Suhosta hänen eläkkeelle lähtönsä edellä kauniina syyskuun aamuna. Heikki Suhonen on pitkän linjan sosiaalityön opettaja, joka on erikoistunut ikääntyneiden parissa tehtävään, gerontologiseen, sosiaalityöhön. Hänet tunnetaan aktiivisena ja innostavana luennoitsijana niin opiskelijoiden keskuudessa kuin lukuisissa yleisötilaisuuksissakin. Heikki Suhonen kiinnostui aikoinaan vanhusten palvelujärjestelmän kehittämisestä sekä ikäihmisiin keskittyvästä sosiaalityöstä Lapin yliopiston sosiaalityön emeritus professori Simo Koskisen innoittamana 1980- luvulla. Simo Koskisen työ 12 oli uranuurtavaa Suomessa ja osoitti tutkimisen tarpeen tällä uudella sosiaalityön alueella. Nykyisin 2010- luvulla väestön vanhetessa sosiaalityön vanhusosaamista kysytään entistä enemmän. Tällä hetkellä Turun yliopistossa voi opiskella 25 opintopisteen verran sivuaineopintoja gerontologisessa sosiaalityössä ja opiskelijamäärät ovat kasvussa. Heikki Suhosen uran aikana aikana Turun yliopisto on tehnyt reilun 10 vuoden ajan tutkimus- ja kehitysyhteistyötä useiden eurooppalaisten maiden, kuten Hollannin, Tanskan ja Saksan kanssa, ja n. 50 opiskelijaa on ollut näissä yhteistyöhankkeissa tutustumassa eri maiden vanhustyön käytäntöihin. Oppia on haettu myös Euroopan ulkopuolelta, aina harmaantuvasta Japanista asti. Mitä meillä on opittavaa Euroopasta? Keski-Euroopassa iäkkäät toimivat itse aktiivisesti vanhustyössä: vertaisvapaaehtoiset vetävät kukin taitojensa mukaan harrasteryhmiä; innokas kalamies vie vanhuskeskuksen miesporukan kanaalin rantaan ongelle ja valokuvauksesta innostunut ikäkansalainen vetää valokuvapajaa. Leipojat pyörittävät kakkukerhoa ja lauluhaluiset harjoituttavat kvartettia joulujuhliin. Yhdistävän tekemisen kautta ikäihmiset kohtaavat. Vapaaehtoiset voivat toimia myös ns. hoivapankki- periaatteen mukaisesti eli kansalainen voi ilmoittautua pankkiin käytettäväksi tarvittaessa. Näin vapaaehtoinen voi auttaa, kun se hänelle itselleen sopii eikä auttaminen sido tai velvoita liikaa eikä käy siten liian raskaaksi. Vapaaehtoistoiminta on usein kevyempää kuin Suomessa, missä puolestaan tukihenkilöt auttavat yleensä jo pitkälle huonokuntoisia vanhuksia ja auttaminen voidaan kokea raskaaksi ja sitovaksi. Heikki Suhonen on päässyt tutustumaan Hollannissa myös vanhusten Hogewayn palvelukeskukseen, jossa ikäihmiset asuivat n. 10 hengen soluissa aiemman elämäntyylin kategorioiden mukaan kuten entiset maanviljelijät ja käsityöläiset, Amsterdamissa ikänsä asuneet kaupunkilaiset, musiikkia harrastaneet, Länsi-Intian saaristosta muuttaneet jne. toimintakyvyn ja viihtymisen kannalta.
