KUNTAINFO Helsinki / 2012

Samankaltaiset tiedostot
Toimeentulotuki lukien

Helsinki / 2012

Toimeentulotuki lukien

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med

SOSIAALI-JA j912. d01y a s i a ( o V. Helsinki / 2012

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

Dnro 3797/4/09. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Tapio Räty

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta perjantai / HE 123/2017 vp

Perustuslakivaliokunta keskiviikko / HE 123/2017 vp

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

HE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi

Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. ( /191)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Työllisyydenhoidon yhdyspinnat. Työvaliokunta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Uudet perusosan määrät alkaen. Toimeentulotuki

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp

TOIMEENTULOTUKIOPAS Tietoa toimeentulotuesta

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

Laki toimeentulotuesta /1412

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Toimeentulotuen tarkoitus

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

HE 69/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta. lön perusosa korotettuna kymmenellä prosentilla.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta /2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

EDUSKUNNAN VASTAUS 177/2000 vp. Hallituksen esitys laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 50/2008 vp. Hallituksen esitys laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen alkaen.

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97)

HE 138/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta

Mitä TYPissä tapahtuu?

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o Laki. N:o 1401

3) toimeentulotuella toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettua taloudellista tukea;

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 133/2005 vp. indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirrettäisiin asetuksesta. 1.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta /189

Mikä muuttuu vuonna 2017?

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS AJALLE (kk)

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A PELKOSENNIEMI

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

HE 117/2012 vp. kehitykseen sidottuihin perusturvaetuuksiin.

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelain

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

Työttömyysturvan muutokset. Jenni Korkeaoja , Tampere

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

HE 125/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Helsinki /2016

Omaishoitajien valmennus. Toimeentulotuki Marja Salminen Johtava sosiaalityöntekijä Pohjoisen aikuissosiaalityö Etuuskäsittely

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta

LUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet

Perusturvakeskus Liuhtarintie Lapua Hakemus saapunut..20

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä Äitiysavustuksen määrä euroa

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS TURKISTUOTTAJILLE JÄRJESTETTÄVIEN LOMITUSPALVELUJEN ENIMMÄISMÄÄRISTÄ VUONNA 2019

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

Työttömyysturvaan valmisteilla olevat muutokset. TVY ry syysseminaari Tiina Korhonen

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

Transkriptio:

TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 26.11.2012 7 / 2012 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2013 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuesta annetun lain 9 a :n mukaan toimeentulotuen perusosan määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen. Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2013 on vahvistettu 1609. Lisäksi kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehdään vuoden 2013 alusta ylimääräinen, niin kutsuttu osittain aikaistettu 0,7 prosentin suuruinen indeksikorotus. Ylimääräisen indeksikorotuksen tavoitteena on tasata arvonlisäverokannan nousun vaikutusta elinkustannuksiin. Aikaistettu korotus on voimassa vuoden 2013 ajan. Ylimääräisestä indeksikorotuksesta on säädetty lailla eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien osittain aikaistetusta indeksikorotuksesta vuonna 2013. (Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 30.11.2012.) Vuonna 2013 sovellettava indeksiluku on 1620. Tammikuun 2013 alusta toimeentulotuen perusosien määrät nousevat indeksikorotuksen verran. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Kansaneläkeindeksi lasketaan vuosittain heinä-, elo- ja syyskuun keskimääräisen hintatason perusteella. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja toimeentulotuen perusosien euromääriä. Yksin asuvan henkilön perusosan määrä on 477,26 euroa kuukaudessa 1.1.2013 lähtien. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 524,99 euroa. Perusosien määrät eri perheenjäsenten osalta on esitetty oheisessa liitteessä 1. Sosiaali- ja terveysministeriön käyttämät perusosien laskentaperiaatteet esitetään liitteessä 3. 2. Perusosan alentaminen Toimeentulotukilain 10 :ssä on säädetty seuraukset siitä, että henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai muista pykälässä säädetyistä toimenpiteistä, Puhelin 0295 16001 Telekopio (09) 6980 709 e-mail: kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi

TERVEYSMINISTERIÖ 2(7) ja tämä on aiheuttanut toimeentulotuen tarpeen. Ote toimeentulotukilaista on liitteenä 2. Lain 2 a :ssä säädetään velvollisuudesta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin lain 10 :ssä säädetään. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa lain 10 :n mukaisesti, mutta seurauksena ei voi olla ettei tukea myönnetä lainkaan. Alentaminen koskee ainoastaan kyseisen henkilön perusosaa, ei muita tuen piirissä olevia eikä toimeentulotuen muita osia. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia ja yhteensä enintään 40 prosenttia toimeentulotukilain 2 a :n ja 10 :n tarkoittaman henkilön kohdalla. Alentamisen ehdoista säädetään lain 10 :n kolmannen momentin kohdissa 1 ja 2. Alentamista ei siten voida tehdä mekaanisesti, ja oheisen taulukon euromäärät ovat asiakkaalle suoritettavan perusosan ehdottomia vähimmäismääriä. Mainitun 10 :n neljännen momentin mukaan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentamisen kestoa ei siten määritellä toimeentulotuen hakuajankohdasta tai tuen myöntämispäivämäärästä käsin. Perusosan alentamiselle asetettuja ehtoja ja mm asiakkaalle laadittavaa suunnitelmaa käsitellään sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille (STM Julkaisuja 2007:11) luvuissa 6.4.8 ja 6.4.9. Opas on luettavissa ministeriön verkkosivustolta. Perusosan alentamista on käsitelty sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfossa 7a/2011 (29.11.2011). Sosiaalija terveysministeriön Kuntainfo 8a/2010 käsittelee perusosan alentamista sellaisen täysi-ikäisen alle 25-vuotiaan henkilön kohdalla, joka on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen. Kuntainfot ovat luettavissa ministeriön verkkosivustolta. Alennettujen toimeentulotuen perusosien vähimmäismäärät 1.1.2013 lukien Perusosan alentamista koskee toimeentulotukilain 10 (ks liite 2) Kansaneläkeindeksi ja ylimääräinen indeksikorotus 1620 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) - alennettu enintään 20 % - alennettu enintään 40 % Yksinhuoltaja - alennettu enintään 20 % - alennettu enintään 40 % Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin - alennettu enintään 20 % - alennettu enintään 40 % Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 381,81 286,36 419,99 314,99 324,54 243,40 12,73 9,55 14,00 10,50 10,82 8,11

TERVEYSMINISTERIÖ 3(7) 18 vuotta täyttänyt henkilö - alennettu enintään 20 % - alennettu enintään 40 % 278,72 209,04 9,29 6,97 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukauden euromäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotuki-lain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki, 9 )

