Toiminta- ja asiakaslähtöisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen hyvinvointipalveluissa Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa Kuopio, 4.12.2012 Juha Mykkänen, tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus Tietojenkäsittelytieteen laitos HIS tutkimus ja kehittäminen juha.mykkanen@uef.fi 1
Esityksen sisältö Yksi näkökulma kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen ja soveltamiseen Toimintalähtöisyyden merkitys Toiminnan jäsentämisen tasot ja palvelukeskeisyys Kuvausten näkökulmat ja asiakaslähtöisyys Esimerkkejä Yhteenveto 2
Näkökulmia kokonaisarkkitehtuuriin [Dragstra, 2005] Prosessien hallinta ja parantaminen (Business process centric) Toiminnan ymmärtäminen ja johtaminen (Governance centric) Käyttäjä Portlets WSRP Prosessi Sovelluspalvelut -atomiset -yhdistetyt Hyllytuote Räätälöity Taustajärjestelmät Palvelin Palvelukomponentit Oliopohjainen CRM, ERP Business intelligence Integrointiarkkitehtuuri (ESB) Laadunhallinta (QoS) (turvallisuus-, hallinta- ja seurantainfrastruktuuri) Tietoarkkitehtuuri (metatiedot, kuvaukset, tietovarastointi) Hallintakäytännöt (governance, policy) Toiminnan ja tietoteknisten ratkaisujen vastaavuus (IT centric) 3
Kokonaisarkkitehtuurityössä havainnoituja haasteita Käsitteiden väljyys ja kehikoiden monitulkintaisuus Johdon sitoutumisen puute ja KA:n mieltäminen teknisenä Operatiivisen toiminnan ja tietotekniikan asiantuntijoiden sitoutumisen puute ja KA:n mieltäminen yläpilvenä ilman kytkentää konkretiaan Arkkitehtuurinäkökulmien siiloutuminen Kokonaisarkkitehtuurin eristä(yty)minen muusta toiminnasta Jumiutuminen periaatetasolle Hukkuminen yksityiskohtiin Mekanistinen kuvausten tuottaminen ilman selkeää kunkin kuvauksen käyttötarkoituksen ja hyödyn määrittelyä Käytännön tarpeiden ja tilanteiden sovittamisvaikeus käytettyihin jäsennyksiin ja malleihin käsiteluettelo kuuluu käsitteelliselle tasolle 4
KA-kehikon soveltamisessa huomioitavaa KA-jäsennys hyödyllinen erityyppisissä kehittämisen kohteissa MUTTA samaa jäsennysmallia välttämätöntä käyttää eri tavoin esimerkiksi verkoston, organisaation, tietyn yhteisen ongelmakentän, hankintaprojektin tai yksittäisen sovelluksen tarpeisiin kuvaamisen kohdealueen rajaus ohjaa mallin käyttöä! sama yksittäinen kuvauksen kohde voi sijoittua eri tasoihin tai näkökulmiin kohdealueesta riippuen esim. SOLEA- tulkinta mallin tasoista organisaation kokonaisarkkitehtuurin kontekstissa: Käsitteellinen taso Looginen taso Fyysinen taso kokonaiskuva, pääsisällöt, tärkeimmät suhteet, ei toteutustapoja, ei kaikkia käsitteellisiä asioita tunnistetut rakenteet, prosessit, jäsentyminen, ratkaisumallit, suhteet, yhteydet, lukumäärät ratkaisujen sijoittelu, yksilöinti, toteuttaminen, konkreettinen hallinnointi, fyysiset asiat 5