Myös eurooppalaisten suhtautuminen riskin ottoon ja kontrolliin vanhustyössä poikkeaa suomalaisesta: vakuutuksen puuttuminen ei estä vapaaehtoisia työskentelemästä vanhusten ryhmäohjaajina, kokkikerhon vetäjältä ei vaadita hygieniapassia ja dementiavanhusten ulkoilualueen piha-aita on niin matala, että sen yli näkee (ja kiipeämään pääsee) takana olevaan metsään. Toki riskeistä keskustellaan Keski -Euroopassakin, mutta 100% varman päälle pelaaminen ei ole arvo sinänsä eikä myöskään este järjestää palveluita. Muuttuvat ikäihmiset Suomessa ja muuttuvat palvelutarpeet Heikki Suhonen kiinnittää huomiota siihen, että ikäihmisten elämäntilanteet ovat nykyisin vaihtelevampia kuin menneinä vuosina. Suomalaisella palvelujärjestelmällä on tekemistä kehittyä tässä muutoksessa. Vanhusten avioliitot ja perhesuhteet mutkistuvat: on lapsia vaimon ensimmäisestä ja miehen toisesta avioliitosta sekä lisäksi yhteisiä jälkeläisiä, on entisiä aviovaimoja sekä miehiä; kuka näissä perheissä osallistuu ajallaan vanhusten hoivan järjestelyyn? Suomessa on paljon seurustelevia leskiä ja eronneita, joilla on kuitenkin omat asunnot ja omaisuus - mikä on näiden seurustelevien vanhusparien vastuu toisistaan hoivan tarjoamisen suhteen? Entäpä sitten todella iäkkäiksi elävät pariskunnat- katsotaanko, että 89-vuotias itsekin jo raihnainen aviovaimo toimii 94-vuotiaan dementoituneen aviomiehensä ympärivuorokautisena omaishoitajana? Ja entäpä miten järjestyy pariskunnan hoivahoito yhdessä elämän loppuvuosina, kun vanhainkodeissa on tarjolla vain yhden hengen huoneita? Heikki Suhonen huomauttaa myös ikääntyneiden päihdepalveluiden alkeellisuudesta: alkoholidementia lisääntyy Suomessa eikä näille ihmisille ole tarjolla useinkaan muuta kuin suojakotityyppistä hoivaa. Ilahduttavana esimerkkinä hän mainitsee kuitenkin Salon kaupungin, jossa on kehitetty ikäihmisille suunnattua etsivää ja ehkäisevää päihdetyötä sosiaalitoimessa, sekä alkoholidementoituneiden päivätoimintaa yhdessä Salon Muistiyhdistyksen kanssa. 13 Uusia työskentelytapoja tarvitaan ja samalla uutta osaamista vanhuspalveluiden suunnittelijoilta. Uuden teknologian hyödyntäminen (hälytysjärjestelmät, turvavahdit, apuvälineet) on yksi esimerkki tästä, mutta toimii vain avustavana tekijänä. Myös vaatimustaso kasvaa: suuret ikäluokat ovat tottuneet nykymaailman menoon ja tulevat vaatimaan yksilöllisempiä ja monimuotoisempia palveluita. Sekä sosiaaliettä terveydenhoitoalalla riittää siis koulutus-, tutkimus- ja kehittämistyötä riittämiin. Heikki Suhonen toivoo yhteistyötä, innovatiivisuutta sekä tarmoa tähän työhön. Hän huomauttaa kuitenkin lopuksi, että vaikka kehitettävää on, suomalainen vanhuspalvelujärjestelmä on jo nyt paljon mainettaan parempi. Hyvää hoitoa ja korkeatasoista osaamista löytyy paljon. Tästä esimerkkinä hän mainitsee oman, liki 90- vuotiaan, äitinsä hyvän hoidon kokemukset vanhusten ryhmäasumisessa Keski-Suomessa. Ja on kiitollinen. Toivotamme ansaittuja eläkepäiviä Heikille! Minna Löppönen, Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallituksen ja edunvalvontaryhmän jäsen, geriatri