TERVEYSMINISTERIÖ 4(7) Lisätietoja Ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, p. 0295 1603 305 ja Asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen, p. 0295 1603 302 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@stm.fi Huom! Puhelinnumeromme muuttuivat 29.5.2012. Uusi vaihde: 0295 16001 Sosiaali- ja terveydenhuollon uutiskirje: STM:n uutiskirje kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille sisältää ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista. Uutiskirje on tilattavissa STM:n verkkosivustoilta www.stm.fi. Lähteitä: Toimeentulotuen verkkosivusto: www.stm.fi -> Toimeentulo -> Toimeentulotuki Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille (STM:n julkaisuja 2007:11): http://www.stm.fi/julkaisut/julkaisuja-sarja/nayta/_julkaisu/1057071#fi (Ruotsiksi: http://www.stm.fi/julkaisut/julkaisuja-sarja/nayta/_julkaisu/1057071#sv) Toimeentulotuki STM:n sivustolla: http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki (Ruotsiksi: http://www.stm.fi/sv/utkomstskydd/utkomststod) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet (STM oppaita 2001:11): http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/opas01_11/lakipaketti.pdf (Ruotsiksi: Klientens ställning och rättigheter inom socialvården (SHM handböcker 2003:3) http://pre20031103.stm.fi/svenska/pao/publikat/klienthandbok/klienthandbok.pdf) Muualla verkossa: Toimeentulotukilakiin ja sen oikeuskäytäntöön voi tutustua verkossa esimerkiksi Edilex- palvelun (www.edilex.fi) tai Finlex-palvelun kautta (www.finlex.fi) Laki toimeentulotuesta (1412/1997) (Finlex:) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412 (Ruotsiksi: http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/1997/19971412) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) (Finlex:) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812 (Ruotsiksi: http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/2000/20000812) Toimeentulotuen tilastot: www.thl.fi -> Tilastot -> Tilastot aiheittain sekä Tilastotietokannat (Ruotsiksi: www.thl.fi/sv -> Statistik -> Statistik efter ämne och Statistikdatabaser) Toimeentulotuki kunnittain: www.thl.fi/hyvinvointikompassi (Ruotsiksi: http://hyvinvointikompassi.thl.fi/sv/web/hyvinvointikompassi/) LIITTEET: Liite 1: Perusosien määrät 1.1.2013 lähtien

TERVEYSMINISTERIÖ 5(7) Liite 2: Toimeentulotukilaki 10 Liite 3: Perusosien laskentaperiaatteet

TERVEYSMINISTERIÖ 6(7) TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2013 LÄHTIEN Liite 1 Kansaneläkeindeksi ja ylimääräinen indeksikorotus 1620 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 477,26 15,91 Yksinhuoltaja 524,99 17,50 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot kumpikin 405,67 13,52 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 348,40 11,61 10-17-vuotias lapsi 10-17-vuotias 1. lapsi 334,08 11,14 10-17-vuotias 2. lapsi 310,22 10,34 10-17-vuotias 3. lapsi jne 286,36 9,55 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 300,67 10,02 Alle 10-vuotias 2. lapsi 276,81 9,23 Alle 10-vuotias 3. lapsi jne 252,95 8,43 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 ), toimeentu-lotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotuki-lain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 ) Esimerkki toimeentulotuen perusosan laskemisesta perheelle Lapsiperhe 5 lasta (lapset 14, 12, 10, 7 ja 5 vuotta) Toimeentulotuessa huomioon otettavat menot Perusosat 1 aik. 405,67 e 1 aik. 405,67 1. lapsi (14 v) 334,08 2. lapsi (12 v) 310,22 3. lapsi (10 v) 286,36 4. lapsi ( 7v) 252,95 5. lapsi ( 5 v) 252,95 Yhteensä 2 247,90 e

TERVEYSMINISTERIÖ 7(7) Toimeentulotukilaki (1412/1997) (Ote) 10 Liite 2 Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; 2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.

