Henki-Fennia Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014
Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konserniyhtiöt Emoyhtiön liitetiedot Liite 1. Vakuutusmaksutulo Liite 2. Maksetut korvaukset Liite 3. Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Liite 4. Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuototosta Liite 5. Liikekuluerittelyt Liite 6. Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Liite 7. Kiinteistösijoitusten muutokset Liite 8. Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Liite 9. Saamiset Liite 10. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Liite 11. Omistukset muissa yrityksissä Liite 12. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset Liite 13. Oma pääoma Liite 14. Velat Liite 15. Vakuutusmaksuvastuu Liite 16. Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Liite 17. Vakuudet ja vastuusitoumukset Liite 18. Vakavaraisuustunnusluvut Liite 19. Konsernia koskevat liitetiedot Tunnusluvut Sijoitusjakauma käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle Tunnuslukujen laskentakaavat Riskit sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinta Hallituksen ehdotus voiton käytöstä Tilintarkastuskertomus Henki-Fennian hallinto Hallitus Tilintarkastajat Johtoryhmä Lääkärit 1 2 5 6 8 9 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 47 48 49 50 51 52
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Ennätykset velvoittavat Henki-Fennian kuudestoista toimintavuosi 2014 oli ennätysten vuosi. Maksutulo, myynti, toimintapääoma, vakavaraisuus, tase ja vakuutussäästöt nousivat uusiin ennätyksiin. Maksutulomme nousi vuoden aikana yli 60 % edelliseen vuoteen verrattuna ja vuodesta 2010 Henki-Fennian maksutulo on yli kaksinkertaistunut. Myynti kasvoi yli edellisen vuoden maksutulon. Kasvumme rakentui viime vuonna paljolti tehokkaaseen ja laajentuneeseen yhteistyöhön kumppaneidemme kanssa. Oman organisaation parantuneet tulokset ovat pitkäjänteisen myynti- ja palvelukulttuurin kehittämisen tulosta. Myynti- ja palvelukanavien osalta Henki-Fennia on aidosti monikanavainen. Netti- ja puhelinpalvelun ohella henkilökohtainen palvelumme jakautuu kolmeen selkeästi erilaiseen kanavaan: Fennian alueorganisaatio huolehtii vahinkovakuutuksen perustehtävänsä lisäksi Henki-Fennian riskihenkivakuutuksien myynnistä ja hoidosta. Henki-Fennian myyntipäälliköt vastaavat ryhmäeläkkeen ja varainhoitovakuutuksien myynnin ja hoidon lisäksi Fennia Varainhoidon palveluiden myynnistä. Useat yhteistyökumppanimme käyttävät vakuutustuotteitamme omien palveluidensa rikastamiseen. Henkivakuutusalan yleisestä kehityksestä poiketen yritysten Henki-Fenniasta ottamien eläkevakuutuksien maksutulo ja myynti kasvoivat edellisestä vuodesta. Se on merkki Fennian yritysasiakkaiden menestymisestä ja siitä, että pidämme yritysten ja yrittäjien vapaaehtoisen eläketurvan rakentamista ja hoitamista yhä tärkeämpänä ja välttämättömänä osana asiakkaidemme tulevaisuuden turvan rakentamisessa. Myös ammattitaitomme on sillä alueella korkea ja siitä osoituksena voidaan pitää Henki-Fenniaan Nordea Henkivakuutuksesta helmikuun alussa siirtyneitä tuhatta ryhmäeläkevakuutussopimusta. Taloustutkimuksen tekemän henkivakuutusalan toimialakohtaisen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan Henki-Fennia on alan suositelluin. Olemme olleet sitä neljänä vuonna peräkkäin.¹ Mitä ennätysten jälkeen? Arkinen työ varmasti jatkuu. Vaikka olemme viime vuoteen enemmän kuin tyytyväisiä, me kaikki henkifennialaiset tiedämme, että työmme asiakkaiden taloudellisen turvallisuuden rakentamiseksi jatkuu. Haluamme myös, että ratkaisumme ja palvelumme ovat helposti ja vaivattomasti asiakkaidemme ja kumppaneidemme käytettävissä. Nöyrä kiitokseni yhtiön hallintoon osallistuneille, henkilöstölle, kumppaneillemme ja erityisesti asiakkaillemme vuodesta 2014. Seppo Rinta toimitusjohtaja ¹ Taloustutkimus: Toimialakohtainen asiakastyytyväisyystutkimus 2014. Henkivakuutusyhtiöt 1