TURUN SEUDUN VANHUSTUKI RY VAPAAEHTOISTYÖTÄ JO KYMMENEN VUOTTA Haastateltavina ovat perustajajäsenistä kolme yhä suurella sydämellä yhdistyksessä toimivaa, aktiivista vapaaehtoistyötä tekevää: Seija Loponen, Sirkku Salomaa ja Anita Sorsimo. Pohjana tämän kolmikon halulle olla mukana vapaaehtoistyössä vanhusten hyväksi on ollut alusta saakka halu auttaa lähimmäistä ja olla tukena avuntarpeessa oleville vanhuksille. Ryhtyminen vapaaehtoistyöhön edellyttää sitoutumista samoin kuin liittyminen mihin tahansa yhteisöön, kukin itse saa toki päättää missä määrin omaa aikaansa vapaaehtoistyöhön on valmis antamaan. Tärkeintä on tehdä se, minkä on luvannut tehdä. Turun Seudun Vanhustuki ry:n perustava kokous pidettiin 17.12.2002. Perustajajäseninä olivat Anna-Kaarina Gullichsen, Ruth Hasan, Pirjo Immonen-Räihä, Arja Järvinen, Pirkko Kilpinen, Sirkka-Liisa Kivelä, Tarja Kopu, Seija Loponen, Anja Mielikäinen, Marja-Leena Rissanen, Sirkku Salomaa, Tuula Santalahti, Aili Sjöroos, Anita Sorsimo, Marja-Liisa Tuomi ja Irma Vilja. Puheenjohtajana aloitti Sirkka-Liisa Kivelä, sihteerinä Seija Loponen ja taloudenhoitajana Anita Sorsimo. Näistä perustajajäsenistä tässä yhdistyksessä toimivat edelleenkin aktiivisina Pirjo Immonen-Räihä, Arja Järvinen, Pirkko Kilpinen, Seija Loponen, Sirkku Salomaa, Aili Sjöroos ja Anita Sorsimo. 14 Olemme kiitollisia yhdistyksemme kehityksestä ja nykyisestä tilasta. Koemme saaneemme Korkeimman siunausta työssämme, iloitsevat Seija Loponen edessään Sirkku Salomaa ja Anita Sorsimo. Meitä oli 16 naista perustamassa yhdistystä. Lähdimme aivan tyhjästä. Jokainen meistä maksoi jäsenmaksun, että saimme yhdistyksemme rekisteröityä. Vuosi vuodelta on jäsenmäärämme kasvanut ja nyt se on yli 600 jäsentä. Samanaikaisesti toimintamme on kasvanut ja monipuolistunut. Olemme tehneet yhteistyötä myös useiden vanhustyötä tekevien yhteisöjen kanssa, kertoo Seija Loponen. Anita, Sirkku ja Seija pohtivat usein keinoja miten yhdistyksen toimintaan saataisiin mukaan myös nuoria. Olisikin hyödyllistä saada alan opiskelijoita 2-3 viikon harjoitteluun toimistolle ja tilaisuuksiin. - Nuorilla on hyvä mahdollisuus kokeilla työtä ikääntyneiden parissa esimerkiksi yhdistyksemme järjestämissä tilaisuuksissa, toteaa Sirkku Salomaa. - Uskomme, että kokeilusta tuleva mielihyvä ja tarpeellisuudentunne lisäävät halua olla mukana toiminnassa jatkossakin, lausuvat yhteen ääneen Seija Loponen ja Anita Sorsimo. Vapaaehtoistyön myötä saa myös paljon uusia tuttuja ja hyviä ystäviä. Jokainen osaa tehdä jotakin, jokaisen panos on tärkeä. Osallistumalla saa uutta tietoa, pysyy ajan hermolla, täydentää Sirkku Salomaa.