TERVEYSMINISTERIÖ 8(7) Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien." Perusosien laskentaperiaatteet Liite 3 Toimeentulotuen perusosan määrä on toimeentulotukilain 9 :n mukaan yksin asuvalla henkilöllä 444,26 euroa kuukautta kohti. Muiden henkilöiden saama perusosa lasketaan täysinä prosentteina suhteessa yksin asuvan henkilön perusosaan. Toimeentulotukilain 9 a :n mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään. Lain 9 :ssä säädetyt perusosien määrät vastaavat sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2011 tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Vuoden 2011 kansaneläkeindeksin pisteluku on 1508. Siten kunkin tulevan vuoden perusosan euromäärä saadaan kertomalla tämä toimeentulotukilain 9 :n antama euromäärä 444,26 e halutun vuoden kansaneläkeindeksin ja vuoden 2011 kansaneläkeindeksin suhteella. Perusosat määritetään sentin tarkkuudella. Pyöristyksessä käytetään ns. yleistä pyöristyssääntöä, toisin sanoen pyöristämättömän luvun ollessa tasan puoli senttiä tämä pyöristetään ylöspäin seuraavaan täyteen senttiin. Muissa tapauksissa pyöristys tehdään lähimpään täyteen senttiin. Esimerkiksi vuodelle 2012 perusosa on yksin asuvalle henkilölle: 444,26 * 1565 / 1508 = 461,05 e. Laskentakaavassa 444,26 e on toimeentulotukilain 9 :ssä ilmoitettu yksin asuvan henkilön perusosan euromäärä vuoden 2011 kansaneläkeindeksi tasossa. Luku 1508 on kansaneläkeindeksi pisteluku vuodelle 2011 ja 1565 kansaneläkeindeksin pisteluku vuodelle 2012. Saatu euromäärä on pyöristetty täysiksi senteiksi. Muiden henkilöiden saamat perusosat ovat toimeentulotukilain 9 :n mukaan prosenttiosuuksia yksin asuvan henkilön perusosasta. Ensin lasketaan yksin asuvan henkilön perusosan määrä, joka pyöristetään täysiksi senteiksi. Muiden henkilöiden perusosat lasketaan kertomalla yksin asuvan henkilön pyöristetty perusosa ko. prosenttiosuudella. Saatu luku pyöristetään täysiksi senteiksi. Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta, mutta tarpeen mukaan se voidaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta (toimeentulotukilaki 15 ). Perusosan määrä päivää kohti lasketaan jakamalla henkilölle kuukautta kohti myönnettävä, täysiksi senteiksi pyöristetty euromäärä kolmellakymmenellä (30 päivää). Alennetut perusosat: Henkilölle myönnettävän toimeentulotuen perusosaa voidaan toimeentulotukilain 10 :n ja 2 a :n sisältämillä perusteilla alentaa enintään 20 prosentilla ja yhteensä enintään 40 prosentilla. Perusosien alennetut euromäärät lasketaan prosenttiosuuksina edellä saatujen eri henkilöiden vastaavien perusosien euromääristä. Näin saatu euromäärä pyöristetään täysiksi senteiksi. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehdään vuoden 2013 alusta ylimääräinen, niin kutsuttu osittain aikaistettu 0,7 prosentin suuruinen indeksikorotus. Aikaistettu korotus on voimassa vuoden 2013 ajan.

TERVEYSMINISTERIÖ 9(7) (Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 30.11.2012.) Vuonna 2013 toimeentulotukea korotetaan siten ylimääräisellä 0,7 prosentilla normaalin indeksikorotuksen lisäksi. Tämä suoritetaan yksin asuvan henkilön perusosan osalta korottamalla vuoden 2013 kansaneläkeindeksiä 0,7 prosentilla. Vuodelle 2013 vahvistettu kansaneläkeindeksin pisteluku on 1609. Koska kansaneläkeindeksissä ei käytetä desimaaleja, korotettu indeksiluku on 1620. Korotettu pisteluku korvaa kansaneläkeindeksin pisteluvun, kun perusosan euromäärä lasketaan vuodelle 2013. Ylimääräinen indeksikorotus heijastuu yksin asuvan henkilön perusosan määrän kautta muiden henkilöiden perusosiin edellä annettujen laskentasääntöjen mukaisesti. J A K E L U : Sosiaalilautakunnat tai vastaavat toimielimet Aluehallintovirastot ja niiden toimipaikat Eduskunnan oikeusasiamies Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Hallinto-oikeudet Korkein hallinto-oikeus Kuluttajavirasto Lapsiasiavaltuutettu Maahanmuuttovirasto (Migri) Rikosseuraamuslaitos Sisäministeriö / maahanmuutto-osasto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Sosiaaliasiamiehet ry Sosiaaliavustajat (Tukholma, Geneve ja Pietari) Suomen Kuntaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sosiaaliportti/THL Työ- ja elinkeinoministeriö STM/sosiaali- ja terveyspalveluosasto STM:n kuntainfot Internetissä

TERVEYSMINISTERIÖ 10(7) http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot