Pasi Hujasen lähettikirje 8/2016, 24.10.2016 Ropsan kirkon rauniot Vesissä on eroja, mainostettiin aikanaan televisiossa. Kun tulin syyskuun lopulla yöllä Suomesta, kuulin rapinaa kirkon ulko-oven vieressä olevasta kukkapenkistä. Ajattelin, että hiiret tai myyrät ovat tulleet pyrkimään sisään, kun säät olivat jo viilenneet. Seuraavana aamuna paljastui, että neljä pientä kissanpentua oli ottanut kukkapenkin majapaikakseen. Punertava oli niistä rohkein ja tuli (ilmeisesti kerjäämään ruokaa) minua kohti. Kolme muuta pysyivät syrjemmällä.. Parin päivän kuluttua muutkin tulivat rohkeammiksi kun jätin kirkon ulko-oven raolleen tehdessäni remonttia kirkon pihalla, ne pyrkivät jo sisälle kirkkoon. Muutaman päivän ne pyörivät kirkolla ja läheisellä keskeneräisellä rakennuksella, mutta sitten eräänä aamuna lähtiessäni kyläkierrokselle, näin yhden niistä läheisen kaupan pihalla. Taisi siellä olla paremmat tarjoilut Sen jälkeen niitä ei ole näkynyt. Pikkolovon kylä, jossa kirkko sijaitsee, on tavallaan kesämökkikylä: monissa taloissa asutaan pysyvämmin vain kesällä. Ikävä kyllä näissä kylissä syksyllä näkee usein hylättyjä kissoja ja koiria lemmikkiä otettaessa ei mietitty, että sitä ei voi viedä syksyllä kaupunkiin. Ikävä kyllä kaupungeistakin löytyy välillä pahvilaatikoita, joissa on kissanpentuja. Eräällä sillalla Pietarin keskustassa (ainakin aikaisemmin) oli joka päivä mies, joka kaupitteli koiranpentuja. Metroasemien lähellä saattoi nähdä kissanpentujen kaupittelijoita. Kun kerroin seurakuntalaisille kissoissa, eräs sanoi: Tuo minulle kaksi, minulla on nyt yhdeksän, sitten olisi yksitoista! Eräällä toisella mummolla on ollut seitsemän kissa, mutta nyt enää viisi, kun kaksi katosi lienevätkö jääneet auton alle. Eräässä kylässä tilanne on hankalampi: mummo alkoi ruokkia yhtä kylän koiraa, mutta pian niitä oli jo puolentusinaa. Hän soitti ja pyysi steriloimaan koirat, että niitä ei tulisi enää lisää. Muutamalla koirista on toinen takajalka viallinen Venäjä on täynnä kolmijalkaisia koiria. Myös lähetystyössä kysymys jälkihoidosta on tärkeä. Ei kannata aloittaa uutta seurakuntaa, jos siitä ei pystytä myös huolehtimaan. Varsinkin 1990-luvulla oli niitä suomalaisia, joilla oli näky aloittaa työ Siperiassa ja eri puolilla laajaa Venäjänmaata. Myöhemmin Inkerin kirkko linjasi Sley, PL 184, 00181 Helsinki Käyntiosoite Malminkatu 12 A, 00100 Helsinki Vaihde (09) 251 390 Pankki Danske Bank FI13 8000 1500 7791 95 Y-tunnus 0242525-6 Internet www.sley.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@sley.fi sley@sley.fi
lähetysstrategiassaan, että uusia seurakuntia pyritään synnyttämään lähinnä olemassa olevien seurakuntien läheisyyteeni, että uusista seurakunnista voidaan myös kantaa vastuuta. Toinen opetus kissoista on, että me ihmiset olemme kovin erilaisia. Harva haluaisi kotiinsa toistakymmentä kissaa. Ihmiset pitäisi osata kohdata yksilöinä. Se merkitsee sitä, että heidät pitäisi tuntea. Ja sitten osata kertoa heille evankeliumi oikealla tavalla; tavalla, joka koskettaa heitä. Kaikki kohtaamamme ihmiset eivät suinkaan ole niin suloisia ja sympaattisia kuin pienet kissanpennut. Mutta evankeliumi kuuluu kaikille, suurimmallekin syntiselle ja ihmiselle, joka ei meitä miellytä lainkaan. Toinenkin kissanpennuista on jo tottunut minuun, kaksi vielä pysyy piilossa. Edellisen kirjeen jälkeen tapahtunutta 1. Ropsan kirkon rauniot Ropsan kirkon raunioiden vieressä on suuri hautausmaa, johon haudataan mm. Skuoritsan seurakuntalaisia. 2. Tukea ajatuksilleni Olen kirjeissäni usein valittanut Venäjän teiden huonoa kuntoa. Radiossa kerrottiin, että joka kolmas liikenneonnettomuus Venäjällä johtuu huonosta tiestä. Erään talon pihan asfaltti oli täynnä kuoppia. Asukkaat pyysivät kaupunkia korjaamaan suorastaan vaaralliseksi käyneen asfaltin. Kun moneen vuoteen ei tapahtunut mitään, lopulta asukkaat keräsivät keskenään rahat ja korjasivat asfaltin. Kaupunki antoi sakon: he olivat ilman asianmukaisia lupia tehneet korjaustyön. 3. Potkupallostadion Venäjällä on jalkapallon maailmanmestaruuskisat vuonna 2018. Yksi kisapaikoista pitäisi olla Pietarin uusi jalkapallostadion. Jos se vain valmistuisi joskus. Stadionin hinta on noussut moninkertaiseksi ja sen piti valmistua jo 2009, mutta nyt on epäselvää, ehtiikö se valmiiksi kisoihin. Ortodoksikirkon edustajat (kuulemma noin kaksikymmentä korkeaa pastoria) kävivät rukoilemassa rakennustyömaalla, että stadion valmistuisi ajoissa.
Pietarin kaupungin hallinto myönsi, että kouluilta otettiin 505 miljoonaa ruplaa, päiväkodeilta 313 miljoonaa ruplaa, sairaaloilta 924 miljoonaa ruplaa ja kulttuuri-instituutioilta 125 miljoonaa ruplaa stadionin rakentamiseen. Eli yhteensä 1867 miljoonaa ruplaa eli noin 27 miljoonaa euroa. Hieman myöhemmin radiossa kerrottiin, että lähelle rakennettavaan metroasemaan oli valunut vettä ja se myöhästyy ainakin kaksi kuukautta suunnitellusta. Pientä vastatuulta Venäläinen Olkiluoto 3 ja länsimetro 4. Suuri muutos Helsingin Sanomissa on palsta HS 50 vuotta sitten ja HS 100 vuotta sitten 14.10.1966 uutisoitiin, että 75 % helsinkiläisistä uskoo Jumalan olemassaoloon, 68 % pitää jumalanpilkkaa rikoksena, 62 % oli sitä mieltä, että nykykirjallisuudessa on liian avoimia sukupuolielämän kuvauksia ja 53 % pitää Raamattua elämän tärkeimpänä ohjeena Tänään tulokset olisivat aivan toisenlaisia. 5. Taskulaskin kadoksissa Pari vuotta sitten uutisoitiin, että GSM-puhelimien roaming-maksu poistuu Euroopan unionin alueelta. Eli sama hinta, soitatko Suomesta tai Saksasta tai Espanjasta. EU-parlamentin jäseniltä unohtui Henry Fordin toteamus: Ilmaisia lounaita ei ole olemassakaan. Joku maksaa aina! Niinpä sain kännykkäfirmastani tiedotteen, jossa kerrottiin kuukausimaksun nousseen 1,90 eurosta 4,90 euroon. Eli ne, jotka käyttävät kännykkää vain kotimaassaan, maksavat jatkossa osan ulkomaanmatkailijoiden puhelinkuluista. Ilman muuta saksalainen operaattori laskuttaa suomalaista operaattoria suomalaisen kännykän käytöstä Saksassa. Eihän kukaan ole vaatinut, että ulkomaapuheluiden pitäisi maksaa saman verran kuin kotimaanpuheluiden! Kummallista solidaarisuutta! Josta minä kyllä hyödyn. 6. Ensin remontti, sitten kylille Eräänä tiistaina olin lähdössä Hatsinan kylille. Mutta ensi piti tehdä vähän remonttia. Alttarilla oleva Paavalin patsas oli pudottanut kirjakäärönsä. Liimasin sen takaisin paikalleen. Keittiön vedensuodatin oli alkanut vuotaa. Olin jo aikaisemmin hankkinut siihen metalliset osat vanhan muovisen tilalle, mutta Tuutarista ei löytynytkään paksumpaa putkea. Käydessäni Helsingissä ostin uuden putken ja asensin sen nyt paikoilleen. Seurakunnan taloudenhoitaja Alvina Minajeva totesi: On se hyvä, että on talossa mies, jolla on kädet! Venäjällä taitavasta ihmisestä sanotaan, että hänellä on kultaiset kädet. Poliisilla taisi olla omatunto Olin eräänä keskiviikkona Skuoritsassa käymässä kylillä. Tuutariin palatessani risteyksessä, josta käännytään Taaitsaan menevälle tielle, oli kaksikin poliisiautoa sakottamassa autoilijoita. Poliisi pysäytti myös minut. Kysyin, mitähän pahaa minä tein. Te ajoitte valkoisen sulkuviivan yli! Venäjällä ei ole keltaista sulkuviivaa vaan tuossakin risteyksessä oli eri suuntiin menevien kaistojen välissä valkoinen sulkuviiva. Olin oikaissut ja viivaa oli jäänyt metri-pari autoni alle. Jos risteyksestä ajaa pilkuntarkasti, käännöksestä tulee todella jyrkkä = hidas ja talvella vaarallinenkin, kun on pakko melkein pysähtyä, jolloin helposti saa perässä ajajan takaluukusta sisään. Kaiken lisäksi risteyksessä tehtiin tietyötä ja siinä oli miehiä, traktori ja kuorma-auto. Poliisi alkoi kirjoittaa sakkoa, mutta sitten hän kysyi, missä olin ollut ja mitä tein. Kerroin, että olin käynyt katsomassa vanhoja seurakuntalaisia ja olin töissä mm. Skuoritsan ja Hatsinan kirkoissa. Kynän vauhti hiljentyi ja lopulta hän sanoi: Jos minä nyt tällä kertaa annan vain varoituksen! Sanoin hänelle, että sakottaisi todellisia rikollisia: risteyksessä tehtiin tietyötä ja kuorma-auto oli pysäköity niin, että se peitti kaiken näkyvyyden oikealle. Sanoin, että siinä on todellinen vaara. Eipä poliisi lähtenyt sakottamaan kuskia Pitkään aikaan minua ei ole pysäytetty. Maksan kyllä sakon, jos olen tehnyt jonkin rikkeen, mutta tuo sakotus vaikutti pelkältä kiusanteolta.
Ihme, että ei ole ollut useampia kolareita Ruotsalainen viisaus sanoo: Kaikki ajattelevat vain itseään, vain minä ajattelen minua! Ruotsiksi ajatus on runollisempi; sig mig, vai miten ne ruotsin sanat nyt menivätkään. Ajatus tuli mieleeni, kun allamainittuja ovia hakiessani jouduin ajamaan Pietarin kehätien itäistä puoliskoa. Läntinen puolisko kulkee Suomenlahden pohjukan yli pitkin patotietä ja on paljon rauhallisempi. Puolelta kuskeilta pitäisi ottaa ajokortti pois ei ole joko taitoa tai halua ajaa kunnolla. Monen mielestä 1-5 metriä riittää turvaväliksi 110 km/h-nopeusrajoitusalueella. Oikeanpuolimmaista kaistaa ei juuri käytetä korkeintaan oikealta ohittamiseen. Osasyy on myös tienpitäjässä: kun on asfaltointityö tai muu remontti, kaistojen määrää vähennetään vasta juuri ennen työmaata. Kun liikenne on hidastunut, silloin otetaan oikeanpuoleinen kaistakin käyttöön ja pientareelle muodostuu viides jono. Sitten sadan metrin matkalla nuo viisi jonoa pitäisi saada kahdeksi. Niinpä jonot alkavat tökkiä ja nopeus putoaa yleensä alle 10 km/h. Jos ensin poistettaisiin käytöstä piennar ja neljäs kaista ja vähän ajan kuluttua kolmas kaista, työmaan ohi voitaisiin ajaa liki rajoituksen (60 km/h) mukaan. Mutta eihän tietyöläisen palkka siitä laske, jos ruuhka on valtava ja ihmiset seisovat kymmeniä minuutteja turhaan. Kaupungissa ongelma on, että kun yrität kääntyä vasemmalle, pian oikealle puolellesi ajaa (yleensä pakettiauto tai bussi tai ainakin henkilöauto, jonka lasit ovat tummennetut) joku niin, että et näe, tuleeko oikealta autoa vai ei. Niinpä et pääse liikkeelle eikä yleensä tuo kiilaajakaan. Onneksi ruuhkissa ajetaan niin hiljaa, että kolarit ovat vaarattomia mutta sitten herkästi pari kaistaa lisää pysähtyy ja pahimmallaan kaikki kaistat ovat tukossa. Mutta pitää ajatella positiivisesti, ei itseään Ihanko kaikesta? Säkkijärvellä (rajan ja Viipurin välillä) on uusi ortodoksikirkko. Sen lähellä on ulkomainos, jossa luki: Jumalalle kunnia kaikesta. Minä en noin kirjoittasi. Pitäisikö Jumalalle antaa kunnia sodista ja nälänhädistä? Tietysti suurin osa onnettomuuksista on ihmisen aikaansaannosta, mutta silti meidän pitää muistaa, että tässä maailmassa käydään taistelua Jumalan ja hänen vastustajansa, Saatanan, välillä. Ei kaikesta voi kiittää. Tai antaa kunniaa Jumalalle. Taaskaan en päässyt hautajaisiin Kun kävin katsomassa erästä Skuoritsan seurakuntalaista, sanoin diakoniaryhmäläisille, että taisi olla viimeinen käynti niin huonossa kunnossa vanhus oli. Muutaman päivän kuluttua tulikin puhelinsoitto: Pääsetkö hautaamaan Olin tuona kuitenkin tuona tiistaina Suomessa. Eräällä Puškinin kylällä yksi seurakuntalaisista on ollut jo useampana kuukautena sairaalassa, kun olen käynyt kylällä. Taisi olla huhtikuussa, kun viimeksi tapasimme. Hänen tyttärensä soitti ja kysyi: Pääsetkö hautaamaan Sama tiistai eli en päässyt. Onneksi molempiin hautajaisiin löytyi pastori. Jälleen muistutus siitä, että koskaan ei tiedä, mikä on viimeinen kerta, kun tapaamme täällä maan päällä. Joskus näkee, että päivät ovat vähissä, joskus loppu tulee yllättäen.
Kesän renkaat Viime syksynä Narvassa autoni eturenkaan kylkeen tuli viilto. Oli pakko ostaa uudet eturenkaat paikkausvaahdosta ei ollut apua. Onneksi minulla on vararengas ilman sitä ei Virossa ja Venäjällä kannata ajaa. Pääsin ilman hinausautoa rengasliikkeeseen. Kun oli syksy, kesärenkaita oli vähän myytiin jo talvirenkaita. Löytyi vain kiinalaisia kesärenkaita. Oli pakko ostaa ne. Ne paljastuivat kesän renkaiksi: nyt ne ovat jo käytännössä loppuun kuluneet. Eli halpa osoittautui taas kerran kalliiksi vaihtoehdoksi. Pyysin Vladimir Batuhtinia tilaamaan minulle Nokianin renkaat. Kaksi maksoi 218 euroa ja olivat Nokianin vanhaa huippumallia. Viroon toimitetaan Suomesta vanhoiksi käyviä renkaita; niinpä nuokin oli tehty jo maaliskuussa 2012 (muistaakseni mallia ei ole muutamaan vuoteen edes valmistettu), mutta minua se ei haittaa, kun ajan niin paljon, että ne parissa kesässä kuluvat loppuun. Käytän tuota Narvan rengasliikettä toisestakin syystä: työt ovat ilmaiset, kun ostaa renkaat. Renkaat saisi Suomesta suunnilleen samaan hintaan internetistä, mutta työt nostaisivat kokonaishinnan paljon korkeammaksi. Kuinka tehdä raamattutunti Lokakuussa Helsingin Luther-kirkolla pitämäni raamattutunti merkitsi yhden rajapyykin ylittämistä: nyt yli puolet Raamatun jakeista on käyty läpi jae-jakeelta: tehtyjä jakeita on 15613 ja tekemättömiä 15556. Luvuista on tehty 562 eli 47.26 % ja kirjoista 49 eli 74.24 %. Luentoja on tehty ja pidetty 389. Taitaa eläke tulla vastaan ennen kuin saan koko Raamatun käytyä läpi. Olin seurakuntanuorena Imatralla ja siellä korostettiin Raamatun lukemisen tärkeyttä. Luin Raamatun lukiovuosina kymmenen kertaa kannesta kanteen. Nykyään moni ajattelee, että kyllähän vastaukset löytyvät tietokoneella erilaisista raamattuohjelmista. Mutta jos ei tunne Raamattua kokonaisvaltaisesti, ei osaa esittää oikeita kysymyksiä. Lisäksi on syytä muistaa, että vaikkapa syntiin liittyy monia muitakin Raamatun sanoja. Lähetyskentillä oikea opetus on tärkeää. Itse pidän kaikkein tärkeimpänä sitä, että seurakuntalaiset lukisivat itse Raamattua. Ikävä kyllä monen vanhuksen silmät ovat jo niin huonot, että lukeminen ei tahdo onnistua. Eli raamattutunnin valmistelu alkaa siitä, että luetaan paljon Raamattua. Kannesta kanteen. Venäläisiä erikoisuuksia Ystäväni ja seurakuntalaiset ovat jo oppineet, että keksin käyttöä erilaisille tavaroille. Vaatteita, kenkiä ja huonekaluja olen saanut, kun lapset ovat kasvaneet ulos tai on muutettu jne. Noin kuukausi sitten minulta kysyttiin, tarvitsenko metallista ulko-ovea. Kun Venäjällä rakennetaan asuintalo, asunnot voidaan myydä kolmentasoisina: 1. pelkät betoniseinät 2. perusvarustelu on vessanpönttö, tapetit, muovimatot lattialla jne. mutta ei esimerkiksi keittiökaappeja. Asuntoon voi kuitenkin muuttaa asumaan ja täydentää puutteet samalla kun asuu.
3. Täysin valmis asunto varsinkin suomalais- ja ruotsalaistaustaiset rakennusliikkeet myyvät niitä Kuten arvata saattaa, hinta nousee tason myötä. Mutta uskon, että itse asiassa halvimmaksi lopulta tulisi valmis asunto: kun rakennusliike ostaa materiaalit, se saa ne halvemmalla kuin yksityishenkilö. Lisäksi moni joutuu pitämään kahta asuntoa kuukausikaupalla, kun uuteen asuntoon ei voi muuttaa ennen kuin remontti on valmis. Perustasoa perustellaan sillä, että moni tekee remontin itse. Osan töistä toki pystyy tekemään itsekin, mutta esimerkiksi sähkö- ja putkityöt lienee viisaampaa jättää ammattilaisille. Tuo ovi oli tuollaisesta asunnosta: kun asiakas muuttaa, hän ilman muuta vaihtaa ulko-oven. Sen takia uusienkin asuntojen porrashuoneissa ei yleensä ole kahta samanlaista ovea vierekkäin. Sanoin, etten keksi käyttöä, mutta kyselen. Kysyin jonkin ajan kuluttua Vladimir Batuhtinilta, haluaisiko hän oven Narvan mökille. Ilman muuta! Lupasin hakea oven ja viedä sen Narvaan. Kun Vladimir näki oven, hän halusi kolme samanlaista lisää. Kysyin remonttifirman johtajalta, löytyisikö ovia lisää. Ilman muuta! Vein jo toisenkin oven Narvaan ja kun uudessa talossa on yli tuhat asuntoa, varmaan löytyy vielä kaksi lisää. Tuo uusi asuinalue on yksi monista, joita rakennetaan Pietarin kehätien varrelle. Alueelle tulee kymmeniä tuollaisia taloja, joissa on jopa yli tuhat asuntoa. Mutta alueelle vie todella kapea tie, jossa jo nyt on kovat ruuhkat. Millaisiahan ruuhkat ovat, kun alue on kokonaan rakennettu nyt varmaan alle 10 % alueen asukkaista on muuttanut, suuri osa taloista on vasta rakenteilla ja valmiissakin taloissa on vielä paljon tyhjiä asuntoja. Onneksi alueella on metroasema ja se on linjan pääteasema on toivo, että joskus sopii metrojunaan. Aamuruuhkassa monilta väliasemilta on mahdoton päästä metroon, kun juna on jo tupaten täysi. Iltapäiväruuhkaa uudelle asuinalueelle, oikealla näkyy Pietarin kehätie, mutta sinne ei ole alueelta suoraa yhteyttä. Korjaus Onneksi lähettitoverini Ville Melanen on tarkka lukija ja huomasi viime kirjeessäni olleen virheen.
Kuten jo viimeksi kirjoitin, kun luen tekstiä näytöltä, osa virheistä jää huomaamatta. Siksi, kun mahdollista, tulostan tekstin ja luen sen paperilta kynän kanssa ja merkitse virheet. Viimeksi ei ollut printteriä käytössä eikä tälläkään kertaa joten (ainakin) yksi virhe jäi tekstiin. Kirjoitin: Tässäkin kohden me olemme kovin erilaisia. Venäläinen kulttuuria sanotaan joskus segodnjakulttuuriksi (huomenna-kulttuuriksi, vertaa espanjan manjana). Osittain allekirjoitan ajatuksen; yhden ystäväni mielilause on: Kyllä, kyllä mutta ei tänään! Oli pudonnut pari kirjainta pois: piti olla ne-segodnja-kulttuuri eli ei-tänään-kulttuuri. Se on vielä väljempi kuin espanjankielisen maailman manjana (taidetaan kirjoittaa mañana) espanjaksi luvataan, että jotain tapahtuu huomenna, mutta ei-tänään ei lupaa muuta kuin ettei tänään; ehkä huomenna, ehkä myöhemmin. Huomenna on venäjäksi zaftra. Erilaisissa kulttuurioppaissa on ohjeita, mitä sekunti tai minuutti tarkoittaa venäjässä: muutamaa tuntia jne. Inkerin historiaa, osa 10 Kesällä pääsimme Inkerin seurakunnissa Siestarjokeen. Jatkamme seurakuntien läpikäyntiä toivottavasti seuraavassa kirjeessä anteeksi pitkä tauko. Halusin ottaa mukaan useampia valokuvia ja ne vievät oman tilansa, kun en osaa sijoitella niitä kauniisti ja tilaa säästävästi. Huumori on välttämätöntä Yhden Inkerin kirkon Moskovan seurakunnan kirkko on hautausmaalla. Hautausmaan portit suljetaan iltaisin kello 18. Aikanaan kirkolla asui yksi työntekijä. Hän oli kerran illalla menossa kotiin. Taksikuski kyseli, miksi hän menee hautausmaalle myöhään illalla. Minä asun siellä, oli vastaus. Kyyditettävä oli laiha, pitkäpartainen mies, jolla oli pitkä, musta takki. Kuski järkyttyi niin, ettei pyytänyt edes maksua matkasta. Varmaan hän oli entistä järkyttyneempi, kun mies kiipesi suljetun hautausmaan portin yli Tavaraa kaivataan Tällä hetkellä ei ole mitään erityisiä toiveita. Luovutamme marraskuun lopussa vanhan toimitalon kaikki tilat ostajalle ja siihen mennessä selviää, missä tulee olemaan uusi Venäjän-varasto. Siihen asti en pysty ottamaan vastaan juuri mitään, että muutettavaa olisi mahdollisimman vähän. Pieni opetuksen sana Noihin aikoihin kuningas Herodes ryhtyi väkivaltaisiin toimiin muutamia seurakunnan jäseniä vastaan. Hän mestautti Jaakobin, Johanneksen veljen, ja huomattuaan sen olevan juutalaisille mieleen hän vielä käski vangita Pietarin; silloin vietettiin juuri happamattoman leivän juhlaa. Herodes pani Pietarin
telkien taakse ja määräsi häntä vartioimaan neljä nelimiehistä sotilasvartiota. Hän aikoi asettaa Pietarin pääsiäisen kansan eteen. Niin siis Pietaria pidettiin vangittuna, mutta seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen puolestaan. (Apt 12:1-5) Herodes oli Herodes Agrippa I, jonka kuolemasta kerrotaan saman luvun lopussa. Näin saamme ajoitettua tapahtumat vuoteen 42 jkr. Eli noin kymmenessä vuodessa juutalaiset olivat pääsääntöisesti kääntäneet selkänsä kristilliselle uskolle. Meidän on hyvä muistaa, että näin voi käydä tänäänkin: kristitystä maasta voi nopeasti tulla ei-kristitty maa (vertaa Helsingin Sanomien juttu 50 vuoden takaa).. Kiitos- ja rukousaiheita Kiitosaihe: Tuutarin kirkon remontti. Näyttäisi siltä, että tontti on ainakin jonkin verran kuivunut. Turvallisuutta liikenteeseen. Inkerin kirkon talous että tultaisiin omavaraisemmaksi eikä oltaisi riippuvaisia ulkomaisesta avusta. Suomen kirkon tilanne homoavioliitot jakavat kirkkoa. Jos Suomen kirkko alkaa vihkiä homopareja, se tuo ongelmia yhteistyöhön Inkerin kirkon kanssa. Tämän renkaan yhdyshenkilönä toimii Pasi Hujanen. Hänelle tulee ilmoittaa osoitteenmuutokset jne. Mikäli ystäväsi/tuttavasi/naapurisi haluaa renkaan jäseneksi, ilmoitathan siitä Pasi Hujaselle, Sley, PL 184, 00181 Helsinki tai pasi.hujanen@sley.fi Lähetyskannatus Pasi Hujasen työn tukemiseksi Sleyn tilille IBAN: FI13 8000 1500 7791 95 BIC:DABAFIHH henkilökohtaisella viitenumerollasi, jolloin kannatus näkyy automaattisesti myös kotiseurakuntasi lähetyskannatuksena. Henkilökohtaisen viitenumeron saat Sleystä Anna Poukalta puh. 09 251 390 tai anna.poukka@sley.fi tai kirjoittamalla viestikenttään Pasi Hujasen rengas + oma kotiseurakuntasi tai Pasi Hujasen renkaan yleisviitenumerolla 10078 89200 30001 01518 Mikäli haluat avustaa diakoniatyötä, on vuonna 2016:kin koko vuoden kestävä keräys diakonia-avun saamiseksi Inkerin kirkon seurakuntiin. Jos haluat antaa lahjasi tähän tarkoitukseen, käytä tiliä: IBAN: FI13 8000 1500 7791 95 viite 10078 89200 30010 04517 Käytä viitettä, se takaa, että raha menee oikeaan kohteeseen, lisäksi se vähentää työtä ja kuluja Sleyn keskustoimistolla. Keräyslupa 2015-2016: Poliisihallituksen 13.1.2015 myöntämän keräysluvan POL-2014-12480 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 13.1.2015-31.12.2016 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.