2012 Toimintakertomus ja tilinpäätös. Henki-Fennia

Transkriptio

1 2012 Toimintakertomus ja tilinpäätös Henki-Fennia

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 3 Hallituksen toimintakertomus 4 Tilinpäätös 6 Tuloslaskelma 6 Tase 7 Emoyhtiön rahoituslaskelma 9 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 10 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedostot 14 Tilinpäätöksen tunnusluvut 26 Tunnuslukujen laskentakaavat 30 Riskit sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinta 31 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä 39 Tilintarkastuskertomus 40 Fennian hallinto 41 2

3 Vaikeita valintoja Tee nyt hullu viisaasti on Päijät-Hämeessä kuulemani sananlasku tilanteeseen, jossa selkeää valintaa ei ole heti nähtävissä. Vuoden 2012 aikana tämän totuuden eteen jouduttiin usein, erityisesti talouspolitiikassa. Sen eteen joutui usein myös yhtiötä johdettaessa: sijoitusmarkkinan heilahtelut, talouden vaipuminen taantumaan ja kustannusten nousu erityisesti IT-palveluissa vaikeuttivat fiksua tekemistä. Lisäksi henkivakuutusyhtiöiden mahdollisuuksia heikentävien ja kustannuksia kasvattavien säädösten lisääntyminen sekä niiden lyhyet siirtymäajat toivat johtamiseen haasteita. Loppujen lopuksi Henki-Fennian vuosi meni numeroiden valossa erinomaisesti - niin kuin hallituksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä voi päätellä. Yhtiöstä ja sen hallinnosta löytyi kyvykkyyttä oikeiden ratkaisujen tekemiseen. Esitän kiitokseni vaikeidenkin tilanteiden läpi, hyvällä hengellä kulkeneille henkifennialaisille. Kiitokset viime vuodesta myös kaikille ammattitaitoisille yhteistyökumppaneille, niin Fennia-ryhmässä kuin myös sen ulkopuolella. Olemme tyytyväisiä, mutta emme tyydy tähän. Yli vuosikymmenen verolaissa olleen virheen korjauksessa olisi edettävä. Toivottavasti voisimme jatkossa tuottaa asiakkaillemme sellaisia palveluita, joissa vakuutusinnovaation avulla asunto- tai rahoitusomaisuutta voitaisiin käyttää kuukausieläkkeeseen jopa loppuelämän ajaksi. Ja niin, että verotuksessa tällaista eläkettä ei verotettaisi kokonaan kuten nyt, vaan vain pääomalle tulleen tuoton osalta näin Suomessa muutoinkin verotetaan säästöjä. Vaikka julkisuudessa toisin luullaan, henkivakuutusyhtiön kannalta elinikäiset eläkkeet eivät ole yksiselitteisen helppo asia. Kuitenkaan mikään muukaan taho ei yhteiskunnassa pysty eliniän arvaamattomuuden riskiä kantamaan yhtä kustannustehokkaasti. Eliniän pituuden riskintasaajina henkivakuutusyhtiöt toimisivat myös taloudellisen kasvun katalysaattoreina ja tällaista riskinottoa yhteiskunnan kannattaisi jopa tukea. En kuitenkaan edes toivo maksuun liittyviä veroinsentiivejä, koska niihin sisältyy todennäköisesti liian suuri poliittinen ja hallinnollinen riski niiden kantamiseen eivät rahkeet riitä. Henki-Fennia tarjoaa jatkossakin yrityksen, yrittäjän ja hänen perheen turvaksi kuoleman tai työkyvyn menettämisen aiheuttamien taloudellisten seurausten lieventämiseksi henkivakuutuksia. Rakennamme myös yhdessä yritysten kanssa pitkäjänteisiä vapaaehtoista eläketurvaa kasvattavia ratkaisuja sekä luomme tuottoisia ja selkeitä vaihtoehtoja varallisuuden kasvattamiseksi. Kiitos luottamuksestanne. Seppo Rinta toimitusjohtaja 3