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Hallituksen toimintakertomus Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian vuosi 2014 oli monin tavoin positiivinen ja yhtiön tulos oli hyvä. Maksutulo ja myynti kasvoivat ennätyksellisesti. Yhtiön vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla kasvusta huolimatta. Henki-Fennia on Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian tytäryhtiö 100 prosentin omistusosuudella. Vakuutustoiminta Henki-Fennian maksutulo kasvoi yli 60 prosenttia 152,5 miljoonaan euroon (94,5 milj. euroa). Finanssialan keskusliiton ennakkotietojen mukaan koko alan maksutulo oli 5,9 miljardia euroa (5,4 mrd. euroa). Kokonaismaksutulolla mitattuna Henki-Fennian markkina-asema vahvistui merkittävästi. Yhtiön maksutulosta henkivakuutuksia oli 124,6 miljoonaa euroa (65,6 milj. euroa) ja eläkevakuutuksia 27,9 miljoonaa euroa (28,8 milj. euroa). Yritysten ottamien eläkevakuutuksien maksutulo kasvoi, vaikka yksilöllisten eläkevakuutuksien maksutulo on ollut laskussa. Sijoitussidonnaisten vakuutusten maksutulo kasvoi 109,8 miljoonaan euroon (53,4 milj. euroa) ja niiden osuus yhtiön maksutulosta nousi 72 prosenttiin (57 %). Maksutulo jatkuvamaksuisista vakuutuksista oli 47,6 miljoonaa euroa (47,4 milj. euroa) ja sen osuus kokonaismaksutulosta oli 31 prosenttia (50 %). Maksetut korvaukset alenivat 77,5 miljoonaan euroon (84,2 milj. euroa). Takaisinostoja oli vertailuvuotta vähemmän ja niiden osuus maksetuista korvauksista oli 27,7 miljoonaa euroa (31,4 milj. euroa). Säästösummien takaisinmaksut olivat 7,4 miljoonaa euroa (9,8 milj. euroa). Eläkkeitä maksettiin 32,2 miljoonaa euroa (31,8 milj. euroa) ja kuolemantapaus- ja työkyvyttömyys summia 5,4 miljoonaa euroa (6,5 milj. euroa). Liikekulut nousivat 11,9 miljoonaan euroon (10,6 milj. euroa). Liikekulujen noususta on lähes puolet aiheutunut liiketoiminnan volyymin kasvusta ja siihen panostamisesta ja muu kulujen nousu on syntynyt pääosin ennakoidusti kasvaneista tietojärjestelmiin liittyvistä menoista ja poistoista mukaan lukien Solvenssi II:een valmistautuminen. Sijoitussidonnaisen vakuutuksen sijoituskohteina olevien rahastojen palkkiotuotot huomioon ottaen yhtiön liikekulusuhde oli 108,8 prosenttia (105,6 %). Yhtiön tulokseen sidottujen vakuutussäästöjen kokonaistuottotaso vaihteli vuonna 2014 2,4-4,5 prosentin välillä riippuen vakuutuslajista ja vuosineljänneksestä. Myönnetyt asiakashyvitykset olivat 1,5 miljoonaa euroa, joista 0,4 miljoonaa euroa rahoitettiin aikaisemmin muodostunutta lisäetujen vastuuta käyttämällä. Yhtiö jatkoi vastuuvelan korkotäydennysten kasvattamista varautuen näin vakuutuksille tulevaisuudessa hyvitettävän laskuperustekoron kustannuksiin. Tuloksesta siirrettiin vastuuvelkaan korkotäydennystä 14,0 miljoonaa euroa (18,0 milj. euroa). Sijoitustoiminta Yhtiön sijoitustuotto käyvin arvoin oli 49,6 miljoonaa euroa (32,6 milj. euroa) eli 7,4 prosenttia (5,2 %) sijoitetulle pääomalle. Yhtiön tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 64,9 miljoonaa euroa (86,6 milj. e), josta sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus oli 34,9 miljoonaa euroa (53,7 milj. euroa). Sijoitusten arvo oli vuoden lopussa 721 miljoonaa euroa (693 milj. euroa). Joukkolainojen ja pitkän koron rahastosijoitusten osuus sijoituskannasta oli 41 prosenttia sekä rahamarkkina-sijoitusten ja talletusten osuus 10 prosenttia. Osakkeiden, osakerahastosijoitusten ja pääomarahastojen osuus oli 26 prosenttia, kiinteistösijoitusten osuus 22 prosenttia sekä lainasaamisia ja muita sijoituksia 1 prosentin osuus. Lisäksi sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevia varoja oli 511 miljoonaa euroa (398 milj. euroa). 2
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Henki-Fennia, emoyhtiö Sijoituskanta 31.12.2014 720,5 milj. euroa (693,1 milj. euroa) Sijoitustoiminnan tuottoprosentti 7,4 % (5,2 %) 1,4 % 10,4 % 21,6 % 41,0 % 25,6 % Joukkovelkakirjalainat Osakkeet ja osuudet Kiinteistösijoitukset Muut rahoitusmarkkinavälineet Muut sijoitukset Tulos ja vakavaraisuus Yhtiön kokonaistulos nousi 29,7 miljoonaan euroon (0,9 milj. euroa) ja liikevoitto oli 10,2 miljoonaa euroa (1,1 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 8,1 miljoonaa euroa (1,9 milj. euroa). Yhtiön toimintapääoma kasvoi 152,0 miljoonaan euroon (129,0 milj. euroa) ja vakavaraisuuspääoma 160,6 miljoonaan euroon (136,8 milj. euroa). Vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuus on hyvällä tasolla, vakavaraisuusaste nousi 23,4 prosenttiin (21,0 %). Yritysjohto ja henkilöstö Kertomusvuonna Henki-Fennian hallitukseen kuuluivat jäseninä toimitusjohtaja Mikael Ahlbäck (puheenjohtaja), filosofian tohtori Matti Ruohonen (varapuheenjohtaja), toimitusjohtaja Antti Kuljukka, johtaja Antti Neimala 18.11.2014 asti sekä varatoimitusjohtaja Eero Eriksson. Hallitus piti kertomusvuoden aikana yhteensä 11 kokousta. Jäsenten läsnäoloprosentti oli 89. Fennian ja Henki-Fennian hallitukset ovat 15.12.2014 kokouksissaan päättäneet perustaa Fennian ja Henki-Fennian hallitusten yhteisen tarkastusvaliokunnan ja nimittäneet sen puheenjohtajaksi Eva Liljeblomin sekä jäseniksi Matti Ruohosen ja Paul Stuckin. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Seppo Rinta. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2014 keskimäärin 50 henkilöä (50). Palkitseminen Palkitsemisen lähtökohtana Fennia-konsernissa ja siten myös Henki-Fenniassa on kannustava, oikeudenmukainen, kohtuullinen sekä konsernin ja konserniyhtiöiden lyhyen ja pitkän tähtäimen etujen mukainen johdon ja henkilöstön palkitseminen. Henki-Fennian palkitsemisjärjestelmät perustuvat ennalta määriteltyjen, yhtiön strategisista tavoitteista johdettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Fennia-konsernin palkkapolitiikassa määritellään palkan ja palkkioiden määräytymisen periaatteet. Fenniassa palkkapolitiikka on kokonaisuus, johon vaikuttavat mielenkiintoisen ja riittävän haastavan tehtäväkentän lisäksi hyvä johtaminen, henkilöstöedut ja rahallinen palkitseminen. Palkkapolitiikasta selviää myös se, miten jokainen fennialainen voi itseään ja omaa toimintaansa kehittämällä vaikuttaa palkkakehitykseensä ja mitkä ovat palkka- ja palkkioasioihin liittyvät vastuut yhtiössä. 3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Palkitsemisperiaatteiden mukaisesti palkitseminen on rakennettu epätervettä riskinottoa estävällä tavalla. Palkitsemisjärjestelmissä on mm. ennalta määrätyt palkkiomaksimit, jotka rajoittavat palkkion enimmäismäärän ja force majeure -ehto, joka antaa hallitukselle oikeuden järjestelmien muuttamiseen, jos yhtiön taloudellinen asema on vaarantunut taikka olosuhteet ovat muutoin muuttuneet merkittävästi. Palkkioista päätettäessä noudatetaan "yhden yli" - periaatetta eli päätöksentekijänä palkitsemisasioissa on pääsääntöisesti palkittavan henkilön esimiehen esimies. Konsernirakenne Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Fennia Varainhoito Oy, jonka yhtiö omistaa 100 prosenttisesti. Lisäksi Henki- Fennian konserniin kuului tilikauden päättyessä neljätoista yhtiön täysin omistamaa kiinteistöyhtiötä. Varainhoito Fennia Varainhoidon kannattavuus parani vuoden 2014 aikana merkittävästi. Yhtiön tilikauden tulos oli tosin hieman tappiollinen, ollen -7 214,19 euroa (-1,0 milj. e). Emoyhtiö vahvisti yhtiön pääomia tilikauden alussa 0,8 miljoonalla eurolla. Yhtiön oma pääoma oli tilikauden lopussa 1,1 miljoonaa euroa. Fennia Varainhoidon vuosi 2014 oli edelleen liiketoiminnan kehittämisen aikaa. Yhtiön tuloksen paranemiseen vaikutti merkittävästi Asiakasvarainhoito-toiminnan rinnalle lanseeratun, toimitilakiinteistöihin sijoittavan Fennica Toimitilat I - rahaston hallinnoinnista saadut palkkiot. Fennia Varainhoidon hallinnoiman asiakasvarallisuuden määrä oli vuoden lopussa 193 miljoonaa euroa. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta Henki-Fennian riskienhallinnan perustana toimii Fennian konserniyhtiöiden hallituksissa vahvistetut riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet. Riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli perustuu ns. kolmen puolustuslinjan malliin, jota on tarkemmin kuvattu riskienhallintaa koskevassa liitetiedossa. Riskien- ja vakavaraisuudenhallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten on perustettu konsernin vakuutusyhtiöiden riskienhallintakomitea. Sijoitustoiminta perustuu yhtiön hallituksen hyväksymään sijoitussuunnitelmaan, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määrättäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Riskeistä sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnasta on laadittu tilinpäätöksen liitetieto, jossa on selvitetty Henki- Fennian merkittävimmät riskit sekä riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan yleiset periaatteet. Näkymät alkaneella tilikaudella Vuoden alkupuoliskoa leimaa toiminnallisesti Henki-Fenniaan Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:stä 1.2.2015 siirtyneiden lähes tuhannen ryhmäeläkeasiakkuuden haltuunotto. Runsaan viiden tuhannen vakuutetun hoito on alkanut sujuvasti. Kannansiirto vahvistaa yhtiötä yritysten eläkevakuutuksien asiantuntijana ja hoitajana. Yhtiön jälleenvakuutuskumppani on vaihtunut toimintansa päättävästä Henkivakuutusosakeyhtiö Retrosta Tukholmasta käsin toimivaan Hannover Rück SE:hen. Yhtiön tulevaisuuden näkymiä varjostaa Euroopan ja maailmanlaajuisten epävarmuustekijöiden lisäksi suomalaisten yrittäjien ja Pk-yritysten näkymien heikkous. Vaikka yhtiön maksutulosta suurempi osa on varainhoitopohjaisia sijoitusvakuutuksia, on riskihenkivakuutuksen ja yritysten ottamien eläkevakuutuksien merkitys edelleen ja yhtiön strategian mukaisesti suuri. Pidämme todennäköisenä, että epävarmuus sijoitusmarkkinoilla kasvaa vuoden 2015 aikana. Osakkeet ja myös muut omaisuuslajit ovat nousseet lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2009, joten arvopaperimarkkinoiden suhdanne on edennyt jo melko kypsään vaiheeseen. Markkinoiden heiluntaa lisää myös talouden suhdanteiden eritahtisuus Euroopan ja Pohjois- Amerikan talousalueiden välillä. Eurooppa taistelee deflaatiota ja matalaa talouskasvua vastaan valtiolainaostoilla, kun USA on toisaalla jo aloittamassa korkojen kiristystoimet merkittävästi vahvemman taloustilanteensa ansiosta. Epävarmuutta lisää myös Kreikan kohtalo Eurossa ja Ukrainan sodan mahdolliset vaikutukset muuhun Eurooppaan. Kasvaneesta volatiliteetista huolimatta osakkeiden ja yrityslainojen tuotto voi muodostua kohtuulliseksi vuoden 2015 aikana. Henki-Fennian sijoitustoiminnan tuottoon vaikuttaa vuoden 2015 aikana myös Solvenssi II -säätelykehikkoon siirtyminen. Nykyistä sijoitustoiminnan riskitasoa ei voitane säilyttää ja tämä laskee myös sijoitustoiminnan tuotto-odotusta. 4
Tuloslaskelma 1 000 Konserni 2014 Konserni 2013 Emoyhtiö 2014 Emoyhtiö 2013 Liite Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo 152 544 94 462 152 544 94 462 1 Jälleenvakuuttajien osuus -1 131-937 -1 131-937 151 413 93 526 151 413 93 526 Sijoitustoiminnan tuotot 60 354 82 841 61 461 82 924 3, 4 Sijoitusten arvonkorotus 35 838 41 820 35 838 41 820 3, 4 Muut vakuutustekniset tuotot 156-156 - Korvauskulut Maksetut korvaukset -77 490-84 221-77 490-84 221 2 Korvausvastuun muutos -4 796-5 102-4 796-5 102 Korvauskulut yhteensä -82 286-89 323-82 286-89 323 Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos -113 336-73 844-113 336-73 844 Liikekulut -11 947-10 606-11 947-10 606 5 Sijoitustoiminnan kulut -31 122-35 472-30 135-37 384 3, 4 Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu -2 231-769 -2 231-769 3, 4 Vakuutustekninen tulos 6 838 8 173 8 932 6 345 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Sijoituspalvelutoiminnan tuotot 1 789 234 Muut - 2-2 1 789 236-2 Muut kulut Sijoituspalvelutoiminnan kulut -1 796-1 272 Muut - - - - -1 796-1 272 - - Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot -1 674-2 060-1 674-2 060 Aikaisempien tilikausien verot -520 548-520 548 Laskennalliset verot 92 105-2 102-1 407-2 194-1 513 Voitto varsinaisesta toiminnasta 6 738 4 834 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 8-5 Tilikauden voitto 4 729 5 730 6 746 4 828 5
Tase 1 000 Konserni 2014 Konserni 2013 Emoyhtiö 2014 Emoyhtiö 2013 Liite VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 3 716 3 237 3 633 3 121 12 Ennakkomaksut 887 1 441 887 1 441 4 603 4 679 4 521 4 562 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 106 370 106 908 86 572 86 996 7 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 17 879 15 518 Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä 2 098 1 843 2 098 1 843 108 468 108 752 106 549 104 358 Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Tytäryhtiöosakkeet 1 150 350 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 368 368 357 512 368 368 357 512 11 Rahoitusmarkkinavälineet 155 348 152 713 155 348 152 713 Kiinnelainasaamiset 3 001 8 525 3 001 8 525 Talletukset - 12 058-11 930 526 717 530 808 526 717 530 680 Sijoitukset yhteensä 635 185 639 560 634 416 635 388 6 Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset 509 441 396 958 509 441 396 958 10 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta 627 517 627 517 Muut saamiset 4 548 924 4 640 1 681 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet 5 176 1 441 5 267 2 197 Koneet ja kalusto 406 479 397 469 12 Muut aineelliset hyödykkeet 12 12 12 12 418 492 409 482 Rahat ja pankkisaamiset 13 615 4 789 12 597 4 543 Siirtosaamiset 14 034 5 281 13 006 5 025 Korot ja vuokrat 2 630 2 906 2 626 2 901 Muut siirtosaamiset 2 076 2 065 2 072 2 061 4 705 4 970 4 698 4 962 1 173 144 1 052 889 1 171 349 1 049 092 6
1 000 Konserni 2014 Konserni 2013 Emoyhtiö 2014 Emoyhtiö 2013 Liite VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 27 751 27 751 27 751 27 751 13 Ylikurssirahasto 10 723 10 723 10 723 10 723 Hallituksen käyttövarat 8 8 8 8 Edellisten tilikausien voitto 36 041 30 312 44 011 39 183 Tilikauden voitto 4 729 5 730 6 746 4 828 79 253 74 524 89 240 82 494 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 66 73 Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu 412 631 410 530 412 631 410 530 Korvausvastuu 154 071 149 676 154 071 149 676 566 701 560 206 566 701 560 206 Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka 510 175 398 538 510 175 398 538 16 Velat Jälleenvakuutustoiminnasta 631 486 631 486 Laskennalliset verovelat 5 840 5 932 Muut velat 7 996 10 234 2 286 4 483 14 14 467 16 652 2 917 4 970 Siirtovelat 2 547 2 968 2 250 2 811 1 173 144 1 052 889 1 171 349 1 049 092 7
Emoyhtiön rahoituslaskelma 1 000 2014 2013 Liiketoiminnan rahavirta Voitto varsinaisesta toiminnasta ennen satunnaisia eriä 6 738 4 834 Oikaisut: Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos 118 133 78 946 Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset -25 524-28 408 Suunnitelman mukaiset poistot 969 902 Muut oikaisut -16 021-32 864 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 84 295 23 409 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten vähennys/lisäys -3 029 215 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys -1 076 1 416 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 80 190 25 041 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -8-11 Maksetut välittömät verot -2 732-1 505 Liiketoiminnan rahavirta 77 450 23 525 Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) -86 764-50 896 Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) 18 223 34 387 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) -855-1 366 Investointien rahavirta -69 396-17 875 Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot - -5 000 Rahoituksen rahavirta - -5 000 Rahavarojen muutos 8 054 650 Rahavarat tilikauden alussa 4 543 3 893 Rahavarat tilikauden lopussa 12 597 4 543 8 054 650 8
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu kirjanpito-, osakeyhtiö- ja vakuutusyhtiölakien sekä vakuutusyhtiöitä valvovien viranomaisten päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Sijoitusomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Käyttöomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, jos arvonalentumista pidetään pysyvänä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä. Niiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei ole kirjattu. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvät arvonalentumiset kirjataan tulokseen. Lainasaamiset ja talletukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti enintään alkuperäiseen hankintamenoon saakka käyvän arvon noustessa. Johdannaissopimuksia käytetään ensisijaisesti sijoitussalkkujen suojaukseen. Kirjanpidollisesti johdannaisia kuitenkin käsitellään ei-suojaavina. Tilikauden aikana sopimusten sulkemisesta ja raukeamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi tai kuluksi. Ei-suojaavasti käsitellyn johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Realisoitumattomia tuottoja ei kirjata. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu huoneistojen perusparannusmenot sekä tietojärjestelmien suunnittelumenot. Ne ja kalusto esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan hankintamenosta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan tasapoistoin. Arvioidut poistoajat ovat keskimäärin seuraavat: Atk-ohjelmat Tietojärjestelmien suunnittelumenot Muut pitkävaikutteiset menot Toimisto-, liike- ja teollisuusrakennukset Rakennusten ainesosat Kuljetusvälineet ja atk-laitteet Konttorikoneet ja -kalusto 5 7 vuotta 5 10 vuotta 5 10 vuotta 20 50 vuotta 10 20 vuotta 3 5 vuotta 7 vuotta Sijoitusten arvonkorotukset Sijoitusomaisuusluonteisten sijoitusten ja sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten arvonkorotukset ja niiden oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti. 9
Sijoitusten käypä arvo Kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden arvoina käytetään korkeintaan markkinaperusteisia käypiä arvoja. Kohteet arvioidaan kassavirtaan perustuvalla tuottoarvomenetelmällä. Arvonmääritykset tekee ulkopuolinen auktorisoitu kiinteistöarvioitsija. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat, käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä saatavilla olevaa jatkuvan kaupankäynnin kurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Noteeraamattomien arvopapereiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin pohjautuvaa arvoa. Pääomasijoitusrahastojen käypänä arvona on käytetty hankintamenoa tai hallinnointiyhtiön ilmoittamaa arvioita rahaston käyvästä arvosta. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Toimintapääomasta vähennetään ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdollinen enimmäistappio. Saamisten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Henkilökunnan eläkejärjestelyt Henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksilla Keskinäinen Työeläkevakuutus-yhtiö Elossa. Eläkevakuutusmaksut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Yhtiön koko henkilöstö kuuluu lisäksi maksuperusteiseen lisäeläkevakuutukseen, joka on otettu Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fenniasta. Tilinpäätössiirtojen kertymä ja laskennallisen veron käsittely Lainsäädännön perusteella on mahdollista kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja ja vapaaehtoisia varauksia. Konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä tilinpäätössiirtojen kertymästä, rahastoiduista arvonkorotuksista ja sijoitusten arvostuseroista ei vähennetä laskennallista verovelkaa. Tuloutetut arvonkorotukset ovat veronalaista tuloa. Kirjanpidon ja verotuksen jaksotuseroista aiheutuvia laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä. Vastaavia laskennallisia verovelkoja ei konserniyhtiöillä ole. Konsernitilinpäätöksessä on kirjattu yhdistelytoimenpiteistä aiheutuvat verovelat. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan. Käytetty verokanta on 20,0 prosenttia. Vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa noudatetaan sekä vakuutusyhtiölain että sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Sijoituksien arvonkehitykseen sidottuihin vakuutuksiin (sijoitussidonnaiset vakuutukset) ei liity laskuperustekorkoa. Muiden vakuutusten osalta vastuuvelka lasketaan vakuutuskohtaisesti ja käytettävä laskuperustekorko vaihtelee seuraavasti: Yksilöllisissä henki- ja eläkevakuutuksissa käytettävä laskuperustekorko on välillä 1-4,5 prosenttia, koron määrä riippuu vakuutuksen alkamisajankohdasta. Uusissa vakuutussopimuksissa laskuperustekorko on 1 prosenttia. Kapitalisaatiosopimusten laskuperustekorko on välillä 0-3,5 prosenttia, koron määrä riippuu sopimuksen alkamisajankohdasta ja kohderyhmästä. Ryhmäeläkevakuutuksen laskuperustekorko on 1 prosentti, 2 prosenttia tai 3,5 prosenttia. Uusissa ryhmäeläkevakuutuksissa laskuperustekorko on 1 prosentti. Eläke- ja säästövakuutusten 4,5, 3,5 ja 2,5 prosentin korkovaatimuksen täyttämiseksi vastuuvelkaa on täydennetty sekä tilivuonna että aiemmissa tilinpäätöksissä. Korkotäydennysvastuu 31.12.2014 on noin 64,1 miljoonaa euroa. Korkotäydennyksen ansiosta vuotuinen sijoitustoiminnalle tuleva vähimmäistuottovaade tämän kannan osalta on 2,0 prosenttia noin 14 vuoden ajan. 10
Vakuutusmaksuvastuusta ei ole enää tilinpäätöksessä vähennetty aktivoitua hankintamenoa eli ns. zillmerointia. Kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaan henkivakuutusyhtiön on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottamien ylijäämien mukaan jaettaviin lisäetuihin. Tämä periaate edellyttää, että kohtuullinen osa näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä tulee palauttaa lisäetuina kyseisille vakuutuksille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät tätä estä. Henki-Fennian tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän koron mukainen bruttotuotto. Lisäetujen jakamisessa otetaan huomioon vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Vakuutuksen kokonaiskorolla tarkoitetaan vakuutussopimusten laskuperustekorkoa ja kyseiselle sopimukselle hyvitettävää lisäkorkoa. Vakuutukselle hyvitettävän lisäkoron määrässä otetaan huomioon sopimuksen laskuperustekoron taso. Kun yhtiön saama sijoitusten nettotuotto on matala, alennetaan lisäetujen tasoa. Alemman laskuperustekoron omaavien vakuutusten kokonaiskorko voi jäädä silloin alle korkeimman laskuperustekoron. Kun sijoitusten nettotuotto on korkea, alemman laskuperustekoron vakuutukset voivat saada suurempaa kokonaiskorkoa kuin korkeamman laskuperustekoron vakuutukset. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiö pyrkii kilpailukykyisiin lisäetuihin suhteessa muihin vakuutusyhtiöihin ja muihin vähäriskisiin sijoitusmuotoihin. Lisäetujen tasoa rajoittavat omistajan asettamat pääoman tuottovaatimukset sekä yhtiön vakavaraisuustavoite. Vakavaraisuustavoite asetetaan sellaiseksi, että kaikki lainsäätäjän edellyttämät vakavaraisuusrajat ylittyvät ja että yhtiön on mahdollista ottaa riskiä sijoitustoiminnassa siinä määrin kuin vakavaraisuuden ylläpito, vastuuvelan tuottovaade ja omistajien tuottovaade edellyttävät. Henki-Fennian hallitus vahvistaa lisäkoron määrän neljännesvuosittain etukäteen. Tulevien lisäetujen määrää voidaan kuitenkin muuttaa myös kesken vuosineljänneksen, mikäli vakavaraisuus tai yleinen markkinatilanne sitä edellyttävät. Riskihenkivakuutuksissa kohtuusperiaatetta sovelletaan kuolemantapausturvien osalta nimetyille vakuutusryhmille korotettujen korvaussummien muodossa. Lisäetutavoitteet eivät ole sitovia, eivätkä ne ole osa yhtiön ja vakuutuksenottajan välistä vakuutussopimusta. Lisäetutavoitteet ovat voimassa toistaiseksi, ja yhtiö pidättää itsellään oikeuden lisäetutavoitteiden muuttamiseen. Kohtuusperiaatteen toteutuminen vuonna 2014 Henki-Fennian antamat lisäedut vuonna 2014 vastaavat yhtiön kohtuusperiaatteessaan asettamia tavoitteita. Vakuutuksille annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiön saama sijoitustuotto oli hyvä vuonna 2014. Erittäin matalasta korkotasosta ja tulevista Solvenssi II - vakavaraisuusvaatimuksista johtuen sijoitustoiminnan tuloksesta siirrettiin tilinpäätöksessä 14 miljoonaa euroa korkotäydennysvastuuseen käytettäväksi tulevina vuosina yhtiön korkolupausten kustantamiseen. Lisäksi siirrettiin 4,5 % ja 3,5 % laskuperustekoron säästövakuutusten tulevien lisäetujen vastuu korkotäydennysvastuuseen. Tällä turvataan yhtiön kykyä selviytyä korkean laskuperustekoron kustantamisesta myös tulevaisuudessa. Osa vuoden 2014 lisäeduista kustannettiin aikaisempina vuosina varatusta lisäetujen vastuusta. Korkotäydennysvastuuta purettiin suunnitelman mukaisesti. Riskitön korko on pysynyt alhaalla sekä lyhyiden korkojen että pitkien valtion lainojen osalta vuodesta 2009 alkaen. Henki- Fennian hyvittämä kokonaiskorko on ylittänyt selvästi vastaavan sijoitusajan riskittömän koron vuosina 2009-2014. Lisäetujen jakamisessa on otettu huomioon paitsi sopimuksen laskuperustekorko, myös vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Tästä johtuen eläkevakuutuksille hyvitettävä kokonaiskorko on ollut korkeampi kuin säästövakuutuksille hyvitettävä korko. Alla on taulukko Henki-Fennian hyvittämistä kokonaiskoroista vuonna 2014: 11
Korkotuottoisten vakuutusten vuotuiset kokonaiskorot 2014 Laskuperustekorko Yksilöllinen säästövakuutus Yksilöllinen eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus Kapitalisaatiosopimus 4,50 % 4,50 % 4,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50% 3,50 % 3,50 % 2,50 % 2,65 % 3,60 % 2,55 % 2,00 % 3,60 % 2,50 % 1,50 % 2,70 % 2,50% 1,00 % 2,70 % 3,60 % 3,60 % 2,50 % 0,00 % 2,50 % Konsernitilinpäätös Henki-Fennian konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta. Konserniin on yhdistelty Fennia Varainhoito Oy (omistusosuus 100 prosenttia) ja muut konserniin yhdistellyt neljätoista tytäryhtiötä (13 vuonna 2013) ovat kaikki kiinteistöyhtiöitä. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista on eliminoitu yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako sekä keskinäinen osakeomistus. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Käyttöomaisuuserille kohdistettu konserniaktiiva poistetaan kyseisen käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Kohdistamatta jäänyt konserniliikearvo on loppuun poistettu. 12
Konserniyhtiöt Henki-Fennian konsernitilinpäätökseen sisältyvät uusina tytäryhtiöinä Kiinteistö Oy Katinkulma Konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat tytäryhtiöt Fennia Varainhoito Oy Asunto Oy Jyväskylän Jontikka 2 Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Puistokatu 76 Kiinteistö Oy Espoon Niittyrinne 1 Kiinteistö Oy Itämerenkatu 5 Kiinteistö Oy Koivuhaanportti 1-5 Kiinteistö Oy Konalan Ristipellontie 25 Kiinteistö Oy Mikkelin Hallituskatu 1 Kiinteistö Oy Sellukatu 5 Kiinteistö Oy Teohypo Kiinteistö Oy Vaajakosken Varaslahdentie 6 Kiinteistö Oy Vasaramestari Kiinteistö Oy Vasaraperän Liikekeskus Munkinseudun Kiinteistö Oy 13
Emoyhtiön liitetiedot Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 1. Vakuutusmaksutulo 1 000 2014 2013 Ensivakuutus Kotimaasta 152 505 94 437 Jälleenvakuutus 39 26 Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta 152 544 94 462 Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista 5 10 Ensivakuutuksen vakuutusmaksutulo Henkivakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen henkivakuutus 92 862 34 658 Muu yksilöllinen henkivakuutus 7 016 6 655 Sijoitussidonnainen kapitalisaatiosopimus 7 915 10 029 Muu kapitalisaatiosopimus 3 169 1 413 Työntekijäin ryhmähenkivakuutus 6 365 5 831 Muu ryhmähenkivakuutus 7 314 7 014 124 641 65 600 Eläkevakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen eläkevakuutus 5 368 5 901 Muu yksilöllinen eläkevakuutus 7 576 8 714 Sijoitussidonnainen ryhmäeläkevakuutus 3 623 2 803 Muu ryhmäeläkevakuutus 11 297 11 419 27 864 28 837 152 505 94 437 Jatkuvat vakuutusmaksut 47 635 47 422 Kertamaksut 104 871 47 015 152 505 94 437 Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen 42 737 41 047 Vakuutusmaksut sijoitussidonnaisesta vakuutuksesta 109 768 53 390 152 505 94 437 14
2. Maksetut korvaukset 1 000 2014 2013 Ensivakuutus Henkivakuutus 43 142 49 680 Eläkevakuutus 34 356 34 533 77 498 84 214 Jälleenvakuutus -8 8 Maksetut korvaukset yhteensä 77 490 84 221 Josta: Takaisinostot 27 669 31 423 Säästösummien takaisinmaksut 7 415 9 765 Muut 42 414 43 025 77 498 84 214 Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus maksetuista korvauksista 34 621 36 108 Henkivakuutuksen lisäedut Hyvitysten ja alennusten vaikutus vakuutustekniseen tulokseen 1 096 970 Tulevien lisäetujen vastuun muutos tilikaudelta -1 043-7 334 Tilinpäätöksessä 31.12.2014 siirrettiin tuloksesta 14 000 000 euroa käytettäväksi yksilöllisten ja ryhmäeläkkeiden laskuperustekoron kustantamiseen. Lisäksi siirrettiin 2,5 prosentin laskuperustekorollisten säästövakuutusten lisäetujen vastuu korkotäydennysvastuuseen 619 847 euroa. Vuonna 2014 annetuista lisäeduista kustannnettin lisäetujenvastuusta 448 342 euroa. Yksilöllisen eläkevakuutuksen ja säästövakuutusten 4,5 prosentin laskuperustekorosta kustannettiin 2,0 prosentin osuus korkotäydennysvastuusta, 2 695 291 euroa ja sekä ryhmä- että yksilöllisten eläkevakuutusten ja säästövakuutusten 3,5 prosentin laskuperustekorosta kustannettiin lisäksi 1,0 prosentin osuus korkotäydennysvastuusta, 2 374 922 euroa. Henkivakuutusten lisäsummia maksettiin 396 804 euroa ja lisäsummia varten tehtyä varausta kasvatettiin 80 142 eurolla. Vuonna 2014 vakuutuksille hyvitetyt lisäedut, 1 544 301 euroa vastasivat tilikaudella voimassa olleita lisäetutavoitteita. Vuonna 2013 vakuutuksille hyvitetyt lisäedut, 1 484 641 euroa vastasivat tilikaudella voimassa olleita lisäetutavoitteita. Aiempina vuosina kartutettua lisäetujen vastuuta purettiin 514 798 euroa. Tilikaudella siirrettiin lisäksi tuloksesta 18 000 000 euroa korkotäydennysvastuuseen. 15
3. Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely 1 000 2014 2013 Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 584 823 Muilta yrityksiltä 162 143 746 966 Muut tuotot 9 788 11 578 10 534 12 544 Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot 8 604 9 692 Korkotuotot 6 536 7 368 Muut tuotot 2 341 1 774 17 481 18 835 Yhteensä 28 015 31 379 Arvonalentumisten palautukset 6 145 7 903 Myyntivoitot 27 301 43 642 Yhteensä 61 461 82 924 Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Saman konsernin yrityksille -3 249-4 241 Muille yrityksille -1 022-1 068-4 271-5 308 Kulut muista sijoituksista -2 549-2 263 Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut -8-11 Yhteensä -6 828-7 582 Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset -14 229-20 546 Myyntitappiot -9 078-9 255 Yhteensä -30 135-37 384 Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua 31 326 45 541 Sijoitusten arvonkorotus 35 838 41 820 Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu -2 231-769 33 608 41 051 Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa 64 933 86 592 16
4. Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuotosta 1 000 2014 2013 Sijoitustoiminnan tuotot 13 605 20 144 Sijoitustoiminnan kulut -5 884-4 529 Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua sekä arvonalennuksia ja niiden palautuksia 7 721 15 615 Sijoitusten arvonkorotus 35 838 41 820 Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu -2 231-769 Arvonalentumiset -7 797-7 760 Arvonalentumisten palautukset 1 343 4 777 Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa 34 875 53 683 17
5. Liikekuluerittelyt 1 000 2014 2013 Tuloslaskelman liikekulujen erittely Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutuksen palkkiot 1 191 870 Tulevan jälleenvakuutuksen palkkiot ja voitto-osuudet 3 2 Muut vakuutusten hankintamenot 3 440 3 243 Vakuutusten hankintamenot yhteensä 4 634 4 114 Vakuutusten hoitokulut 5 470 4 968 Hallintokulut 2 063 1 699 Menevän jälleenvakuutuksen palkkiot -219-176 Yhteensä 11 947 10 606 Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset 376 333 Liikekulut 11 947 10 606 Sijoitustoiminnan hoitokulut 1 302 1 412 Yhteensä 13 625 12 351 Toimintokohtaiset suunnitelmapoistot Maksetut korvaukset 31 26 Liikekulut 954 780 Sijoitustoiminnan hoitokulut 94 96 Yhteensä 1 080 902 Erittelyt henkilöstökuluista, henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 3 314 3 027 Eläkekulut 735 743 Muut henkilösivukulut 239 214 Yhteensä 4 289 3 984 Johdon palkat ja palkkiot Hallitus ja toimitusjohtaja 285 318 Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy TyELin mukaan. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Konttorihenkilöstö 31 31 Myyntihenkilöstö 19 19 50 50 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus 25 23 Veroneuvonta 29 21 Muut palkkiot 11 65 43 18