helmikuu 2008 menot sivulta 21 äpyskä l s a p i e r amorphis hevikepin metsästys lukijat kertoivat mitä on romantiikka? älä etelänvetelä eksy... tsekkaa t i d u u h t a oiki lapin ihmisten lehti
2 helmikuu 2008 Kuuluisuus ja nuoruus yhtäaikaa siinä on liikaa tavalliselle kuolevaiselle. -Arthur Schopenhauer checklist lämmittää puistattaa Wallander 24 G-Piste Unelmien poikamies Kaisa Varis Vertauskuvat MTV3 - enemmän kotimaista kuin koskaan Jos ne ei puhuis ruotsia vois kuvitella, että ollaan suomessa, kun maisemat on niin samanlaiset. Kuudennen kerran 2000-luvun MacGyver pitää silmät ja korvat auki vuorokauden putkeen. Onkohan tätä yhtä siisti katella reilun kymmenen vuoden päästä, niinku Ihmemiestä nyt. Tuoreen näköiset ja tuntuiset juontajat. Täyttää seksiohjelmatyhjiön. Mainoskampanja on onnistunut ja sai kiinnostuksen ohjelmaa kohtaan heräämään. Unelmien ja poikamies ovat mukavia sanoja. Kiitos, Kaisa, kiitos. Säästit rahani, kun ei tarvitse lähteä MM-kisoihin. Hiihdon, ampumahiihdon ja muiden laskussa olevien lajien vapaapudotus kiihtyy. Napakymppi on tosi-tv:n Paranoid totesi heavymusiikista pitävä maajussi Maajussille morsian -reunion ohjelmassa. Kääntäjä Ruusuvuoren, miehen, joka ensimmäisenä käytti tekstityksessä käännössanaa faija, haastattelumainoskampanja oli hulvaton. Ne puhuu ruotsia. Kellä oikeasti kiinnostaa? Katotaanko länsinaapurissa Uunoa tai Varesta? Events occure in real time on hyvin, hyvin häilyvä käsite. Onhan tässä jo pirun väsyny meininki. Kiefferikin ajaa oikeasti kännissä autolla. Ei oo löytyny. Toimitus ei usko olemassa oloon. Se naama Ei oo lottovoitto syntyä Suomessa. Mones kerta tämä oli? Eikä ees K-P:tä voi enää syyttää... Vai voiko?...on yhtä monipuolinen, kuin joku tosi monipuolinen asia - vertauskuva tämän lehden Syphon Filter -pelin arvostelussa. Tuntemattomat on väsyny, eikä karismatonta Jaakko Mäkiluomaa pitäisi päästää telkkariin. Röyhkeää diplomaattia ei kukaan katsonut. Veljet vaikuttaa huonolta vitsiltä. Ota tai jätä ei liene tarvi lisäkommentointia noloudestaan. kuvitus: Toni Kiiskinen Oikeaa tietoa Kymmenen iisiä ja toimivaa energiansäästövinkkiä. 1. Alenna huonelämpötilaa - 1 C vähentää lämmityskustannuksia 5 %; 40 % kaikesta maailman energiankäytöstä liittyy asumiseen ja rakennuksiin. 2. Vaihda energiansäästölamppuun - energiansäästölamppu kuluttaa 75-80 % prosenttia vähemmän energiaa valaisinta kohti. Säästö tuntuu sinun lompakossasi. 3. Ota lyhyempi suihku - jos otat kahden minuutin suihkun 10 minuutin sijaan, säästät jo viikossa leffalipun tai laadukkaan viinipullon hinnan. 4. Aja taloudellisesti - taloudellisen ajotavan oppeja noudattamalla säästät polttoainekuluissasi vuoden aikana keskimäärin 240 euroa. 5. Tuki vuodot - parsinneulan kokoinen vuotokohta lisää vesikustannuksiasi vuodessa 750 euroa. 6. Sammuta turhat valot - kaikki lamput, myös energiansäästö- tai loistelamput kannattaa aina sammuttaa. 7. Sammuta valmiustilassa oleva laite - jos esimerkiksi julkishallinnon tietokoneet olisivat päällä vain käytettäessä, säästyisi verovaroja vuosittain lähes 10 miljoonaa euroa. 8. Osta energiatehokkuudeltaan parasta A-luokkaa ja tutustu energiamerkkeihin, kun hankit uusia laitteita. Siten varmistat, että säästöä syntyy myös tulevaisuudessa. 9. Älä anna lämpimän saunan odottaa - kaksi tuntia viikossa tyhjillään oleva sauna maksaa sinulle vuodessa noin 100 euroa. 10, Kävele tai pyöräile lyhyet matkat - suurin osa 1-3 kilometrin matkoista kuljetaan autolla. World Poker Tour Maailman Paras Pokeriohjelma koukuttaa pelistä kiinnostumattomiakin loisteliaan Kovalainen MacLarenilla ja Räikkönen Ferrarilla ei riittänyt syyksi, mutta nyt kun WPT siirtyi MAXille, niin perkeleen perkele, pakko se on hommata. homonyymihommia Sirkkakoski -Kylä Pellossa. Sirkka koski! -Mies säikähti hyönteistä. Sirkka koski... -Mies oli mielissään fyysisestä huomiosta. Sirkka, koski! -Naista varoitettiin melomasta virtapaikkaan. Kuvaaja: Nilkhenstein, Malli: Talonpoika Lalli Sukset & rekvisiitta: Revontuli Kirppis Tämän lehden tekivät: Elina Sonkajärvi, Antti Kallio, Marianna Lindström, Toni Kiiskinen, Tanja Koistinen, Anna-Reetta Heikkilä, Kalle Karinen, Elina Ikävalko, Arttu Nieminen, Juho Sarkkinen, Heikki Tyni, Katariina Imporanta, Mari Anttonen, EH Kuvaajat: Teemu Lahtinen, Elina Ikävalko Harjoittelija: Elina Ikävalko Julkaisija: Artefact Bros ay Painopaikka: Lapin Kansa Oy, Roi Levikki alue: Lapin lääni Painosmäärä: 20 000 Seuraava Roihu ilmestyy: maaliskuu 2008 toimitusjohtaja Jaakko Tossavainen 044 289 45 95 jaakko.tossavainen@roihulehti.com päätoimittaja Topi Tossavainen 040 580 25 02 topi.tossavainen@roihulehti.com toimittaja Antti Autioniemi 040 758 29 71 antti.autioniemi@roihulehti.com toimitus@roihulehti.com ilmoituskonsultti Jaakko Tossavainen 044 289 45 95 jaakko.tossavainen@roihulehti.com ulkoasu ja taitto Antti Ahvonen 040 532 03 28 antti.ahvonen@roihulehti.com ilmoitukset@roihulehti.com Roihu-lehden jakelu helmikuussa 2008 Alue: Lapin lääni Lehtitelineet: 60 kpl irtonumeropaikkoja: 850 kpl Kokonaisjakelu: 20 000 kpl
4 ihmiset puhuvat YHDEN NAISEN YKSIKKÖ Soluttautuja teksti: Mari Anttonen Mitä vittua täällä tapahtuu? Rale törmää ulos vessasta ja vetää housuja ylös. Kössin hiukset savuaa ja palohälytin huutaa. Kaksi palomiestä sukeltaa täysissä varusteissa poikamiesyksiöön, joku on avannut heille oven. Jussilla on housut kintuissa, Jode sytyttää sätkää väärästä päästä, ja minä istun sohvalla makkara kourassa, Karjala-pullo toisessa, ja mietin miksei Suomi koskaan pärjää lätkässä. Meidät komennetaan ulos asunnosta ja tilanne siirtyy taloyhtiön pihalle. Uteliaat naapurit ovat kerääntyneet osoittamaan syvää paheksuntaa vaikkeivat tiedä edes mistä on kysymys. Henkeään pidättäen kahvitaukokansa seuraa, kun Jodea lastataan Maijan perään. Minä juoksen Leijona-paita päällä naama maastomaalissa virkavallan ja palokunnan edustajien välillä ja yritän puhua tilannetta paremmaksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Lannistuneena jään katselemaan miten Volkswagen Transporter kaartaa kohti keskustaa ja poliisilaitosta, ja mietin miten helvetissä oikein päädyin tänne. Kaikki lähti halustani ymmärtää paremmin mieskulttuuria. Aloitin matkani miesten ihmeelliseen maailmaan mökkiviikonlopulla äijimmän tuntemani äijän ja hänen kavereidensa kanssa. Matkaa Rovaniemeltä määränpäähämme oli vaivaiset seitsemisenkymmentä kilometriä, mutta kotipolttoisen avustuksella olimme kaikki, kuskia lukuun ottamatta, hyvässä tymässä perille päästyämme. Saunan lämmitys sujui leppoisissa tunnelmissa kaljakoria halaillen ja ihmissuhteista filosofoiden. Elämän suuret kysymykset, kuten kumpaa kävisit mieluummin, Jenna Jamesonia vai Nikki Tyleriä, herättivät vilkasta keskustelua. Jameson voitti. Arkisempien aiheiden pohdinta huipentui kolmikymppisen runopojan ilmoittaessa olevansa viimein valmis sitoutumaan yhteen reikään. Saunomisessa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun kisasimme hampaat irvessä siitä, kuka kestää kovimmat löylyt. Minä sijoituin kolmanneksi ja palkintona oli karrelle palanut iho ja reissu LKS:n palovammaosastolle. Tämä kuitenkin vasta sen jälkeen, kun olimme juhlineet tyylillä Hotelli Pellonhovin kuuluisassa yökerhossa, Club 201:ssä. Seuraavana viikonloppuna harjoittelin kisuttamista miesten malliin, tutoreinani valikoima estottomia nuoria miehiä. Hiukset geelillä pystyyn harottuna ja päällään äitiensä rakkaudella pesemät vaatteet, he näyttivät kerta kaikkiaan herkullisilta. Eivätkä heidän oppinsa kalvenneet yhtään ulkomuotonsa rinnalla. Tiesin sisäistäneeni tekniikan täydellisesti, kun valomerkin kynnyksellä poukkoilin pöydästä toiseen, kinuten seksiä klassikko-lineilla, kuten Anna nyt! Annoit kaverillekin!. Jostain syystä kiihkeät yritykseni eivät kuitenkaan kantaneet hedelmää, ja kotimatka taittui yksin jäisellä kadulla liukastellen. Ilmeisesti useilla promilleilla tuettu tasapainoni oli jossain vaiheessa pettänyt, sillä heräsin vasen nilkkani jalkapallon kokoiseksi turvonneena ja kivusta kankeana. Lääkärin tuomio oli kuusi viikkoa kipsiä ja kyynärsauvat. Lievistä ruumiinvammoista ja lukuisista noloista tilanteista huolimatta, en kadu ekskursiotani vähääkään. Ymmärrän kyllä hyvin, että kuukausi on aivan liian lyhyt aika tajuta täysin niinkin monimuotoista ilmiötä kuin mieskulttuuri on. Haluan kuitenkin ajatella tavoittaneeni siitä joitain keskeisiä piirteitä. Opin arvokkaita taitoja, kuten seisaaltaan kuseminen sekä äänekäs piereskely seurassa, ja pystyn keskustelemaan suvereenisti nelivetotraktoreista. Haikein mielin palaan takaisin sivistyksen pariin. Mitä vittua täällä tapahtuu?
ihmiset puhuvat 5 Kuukauden Ha-Haa elämykset SATIAINEN Satiainen asusteli Matti-Eskon viiksissä, mutta eräänä päivänä kyllästyi kaverin jatkuvaan laulamiseen. Tästä johtuen satiainen soitti asunnonvälitykseen ja selitti tilanteen, että oli kyllästynyt jatkuvaan hoilottamiseen. Asunnonvälittäjä tarjosi Juha Miedon partaa asunnoksi. Tokihan iso ja tilava kämppä satiaiselle kelpasi. Ei mennyt kuin viikko, kun asunnonvälittäjän puhelin soi jälleen. Satiainen valitti, että Miedon parrassa on aivan saatanan kylmä ja tuulista, kun äijä vaan hiihtää koko ajan, että löytyiskö muuta paikkaa. Asunnonvälittäjä mietti pitkään ja keksi kuin keksikin vielä yhden paikan eli Paula Koivuniemen tuhero. No, tästäkös satiainen innostui ja suostui oitis muuttamaan uuteen asuinpaikkaansa. Tällä erää ei mennyt kuin pari päivää kun asunnonvälittäjän puhelin soi älleen. Asunnonvälittäjä mietti, että ei saakeli jos se on taas se satiainen. No satiainenhan se sieltä soitteli jälleen ja kertoi huolensa: Ei jumalauta, tästä ei tuu yhtään mitään, mä oon taas Matti-Eskon viiksissä. NAISEN LOGIIKKA Mies toi vaimolle kukkia kotiin, vaimo kysyi, Että pitääkö nyt olla viikko perse pystyssä? Mies vastasi: ei, onhan meillä maljakko. VAIMO MIEHELLEEN yhdynnän jälkeen: Mikä pojan nimeksi? Mies riisuu kortsun ja solmii sen ja sanoo: jos tuolta ulos pääsee niin MacGyver. MITÄ AATAMI SANOI Eevalle kun sai ensimmäisen stondiksen? Viittisitkö siirtyä vähän kauemmaks, kun en yhtään tiedä miten iso tästä tulee... Ajankohtuus Toni Kiiskinen teksti: Marianna Lindström Kaipuu kujalle Olen pahassa pulassa. Ovat piirittäneet minut nämä yhteiskunnalle ylen hyödylliset Eläimet. Minun kaunopuheisuuteni ei enää tehoa. Olen pahemmassa kuin pulassa. iime vuoden elokuussa vein rotupetturuuteni entistä korkeampiin sfääreihin; päätin muuttaa etelään. Pohjoinen, ja erityisesti Tornio ahdistivat. Tuntui, ettei elämä etene siellä mihinkään. Näin sieluni silmin kuinka istun samalla saatanan sohvalla viisi vuotta myöhemmin, kuuntelen samoja juttuja, katselen samoja naamoja ja kuuntelen aivosolujeni posahtelua, kun yritän saada unta kolmen viikon ryyppyputken jälkeen. Siispä pakkasin kamat, hyppäsin junaan ja päätin pyhästi, että käännän elämässäni uuden sivun enkä ikinä päädy samaan tilanteeseen. Nyt, viisi kuukautta myöhemmin huomaan tehneeni virheen. Seesteinen elämä, töissä käyminen, sivistyneet illanistujaiset tai taloudellinen tasapaino eivät tee onnelliseksi, päinvastoin. Minä kaipaan takaisin pohjalle. Pohjalla oleminen on suhteellisen lavea käsite, joka määrittyy jokaisen henkilökohtaisen elämänkatsomuksen ja kokemuksien mukaan. Näistä näkemyksellisistä eroista huolimatta tällä termillä voidaan kuvailla yksilön alennustilaa. Tämä alennustila puolestaan määritellään vertaamalla subjektin vallitsevia olosuhteita yhteisössä vallitsevaan moraalikäsitykseen ja sosiaalisesti hyväksyttyihin tapoihin elää. Se, missä pohja sijaitsee, on siis täysin subjektiivinen kokemus. Yhtä kaikki, sosiaalisessa maantieteessä pohja sijaitsee todella helvetin kaukana huipulta, sieltä, missä rahaa tahkotaan perseet tulessa. - Pentti Saarikoski How low can you go? Yksi helpoimmin ymmärrettävistä ja yleisimmistä pohjalla olemisen muodoista on sosiaalinen syrjäytyminen, jolla kaikessa yksinkertaisuudessaan tarkoitetaan yhteiskunnallisesta elämästä syrjään jäämistä. Syrjäytymiseen on useita eri syitä, ja yleensä yhdestä vastoinkäymisestä seuraa oravanpyörä, joka kiepauttaa yksilön ravintoketjun pohjalle alta aikayksikön. Esimerkiksi saat fudut duunista, eikä uutta työpaikkaa löydykään sormia napsauttamalla. Alkaa vituttaa ja masentaa, paikkailet päätäsi ottamalla kuppia kun siihen kerrankin on aikaa. Työttömyys jatkuu, väliaikaisesta nollaamisesta tulee pysyvä tila, joka estää duunin saamisen, joka eristää sinut työssäkäyvistä ystävistäsi, joka pistää vituttamaan, joka pistää juomaan... Ja kappas vain, viimeistään soskun luukulle ryömiessä pohja kolahtaa vastaan. Sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyy myös vahvasti toivottomuuden tunne; yksilö haluaa kohentaa elinolojaan, muttei kykene siihen. Vähän kuin olisi kultakala muovipussissa; ulkopuolisen maailman näkee, mutta aina kun sinne yrittää, pämähtää seinä, tai tässä tapauksessa muovi vastaan. Oma pieni kalapussi tuntuu entistä pienemmältä, eikä mene aikaakaan kun nupissa kilahtaa, ja pääsee kusiliukumäen kautta paskahautaan. Oletus siis on, että pohjalla ei ole kauhean kivaa. Sieltä pitäisi pysytellä helvetin kaukana eikä ainakaan haikalla sinne takaisin, mikäli on joskus onnistunut rämpimään edes puolikuivalle maalle. Ja tällä periaatteella ajateltuna meikäläisellä on pahoja mielenterveysongelmia, jos vapaaehtoisesti haluan takaisin täysin toivottomaan, itsetuhoiseen tilaan. Kallonkutistajalla en ole käynyt vähään aikaan, ja onkin varsin järkeenkäypää epäillä, että kaikki murot eivät kulhossa tuppaa pysymään, mutta kaipuuni pohjalle on kuitenkin täysin perusteltua. Minä, Pena ja rouva Duras Rappiolla on hyvä olla, ei huolet paina, ei rasitu polla. -Hassisen kone miettikää Van Gogh ta! Onhan se nähty, taide syntyy tuskasta, taide syntyy elämällä siellä, missä ihmisyys on lähellä ja kuolema vaanii nurkan takana. Vain marginaalin marginaali kykenee keskittymään täysillä sekä luomiseen että kunnollisen elämän elämiseen. Tämän vuoksi meillä onkin maa täynnä keskinkertaisia runoilijoita, kirjailijoita ja muusikoita. Kuvataiteeseen en mene puuttumaan sen kummemmin, sanonpa vain että eiköhän silläkin puolella kuppia kallistella muiden liuottimien ohessa. Tämä onkin suurin syy siihen, miksi pohjalle niin kovasti kaipaan. Runosuoni on ollut tukossa jo kuukausia, tekstiä ei tule, kun pitää keskittyä olemaan kunnon kansalainen. Ihmiselle, joka elää kirjoittakseen, tällainen tilanne on lievästi perseestä. Kuten sanoin, on täysin subjektiivista, missä pohja sijaitsee ja kuka siellä pohjalla röhnöttää naama ravassa. Jos on syntynyt kultalusikka perseessä, voisi pitää esimerkiksi meikäläisen idyllistä elämäntilannetta äärettömänä rappiona, vaikka minulle se olisi kuin olisin saanut takaisin sen, no, jos ei kultaisen, niin hopeisen helistimen, joka syntymässä allekirjoittaneelta riistettiin. Etuoikeutetuista oloista lähtevät harvemmin näkevät edes syöksykierteen alkua, sen takaa jo pankkitilin saldo. Ja vaikka suurin osa paskempiin oloihin syntyneistä tahtoo helvetin kauas lähtökohdistaan, joillekin ihmisille henkinen perintö on itseasiassa lähempänä pohjaa kuin huippumenestyjien kerhoa. Sanotaan, että Hanskat tiskiin ja takas pohjalle. koti on siellä missä sydän on, ja jos on kasvanut koko ikänsä penneissä ja myöhemmin senteissä roikkuen, ei edes osaa kaivata yltäkylläisyyttä. Tässä vaiheessa täytyy painottaa, että vaikka rappio ei ole rahasta kiinni, persaukisuus edesauttaa pohjan kartoittamista huomattavasti. Matala aita, hyvä aita Vielä yksi painava peruste löytyy. Pohjalla ei tarvitse yrittää, ja ikuiselle alisuoriutujalle tämä sopii kuin nyrkki silmään. Ei enää perseennuolemista tai kuvien kumartelua, pohjalla pääsee kertaheitolla eroon kaikesta siitä henkisestä huoraamisesta, mitä pitäisi elämässä edetäkseen harjoittaa. Kun kaikki toivo on mennyt, voi keskittyä luovimaan nykyhetkessä, pysymään edes polvillaan ryömimisen sijasta. Pohjaltakin voi nimittäin lähteä pohja, eikä kaikki rypeminen ole missään nimessä miellyttävää tai tavoiteltavaa. Ehkä juuri tämän vuoksi annan itselleni luvan haikailla rappion perään; omat pohjakosketukseni ovat pientä verrattuna siihen, mitä alennustila voi pahimmillaan olla. Sanottakoon näin lopuksi, että allekirjoittaneen leikittely seesteisen elämän kanssa loppunee maaliskuun alussa. Päivätyö loppuu, yötyöt voivat taas alkaa, ja kenties syöksykierteestä löytyy sekä inspiraatiota että jotain onnellisuuteen verrattavaa. Pohjamudissa tavataan! Luovuuden kannalta omassa paskassaan rypeminen on varsin kehittävää toimintaa. Pohjalla tulee koettua, eikä ole kovinkaan monta taiteenalaa, johon alkoholi, huumausaineet ja yleinen sekoilu eivät olisi olleet vaikuttamassa. Miettikää Bukowskia, miettikää Ozzya,
6 ihmiset puhuvat Pahinta romanssissa on se että se saa sinut tuntemaan niin epäromanttiseksi. -Oscar Wilde Romantiikan lähteillä Ystävänpäivä tuli/meni, mutta ikikysymys säilyy: Mitä On Romantiikka? Miten sitä saadaan aikaan? Entä missä sitä voi kokea? Edes suomenkielinen wikipedia ei tiedä romantiikan määritelmää. Yritetäänpä vanhemmasta tietokannasta: Romantiikka, elämänkäsitys tai taidesuunta, joka tähdentää tunne-elämän merkitystä ja (todellisuutta vieroksuen) viihtyy mielikuvituksessa. Historiallisessa mielessä kesti 1700-luvun loppupuolelta 1800-luvun puoliväliin. Romanttinen, romantiikan makusuunnan mukainen; tunnelmallinen, runollisen viehättävä tai ihana, haaveellinen....tietää vuoden 1993 Uusi Sivistyssanakirja kertoa. Mutta mitä tietävät sitten ihmiset kertoa tuosta ilmeisen vanhentuvasta käsitteestä - ilmeisen vanhentuvasta sikäli, että jos wikipedia ei sitä tunne, kukaan ei nähtävästi sitä niin tärkeäksi koe, että olisi kehdannut edes hetken ajastaan uhrata käsitteen analysoimiseksi maailman suurimman tietolaarin hyväksi. Noh, ei hätää, Roihu selvitti mitä jengi on mieltä tästä maailman mystisimmästä r-alkuisesta käsitteestä. Kyllä, tähän verrattuna rakkaus on iisiä. Eihän rokkaritkaan laula romantiikasta. Mitä on romantiikka? Romantiikka on sitä, että toinen tekee jotain sellaista vain sinulle, mitä ei tekisi kenellekkään muulle. Jotakin hölmöä ja ihanaa, jonka eteen on nähty edes vähän vaivaa tai laitettu itsensä peliin. Nainen, 25. Romantiikka on sitä, kun krapulassa pesee meikkejä naamalta ja toinen tulee takaapäin halaamaan hellästi ja sanoo: Mukava kun olet siinä. Nainen, 22. Romantiikka on toisen huomioon ottamista. Nainen, 23. Kukkapuska, konvehtirasia ja kynttiläillallinen. Kaikkea mukavaa, minkä eteen on nähty vaivaa. Nainen, 20. Kaikkea ihanaa mitä elokuvat opettaa. Hevoskärryjä, uhrautumista ja semmosta. Kyllähän sie tiedät... Nainen, 27. Romantiikka on toisen huomioimista arkenakin. Nainen, 21. Mun mielestä romantiikka on tilanteesta riippumatta ennen kaikkea sitä, että luodaan mahdollisimman rauhoittava tunnelma, huomioidaan toisen mieliala ja toiveet, eikä yritetä väkisin mitään erikoista. Yksinkertaisuus on hyvä, mutta se ei tarkoita, ettei vois tehdä jotain erityistä ja yllättävääkin. Nainen, 20. Elämäsi romanttisin teko/hetki? Koin klassisen serenadi-asetelman. Olin parvekkeella ja minulle laulettiin. Laulaja oli tietysti päissään ku käki, mutta ei se haitannut. Nainen, 23. Sain ipodin lahjaksi. Siihen oli laitettu valmiiksi yksi biisi. Se oli Princen The Most Beautiful Girl in the World. Nainen, 22. En osaa nimetä tiettyä asiaa tai aikaa, mutta aina silloin, kun mieheni osoittaa minulle rakkauttaan, koen teon ja hetken olevan romanttinen. Nainen, 30. Romanttisin hetki oli, kun tyttökaverin kanssa oltiin ensimmäistä kertaa yö yhdessä. Baarin jälkeen livahettiin yhdessä kaverin vierashuoneeseen. Mentiin makuulle, ja siinä se otti mun kasvot käsiensä väliin ja silitti tosi hellästi. Muistan vaan miten rauhoittavalta se tuntu, ja tajusin siinä, että just sitä olin kaiken esittämisen takana aina kaivannu. Hassua, että sen voi saada sellaiselta, jota ei oikeastaan vielä edes tuntenu. Nukahin siihen. Nainen, 20. Sain ihan yllättäen silloin vielä tuntemattomalta ihmiseltä ruusun baarissa. Nyt seurusteltu saman henkilön kanssa jo yli kaksi vuotta. Nainen, 21. Poikakaveri tuli pitkältä työmatkalta ja toi tuliaisiksi nallen, jolla oli kyltti Rakastan sinua. Nainen, 21. Mitä on romantiikka? Kynttilöitä sun muuta... Mies, 30. Lemmenkehräystä. Mies, 25. Se on sitä, että tehdään jotaki, mutta koko ajan on kuitenki mielessä, että kohta saa pillua. Mies, 26. Romantiikka on naisten keksimä termi, jota ei ole olemassa. Sanan ainoa tarkoitus on syyllistää miehiä. Mies, 