4 Hallituksen toimintakertomus 2012 Hallituksen toimintakertomus Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian vuosi 2012 oli monin tavoin positiivinen ja yhtiön tulos oli hyvä. Yhtiön volyymin kasvu jatkui hyvien myyntitulosten ja kannan lisääntyneen maksutulon kautta. Yhtiön vakavaraisuusasema vahvistui entisestään ja on hyvällä tasolla. Henki-Fennian omistavat Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 60 prosentin ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia 40 prosentin osuuksin. Vakuutustoiminta Henki-Fennian maksutulo nousi 14 prosenttia uuteen ennätykseen, 90,5 miljoonaan euroon (79,5 milj. euroa). Myös alan maksutulo kasvoi Finanssialan ennakkotietojen mukaan ja Henki-Fennian markkina-asema pysyi näin ennallaan. Yhtiön maksutulosta henkivakuutuksia oli 61,6 miljoonaa euroa (49,0 milj. euroa) ja eläkevakuutuksia 28,9 miljoonaa euroa (30,5 milj. euroa). Sijoitussidonnaisten vakuutusten maksutulo oli 45,1 miljoonaa euroa (37,8 milj. euroa) ja niiden osuus yhtiön maksutulosta oli 50 prosenttia (48 %). Maksutulo jatkuvamaksuisista vakuutuksista oli 47,9 miljoonaa euroa (47,4 milj. euroa) ja sen osuus kokonaismaksutulosta oli 53 prosenttia (60 %). Maksetut korvaukset kasvoivat 63,6 miljoonaan euroon (61,8 milj. euroa), josta takaisinostojen osuus oli 15,4 miljoonaa euroa (15,1 milj. euroa). Säästösummien takaisinmaksut olivat 8,3 miljoonaa euroa (4,8 milj. euroa). Eläkkeitä maksettiin 31,0 miljoonaa euroa (29,8 milj. euroa) ja kuolemantapaus- ja työkyvyttömyys summia 4,3 miljoonaa euroa (8,6 milj. euroa). Liikekulut kasvoivat 10,8 miljoonaan euroon (10,0 milj. euroa). Liikekulujen nousutahti pystyttiin taittamaan, vaikka kehityshankkeiden määrä ja laajuus edelleen kasvoivat. Kulujen nousu johtuu kuitenkin pääosin tietojärjestelmien ylläpitokulujen sekä poistojen kasvusta. Liikekustannussuhde oli 119,9 prosenttia (116,0 %). Sijoitussidonnaisen vakuutuksen sijoituskohteina olevien rahastojen palkkiotuotot huomioon ottaen yhtiön liikekulusuhde olisi 108,7 prosenttia (104,7 %). Yhtiön tulokseen sidottujen vakuutussäästöjen kokonaistuottotaso vaihteli vuonna ,8-4,5 prosentin välillä riippuen vakuutuslajista ja vuosineljänneksestä. Myönnetyt asiakashyvitykset olivat 1,7 miljoonaa euroa, joista 0,2 miljoonaa euroa rahoitettiin aikaisemmin muodostunutta lisäetujen vastuuta käyttämällä. Vastuuvelkaan tehtiin korkotäydennystä 13,0 miljoonaa euroa (3,0 milj. euroa). Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnassa tehtiin erinomainen tulos. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 9,3 prosenttia (1,1 %) ja tuotot käyvin arvoin olivat 57,8 miljoonaa euroa (6,8 milj. euroa). Yhtiön tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 62,3 miljoonaa euroa (-27,2 milj. e), josta sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus oli 28,7 miljoonaa euroa (- 45,6 milj. euroa). Sijoitusomaisuus käyvin arvoin (sisältää kertyneet korot) oli vuoden lopussa 679 miljoonaa euroa (633 milj. euroa). Joukkolainojen ja pitkän koron rahastosijoitusten osuus sijoituskannasta oli 48 prosenttia sekä rahamarkkinasijoitusten ja talletusten osuus 10 prosenttia. Osakkeiden, osakerahastosijoitusten ja pääomarahastojen osuus oli 21 prosenttia, kiinteistösijoitusten osuus 20 prosenttia sekä lainasaamisia ja muita sijoituksia 1 prosentin osuus. Lisäksi sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevia varoja oli 325 miljoonaa euroa (272 milj. euroa). Tulos ja vakavaraisuus Yhtiön liikevoitto oli 11,7 miljoonaa euroa (2,9 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 11,8 miljoonaa euroa (1,7 milj. euroa). Yhtiön toimintapääoma nousi 130,0 miljoonaan euroon (98,3 milj. euroa) ja vakavaraisuuspääoma 137,2 miljoonaan euroon (104,6 milj. euroa). Vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuus on hyvällä tasolla, vakavaraisuusaste nousi 21,8 prosenttiin (17,4 %). Yritysjohto ja henkilöstö Kertomusvuonna Henki-Fennian hallitukseen kuuluivat jäseninä kauppaneuvos Eero Lehti (puheenjohtaja), filosofian tohtori Matti Ruohonen (varapuheenjohtaja), varatoimitusjohtaja Matti Carpén, johtaja Eeva Grannenfelt, toimitusjohtaja Antti Kuljukka ja hallituksen puheenjohtaja Antti Vaahto sekä varajäseninä varatoimitusjohtaja Eero Eriksson ja toimitusjohtaja Olavi Nieminen. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Seppo Rinta. Hallitus piti kertomusvuoden aikana yhteensä 11 kokousta. Varsinaisten jäsenten läsnäoloprosentti oli 92 prosenttia ja varajäsenten 100 prosenttia. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 48 henkilöä (47).

5 Hallituksen toimintakertomus 2012 Vakuutusyhtiö HENKI-Fennia Sijoituskanta milj. euroa (633 milj. euroa) Muut rahoitusmarkkinavälineet 10,1% (12,0%) * 1,2% (1,3%) Muut sijoitukset 0,8% (0,6%) * -4,2% (-3,4%) Kiinteistösijoitukset 19,5% (17,2%) * 5,5% ( 8,7%) Joukkovelkakirjalainat 48,4% (50,5%) * 11,8% (3,4%) Sijoitustoiminnan tuottoprosentti 9,3 % (1,1%) *Tuottoprosentti sijoituslajeittain Osakkeet ja osuudet 21,2% (19,7%) * 13,1% (-8,3%) Konsernirakenne Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Fennia Varainhoito Oy, jonka yhtiö omistaa 100-prosenttisesti. Lisäksi Henki-Fennian konserniin kuului tilikauden päättyessä kuusitoista yhtiön täysin omistamaa kiinteistöyhtiötä. Henki-Fennian riskienhallinnan perustana toimii Fennian konserniyhtiöiden hallituksissa vahvistetut riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet. Riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli perustuu ns. kolmen puolustuslinjan malliin, jota on tarkemmin kuvattu riskienhallintaa koskevassa liitetiedossa. Riskien- ja vakavaraisuudenhallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten on perustettu konsernin vakuutusyhtiöiden riskienhallintakomitea. Sijoitustoiminta perustuu yhtiön hallituksen hyväksymään sijoitussuunnitelmaan, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määrättäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Varainhoito Näkymät alkaneella tilikaudella Fennia Varainhoidon ensimmäinen täysi toimintavuosi onnistui salkunhoidon osalta hyvin. Yhtiön mallisalkkujen tuottotasot olivat 5,4-17,1 prosentin välillä. Yhtiön toiminnan tulos oli 0,8 miljoonaa euroa tappiollinen johtuen myynnin arvioitua hitaammasta kasvusta. Emoyhtiö vahvisti yhtiön pääomia tilikaudella 0,5 miljoonalla eurolla. Panostukset varainhoitoliiketoiminnan laajentamiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi Fennian konsernin palveluita jatkuvat myös alkaneella tilikaudella. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta Alkanut vuosi on lähtökohdiltaan edelleen sumea. Erityisesti reaalitalouden kääntymisestä pois taantumasta ei ole takeita ja se tekee Henki-Fennian kasvutavoitteen toteuttamisen haasteelliseksi. Perusvakuuttamisen tarpeita meneillään oleva suhdannevaihe kuitenkin jopa korostaa. Edelleenkin Henki-Fennian menestys pohjautuu aktiiviseen palveluiden tarjoamiseen. Sijoitustoiminnan näkymät ovat vähintäänkin mielenkiintoiset. Kuluva vuosi tarjoaa viime vuoden tavoin mahdollisuuden oikein ajoitetuilla allokaatiomuutoksilla kohtuulliseen sijoitustoiminnan tuottoon. Mikäli reaalitalous kääntyy nousuun, on osakkeilla edellytykset nousta. Talouden vahvistuessa myös korot lähtevät mahdollisesti nousuun. Osakkeiden nousu voi osittain kompensoida korkojen noususta aiheutuvan negatiivisen vaikutuksen tuottoihin. Mikäli talous kriisiytyy tai inflaatio-odotus nousee jyrkästi, korot nousevat niin jyrkästi että korkojen nousun negatiivista vaikutusta tuottohin ei voida kompensoida muilla omaisuuslajeilla. Tällöin tuloksesta tulee tappiollinen. 5

6 Tuloslaskelma Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot , 4 Sijoitusten arvonkorotus , 4 Korvauskulut Maksetut korvaukset Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut , 4 Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu , 4 Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Sijoituspalvelutoiminnan tuotot Muut Muut kulut Sijoituspalvelutoiminnan kulut Muut Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot Voitto varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tilikauden voitto

7 Tase Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Tytäryhtiöosakkeet Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset Sijoitukset yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset

8 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Hallituksen käyttövarat Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka Velat Jälleenvakuutustoiminnasta Laskennalliset verovelat Muut velat Siirtovelat

9 Emoyhtiön rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Voitto varsinaisesta toiminnasta ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Suunnitelman mukaiset poistot Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten vähennys/lisäys Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

10 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu kirjanpito-, osakeyhtiö- ja vakuutusyhtiölakien sekä vakuutusyhtiöitä valvovien viranomaisten päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo 10 Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Sijoitusomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Käyttöomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, jos arvonalentumista pidetään pysyvänä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä. Niiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei ole kirjattu. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvät arvonalentumiset kirjataan tulokseen. Lainasaamiset ja talletukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti sijoitusten arvoon siltä osin kuin käypä arvo ylittää kirjanpitoarvon. Johdannaissopimuksia käytetään ensisijaisesti sijoitussalkkujen suojaukseen. Kirjanpidollisesti johdannaisia kuitenkin käsitellään ei-suojaavina. Tilikauden aikana sopimusten sulkemisesta ja raukeamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi tai kuluksi. Ei-suojaavasti käsitellyn johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Realisoitumattomia tuottoja ei kirjata. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu huoneistojen perusparannusmenot sekä atk-järjestelmien suunnittelumenot. Ne ja kalusto esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan hankintamenosta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan tasapoistoin. Arvioidut poistoajat ovat keskimäärin seuraavat: Atk-ohjelmat 5-7 vuotta Atk-järjestelmien suunnittelumenot 5-7 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5-10 vuotta Toimisto-, liike- ja teollisuusrakennukset vuotta Rakennusten ainesosat vuotta Kuljetusvälineet ja atk-laitteet 3-5 vuotta Konttorikoneet ja -kalusto 7 vuotta Sijoitusten arvonkorotukset Sijoitusomaisuusluonteisten sijoitusten ja sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten arvonkorotukset ja niiden oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoitusten käypä arvo Kiinteistöjen käyvät arvot määritetään vuosittain kiinteistökohtaisesti yhtiön omien asiantuntijoiden laskelmien pohjalta. Tilinpäätöksessä on käytetty varovaista arvostusta. Ulkopuolisia arvioita kiinteistöjen käyvistä arvoista on teetetty tilanteissa, joissa on ollut tarvetta varmistaa varovaisen arvostuksen oikea taso. Arviot on tällöin laatinut valtakunnallinen, muun toimintansa ohella kiinteistöjen arvioimiseen erikoistunut yhtiö.

11 Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat, käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä saatavilla olevaa jatkuvan kaupankäynnin kurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Noteeraamattomien arvopapereiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin pohjautuvaa arvoa. Pääomasijoitusrahastojen käypänä arvona on käytetty hankintamenoa tai hallinnointiyhtiön ilmoittamaa arvioita rahaston käyvästä arvosta. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Toimintapääomasta vähennetään ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdollinen enimmäistappio. Saamisten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Henkilökunnan eläkejärjestelyt Henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksilla Keskinäisessä vakuutusyhtiö Eläke-Fenniassa. Eläkevakuutusmaksut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Yhtiön koko henkilöstö kuuluu lisäksi maksuperusteiseen lisäeläkevakuutukseen, joka on otettu Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fenniasta. Vahinkovakuutuksen Tilinpäätössiirtojen korvausvastuu kertymä ja laskennallisen veron käsittely Lainsäädännön perusteella on mahdollista kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja ja vapaaehtoisia varauksia. Konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä tilinpäätössiirtojen kertymästä, rahastoiduista arvonkorotuksista ja sijoitusten arvostuseroista ei vähennetä laskennallista verovelkaa. Tuloutetut arvonkorotukset ovat veronalaista tuloa. Kirjanpidon ja verotuksen jaksotuseroista aiheutuvia laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä. Vastaavia laskennallisia verovelkoja ei konserniyhtiöillä ole. Konsernitilinpäätöksessä on kirjattu yhdistelytoimenpiteistä aiheutuvat verovelat. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan. Käytetty verokanta on 24,5 prosenttia (24,5 %). Vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa noudatetaan sekä vakuutusyhtiölain että sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Sijoituksien arvonkehitykseen sidottuihin vakuutuksiin (sijoitussidonnaiset vakuutukset) ei liity laskuperustekorkoa. Muiden vakuutusten osalta vastuuvelka lasketaan vakuutuskohtaisesti ja käytettävä laskuperustekorko vaihtelee seuraavasti: Yksilöllisessä henki- ja eläkevakuutuksessa ml. kapitalisaatiosopimukset käytettävä laskuperustekorko on ennen alkaneiden sopimusten osalta 4,5 prosenttia ja jälkeen alkaneiden osalta 3,5 prosenttia ja jälkeen alkaneiden osalta 2,5 prosenttia. Eläkevakuutuksissa laskuperustekorko on jälkeen alkaneiden sopimusten osalta 1 prosentti. Henkivakuutuksessa ml. kapitalisaatiosopimukset laskuperustekorko on jälkeen alkaneiden sopimusten osalta 1,5 prosenttia. Osassa kapitalisaatiosopimuksia laskuperustekorko on 2 prosenttia. Vapaamuotoisen ryhmäeläkevakuutuksen osalta laskuperustekorko on 3,5 prosenttia. Ennen kertyneen vastuuvelan osalta laskuperustekorkomuutoksen (4,25 %:sta 3,5 %:iin) vaikutus on aktivoitu vastuuvelkaan ja poistetaan tasaisesti 15 vuoden aikana jälkeen alkaneiden ryhmäeläkevakuutusten laskuperustekorko on 2 prosenttia. Eläke- ja säästövakuutusten 4,5 ja 3,5 prosentin korkovaatimuksen täyttämiseksi vastuuvelkaa on täydennetty sekä tilivuonna että aiemmissa tilinpäätöksissä. Korkotäydennysvastuu on noin 34,1 miljoonaa euroa. 11