Mediassa käsitellään paljon vanhuutta ja vanhusten asioita, mutta varsinkin konkreettiset parannukset ikääntyvien asemaan ja oloihin jäävät pitkälti toteuttamatta. Loposen ja Sorsimon mielestä tarvitaan laaja-alaista asenteen muokkausta, jonka tulee alkaa jo lapsena kotoa käsin. Koulu on avainasemassa ja etenkin aikuisväestön oman käyttäytymisen suhteessa ikääntyviin tulisi olla esimerkkinä. Päämääränä on pidettävä vanhusten hyvinvoinnin edistämistä ja arvokkaan vanhenemisen turvaamista, vanhusten etujen valvontaa unohtamatta, korostaa Seija Loponen. Yhteistyötä kunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen kesken tulee entistä enemmän lisätä ja tiivistää. Ensiarvoisen tärkeää on myös se, että vapaaehtoiset jäsenemme jaksavat edelleenkin olla mukana moninaisissa tehtävissä, Loponen toteaa. HYVÄ VANHUUS Miten mieltävät nämä pitkän linjan vapaaehtoisen työn tekijät hyvän vanhuuden: Hyvä vanhuus on sitä, että turvallisuus on taattu, kuten myös kohtalainen toimeentulo ja tarvittavat palvelut. Lisätään vielä elämän loppuun asti kunnioittava kohtelu. Tasapaino itsensä ja ympäristön kanssa, läheiset ihmissuhteet, ystävät, harrastukset sekä itsemääräämisoikeus omiin asioihin niin kauan kun siihen kykenee. Teksti ja kuva: Anna-Liisa Raunio MUISTOJEN SILLALLA Turun Seudun Vanhustuki ry:n järjestämä Vanhustyön tukemiseen perinteiset Hyvän Tuulen iltamat 29.9.2012 Aikain menneitten taa aatos taas samoaa. Ajan sen mennehen tarun ihmeellisen voin vieläkin tavoittaa. Jo ennen tilaisuuden alkua kävi kova hyörinä runsaan arpajaispöydän ympärillä ja myös lippujen myyntipöydän vieressä. Ja niin kävikin, että Ruusukorttelin juhlasali täyttyi ääriään myöten juhlaväestä. Yhdistyksen puolesta Sirkku Salomaa avasi tilaisuuden. Sitten pääsikin juontajamme Jarkko järvinen, muusikko Timo Rautala ja laulaja Merja Lehtinen siivittämään viihteellistä iltapäiväämme musiikin ja sanan voimin. Kuulimme muistoja ja tunteita herättäviä sävelmiä vuosien takaa kuten, Muistojen Monrepoo, Sellainen ol Viipuri, Muistojen Inari, Mustanmeren valssi, Hyväile, hyväile vaan jne. Rohkeimmat uskaltautuivat myös tanssilattialle pyörähtelemään niin valssin kuin humpankin tahdissa. Täytekakkukahvien lomassa kuulimme iloista puheensorinaa. Ilo oli myös nähdä joukossamme Asta ja hänen tukiystävänsä Maarit. Iltapäivä ystävien ja tuttavien seurassa ja iloiset, tyytyväiset ilmeet kertoivat meille, että juhlamme olivat onnistuneet. Kiitämme kaikkia läsnäolijoita, esiintyjiä ja vapaaehtoisia, jotka olitte tekemässä iloista ja hyvän tuulista matkaa muistojen sillalle. Elämän iloa ja ystävän tukea! Pirjo Varvikko 15
UNELMAT TOTEUTUVAT Olen elämäni aikana ollut työssä hyvin erilaisissa paikoissa kuten puutarhassa, kaupassa, tukkukaupan pääkonttorissa, kotiapulaisena, sairaala-apulaisena, lastenvaatetehtaassa, huonekalutehtaassa, rakennustoimistossa ja lastensuojelujärjestössä, jossa olin pitkän rupeaman. Vuosien kuluessa unelmakseni tuli vielä kerran vaihtaa työpaikkaa, oppia jotain uutta uuden työn kautta. Sitten se tapahtui! Turun Seudun Vanhustuki palkkasi minut toiminnanjohtajaksi. Unelmani toteutui. Muistan kun Anna-Liisa Raunio piti esitelmää Aarrekartasta tukiystäville ja olin siinä mukana kuuntelemassa. Hän kertoi miten unelmat toteutuvat kun tekee niistä taulun, aarrekartan. Aarrekartan voi tehdä myös mieleensä. Jälkeenpäin mietin, että juuri niinhän minä olin tehnyt. Aarrekartta oli mielessäni. Siinä oli monta pientä unelmaa ja yksi melkoisen iso; uudenlainen työ vielä kerran. Nyt uskon syvästi tähän aarrekarttaan ja huomaan, että siihen on piirtynyt uusi iso unelma. Nyt se ei ole vain henkilökohtainen, vaan se koskee yhdistystämme. Kävellessäni työmatkaani Läntiseltä Pitkältäkadulta keskustaan silmäilen aina tyhjiä katutason liikehuoneistoja ja unelmoin yhdistyksemme uusista toimitiloista. Tiloista, joissa voisi toimia vielä laajemmin ja monipuolisimmin, tilat jotka helposti näkyisivät ohikulkijoille. Ei sitä tiedä, miten tämä unelmani toteutuu ja milloin, mutta nyt uskon vakaasti sen toteutuvan. Unelmani toteutumista edesauttaa 10-vuotisen yhdistyksemme runsas ja monipuolinen toiminta, yhdistyksemme ahkerat sekä taitavat vapaaehtoiset. Olen niin ylpeä vapaaehtoisistamme ja yhdistyksestämme! Odotan innolla ja mietin sitä, mitä yhdistyksemme toiminnanjohtaja kirjoittaa vuosien kuluttua Turun Seudun Vanhustuki ry:n 20-vuotis juhlalehteen. Onkohan minun unelmani uusista, yhdistyksen omista toimitiloista tuolloin toteutunut? Suuri kiitos teille kaikille, jotka olette saaneet aikaan näin hienon yhdistyksen. Jenny Oldenburg-Tiitto Kiitos kuluneesta vuodesta Ikäystäville! Onnellisuus on sivutuote siitä, että yrittää saada jonkun toisen onnelliseksi. Ritva ja Marimbalaiset 16
Olen Liisa Timgren ja aloitin toimistolla osaaikaisena tiedotussihteerinä syyskuussa. Muutin kaksi vuotta sitten Espoosta Turkuun ja samalla toteutin pitkäaikaisen haaveeni ammatinvaihdosta. Työskentelin aiemmin emäntänä mainostoimiston keittiössä. Halusin aivan toisenlaiseen työhön ja suoritin merkonomin tutkinnon. Sain uuden urani alkuun heti antoisan UUSI KASVO TOIMISTOLLA ja ihmisläheisen työn täältä yhdistyksen toimistolta. Työnkuvani on tähän mennessä ollut hyvin moninainen. Toimistotyön lisäksi olen saanut osallistua mukaviin tapahtumiin ja tavannut niissä iloisia ja energisiä yhdistyksen jäseniä, sekä arvokasta työtä tekeviä vapaaehtoisia. Minua kiinnostaa ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja vapaa-aikanani käyn siihen liittyvissä tilaisuuksissa sekä kursseilla. Lisäksi käyn kuntosalilla ja uimassa. Puuhastelen myös ekaluokkalaisen tyttäreni kanssa. Koko perheen voimin liikumme luonnossa. Tilaisuuden tullen piipahdan Espoossa tapaamassa vanhempaa tytärtäni, äitiäni, siskoani sekä ystäviäni. Turkuun olen kotiutunut hyvin. Tämä on aktiivinen kaupunki ja täältä löytää paljon katseltavaa, ihailtavaa sekä ihmeteltävää. Tavataan toimistolla ja tilaisuuksissa. Tavoitat minut toimistolta numerosta 044 536 7741. Hymyillään, kun tavataan. Liisa Timgren Esteetön kuntosali (HUR-laitteet) Fysioterapeutin ilmainen opastus ma klo 13-14 ja ke klo 17-18 Tuki- ja liikuntaelinten sekä neurologinen fysioterapia Tarjous! 30 min hieronta 15 marraskuun ajan Tervetuloa! 17
TUKIYSTÄVÄTOIMINTA TUKIYSTÄVÄNÄ TOIMIMI- NEN ANTAA PALJON ILOA KUMMALLEKIN OSAPUOLELLE! Hei kaikki Tukiviestin lukijat, kerron nyt omista kokemuksistani tukiystävänä toimimisesta. Olen toiminut vajaan vuoden tukiystävänä, nyt 85-vuotiaalle rouvalle. Olin pitkään miettinyt, että haluaisin alkaa ystäväksi jollekin vanhukselle koska vanhukset ovat minulle tärkeitä ja heidän keskuudessaan on paljon yksinäisyyttä. Yhtenä päivänä posti toi Turku Posti-lehden, jossa kerrottiin vanhusten tukiystävä toiminnasta ja että uudet kurssit alkaisivat. Otin heti yhteyttä Turun vanhustukeen ja ilmoittauduin. Kurssin kesti kolme päivää ja se toteutui marraskuussa 2011. Kurssilla käytiin läpi Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimintaa, näkövammaisen arkea, vapaaehtoistyön tarkoitusta ja merkitystä, eettisiä periaatteita, vanhuutta osana elämää, vuorovaikutusta ja vanhuksen kohtaamista. Kurssi oli todella antoisa ja hyvin järjestetty. Tuettavani löytyi nopeasti, minulle ei ollut väliä, olisiko tuettava mies vai nainen eikä iälläkään ollut merkitystä, minulle oli vain tärkeää päästä ilahduttamaan yhden vanhuksen elämää. Kun tulevan tuettavani luona käytiin ensimmäisen kerran Tiinan kanssa, olin positiivisesti yllättynyt ja tuettavani oli myös iloinen asiasta. Nyt olen tosiaan vajaan vuoden verran käynyt tuettavani luona ja aina menen odottaen keskustelujamme. Lähden aina iloisena paikalta ja tiedän että olen antanut tuettavalle paljon ja saanut itsekin paljon iloa taas päiviini. Aloitamme aina kahvittelulla, jossa käymme läpi kuulumisia joista sitten jatkamme keskustelujamme olohuoneen puolella. Itse olen melko nuori tällaiseen vapaaehtoistoimintaan, jossa vietetään vanhuksen luona omasta ajasta pari tuntia, joka toinen viikko, joskus toki voi vierähtää hiukan pitempikin väli. Olen 28-vuotias ja arvostan suuresti vanhuksia, kunnioitukseni heitä kohtaan on suuri. Tästä kyllä saa paljon ja tietää, että itsekin antaa paljon iloa tuettavalle. Aina innolla tuettavani odottaa uuden ajan sopimista ja on todella kiitollinen jokaisen tapaamisen jälkeen. Me keskustelemme kaikista asioista, niin omasta elämästä kuin mediassa esillä olevista uutisista. Joskus uppoudumme lehtien maailmaan, mutta huomaan, että tuettava kokee olonsa hyväksi, kun joku on hänen luonaan vaikka olisikin vain hiljaa. Kannustan kaikkia asiasta vähänkään kiinnostuneita ottamaan yhteyttä Turun Seudun Vanhustukeen ja lähtemään rohkeasti mukaan tukiystävä-toimintaan. Aika jonka annamme vanhuksille, on arvokasta kummallekin osapuolelle. Ja omanikäisiä toivoisin myös lähtevän tukiystävä toimintaan. Tämä on arvokas ja hieno vapaaehtoistyön muoto. Syksyisin terveisin tukiystävä Katri Ahlman 18
TUKIYSTÄVÄTOIMINTA VANHUSTENVIIKKO Tukiystävätoiminnassa muistettiin kotona asuvia yksinäisiä vanhuksia vanhusten viikolla Ennen varsinaista vanhusten viikkoa vietettiin Suomessa vuodesta 1954 lähtien valtakunnallista vanhustenpäivää, jonka tarkoituksena oli saada kaikki ne, joilla oli vanhenevia omaisia, muistamaan heitä ja tuomaan ilmi koko yhteiskunnan kiitollisuus sille polvelle, joka on nykypolven elämän rakentanut. Vuodesta 1972 alkaen vanhustenpäivän jälkeistä viikkoa alettiin viettää valtakunnallisena vanhustenviikkona. Myös tänäkin päivänä valtakunnallisen vanhustenpäivän ja viikon tarkoituksena on kiinnittää huomiota vanhenemiseen, vanhuksiin ja heitä koskeviin asioihin sekä vanhusten asemaan yhteiskunnassa. Turun Seudun Vanhustuen tukiystävätoiminnassa haluttiin vanhusten viikon kunniaksi muistaa niitä, jotka ovat mukana Turun Seudun Vanhustuen tukiystävätoiminnassa. Kuudelle vanhukselle annettiin mahdollisuus osallistua Ruusukorttelin vanhusten viikolla 10.10. pidettyyn tilaisuuteen Vanhassa vara parempi. Vanhukset kyyditettiin kotoa Ruusukortteliin ja takaisin. Kyyditysten sponsorina meillä toimi Invataksi autoilija Janne Lindroos, jolle lämpimät kiitokset kuljetusten onnistumisesta. TUKIPALAVERIT 2013 Tukipalaverit ovat Turun Seudun Vanhustuki ry:n vapaaehtoisille tukiystäville tarkoitettu ohjattu tapaaminen. To 10.01.2013 klo 14 To 14.02.2013 klo 14 To 14.03.2013 klo 14 To 11.04.2013 klo 14 To 16.05.2013 klo 14 To 13.06.2013 klo 14 To 08.08.2013 klo 14 To 12.09.2013 klo 14 To 10.10.2013 klo 14 To 14.11.2013 klo 14 To 12.12.2013 klo 14 Tukipalaverit ovat Turun Seudun Vanhustuen toimistolla Läntinen Pitkäkatu 33 4 krs., jollei toisin ole ilmoitettu. Ennakkoilmoittautumiset tukiystävätoiminnan ohjaajalle, jotta pystymme arvioimaan kahvituksen sekä riittääkö istumapaikat. Kuljetuksilla haluttiin antaa mahdollisuus osallistua tilaisuuteen niillekin, jotka eivät muuten omasta kotoaan ilman apua ja pystyisi lähtemään. Päivä olikin tosi onnistunut ja toi paljon hyvää mieltä osallistujille ja oli ihana kuulla, miten monelle päivä toi piristystä arkeen. Toivotaan, että vastaavia tilaisuuksia olisi useammin ja saisimme kuljetuksen järjestettyä niille tukiystävätoiminnassa mukana oleville joilla on liikkumisen kanssa rajoitteita. 19 Taksiarena Oy 0400 22 22 22 Invataksikuljetukset Tilataksikuljetukset 1-19 hlö
RETKI TAATTISTEN TILALLE Naantalin Merimasku 4.10.2012 Sääennuste tälle päivälle ei ollut suopea maaseuturetkeä ajatellen. Siitä huolimatta harmauden keskellä ajoi Taattisten tilan pihaan ensin tilataksi ja seuraavaksi tilausajossa oleva Grandellin linja-auto. Sateettomana hetkenä pihapiiriin kertyi nelisenkymmentä retkeläistä valmiina aikamatkaan vanhan rusthollin maalaismiljöötä katsellen. Matkanjohtajana toimi Seppo Grönlund. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi pojalleen Juhana III:lle herttuakunnaksi Turun seudut ja Ahvenanmaan vuonna 1556. Vuonna 1575 kuningas Juhana III (Ruotsin kuningas 1537-92)puolestaan lahjoitti tilan aateliselle Böckler-nimiselle ratsumiehelleen. Tämän myötä tilasta muodostui ratsutila. Tilan omistajat ovat vaihtuneet aikojen saatossa, tila on ollut autiotilana sekä viljelyksineen yhteisomistuksessa Wiurilan kartanon kanssa. 1900-luvun vaihteessa tilan omistajaksi mainitaan rymättyläläinen Santalahti. Nykyiset omistajat Karin ja Markku Aaltonen ovat vuodesta 1983 alkaen muokanneet viljelytilasta myös monipuolisen maatilamatkailukohteen. Tilalla on mahdollista majoittua vaikkapa Hilman tupaan, Pakarirakennukseen, Tallinvintille, Tipulaan, Kotaan, Venevajaan ja mökkeihin. Hyvän ruuan lisäksi tarjolla on elämyksiä ja myös mahdollisuus viettää juhlia vuokratiloissa. Kesäaikaan tila on suosittu perhematkailukohde. Lähipiirin luonto, meri ja eläimet ovat ulottuvilla. Pihapiiriin tutustumisen jälkeen siirryimme sisätilaan lounaalle, jonka oli meille valmistanut keittiömestari Tommi Pere. Tarjolla oli rapean salaatin lisäksi palvilammaskiusausta, kasviskiusausta sekä mahdottoman maukasta saaristolaisleipää. Jälkiruokana saimme nauttia kanelista omenapaistosta, kahvin kanssa mahdutimme vatsoihimme vielä muhkeat pullat. Hyvältä maistui! Saaristolaisleipää olisi meistä jokainen tahtonut ostaa kotiinkin, vaan yllättävä kysyntämme ylitti tarjonnan. Makumuistoa emme 20 unohda! Ryhmämme laulu raikui entisestä sikalasta ravintolasaliksi muunnetussa tilassa. Vanhustuen valssi ei vanhene milloinkaan, se on aina ajankohtainen. Ritva Aro kertoi meille vanhoja ja viisaitakin sananparsia aidolla Hinnerjoen murteellaan, joka saa kuulijat aina hyvälle tuulelle. Ritva lausui myös kauniin, Otto Mannisen tekstin Isänmaasta. (Tässä vaiheessa valaistuksesta huolimatta hämäryys hiipi sisätiloihinkin, sillä ulkona suorastaan ryöppysi sadevettä alas umpiharmaasta taivaasta. Tilan lemmikki, minipossu Otto pyrki sisään lasioven takaa. Ovi ei auennut, joten Otto tyytyi haistelemaan porrastasanteen auringonkukka-asetelmaa). Kuten Ritva meitä valisti; 4.10. on kansainvälinen eläintenpäivä. Se on otettu käyttöön Italiassa jo vuonna 1933, meillä Suomessa sen vietto aloitettiin vasta 1990. Hyvin sitä sopi viettää Taattisissa, sillä tilalla on Otto-possun lisäksi lampaita ja karitsa, kukko, kani sekä seiskarinkoirat Jazz ja Noppa. Koirat olivat valitettavasti aamulla kaikonneet metsämaastoon tassuissaan syksyinen vapauden polte. Emme siis nähneet noita mustavalkoisia kippurahäntiä. Ulla Oksanen hauskuutti meitä jutuillaan. Hän antoi myös aivoille työtä pienoistietokilpailun myötä. Nyt me kaikki mukana olleet tiedämme, että joulukuusi otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1830. Ohjelma jatkui runonlausunnan muodossa. Kauniilla ja heleällä äänellään Eila Tervakoski lausui pitkän ja vivahteikkaan runon loppuriimeineen. Runo on hänelle rakas muisto lapsuudesta. Ritva Ilmanen kertoi meille kaikille sketsin Vanhasta naisesta, joka vierailee hänen kodissaan. Tunnelmasta toiseen siirryttiin vielä Ritvan tulkitessa Larin Kyöstin kirjoittaman runon Itkevä huilu, johon Oskar Merikanto on tehnyt sävellyksen. Aika riensi leppoisassa seurassa, ystävällistä ja hyvää palvelua sekä tarjoilua saaden. Laulavat Ritvat (Aro ja Ilmanen) houkuttivat meidät kaikki vielä yhteislauluun: Jos sais kerran reissullansa. Kiitoslaulun kaikuessa aukenivat jälleen taivasten vesivarannot: kotiinlähtö tehtiin vesibussiin! Teksti ja kuva Anna-Liisa Raunio