Toiminta lähtökohtana mitä se on? Tuettavan toimintajärjestelmän (~kohdealue) määrittely ja rajaus ennen kuin kehittämistä tehdään Tarkoituksellisen toiminnan (purposeful activity) elementtien tunnistaminen ja määrittely (muk. [1]) Toiminnan kohde ja tavoiteltu tulos työprosessissa Toimijat (subjektit), kollektiivinen toimija (ryhmä, organisaatio) Työn keinot ja välineet Koordinoinnin, ohjauksen ja kommunikoinnin keinot ja välineet Myös suhteet muuhun toimintaan, ristiriidat / kehittämistarpeet ja toimintatapojen kehittyminen ajan myötä Periaatteiden, tietojen, tietojärjestelmien ja teknologian jäsentäminen toiminnan kautta Esim. toiminnan xx tietokokonaisuudet, tietojärjestelmäpalvelujen toiminnot [1] Mursu, A., Luukkonen, I., Toivanen, M. and Korpela M. (2007). Activity theory in information systems research and practice - theoretical underpinnings for an information systems development model Information Research, 12(3) paper 311 [Available at http://informationr.net/ir/12-3/paper311.html ] 6
Havainto Vaikka johtaminen, toimijoiden sitouttaminen, yhteinen näkemys kehittämisen tavoitteista, tavoitetilan ja prosessien määrittelyt, sopimuskäytännöt, henkilöiden työnkuvat, koulutus, tietoarkkitehtuuri, teknologiavalinnat, rajapinnat ja integraatioratkaisut, ketterä ohjelmistokehitysprojekti ja hankinnat sekä määrittelyt, kuvaukset ja linjaukset olisi tehty kaikkien osallistuneiden onnistuneesti, niin projekti voi kaatua siihen, että yksittäisen avainkäyttäjän mielestä ruudulla vaaditaan neljä klikkausta liikaa Vastaavia esimerkkejä aidasta ja aidan seipäästä runsaasti esimerkiksi monien aihepiirien työpajoista Kehittämisessä tarvitaan toiminnan ja vaatimusten jäsentämiseen erilaisia näkökulmia ja tarkkuustasoja 7
Prosessien ja toiminnan kuvaamisen tasot Luukkonen I, Mykkänen J, Itälä T, Savolainen S, Tamminen M. Toiminnan ja prosessien mallintaminen - tasot, näkökulmat ja esimerkit. SOLEA-hanke, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, 2012. Taso Konteksti Yleiskuva Prosessi Toiminto Tehtävä Teko Mitä kuvataan toimintaympäristö, (organisaation ulkopuoliset asiat ) kokonaiskuva (organisaation) toiminnasta, arvon muodostuminen; ydinprosessien tunnistaminen yhden valitun prosessin kuvaus; prosessi koostuu vaiheista; vaiheiden tunnistaminen; aliprosessien, toimintojen tai tehtävien tunnistaminen; keskeistä prosessin vaiheiden, sen etenemisen ja eri toimijoiden kuvaaminen yhden valitun toimijan kannalta tapahtuva toiminnan kuvaus, myös prosessin yhden (tietyn toimijan suorittaman) vaiheen, aliprosessin tai toiminnon tarkempi kuvaus; toiminto koostuu tehtävistä; tehtävien tunnistaminen; keskeistä toiminnon kuvaaminen mukaan lukien tietyn toimijan eri tehtävät ja prosessit sekä niiden vuorovaikutus yhden toiminnon tai prosessivaiheen tarkempi kuvaus, toiminnan tavoit-teen kannalta merkitykselliset tehtävät, karkeajakoiset rajapinnat tietojär-jestelmiin; Tehtävä muodostuu teoista; tekojen tunnistaminen tarkat, atomiset kuvaukset tiedonkäsittelyyn liittyvästä tehtävästä, ohjel-miston toiminnallisuudesta tai tietojärjestelmän toiminnoista, joita voi olla mahdollista myös automatisoida; hienojakoiset rajapinnat tietojärjestelmiin, yksityiskohtainen HCI (Human Computer Interaction) 8
Prosessien ja toiminnan kuvaamisen tasot Taso Konteksti Yleiskuva Prosessi Toiminto Tehtävä Teko Mitä kuvataan toimintaympäristö, (organisaation ulkopuoliset asiat ) kokonaiskuva (organisaation) toiminnasta, arvon muodostuminen; ydinprosessien tunnistaminen yhden valitun prosessin kokonaisarkkitehtuurit kuvaus; prosessi koostuu vaiheista; vaiheiden tunnistaminen; aliprosessien, toimintojen tai tehtävien tunnistaminen; keskeistä prosessin vaiheiden, sen etenemisen ja eri toimijoiden kuvaaminen yhden valitun toimijan kannalta tapahtuva toiminnan kuvaus, myös prosessin yhden (tietyn toimijan suorittaman) vaiheen, aliprosessin tai toiminnon tarkempi kuvaus; toiminto koostuu tehtävistä; tehtävien tunnistaminen; keskeistä toiminnon kuvaaminen mukaan lukien tietyn toimijan eri tehtävät ja prosessit sekä niiden vuorovaikutus yhden toiminnon tai prosessivaiheen tarkempi kuvaus, toiminnan tavoit-teen kannalta merkitykselliset tehtävät, karkeajakoiset rajapinnat tietojär-jestelmiin; Tehtävä muodostuu teoista; tekojen tunnistaminen tarkat, atomiset kuvaukset tiedonkäsittelyyn liittyvästä tehtävästä, ohjel-miston toiminnallisuudesta tai tietojärjestelmän toiminnoista, joita voi olla mahdollista myös automatisoida; hienojakoiset rajapinnat tietojärjestelmiin, yksityiskohtainen HCI (Human Computer Interaction) Kohde- ja ratkaisuarkkitehtuurit, toteutus-, kehitys- ja käyttöönottoprojektit Viite- ja 9
Palvelunäkökulma tasoihin Taso Konteksti Yleiskuva Prosessi Toiminto Tehtävä Teko Palvelunäkökulma palveluekosysteemi, palvelujärjestelmä organisaation tuottamat palvelut (business capabilities), asiakkaalle tuotettava arvo prosessin toteuttamiseen tarvittavat palvelut ja tukipalvelut (business services), palvelujen orkestrointi tai koreografia, prosesseja tukevat ja seuraavat tietojärjestelmät ja tietojärjestelmäpalvelut, prosessivaiheiden väliset palvelurajapinnat, human-assisted process näkökulma tietyn toiminnon tarvitsemien palvelujen kokonaisuus, toiminnon tarvitsemat ja tuottamat tietojärjestelmät, palvelut ja niiden rajapinnat, sisäiset työnkulut ja niiden orkestrointi, käyttötapaukset kuvauksineen, human-assisting system näkökulma erityisesti tietojenkäsittelyyn ja tuotannon automatisointiin liittyvät tehtävät, koosteiset ja atomiset SOA-tietojärjestelmäpalvelut joilla merkitys toiminnan kannalta, ylemmän tason business rajapintojen tarkempi kuvaus tietojen hallinnan ja tietojärjestelmäratkaisujen näkökulmasta tekniset ja yleiskäyttöiset SOA-palvelut, tietojenkäsittelyn ja tuotannon yksityiskohtien automatisointi, palvelukutsujen yksityiskohdat, hienojakoiset vuorovaikutustarpeet
Kehittämisen ja mallinnuksen näkökulmat Näkökulma Mallintamisen tavoite Mitä kehitetään Mitä kuvataan Työn organisointi ja tehostaminen tai (liike) toiminnan Arvon kehittyminen ja Johto/ yhdenmukaistaminen, laatutyö, tulosten tuloksia ja laatua arvoverkko (value network), johtaminen parantaminen, toiminnan seuranta keskeiset (liike)toiminta prosessit, ylätason prosessit (process) Työntekijä/ työn tekeminen/ työtoiminta (yhteistoiminnallinen tai yksilön työtä kuvaava) Kehittäjä / tieto järjestelmä / tietojärjestelmän kehittäminen / ohjelmiston kehittäminen Asiakas, palvelu tai itsepalvelu; palvelun hankkiminen Kuvata prosessit niin, että työntekijä (myös uusi) osaa toimia prosessikuvausten perusteella, tai että voidaan tunnistaa parannuskohteita Työtoiminnan ymmärtäminen; työhön liittyvien tietotarpeiden esilletuominen työn automatisointi, prosessin tai sen osan suorittaminen tai tukeminen ohjelmiston avulla => ohjelmiston tuottaminen / ohjelmiston määrittely, kohdealueen ymmärtäminen, simulointi ja eri vaihtoehtojen löytäminen vrt työntekijä: asiakkaalle tuotettavien palvelujen havainnollistaminen ja määrittely, asiakas osaa toimia kuvauksen perusteella oman tilanteensa edellyttämällä tavalla työn sujuvoittaminen ohjelmistoja / tietojärjestelmiä / SOA-palveluita Palvelutoiminta tai itsepalvelu Prosessit (process), Työnkulut (workflow). Tehtävät ja suoritusjärjestys. Työnkulut + tarkat toiminnot, toisiinsa liittyvät toiminnot ja työnkulut, rajapinnat, esi- ja jälkiehdot, heräte (event/ trigger), toiminnossa käsiteltävät tiedot: syöte (input) ja tulokset (output) Työnkulku / asiakasprosessin kulku, ulkoinen näkymä tarjottaviin palveluihin Luukkonen I, Mykkänen J, Itälä T, Savolainen S, Tamminen M. Toiminnan ja prosessien mallintaminen - tasot, näkökulmat ja esimerkit. SOLEA-hanke, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, 2012.
Asiakaslähtöinen kokonaisarkkitehtuuri onko se mahdollista? Kokonaisarkkitehtuuri syntynyt ja painottunut organisaatiolähtöisen toiminnan ohjaamiseen ja kehittämiseen Asiakkaita ja asiakasryhmiä ei voi ohjata ja johtaa niin kuin organisaatioita Yksilön palveluympäristö muodostuu yksilöllisesti Asiakastarpeet, asiakashyödyt, asiakkaan toiminta ja asiakkaan välineet kuitenkin elementteinä monissa kuvauksissa Mikään ei estä käyttämästä kehikkoja ja tuottamasta soveltuvia kuvauksia myös asiakasnäkökulmasta rajoitteet huomioiden Esim. arkkitehtuuriperiaatteiden joukkoon tuota vähintään kuvaukset X ja Y myös asiakasnäkökulmasta Asiakkaan kaksoisrooli yleinen Sekä hyödynsaajana että aktiivisena toimijana Palvelukeskeiseen lähestymistapaan sisäänrakennettu myös asiakasnäkökulma 12
Esimerkkejä kuvauksista 13
Esimerkki: SOKKA-arkkitehtuurin (viitearkkitehtuuri) kuvaukset (Sosiaalialan tietoteknologiahanke) korostettuna kuvaukset, joissa toimintaa kuvaavat kuvausten elementit korostuneet [Huovila M, Lehmuskoski A. Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri yleiskuvaus. Sosiaalialan tietoteknologiahanke, 2011.] 14
Esimerkki: Käsitteellisen tason tietojärjestelmäpalvelujen toiminnallinen jäsennys [Paakkanen E, Mykkänen J, Väänänen A, Hotti V, Huovila M, Miettinen A, Aholainen J. Sosiaalihuollon tietojärjestelmäjäsennys kokonaisdokumentti, versio 1.1. Sosiaalialan tietoteknologiahanke, 2011.] 15
Esimerkki: prosessin tarkentaminen kohti tietojärjestelmäpalveluja (endoskopia) Mykkänen J, Luostarinen H, Pöyhölä A, Paakkanen E, Suhonen M, Klemola L, Riekkinen A, Tuomainen M, Riikonen P, Silvennoinen R. Palveluarkkitehtuurin soveltaminen terveydenhuollossa - Osa 2: prosessien ja palvelujen määrittely ja suunnittelu. Kuopio: SerAPI-projekti, Kuopion yliopisto, 2007. 16
Esimerkki: prosessin tarkentaminen kohti tietojärjestelmäpalveluja (endoskopia) Prosessivaiheet Prosessivaiheen päätehtävät (6) ja alitehtävät (12) Prosessivaiheen tehtävien teot ja käyttötapaukset (26) - huom. usein vasta tällä tasolla voidaan osoittaa liittymät tietojärjestelmäpalveluihin Mykkänen J, Luostarinen H, Pöyhölä A, Paakkanen E, Suhonen M, Klemola L, Riekkinen A, Tuomainen M, Riikonen P, Silvennoinen R. Palveluarkkitehtuurin soveltaminen terveydenhuollossa - Osa 2: prosessien ja palvelujen määrittely ja suunnittelu. Kuopio: SerAPI-projekti, Kuopion yliopisto, 2007. 17
Asiakkaalle suunnattujen hyvinvoinnin tietojärjestelmäpalvelujen luokittelu ja luettelo (käsitteellinen taso) Aikaleima Turvallinen viestintä Viestinvälitys Tunnistus Valtuutus ICEtiedonsaanti Käytönhallintaalusta Käyttöoikeudet Allekirjoitus Loki Tietoalusta Translaatio Varmuuskopio Pakkaus Salaus Arkistointi Synkronointi Perustoiminnot Syöttäminen Lataaminen Muokkaus Korjaus Täydennys Vertailu ja seuranta Sisällöllinen personointi Profilointi Metatiedot Käyttöliittymät Rakenteiset tietoalkiot Tekstidokumentti Hyper- ja multimedia Omatietovarasto Rakenteinen dokumentti Portaali / WebUI SMS/MMS Kertakirjaus Esityspersonointi Laskuri Kalenteri Muistutus & hälytys Esityspalvelut Graafiset esitykset Katselu Poistaminen Lajittelu Tuhoaminen Merkkaus Hakeminen Mitätöinti Luokittelu Tulostus Kommentointi Export Henk. koht. lisäarvopalvelut Päiväkirja Tekninen palveluhakemisto Blogi Keskustelufoorumit Vertaisryhmän tiedonjako Ajanvaraus Jonotus Asiakkuus Tietämyspalvelut Import-palvelu Potilasohjeet Tietojen tulkinta Tutkimustietomyynti Kuntoopastin Hyvinvointipalveluhakemisto Päätöksentuki Tietämyslinkit Esitiedot Binääridokumentti Mittalaiteliitännät Yhteisöpalvelut Tietojen vertailu Kommunikaatioalusta Työpöytäsovellus Palvelunantajan tietojärjestelmä Skannaus Syke Verenpaine Verensokeri EKG Paino Vuorovaikutuspalvelut Maksaminen Tilaaminen Mobiilisovellus Riskianalyysi Kysymysvastauspalvelu Palveluranking Maksukattojen seuranta Tavoitettav. Tuomainen M, Mykkänen J. Reference Architecture of Application Services for Personal Wellbeing Information Management. In: Moen A, Andersen SK, Aarts J, Hurlen P, eds. User Centred Networked Health Care - MIE 2011, p. 98-102. Amsterdam : IOS Press, 2011. Stud Health Technol Inform 169. Suostumus Palaute Asiointitili, asianhallinta / hakemus Resepti uus/ ekatselu Arkisto 18
Yhteenveto 19
Yhteenveto Johtaja, arkkitehti ja toteuttaja kiinnostuneita eri tarkkuustasoista: jäljitettävyys tasojen välillä edesauttaa viestintää ja hallittavuutta Prosessi voi olla loppuun asti optimoitu mutta pullonkaula voikin löytyä toimintonäkökulmasta (kapasiteetti, prosessien vuorovaikutus) Prosessien vaiheiden, työnkulkujen ja toimintojen välisten rajapintojen tietojenkäsittelytehtävät usein erityistarkastelussa: kaikkea muuta ei tarvitse määritellä pilkulleen kokonaisarkkitehtuuritasolla Tehtäviä analysoimalla voidaan tunnistaa tehostamisen ja automatisoinnin mahdollisuuksia, mutta vaikuttavimmat muutokset tapahtuvat ylätasoilla (business / process re-engineering) Toiminnan kuvaukset toimivat pohjana myös yhteentoimivuuden kuvauksille ja ratkaisuille Olennaista tunnistaa ja määritellä kenelle ja mihin tarkoitukseen kuvaukset tehdään 20
Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa 4.12. 9:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9:45 Seminaarin avaus - tutkimusjohtaja Juha Mykkänen, Itä-Suomen yliopisto 10:00 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet ja tilanne - neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo, Valtiovarainministeriö 10:45 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen - erikoissuunnittelija Riitta Häkkinen, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö 11:15 Kokonaisarkkitehtuuri Pohjois-Savon tietohallintostrategiassa ja Varkauden kaupungissa - ICT-päällikkö Jarmo Heinonen, Varkauden kaupunki 11:45 Kommenttipuheenvuoro ja keskustelu 12:00-13:00 Lounas (omakustanteinen) 13:00 Osaamisen johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri - lehtori Virpi Hotti, Itä- Suomen yliopisto 13:25 Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi - Senior Advisor Jaana Sinipuro, SAS Institute Oy 13:50 Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä - ma. professori Johanna Lammintakanen, Itä-Suomen yliopisto 14:20 Iltapäiväkahvi 14:50 Miten julkisten organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä huomioidaan alueellinen elinkeinoelämä, vapaaehtoisjärjestöt sekä kansalaisten ja omaisten tarpeet - Kehitysjohtaja Arto Holopainen, Kuopio Innovation Oy 15:20 Toiminta- ja asiakaslähtöisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen hyvinvointipalveluissa - tutkimusjohtaja Juha Mykkänen, Itä-Suomen yliopisto 15:45 Loppukeskustelu ja yhteenveto 16:00 Seminaari päättyy
Kiitokset panoksestanne! pitkän aikavälin tavoite on parantaa erityisesti julkisen sektorin ja sen kanssa toimivien yritysten toimintaa ja osaamisresursseja siten, että kehittämistoiminta tehostuu ja kehitettävät ratkaisut palvelevat entistä paremmin palvelujärjestelmien toimintaa, toiminnan ja tiedonhallinnan ratkaisujen välisen kehittämisen välimatka pienenee, ja kehittämistyö tehostuu ja nopeutuu http://www.aducate.fi/kokonaisarkkitehtuuri
Puhujan ja sisällön taustaa Juha Mykkänen, FT, tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Kuopion kampus, HIS-tutkimus Kuopio Welfare Research Center KWRC, Hyvinvoinnin tiedonhallinta ja tekniikat -tutkimuslinja HL7 Finland ry puheenjohtaja, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistys varapuheenjohtaja, International Medical Informatics Association (IMIA) / WG Health Information Systems -järjestö, HL7 International SOA Ambassador, JHS-standardisalkku-, STM arkkitehtuurijaosto Ryhmän projekteja integrointiratkaisujen, palveluarkkitehtuurin (SOA) tutkimiseen ja soveltamiseen SOLEA 2008-2012: SOA ja kokonaisarkkitehtuuri, teollisuus ja terveydenhuolto Sosiaalialan tietoteknologiahanke - Tikesos 2006-2012 Mielen ja kehon eliksiirit -ohjelma, Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymä (SalWe SHOK), 2010-2013 SerAPI 2004-2007: palveluarkkitehtuuri ja sovellusintegraatio, terveys OmaHyvinvointi (MyWellbeing) 2008-2010, asiakaskeskeiset hyvinvointipalvelut PlugIT 2001-2004, sovellusintegraatio terveydenhuollossa ekat / terveyspalvelujen ajanvarauksen arkkitehtuurin suuntaviivat 2008 Healthcare services specification project (HSSP) / HL7 and OMG, 2005- Integrating the Healthcare Enterprise - IHE.fi 2008- ryhmä osallistunut HL7- ja web services -standardien tuottamiseen ajanvarauksiin, sähköiseen reseptiin, sähköiseen potilastietoarkistoon, potilasryhmittelyihin, työpöytäintegraatioon jne. Kalakukko by Anne Tarvainen 23