12 12 Korkotäydennysvastuuta purkamalla vuotuinen laskuperustetuottovaatimus tälle kannalle on lähivuosina 2,8 prosenttia. Vakuutusmaksuvastuusta on vähennetty ennen alkaneiden yksilöllisten eläkevakuutusten osalta aktivoitu hankintameno. Tämän ns. zillmeroinnin kuoletusaika määräytyy vakuutuskohtaisesti ja on enintään 5 vuotta. Zillmerointi on määrätty siten, että vakuutuksien vastaiset kuormitukset riittävät kuoletusten tekemiseen tulevaisuudessa. Kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaan henkivakuutusyhtiön on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottamien ylijäämien mukaan jaettaviin lisäetuihin. Tämä periaate edellyttää, että kohtuullinen osa näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä tulee palauttaa lisäetuina kyseisille vakuutuksille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät tätä estä. Henki-Fennian tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän koron mukainen bruttotuotto. Lisäetujen jakamisessa otetaan huomioon vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Vakuutuksen kokonaiskorolla tarkoitetaan vakuutussopimusten laskuperustekorkoa ja kyseiselle sopimukselle hyvitettävää lisäkorkoa. Vakuutukselle hyvitettävän lisäkoron määrässä otetaan huomioon sopimuksen laskuperustekoron taso. Kun yhtiön saama sijoitusten nettotuotto on matala, alennetaan lisäetujen tasoa. Alemman laskuperustekoron omaavien vakuutusten kokonaiskorko voi jäädä silloin alle korkeimman laskuperustekoron. Kun sijoitusten nettotuotto on korkea, alemman laskuperustekoron vakuutukset voivat saada suurempaa kokonaiskorkoa kuin korkeamman laskuperustekoron vakuutukset. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiö pyrkii kilpailukykyisiin lisäetuihin suhteessa muihin vakuutusyhtiöihin ja muihin vähäriskisiin sijoitusmuotoihin. Lisäetujen tasoa rajoittavat omistajien asettamat pääoman tuottovaatimukset sekä yhtiön vakavaraisuustavoite. Vakavaraisuustavoite asetetaan sellaiseksi, että kaikki lainsäätäjän edellyttämät vakavaraisuusrajat ylittyvät ja että yhtiön on mahdollista ottaa riskiä sijoitustoiminnassa siinä määrin kuin sijoitussuunnitelma edellyttää vuosittain määritellyn tuottotavoitteen saavuttamiseksi. Henki-Fennian hallitus vahvistaa lisäkoron määrän neljännesvuosittain etukäteen. Tulevien lisäetujen määrää voidaan kuitenkin muuttaa myös kesken vuosineljänneksen, mikäli vakavaraisuus tai yleinen markkinatilanne sitä edellyttävät. Riskihenkivakuutuksissa kohtuusperiaatetta sovelletaan kuolemantapausturvien osalta nimetyille vakuutusryhmille korotettujen korvaussummien muodossa. Lisäetutavoitteet eivät ole sitovia, eivätkä ne ole osa yhtiön ja vakuutuksenottajan välistä vakuutussopimusta. Lisäetutavoitteet ovat voimassa toistaiseksi, ja yhtiö pidättää itsellään oikeuden lisäetutavoitteiden muuttamiseen. Kohtuusperiaatteen toteutuminen vuonna 2012 Henki-Fennian antamat lisäedut vuonna 2012 vastaavat yhtiön kohtuusperiaatteessaan asettamia tavoitteita. Vakuutuksille annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiön saama sijoitustuotto oli hyvä vuonna Matalasta korkotasosta ja tulevista Solvenssi II -vakavaraisuusvaatimuksista johtuen sijoitustoiminnan tuloksesta siirrettiin tilinpäätöksessä 13 miljoonaa euroa korkotäydennysvastuuseen käytettäväksi tulevina vuosina yhtiön korkolupausten kustantamiseen. Tulevien lisäetujen vastuuta ei tilinpäätöksessä kartutettu. Osa vuoden 2012 lisäeduista kustannettiin aikaisempina vuosina varatusta lisäetujen vastuusta. Korkotäydennysvastuuta purettiin suunnitelman mukaisesti. Riskitön korko on pysynyt alhaalla sekä lyhyiden korkojen että pitkien valtion lainojen osalta vuodesta 2009 alkaen. Henki-Fennian hyvittämä kokonaiskorko on ylittänyt selvästi vastaavan sijoitusajan riskittömän koron vuosina Lisäetujen jakamisessa on otettu huomioon vakuutuksen

13 kesto ja takaisinosto-oikeus. Tästä johtuen eläkevakuutuksille hyvitettävä kokonaiskorko on ollut hieman korkeampi kuin säästövakuutuksille hyvitettävä korko. Alla on taulukko Henki-Fennian hyvittämistä kokonaiskoroista vuonna 2012: Korkotuottoisten vakuutusten vuotuiset kokonaiskorot 2012 Lasku- Yksilöllinen Yksilöllinen Ryhmä- Kapitaliperuste- säästö- eläke- eläke- saatiokorko vakuutus vakuutus vakuutus sopimus 4,50 % 4,50 % 4,50 % 3,50 % 3,50 % 3,55 % 3,55 % 3,50 % 2,50 % 3,10 % 3,50 % 2,90 % 2,00 % 3,50 % 2,90 % 1,50 % (1.3.alk.) 3,08 % (1.3. alk.) 2,88 % 1,00 % (9.10. alk.) 3,40 % 2,90 % Konsernitilinpäätös Henki-Fennian konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta. Konserniin on yhdistelty Fennia Varainhoito Oy (omistusosuus 100 prosenttia) ja muut konserniin yhdistellyt kuusitoista tytäryhtiötä (13 vuonna 2011) ovat kaikki kiinteistöyhtiöitä. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista on eliminoitu yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako sekä keskinäinen osakeomistus. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Käyttöomaisuuserille kohdistettu konserniaktiiva poistetaan kyseisen käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Kohdistamatta jäänyt konserniliikearvo on loppuun poistettu. Konserniyhtiöt Henki-Fennian konsernitilinpäätökseen sisältyvät uusina tytäryhtiöinä Kiinteistö Oy Uudenmaankatu 24 Kiinteistö Oy Biolinja 27 Kiinteistö Oy Espoon Portti 1-5 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat tytäryhtiöt Fennia Varainhoito Oy Kiinteistö Oy Kalevankatu 9 Kiinteistö Oy Teohypo Kiinteistö Oy Espoon Niittyrinne 1 Kiinteistö Oy Kaakkurin Liikekeskus Kiinteistö Oy Vaajakosken Varaslahdentie 6 Kiinteistö Oy Sellukatu 5 Kiinteistö Oy Vasaraperän Liikekeskus Kiinteistö Oy Koivuhaanportti 1-5 Kiinteistö Oy Mikkelin Hallituskatu 1 Kiinteistö Oy Vasaramestari Kiinteistö Oy Konalan Ristipellontie 25 Asunto Oy Jyväskylän Jontikka 2 Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Puistokatu 76 13

14 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot VAKUUTUSMAKSUTULO Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista Ensivakuutuksen vakuutusmaksutulo Henkivakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen henkivakuutus Muu yksilöllinen henkivakuutus Sijoitussidonnainen kapitalisaatiosopimus Muu kapitalisaatiosopimus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Muu ryhmähenkivakuutus Eläkevakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen eläkevakuutus Muu yksilöllinen eläkevakuutus Sijoitussidonnainen ryhmäeläkevakuutus Muu ryhmäeläkevakuutus Jatkuvat vakuutusmaksut Kertamaksut Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen Vakuutusmaksut sijoitussidonnaisesta vakuutuksesta

15 Maksetut korvaukset Ensivakuutus Henkivakuutus Eläkevakuutus Jälleenvakuutus 8 - Maksetut korvaukset yhteensä Josta: Takaisinostot Säästösummien takaisinmaksut Muut Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus maksetuista korvauksista Henkivakuutuksen lisäedut Hyvitysten ja alennusten vaikutus vakuutustekniseen tulokseen Tulevien lisäetujen vastuun muutos tilikaudelta Tilinpäätöksessä siirrettiin tuloksesta euroa käytettäväksi yksilöllisten ja ryhmäeläkkeiden laskuperustekoron kustantamiseen. Vuonna 2012 annetuista lisäeduista kustannettiin lisäetujenvastuusta euroa. Yksilöllisen eläkevakuutuksen ja säästövakuutusten 4,5 prosentin laskuperustekorosta kustannettiin 1,3 prosentin osuus korkotäydennysvastuusta, euroa ja sekä ryhmä- että yksilöllisen eläkevakuutuksen ja säästövakuutusten 3,5 prosentin laskuperustekorosta kustannettiin lisäksi 0,3 prosentin osuus korkotäydennysvastuusta, euroa. Vuonna 2012 vakuutuksille hyvitetyt lisäedut, euroa vastasivat tilikaudella voimassa olleita lisäetutavotteita. Vuonna 2011 vakuutuksille hyvitetyt lisäedut euroa vastasivat tilikaudella voimassa olleita lisäetutavoitteita. Aiempina vuosina kartutettua lisäetujen vastuuta purettiin euroa. Tilikaudella siirrettiin lisäksi tuloksesta euroa korkotäydennysvastuuseen. 15

16 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta yrityksiltä Muut tuotot Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Muut tuotot Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Yhteensä Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Saman konsernin yrityksille Muille yrityksille Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Myyntitappiot Yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa

17 Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuotosta Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitustoiminnan kulut Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua sekä arvonalennuksia ja niiden palautuksia Sijoitusten arvonkorotus Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu Arvonalentumiset Arvonalentumisten palautukset Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa

18 Liikekuluerittelyt Tuloslaskelman liikekulujen erittely Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutuksen palkkiot Tulevan jälleenvakuutuksen palkkiot ja voitto-osuudet 2 - Muut vakuutusten hankintamenot Vakuutusten hankintamenot yhteensä Vakuutusten hoitokulut Hallintokulut Menevän jälleenvakuutuksen palkkiot Yhteensä Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset Liikekulut Sijoitustoiminnan hoitokulut Yhteensä Toimintokohtaiset suunnitelmapoistot Maksetut korvaukset Liikekulut Sijoitustoiminnan hoitokulut Yhteensä Erittelyt henkilöstökuluista, henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallitus ja toimitusjohtaja Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy TyELin mukaan. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Konttorihenkilöstö Myyntihenkilöstö tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus Veroneuvonta Muut palkkiot

19 Sijoitukset Sijoitukset Jäljellä oleva Kirjanpito- Käypä Jäljellä oleva Kirjanpito- Käypä hankintameno arvo arvo hankintameno arvo arvo 6. Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Kiinteistösijoitukset Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä Muut kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksiin Osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi jaksotettua nimellis arvon ja hankintahinnan erotusta Arvostusero (käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotus)

20 1 000 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 7. Kiinteistösijoitusten muutokset Hankintameno Lisäykset Hankintameno Arvonalentumiset Arvonalentumisten palautukset 128 Lisäykset Arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteyteysyrityksissä Hankintameno Lisäykset 500 Hankintameno Kirjanpitoarvo Saamiset Muut saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Alkuperäinen Käypä arvo Alkuperäinen Käypä arvo hankintameno hankintameno Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Rahat ja pankkisaamiset Yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelkaa vastaavat sijoitukset Rahat ja pankkisaamiset ym. saamiset sisältävät tilinpäätöshetkellä voimassa olevien maksettujen vakuutusten nettomaksuja, joita ei vielä ole sijoitettu