Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä 13.2.2016 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Jani Siirilä www.helsinki.fi 15.2.2016 1
Näkökulmia kestävän kehityksen käsitteeseen Pohdintakysymyksiä kestävän kehityksen sisällyttämisestä opetukseen Suomi, jonka haluamme vuonna 2050 www.helsinki.fi 15.2.2016 2
www.helsinki.fi 15.2.2016 3
Kestävän kehityksen käsite www.helsinki.fi 15.2.2016 4 Käsitekartta 1. Kestävän kehityksen käsitteen perusta (Siirilä 2016, 5.)
Kestävä kehitys on kehitystä, joka on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää pitkällä aikavälillä. Sille on ominaista kokonaisvaltainen edistyminen, missä huomioidaan yhtä aikaa niin paikallinen kuin maailmanlaajuinenkin ulottuvuus. Kestävä kehitys toteutuu vastuuta kantaen, ja sen päämääränä on monimuotoisen elämän kukoistaminen nyt ja aina. (Salonen 2010, 235.) Kestävä kehitys pyrkii paikallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti tapahtuvaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti eheyttävään yhteiskunnalliseen muutokseen, jonka tavoitteena on nykyisten ja tulevien sukupolvien todellisten tarpeiden optimaalinen tyydyttäminen ja siinä mielessä hyvä elämä (Åhlberg 2005, 160). Kulttuurinen kestävyys tulee nähdä kaikki kestävän kehityksen osa-alueet läpäisevänä ulottuvuutena. Se kuvaa jatkuvaa muutoksen tilaa ihmisten käyttäytymisessä, elämäntavoissa, arvoissa ja asenteissa kohti kestävää yhteiskuntaa. (UNESCO 2006, 4.) Kulttuurinen kestävyys perustaa oppimiseen, joka edistää yksilöiden, yhteiskuntien ja ihmiskunnan kasvua kohti kestävää kehitystä. www.helsinki.fi 15.2.2016 5
Kestävä kehitys integroi toisiinsa sisäisen vaikuttamisen yhteydessä olevat ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuudet Käsitekartta 2. Tutkittavien tulkinta kestävän kehityksen käsitteestä (Siirilä 2016, 62.) www.helsinki.fi 15.2.2016 6
7
Ekologinen kestävyys Kuvio 1. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vuosina 0 2005 (IPCC 2007b, 135; Siirilä 2016, 13) www.helsinki.fi 15.2.2016 8
Kuvio 2. Maapallon keskilämpötilan ja meriveden pinnan nousu sekä jääpeitteen väheneminen (IPCC 2007b, 135; Siirilä 2016, 13) www.helsinki.fi 15.2.2016 9
Kuvio 3. Maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan (Karl ym. 2015, 6; muokannut NOAA 2015; Siirilä 2016, 14) www.helsinki.fi 15.2.2016 10
Kuvio 4. Maapallon kantokyvyn kriittisiä raja-arvoja (Steffen ym. 2015, 743; Siirilä 2016, 15) www.helsinki.fi 11
Mutta tapahtuu myös hyvää: Joulukuussa 2015 pidetyssä Pariisin ilmastokokouksessa saavutettiin historiallinen yksimielisyys oikeudellisesti sitovista päätöksistä päästöjen leikkaamiseksi. Maapallon keskilämpötilan nousu pyritään vakauttamaan 1,5 celsiusasteen tasolle Tämä päätös tulee olemaan myös tulevaisuuden toivon suunnannäyttäjä. Se edesauttaa, että kestävän kehityksen tavoitteet, ihmisten hyvinvointi ja edellytykset hyvään elämään mahdollistuvat eri puolilla maailmaa myös seuraaville sukupolville 12 www.helsinki.fi
Käsitekartta 3. Tutkittavien tulkinta ekologisen kestävyyden käsitteestä (Siirilä 2016, 89.) www.helsinki.fi 15.2.2016 13
Taloudellinen kestävyys McDonalds Turismi Matkapuhelinten määrä Väestön Kasvu* BKT* Jokien patoaminen Makean veden käyttö Kaupungistuminen Paperin kulutus Moottoriajoneuvot 14
Ekspontentiaalinen kasvu Se, joka uskoo, että rajaton kasvu rajallisella planeetalla on mahdollista on joko sekaisin tai ekonomisti Kenneth Boulding, Ekonomisti Kauhukseni huomasin, että olen suhtautunut eksponentiaalisiin yhtälöihin naiivisti. ( ) Olen ollut tietoinen, että biologinen monimuotoisuus vähenee, sademetsät häviävät, metsät katoavat pohjoisella pallonpuoliskolla ja ilmasto muuttuu eksponentiaalisella vauhdilla. Silti vasta tänä vuonna luulen aidosti ymmärtäneen, kuinka nopeasti uhkat voimistuvat. -Thomas E.Lovejoy, 1988. 15 www.helsinki.fi
Oletetaan, että meillä on lampi ja eräänä päivänä huomaamme siinä yhden vesihyasintin. Tiedämme, että kasvi kaksinkertaistaa kokonsa joka päivä. Jos siis annamme sen kasvaa vapaasti, se peittää 30 päivässä lammen täysin ja tukahduttaa muun elämän vedestä. Yksi vesihyasintti näyttää kuitenkin niin vaarattoman pieneltä, että päätämme huolehtia siitä vasta, kun se peittää puolet lammesta. Kuinka paljon aikaa olemme antaneet itsellemme, jotta voimme estää lammen tuhoutumisen? Aikaa lammen pelastamiseen yksi päivä 21 päivän jälkeen kasvi vallannut 0,2 prosenttia lammesta 25 päivän jälkeen 3 prosenttia 16 www.helsinki.fi
Kulta 2000 Hopea 2030 Kupari 2040 Sinkki 2030 Lyijy 2020 Indium 2050 Rauta 2030 Molybdeeni 2050 Kromi 2050 Nikkeli 2050 Platina 2030 Fosfaatti 2000 12 teollisuudessa käytettävien tärkeimpien mineraalien ja raakaaineiden tuotannon huiput 17 www.helsinki.fi
Taloudellinen kestävyys - YK:n yliopiston raportti osoittaa, että pelkästään elektroniikkajätettä syntyy vuosittain 41,8 miljoonaa tonnia (UNU-IAS 2015, 22). - Vuoteen 2050 mennessä maailman valtamerissä arvioidaan olevan massaltaan laskettuna enemmän muovia kuin kaloja. Muovipakkausten materiaalin arvosta 95 prosenttia, jonka arvo on 80 120 miljardia dollaria vuosittain, menee hukkaan. (World Economic Forum, 2016) - Kun sovelletaan kiertotalouden periaatteita maailman muovipakkausten virroille se tarkoittaa sitä, että muovista ei tule jätettä (esim. Orecchini 2007). - Suomessa on teknisesti ja kustannustehokkaasti mahdollista siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiaan perustuvaan energiajärjestelmään vuoteen 2050 mennessä (Child ym. 2015, 20 21). www.helsinki.fi 15.2.2016 18
Taloudellinen kestävyys Myös hyvää tapahtuu - Vain kaksikymmentä vuotta sitten lähes puolet kehitysmaiden ihmisistä eli äärimmäisessä köyhyydessä. Nykyinen äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on alle puolet vuoden 1990 tasosta Mutta - Tällä hetkellä 62 rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin puolet maailman väestöstä www.helsinki.fi 15.2.2016 19
Käsitekartta 4. Tutkittavien tulkinta taloudellisen kestävyyden käsitteestä (Siirilä 2016, 115.) www.helsinki.fi 15.2.2016 20
Sosiaalinen kestävyys Sosiaalinen kestävyyden edistäminen a) Ihmisten välinen rakentava riippuvuus b) aktiivinen kansalaisuus c) terveyttä edistävä elämäntavat d) solidaarisuus www.helsinki.fi 15.2.2016 21
Käsitekartta 5. Tutkittavien tulkinta sosiaalisen kestävyyden käsitteestä (Siirilä 2016, 145.) www.helsinki.fi 15.2.2016 22
Taloudellinen kestävyys vakaa talous Sosiaalinen kestävyys tinkimätön ihmisarvo Ekologinen kestävyys elinvoimaiset ekosysteemit Kestävyysajattelun mukainen käsitys maailmasta (Salonen 2012) www.helsinki.fi 15.2.2016 23
Pohdintakysymyksiä kestävän kehityksen sisällyttämisestä opetukseen - Yleiset kestävän kehityksen periaatteet - Tasapaino luonnonvarojen käytön ja suojelun välillä - Hyvinvointia koko elämänkaareen - Talous kestävän kehityksen turvaajana - Suomi globaalina toimijana ja vastuunkantajana - Kestävien valintojen tukeminen www.helsinki.fi 15.2.2016 24
Suomi, jonka haluamme 2050 Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, joka luo perustan ja edellytykset kaikkien kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten kestävälle toiminnalle. Luonnon kantokykyä ei ylitetä ja luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla. Suomi edistää rauhaa, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tarjoaa käytännöllisiä ja kestäviä ratkaisuja maailman ongelmiin." www.helsinki.fi 15.2.2016 25
Suomi, jonka haluamme 2050 1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin 2. Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta 3. Työtä kestävästi 4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt 5. Hiilineutraali yhteiskunta 6. Resurssiviisas talous 7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat 8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko www.helsinki.fi 15.2.2016 26
Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet Suomi, jonka haluamme 2050 0 2 4 6 8 10 3. Työtä kestävästi 2 2. Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta 4 7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat 9 8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko 1 1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin 1 4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt 2 5. Hiilineutraali yhteiskunta 1 6. Resurssiviisas talous 0 0 5 10 15 20 Tavoitteiden jakautuminen 13.2 koulutuspäivän yhteydessä www.helsinki.fi 15.2.2016 27
Vapaan sivistystyön päämäärä on kansalaisissa, joilla on valmiudet kestävän kehityksen tulkintaan omassa elämässä ja ymmärrys sen merkityksestä tavoiteltaessa kestävää yhteiskuntaa ja tulevaisuutta www.helsinki.fi 15.2.2016 28
Kiitos ja kestävää hyvinvointia! Jani Siirilä jani.siirila@helsinki.fi p. 050 3623456 www.helsinki.fi 15.2.2016 29