Salon kaupunki Saapunut 31.12.2014 1479/14.06.00.02/2014 1 S i ] a p11å j)qsl: st i ' T U R U N H A L L IN T O - O I K E U D E L L E VAL IT US Arvoisa vastaanottaja, Asia: Kunnallisvalitus Salon jätehuoltolautakunnan päätöksestä 11.11.2014 38. Valituksenalainen päätös on liitteenä 1, myöhemmin "päätös". Liitteinä 1 on myös valituksenalaiset jätehuoltomääräykset ja niiden perustelut. Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä olosta on liitteenä 2. Päätöksestä : Päätöksellä Salon jätehuoltolautakunta on hyväksynyt sen toimialueen j ätehuoltomääräyks et. Jätehuoltomääräykset perustuvat jätelain (646/2011) 91 :n määräyksiin. Muutoksenhakua koskeva jätelain erityismääräys: koskevaan päätökseen haetaan vali ttamalla muutosta Turun hallintooikeudelta siten kuin kuntalaissa säädetään. Salon jätehuoltolautakunnasta: Salon jätehuoltolautakunnan toimialue muodostuu Salon ja Pa imion kaupunkien sekä Sauvon ja Kemi önsaa ren kunnis ta. Lautakunnan isäntäkunta on Salon kaupunki. Lautakunnan toimivalta perustuu jätelain 23 :n 2 momentin määräykseen koska kunnat ovat siirtäneet jätehuollon Rouskis Oy:lle.
2 Jät ehuolt olautakunnas ta käytet ään myöhemmi n nimeä " lautakunt a". Lautakunnan johtosääntö on lii tteenä 3. Valittajat : Salon jätehuolto Oy ja Salon Hyötykäyttö Oy Satamakatu 31, 24100 Salo Myöhemmin "valittajat". Valittajien kotipaikka on lautakunnan toimialueella ja ne ovat alueen suurimmat yksityiset jätehuoltoyhtiöt. Valittajien kaupparekisteriotteet ovat liitteinä 4. Valittajan asiamies ja prosessiosoite: Eero Kokkonen, OTK, LLM Lakitoimisto Eero Kok k one n O y Linnankatu 1, huon. 34, 20100 Turku puh: 044 790 4909 sähköposti : laki( eerokokkonen. fi Asiamiehen valtakirjat ovat liitteinä 5. Salon jätehuoltolautakunnan yhteystiedot: Salon jätehuoltolautakunta PL 77 24101 Salo Valitus: Valittaja vaatii kunnioittaen, että Turun hallinto-oikeus; 1. Määrää päätöksen ja sen mukaiset jätehuoltomääräykset pikaisesti täytänt öönpanokielt oon. 2. Tutkittuaan pääasian kumoaa valituksenalaisen päätöksen jätehuoltomääräyksien lainvastaisuuksien johdosta tai 3. toissijaisesti palauttaa jätehuoltomääräykset lautakunnan käsiteltäväksi kokonaan tai lainvastaisten määräysten osalta. 4. Velvoittaa lautakunnan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.
3 Perustelut : Täytäntöönpanokieltovaatimuksen perustelut Jätehuol tomääräykset on määrätty astumaan voimaan 1. 1. 2015. Koska määräykset valittajien kannan mukaan ovat merkittäviltä osiltaan lainvastaiset ei päätöksen täytäntöönpanoon voida ryhtyä. "kujetu jäfestelmäpäätöksellä"; täytäntöönpano tarkoittaisi mahdollisesti vallitsevan jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamista ilman asianmukaista kunnallista päätöksentekoa. Kuntien harkintaval taan kuuluu onko niiden alueella voimassa jätelain 36 5:n tai 37 :n mukainen kuljetusjärjestelmä. Lautakunta on 21. 5.2013 päättänyt, että Salon ja Paimion kaupungeissa sekä Sauvon kunnassa on jätelain 37 :n mukainen kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Turun hallinto-oikeus on äänestyspäätöksillään 14/0215/1 Salon kaupunki, 14/0217/1 Paimion kaupunki sekä 14/0217/1 Sauvon kunta kumonnut lautakunnan päätöks et ni iden perusteluiden heikkouden johdosta. Kunnat ovat kuitenkin olleet kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetusjärjestelmän kannalla. Turun hallinto-oikeuden päätöksistä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten asian käsittely on kesken. Korkein hallinto-oikeus saattaa kuitenkin ratkaista valitusasian ennen tämän valitusasian ratkaisemista, jolloin edellä mainittu jätehuoltomääräys saattaa tarkoittaa automaattista kuljetusjärjestelmän vaihtumista kunnissa. Kuljetusjärjestelmää ei kuitenkaan voida päättää jätehuoltomääräyksissä vaan asia tulee käsitellä asianmukaisesti ja uudestaan. Siksi valituksenalainen päätös ja sen mukaiset jätehuoltomäär äykset on määrät tävä täytäntöönpanokiel toon kunnes t ämä valitusasia on ratkaistu ja lainvastainen määräys on kumottu. Tästä ei aiheudu myöskään haittaa koska kunnissa toimii parhaillaan täysin normaalisti ja jätelain 37 :n kriteerit täyttävä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä (sopimusperustainen järjestelmä). Täytäntöönpanon kieltämisestä ei aiheudu muutakaan jätelain tavoitteiden mukaista haittaa koska lautakunnan alueella on voimassa lainvoimaiset ja suhteellisen uudet jätehuoltomääräykset. Voimassa olevat määräykset on Pääasiaperustelut Valittaja esittää pääasiaperusteluinaan seuraavaa:
4 1 Päätös ja jätehuoltomäätäpksetovatjätelain 85.n vastaiset Jätelain 8 :n mukaan "Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa on vähennettävä yntyvän jätteen määrää ja jäte uudelleenkäyttöä varten mahdollista, jätteen haluan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energian. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. " Pykälää koskevassa hallituksen esityksessä todetaan seuraavaa: "Säännöksellä saatettaisiin voimaan jätedirektiivin 4 artiklan mukainen niin sanottu jätehierarkia, joka määrittää jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä (' jätteen ehkäisemistä") ja jätehuoltoa koskevien toimien jätepolitiikassa ja lainsäädännössä. Etusajärjestys ohjaisi lain no " tapahtuvaa norminantoa ja fätesuunnitelmien laatimista sekä muuta lain perusteella tapahtuvaa päätöksentekoa ja ohjausta. Etus~ tulisi myös ottaa huomioon kaikessa toiminnassa, jossa sen toteutumiseen voidaan vaikuttaa." valtuutussäännöksen perusteella. Näin ollen jätehuoltomääräysten tulee noudattaa jätelain 8 :n määräyksiä. Muussa tapauksessa jätehuoltomääräykset ovat lainvastaiset. Ainakin lautakunnan tulee kyetä osoittamaan, että jät ehuoltomääräykset on laadit tu, otettu huomioon, noudattaen jätelain 8 :n määräyksiä. Valittajan käsityksen mukaan valituksenalaiset määräykset eivät noudata eikä niiden laatimisessa ole huomioitu jätelain 8 :n määräystä. Jätehuoltomääräyksiä ei ole perusteltu lainkaan jätelain 8 :n määräysten vastaavasti määräyksen perusteluosiossa on todettu sama. Perusteluita sille miten jätehuoltomääräykset itsessään toteuttavat tai noudattavat sitovaa jätelain 8 :ää ei esitetä lainkaan. Koska valittajan kannan mukaan valituksenalaiset määräykset tosiasiassa heikentävät etusijajärjestyksen toteutumista lautakunnan alueella määräykset eivät voi perustua jätelain 8 :ään eikä niiden laatimisessa ole voitu noudattaa jätelain 8 määräyksiä. Seuraavat seikat heikentävät etusijajärjestyksen toteutumista lautakunnan alueella verrattuna nykytilanteeseen:
5 1. Valituksenalaisten jätehuoltomääräysten 14 ja 15 :ssä määrätään asumisessa syntyvien ja muiden kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevien kiinteistöjen hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteista. jätteistä. Valituksenalaisten jätehuoltomääräysten 14 lakkauttaa yli 10 asuinhuoneistoa käsittävien kiinteistöjen osalta nykyisen mahdollisuuden ns. "energiajakeen"' erilliskeräykseen. Nykyisten määräysten2 10 :n A 4- kohdassa todetaan, että "Kiinteistöllä voi vaihtoehtoisesti olla oma keräysväline energiajätteelle, jolloin keräyskartongin kerääminen omana lajinaan ei ole välttämätöntä" Koska valituksenalaisissa määräyksissä ei ole annettu mahdollisuutta energiajakeen erilliskeräykseen se lakkauttaa voimassaolevan erillis keräys j ärj e s telmän. Vastaavasti valituksenalaisten jätehuoltomääräysten 15 lakkauttaa kunnan vastuun piiriin kuuluvien muiden kiinteistöjen3 osalta mahdollisuuden energiajakeen erilliskeräykseen, joka on sallittu nykyisten määräysten 10 5:n B 4-kohdassa. Edellä mainitut tosiseikat heikentävät erityisesti muovin kierrätysmahdollisuutta, joka valituksenalaisen määräyksen 14 :n 2 momentin mukaan on laitettava sekajätteen joukkoon, josta se ohjautuu jätteen massapolttoon. Jätteen massapoltto ei ole jätteen kierrätystä vaan kyse on jätteen hyödyntämisestä (energian hyödyntäminen). Kierrätys on kuitenkin etusijajärjestykseltään hyötykäyttöä ensisijaisempi vaihtoehto, joten jätehuoltomääräysten tulee olla kierrätystä tukevia eikä heikentäviä. Edellä mainitun perusteella asukkailla ei ole enää yhtä laajoja mahdollisuuksia jätteiden omatoimiseen lajitteluun ja kierrätykseen. Selvää on, että valituksenalainen määräys johtaisi voimaantulleessaan jätelain 8 :n etusijajärjestyksen heikentymiseen. Jätelain voimaanastumisen jälkeen annettavilla valituksenalaisilla jätehuoltomääräyksillä tulee pyrkiä etusijajärjest yksen kannalt a parempaan j ätehuoltoon, ei huonompaan jätehuoltoon. 1Energiajae ei nimestään huolimatta tarkoita pelkästään energiahyötykäyttöä vaan myös mahdollista soveltuvien jätteiden uusiokäyttöä ja kierrätystä. 2 Liitteenä 6 on voimassaolevat ja nykyiset jätehuoltomääräykset. 3 Näitä ovat pääasiassa jätelain 32 :n 1 momentin 2-kohdan sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä 3 -kohdan valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto - ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte.
6 2. Valituksenalaiset jätehuoltomääräykset johtaisivat kunnan vastuulle kuuluvan yhdyskuntajätteen osalta etusijajärjestykseltään alhaisempaan jätehuoltoon vaikka etusijaltaan parempia vaihtoehtoja on olemassa. Valituksenalaisten määräysten 11 4 tosiasiassa ohjaisi jätteet Rouskis Oy:n järjestämään jätehuoltoon. Rouskis Oy oli ennen valituksenalaisen päätöksen tekemistä si toutunut etusijärjestyksen kannalta huonoon ratkaisuun huolimatta olemassa olevista etusijajärjestystä paremmin toteuttavista jätteen kierrätys- ja hyötykäyttömahdollisuuksista. Lautakunnan jäsenkunnat ovat siirtäneet kuntien jätehuollon operatiivisen toteutuksen yhteisen Rouskis Oy:n huolehdittavaksi5. Rouskis Oy on tämän tehtävän perusteella kilpailuttanut 15.470-16.660 vuotuisen jät etonni määrän hyödyntämisen osana Lounai sen Suomen yhdyskuntajätteiden hyödyntämisen hankititarengasta6. Liitteenä 7 olevan hankintapäätösesityksen mukaisesti voittanut ratkaisu on pääosin Salon Korvenmäkeen rakennet tava jätteen massapolttol aitos, jossa jäte poltetaan ja lämmitetty vesi toimitetaan Salon kaupungin kaukolämpötarpeisiin. Lautakunnan alueella syntyy sekalaista yhdyskuntajätteitä vuodessa noin' 17.460 tonnia eli Rouskis Oy:n kilpailutus koskee lähes kaikkea asukkaiden tuottamaa yhdyskuntajätettä. Etusijajärjestyksen ja jätepolitiikan toteutumisen kannalta kyse on merkittävästä toiminnasta. Kilpailun voittaneessa massapolttoratkaisussa ei esitettyjen kantojen mukaan kyetä hyödyntämään kaikkea poltossa syntyvää energiaa. Salon kaupungi n kaukol ämpötarve on pienempi kuin massapolt tolaitoksen tuotos. Kesäkaudella laitosta jouduttaisiin jopa kylmentämään8. Jätelain 8 :ää koskevassa hallituksen esityksen perusteluissa todetaan jätteen kierrätyksestä, hyödyntämisestä ja loppusijoituksesta seuraavaa: "Kolmantena mukaan olisi jätteen kierrätys, jolla tarkoitettaisiin 6.n 1 momentin 14 kohdan mukaista jätteen hyödyntämistä aineena, mukaan lukien kierrätyksen valmisteluun liittyvät toimet. Kuten edellä on todettu, kierräåystä olisi myös eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely esimerkiksi kompostoimalla tai mädättämällä ja saattamalla se kiertoon maanparannustarkoituksessa, mutta ei jätteen hyödyntäminen 4 Jätehuoltomääräys 11 kuuluu"kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamiin paikkoihin". 5 Jätehuoltomääräysten perustelutekstissä 11 todetaan "Jätehuoltolautakunnan jäsenkunnat ovat 9.2.2010 allekirjoitetulla Rouskis Oy:n osakassopimuksella siirtäneet jätelain 43 :n mukaisesti jätehuollon palvelutehtävät kuntien yhdessä omistaman jäteyhtiön Rouskis Oy:n hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat muun muassa jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely. Yhtiön vastuulla on järjestää jätelain mukaiset jätteen vastaanottopaikat. 6Liitteenä 7 on hankintarenkaan hankintapäätösesitys 23.10.2014, jonka sivulta 2 asia ilmenee. ' Liitteenä 8 olevasta Rouskis Oy vuosikatsauksesta ilmenee, että kyseessä olevaa sekalaista yhdyskuntajätettä syntyi vuonna 2013 asukasta kohden 233 kg. Rouskis Oy:n toiminta-alueen (Salo, Paimio, Sauvo, Kemiönsaari) väestömäärä on yht. 74 938 eli jätettä syntyy noin 17.460 tonnia vuodessa. 8Liite 9 Turun Sanomien artikkeli 11.12.2014, jossa todetaan lämpötuotoksen hyödyntämisongelma.
7 energian eikä jätteen valmistaminen polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi. Muu hyödyntäminen, kuten jätteen poltto energiakäyttötarkoituksessa ja jätteen hyödyllinen käyttö maantäytössä, samoin kuin jätteen valmistelu polttoaineeksi tai maantäyttöaineeksi, olisi jätehierarkiassa neljäntenä. Jätteen käyttö kaatopaikalla voitaisiin katsoa hyödyntämiseksi vain, jos tällaisen tai vastaavan materiaalin käyttö on välttämätöntä kaatopaikkarakenteiden teknisen vaatimuksenmukaisuuden saavuttamiseksi. Viimesainen jätehuoltovaihtoehto olisi jätteen loipukäsittel joka käytännössä t4ahtuisi joko kaatopaikalla tai polttolaitoksessa. " Edellä mainitun perusteella valituksenalaiset jätehuoltomääräykset tarkoittavat lautakunnan alueen yhdyskuntajätteen hyödyntämistä siltä osin kuin energia hyödynnet ään kaukolämpöt uotannossa ja jätteen loppukäsittelyä siltä osin kuin jäte poltetaan mutta tästä syntyvää energiaa ei hyödynnetä. Jäte vain poltetaan eli kyse on jätteen hävittämisestä. Liitteenä 7 olevasta hankintapäätösesityksestä ilmenee, että Salon massapolttoratkaisu tehdään 15-25 vuodeksi, joten lainvastainen tilanne vallitsisi huomattavan pitkän aikaa. Tämä ei voi olla hyväksyttävää. Yleisesti tiedossa on, että nykymarkkinoilla on olemassa jo nyt jätteen kierrätys- ja hyödyntämisratkaisuja ja 15-25 vuodessa jätehuollon tekninen kehitys on muuttunut täysin. Jätettä ei enää polteta vaan se uusiokäytetään ja kierrätetään. Euroopassa sulkeutuu tämän johdosta jätteen massapolttolaitoksia. EU:n jätepolitiikka johtaa polton alasajoon. Kos ka jätehuoltomääräykset ovat yksiselitteisesti jätelain 8 :n etusijajärjestyksen vastaiset niiden hyväksymistä koskeva päätös tulee kumota. 3. Lautakunnalle on esitetty lausuntovaiheessa biojätteen kiinteistökohtaisen erilliskeräyksestä määräämistä9. Kiinteistökohtainen biojätteen keräys, myös alle 5 asuntoa käsittäviltä kiinteistöiltä, olisi tarkoittanut kuntalaisilta kerättävän jätteen laajempaa soveltuvuutta jätteen uusiokäyttöön ja kierrätykseen. Biojäte sellaisenaan soveltuu kierrätettäväksi kompostointi- tai biokaasulaitoksessa ja jäljelle jäävä yhdyskuntajäte paremmin kierrätettäväksi ja hyödynnettäväksi10. Valituksenalaisten jätehuoltomääräysten 14 ei kuitenkaan määrää kiinteistökohtaista biojätteen erilliskeräystä, jolloin merkittävä osa kierrätyskelpoisesta biojätteestä päätyy edellä kohdassa 2 kuvattuun massapolttokäsittelyyn.. 4. Lautakunnalle on kuulemisvaiheessa myös esitetty (liite 10), että sen 9Liite 10 Valittajajien lausunto 1.9.2014 jätehuoltomääräysluonnoksesta. 10 Biojäte on märkää ja siinä on ruokasuolaa, joka haittaa jätteen uusiokäyttöä, kierrätystä ja hyödyntämistä. Siksi se on syntypaikkalajittelulla tärkeää saada ainakin pääosin pois muusta jätteestä.
8 tulee varautua tiedossa olevaan EU:n jätedirektiivin muuttumiseen11 Muutos tarkoittaa, että yhdyskuntajätteen määritelmä kaventuu koskemaan kotitalousjätettä ja sille ehdotetut kierrätystavoitteet (50 % vuoteen 2020 ja 70 % vuoteen 2030) edellyttävät jätehuoltolautakunnalta varautumista tiedossa olevaan ja merkit tävään olosuhdemuutokseen. Jätteen poltto ei ole kierrätystä ja käytännössä lautakunnan alueella ei valituksenalaisilla määräyksillä tulla saavuttamaan tulevia kotitalousjätteen kierrätystavoitteita. Kaikista syntypaikkalajittelua vähentävistä määräyksistä on luovuttava ja päinvastoin määrättävä syntypaikkalajittelun lisäämisestä. Uusiokäyttöön ja kierrätykseen kelpaavien jätteiden poltto tulisi kieltää jätehuoltomääräyksissä, ei sallia niiden polttoon toimittamista kuten nyt. vastainen Valituksenalaisten jätehuoltomääräysten 2 :n kohdassa määrätään seuraavaa: '25 Määritelmät, näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan Kuljetusjärjestelmäpää tökselä jätehuoltoviranomaisen tekemää päätöstä tiettyjen jätelajien ja alueiden kuulumisesta kiinteistön haltjan järjestämän jätteenku jetuksen piiriin. Los päätöstä ei ole, on jätehuoltomäärä sy ten soveltamisalueella voimassa kunnan järjestämä jätteenkulietus. " Täytäntöönpanokieltoa koskevissa perusteluissa on jo esitetty tähän valitusperusteeseen liittyvää tapahtumainkuvausta ja valituksenalaisen määräyksen vaikutuksista lautakunnan alueella. Valituksenalainen määräys on jätelain 37 :n 1 momentin vastainen. Lainkohta kuuluu: " Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenku jetusjärjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön halt ja sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltjan järjestämä jätteenku jetus)" Lainkohta tarkoittaa, että kunta harkitsee haluaako se järjestää alueellaan jätteen kuljetuksen kiinteistönhaltijan vastuuseen perustuvana järjestelmänä. Salossa, Paimiossa ja Sauvossa on voimassa jätelain 37 :n mukainen 11 COM(2014)397 final "Proposal for a directive of the European Parliament and of the Council amending Directives 2008/98/EC on waste" Yhdyskuntajätteen määritelmä (art. 3.1a ja liite VI); Ehdotuksen mukaan yhdyskuntaiätettä olisivat kotitalouksissa syntyvät jätteet sekä niihin ominaisuudeltaan ia koostumukseltaan rinnastettavat kaupassa, toimistoissa ja laitoksissa syntyvät jätteet, joiden keräyksestä huolehtii kunta.
9 järjestelmä. Tästä on tehty päätökset mutta niiden käsittely on valitusten johdosta kesken. Lainkohdan edellyt ysten täyttymisen ja kuntien tahdon lisäksi päätökset perustuvat siihen, että kunnissa on perinteisesti hoidettu jätekuljetukset ns. vanhan jätelain (3.12.1993/1072) 10 :n mukaisesti yksityisiä yrittäjiä käyttäen''. Valituksenalainen määräys tarkoittaisi kuljetusjärjestelmän automaattista muuttumista jos korkein hallinto-oikeus pysyttää Turun hallinto-oikeuden päätöksen. Tällöin kunta ei voisi käyttää sille kuuluvaa ja lainkohdan määräämää vapaata harkintaa. Valituksenalainen määräys viittaa suoraan jätelain 36 :n 1 momentin mukaiseen kunnan järjestämään kuljetusjärjestelmään. Lainkohta kuuluu seuraavasti: "Kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenku jetus, jollei 37 tai 41,Q':stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenku jetus). " Näin ollen kunta voi järjestää jätteenkuljetuksesta vasta jos ei jätelain 37 :stä muuta johdu. Tässä tapauksessa lautakunnan alueella on selkeä Salon, Paimion ja Sauvon kuntien tahtotila, lain kriteerien täyttyessä, kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän valitsemisesta ja yksityiseen sopimiseen perustuvan järjestelmän säilyttämisestä. Turun hallinto-oikeuden päätökset13 14/0215/1 Salon kaupunki, 14/0217/1 Paimion kaupunki sekä 14/0217/1 Sauvon kunta on tehty perusteluiden momentin edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle kuljetusjärjestelmälle täyttyisi. Jos korkein hallinto-oikeus pysyttää Turun hallinto-oikeuden päätökset niin uudet perustelut ja uudet tarkastelut on tehtävä huolellisemmin, jonka jälkeen voidaan tehdä lainmukainen uusi päätös. Tähän velvoittaa myös jätelain 149 :n 4 momentin määräykset. Edellisen perusteella lautakunnan kuljetusjärjestelmäpäätöksien lopullinen kumoutuminenkaan ei oikeuta muuttamaan vallitsevaa yksityiseen sopimiseen perustuvaa kuljetusjärjestelmää eikä ohittamaan kunnille kuuluvaa harkintavaltaa valituksenalaisissa jätehuoltomääräyksissä. Näin ollen valituksenalainen määräys on jätelain vastainen ja määräyksen hyväksymist ä koskeva päätös tul ee kumota. 12 Kunnat ovat tehneet sopimusperustaisista kuljetusjärjestelmistä aikanaan lainvoimaiset päätökset. 13 Kaikista 3 päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto -oikeuteen ja vaadittu Turun hallinto -oikeuden päätöksien kumoamista.
10 3. Jätehuoltomääräysten 55 on jätelain 915:n ja 33,Q:n vastainen Valituksenalaisessa jätehuoltomääräysten 5 :ssä määrätään kuntien ns. toissijaisesta jätehuoltovastuusta. Määräys on annettu jätelain 33 :ää mukaillen. Lainkohdan mukaan: "Kunnan on järjestettävä muun kuin 32 5:ssä tarkoitetun jätteen jätehuolto, jos haltiia tätä muun palvelutajonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu ku jetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Jos kysimyksessä on-jatkuvasti ia säännöllisesti tarvittava jätehuoltopalvelu, kunnan on tehtävä jätteen haltiian kanssa sopimus, jonka kesto on enintään kolme vuotta kerrallaan. " Valituksenalainen määräys 5 kuuluu seuraavasti: " Kiinteistö tai muu jätteen haltii voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan kunnan jätehuollon jär, jestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta kunnallinen jätelaitos tekee jätteen halt jan kanssa jätelain edellyttämän määräaikaisen sopimuksen liittymisestä kunnan jätehuoltojär, jestelmään sekä siitä, mitä palveluita kyseinen sopimus koskee. " Alleviivatut kohdat osoittavat, että jätelain 33 :n sanamuotoja ja tarkoitusta on muutettu jätehuoltomääräyksissä. Lisäksi lainkohdan tarkoituksen (yritysten ympäristöperusoikeus) edellyttämää keskeistä palvelupuutteen arviointia ja siihen liittyvää menettelytapaa ei edes mainita valituksenalaisessa määräyksessä. Jätelain 91 ei anna lautakunnalle toimivaltaa muuttaa laintasoista erityismääräystä. Jätelain 91 ei myöskään anna lautakunnalle toimivaltaa ylipäätään antaa määräyksiä jätelain 33 :ään liittyen. Jätehuoltomääräysten perusteluosiossa ei myöskään anneta minkäänlaista selitystä sille, miten valituksenalainen määräys 5 johtuisi paikallisista olosuhteista. Jätelain 33 :n säätämisen pääasiallinen tarkoitus on yrityksille perustuslain 20 :n perusteella kuuluvan ympäristöperusoikeuden toteutuminen kun yksityistä palvelutarjontaa poikkeuksellisesti, lähinnä haja-asutusalueilla, ei ole tarjolla. Valituksenalainen määräys on annettu myös taajama-alueita koskien, joissa on riittävästi yksityistä palvelutarjontaa eikä kunnan kilpailuneutraliteettia uhkaaville määräyksille ole minkäänlaista
11 perustetta14. Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että jätehuoltomääräysten antamisen taustalla olisi lähinnä ympäristö- tai terveyshaitan tai sen vaaran torjuminen. Näin ollen jätelain 33 ja 91 on annettu täysin eri oikeushyvien turvaamiseksi. Yritysten ympäristöperusoikeuden turvaaminen ei kuulu jätehuoltomääräyksiin vaan siitä säädetään lain tasoisesti. Edellä mainitun perusteella valituksenalainen määräys on selkeästi jätelain vastainen ja määräyksen hyväksymistä koskeva päätös tulee kumota. 4. Jätehuoltomääräyksien usea määräys on jätelain 35 :n 3 mo mentin, 43 :n 1 momentin ja 91 :n sekä perustuslain 2 3 mo mentin, 8 :n ja 124 :n vastainen Valituksenalaisten jätehuoltomääräyksien 11 :ssä, ja myöhemmin yksilöidysti useassa muussa kohdassa, määrätään seuraavasti: 'Kynnallisenyhdyskuntajätehuollonpiiriin kuuluvat jätteet on toimitettava kunnallisen iätelaitoksen osoittamiin paikkoihin " Määräystä koskevissa lautakunnan perusteluissa todetaan, että: "Jätehuoltolautakunnanjäsenkunnat ovat 9.2.20 10 allekirjoitetulla Rouskis Oy:n osakassopimuksella siirtäneet jätelain 43.-n mukaisesti jätehuollon palvelutehtävät kuntien yhdessä omistaman jäteyhtiön Rouskis Oy:n hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat muun muassa jätteen vastaanotto, ku jetus ja käsittely. Yhtiön vastuulla on järjestää jätelain mukaiset jätteen vastaanottopaikat". Edellä mainitun perusteella valituksenalainen määräys tarkoittaa, että yksityinen osakeyhtiö Rouskis Oy voi itsenäisesti "osoittaa" minne kuntien vastuulle kuuluvat jätteet tulee Salon, Paimion, Sauvon ja Kemiönsaaren alueilla toimittaa. Vaikka valituksenalainen määräys on muotoiltu muotoon "osoittaa" tarkoittaa sanamuoto yleisen oikeustajun perusteella yksiselitteisesti, että osakeyhtiö käytännössä määrää mihin paikkoihin kuntalaisten ja jätehuollon toimijoiden jätteet tulee toimittaa. Määräys on jätelain 35 :n 3 momentin vastainen koska ainoastaan kunta voi määrätä jätteen vastanottopaikoista. Lainkohta ei anna 14 Kilpailuneutraliteetti vaarantuu koska jätelain 33 :n tehtäviä hoitaa käytännössä Rouskis Oy, joka kuntaomistuksestaan huolimatta kilpailee myös markkinoilla. Lainkohdan esitöissä on mainittu yhteys myös hankintalain 10 :ään sidosyksikköaseman säilyttämiseen. Edellä mainitun johdosta jätelain 33 :n tulkinnan tulee olla pikemmin suppeaa kuin väljää. Koska valituksenalainen jätehuoltomääräys laajentaa tulkintaa se on syytä poistaa kokonaan määräyksistä.
12 mahdollisuutta siihen, että yksityinen osakeyhtiö tässä tapauksessa Rouskis Oy miltään osin määräisi jätteen vastaanottopaikoista. Päättäminen kuuluu yksiselitteisesti jätehuoltoviranomaiselle eli lautakunnalle. Se ei voi myöskään delegoida sille kuuluvaa julkista valtaa miltään osin Rouskis Oy:lle. Määräys on jätelain 43 :n 1 momentin vastainen koska yhtiölle ei voida lainkohdan perusteella siirtää valtaa antaa jätehuoltomääräyksiä. Lainkohtaa koskevissa esitöissä todetaan nimenomaisesti, ettei kunnan palvelutehtäviin liittyvää julkisen vallan käyttöä, kuten esimerkiksi jätehuoltomaksujen perusteita koskevaa päätöksentekoa, kuljetus järjestelmästä päättämistä tai jätehuoltomääräysten antamista, ei säännöksen nojalla voitaisi siirtää kuntien omistamalle yhtiölle. Kunta päättää toimituspaikoista jätehuoltomääräyksissä tai nimenomaisella päätöksellään, ei Rouskis Oy. Määräys on jät elai n 91 :n vastainen. Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että; "Kunnan norminantotehtävää ei perustuslain 124 f:n mukaan voida siirtää muulle kuin viranomaiselle" Näin ollen valituksenalaisissa jätehuoltomääräyksissä ei voida miltään osin antaa Rouskis Oy:lle valtaa määrätä jätelain 35 :n 3 momentin mukaisista jätteen vastaanottopaikoista. Määräys on siis myös perustuslain 124 :n vastainen. Määräys on perustuslain 2 :n 3 momentin vastainen koska lainkohdan mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tässä tapauksessa Rouskis Oy:n julkisen vallan käyttö ei perustuisi lakiin ja valituksenalainen määräys on lain vastainen. Valituksenalainen määräys on myös perustuslain 8 :n vastainen koska jätehuoltomääräysten vastainen toiminta on sanktioitu jätelain 147 johtavasta normista on säädetty lain mukaisesti oikein sekä täsmällisesti ja selkeästi. Sanktioitu toiminta tässä tapauksessa, eli jätteen toimittamatta jättäminen Rouskis Oy:n määräämiin (osoittamiin) paikkoihin, ei perustu lakiin, jolloin valituksenalainen määräys on perustuslain 8 :n vastainen. Kuntalaisten tulisi ottaa sanktiouhkaisista normeista selkoa Rouskis Oy:n internetsivuilta, ei jätehuoltomääräyksistä tai muusta kunnan päätöksestä. Valituksenalaiset jätehuoltomääräykset sisältävät useita muita vastaavia lainvastaisia delegointimääräyksiä. Valittajat eivät tarkoituksenmukaisuus syistä toista perusteluita niiden osalta vaan ainoastaan toteavat 11 :n lisäksi muut lainvastaiset määräykset, joihin lainvastainen delegointimääräys sisältyy:
13 4 2 momentti "Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään". 9 1 momentti "Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen". 9 :n 3 momentti, otsake sama. 16 :n 3 momentti "Muut er ikseen kerättävät jätteet" 16 :n 5 momentti, otsake sama. 17 S:n 6 momentti "Kompostointi" 21 :n 3 momentti "Jätteen hyödyntäminen maanrakentamisessa" 32 :n 5 momentti "Kuljettaminen" 34 :n 1 momentti "Kunnalliset jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat" 34 :n 2 momentti, otsake sama. 36 :n 1 momentti, " Lietteen toimittami nen käsiteltäväksi" Edellä esitetyn perusteella valituksenalaiset jätehuoltomääräykset ovat useilta eri kohdiltaan lain vastaiset ja valituksenalainen päätös on kumottava. Oikeudenkäynt7kuluvaatimuksen perustelut Hallintolainkäyttölain 2 momenttien mukaan: "Asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 5:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. " erityisesti Valittajien kannan mukaan olisi kohtuutonta, jos ne joutuisivat pitämään tästä asiasta sille koituvat oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Valittajat ovat lautakunnan alueen suurimmat jätehuoltoyhtiöt, joten edellä esitetyt
14 jätehuoltomääräysten lainvastaisuudet olisivat olleet erityisen vahingollisia niiden liiketoiminnalle. Erityisesti jätteen kuljetusjärjestelmää koskeva lainvastainen norminanto voisi johtaa erittäin suuriin taloudellisiin vahinkoihin, jopa sellaisiin, että valittajista Salon jätehuolto Oy joutuisi lopettamaan toimintansa kokonaan. Lisäksi jätelain 33 5:n vastainen norminanto, mahdollisesti Rouskis Oy:n hyväksi, kilpailuilla jätehuoltomarkkinoilla uhkaa valittajien elinkeinoa. Erittäin laaja julkisen vallan lainvastainen delegointi yksityiselle yritykselle on viranomaisen virheeseen rinnastettavaa, joten senkin perusteella lautakunnan on vastattava valittajan oikeudenkäyntikuluista. Valittajien kannan mukaan lautakunta on laiminlyönyt sille perustuslain 2 5:n 3 momentissa määrätyn velvollisuuden noudattaa tarkoin lakia jätehuoltomääräyksiä antaessaan. Lautakunnan on tullut tietää, että jätehuoltomääräyksissä on useita valittajien yksilöimiä ja lainvastaisia määräyksiä. Tämäkin puoltaa valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hyväksymistä. Valittajat pyytävät kunnioittaen mahdollisuutta esittää yksilöity oikeudenkäyntikululasku valitusasian edetessä ratkaisuvaiheeseen. Turussa 17.12.2014 Salon Hyötykäyttö Oy Salon jätehuolto Oy Eero Kokkonen, OTK, Turku 1. Valituksenalainen päätös 11.11.2014, jätehuoltomääräykset ja perusteluasiakirja 2. Ote Salon kaupungin ilmoitustaululta, josta ilmenee pöytäkirjan nähtävilläolo 3. Lautakunnan johtosääntö 4. Valittajien kaupparekisteriotteet 5. Asiamiehen valtakirjat 6. Nykyiset ja lainvoimaiset jätehuoltomääräykset 7. Lounaisen suomenyhdyskuntajätteen hankintarenkaan hankintapäätösesiåis 23.10.2014
15 8. Ote Rouskis Oy:n vuosikertomuksesta 2013 9. Turun Sanomien artikkeli 11.12.2014 10. Valittajien lausunto nähtävillä olleesta jätehuoltomääräysluonnoksesta 1.9.2014