32. Keskiaikaisia maalauksia ja Hollywood -elokuvia. Yhtä paljon tekemistä tosielämän kanssa, kuin möröillä, peikoilla ja eskimoilla. Mies, 38. Se olis kait varsin helppoa nykyaikana. Kukaan ei tee enää mitään sellasta, kuten vaikka että kävelis suoraan vaan jonkun (mahdollisesti tuntemattoman) luo, josta tykkää, ja sanoisi aivan vilpittömästi, selvin päin, ilman mitään taka-ajatuksia: Mie tykkään susta ihan hirveesti. Ei se vaadi muuta ku kanttia. Jota kellään ei oo. Tuo on nykymaailmassa varmaan pelottavin asia, mitä mies voi kuvitella. Lähtisin sotimaankin varmaan helpommin, kuin tekisin tuon. Mies, 26. Elämäsi romanttisin teko/hetki? Laitoin kynttilöitä rinkiin lattialle ja niiden keskelle kaulakorun. Sitten tyttö tuli... ja yllätyi. Mies, 25. En tiedä. Mies, 35. Katsoin neljä tuntia pornoa putkeen. Mies, 26. Forrest Gump. Mies, 28. Makasin alasti sängyllä, minulla oli ruusu hampaissa, kanki kovana, perhepakkaus kortsuja vierellä, kehoni oli rasvattu aquaclidellä. Tulin alta minuutin. Mies, 30. Kumppanini antaa minun laueta suuhun silloin tällöin. Koen tämän olevan erittäin romanttista. Olen tosissani. Mies, 24. Kerran ulkomailla yks ranskalainen tyttö pussasi poskelle. Kummallekki. Aattelin sitä tytyä kauan. Mies, 26. Vesilasi ja lumipallo. Mies, 30. Kuvassa on jälleen random heroja, eikä toimituksella ole tietoa mihin he ovat matkalla. Puhumattakaan heidän suhtautumisesta romantiikkaan.
8 urheilu ja vapaa-aika Mimmit mäjessä - Think pink sneikkaajana: tt Suomalaiset naislumilautailijat ovat aktivoituneet vuosien aikana huomattavasti äijiä tehokkaammin. Mimmit puuhastelee keskenään tapahtumia, valmennuksia, bileitä sekä kaikkea yhteistä kivaa ja vetävät samalla suuren joukon muita perässään nauttimaan lumilautailusta sekä muista siihen liittyvistä oheistoiminnoista. eininki on sen verran mukavan näköstä ja kuulosta puuhaa, että jopa näin eläkkeelläkin olevan snoukkaajan veri alkaa vetämään takaisin mäjeen... Otin yhteyttä Sanna Niilolaan sekä Saana Pehkoseen ja kyselin, että mitä ihmettä naislautailijat puuhastelee... Miltäs se lumilautailu maistuu näin kevään korvilla? Kyllähän se hyvälle maistuu. Varsinkin kun aurinko paistaa ja on hyvä parkki, ni mikäs siinä on laskeskellessa kavereitten kanssa. Mitä uutta ja hulvatonta naislautailijat ovat keksineet keväälle? Tapahtumia, valmennuksia yms? Think pink-tyttösessarithan on taas tulossa. Rukalla maaliskuun 13.-16. päivä. Siellä on tarjolla valmennusta, rentoa meininkiä ja leikkimielisiä kisoja. Tiimikisassa laskemisen tasolla ei ole niin väliä, vaan pukeutumisen/teeman ja tiimin yhteishengen merkitys on tärkeämpi. Kauden aikana on ollut viikottaisia valmennuksia Rukalla. Hiihtolomilla näitä valmennuksia on kaksi kertaa viikossa. Lisä infoa löytyy www.suomennaislautailijat.com. Teillä on tuo naislautailijat Ry ni saako miehet liittyä siihen? Miksi? Totta kai miehetkin saa tulla mukaan. Kannattajajäseniä ja sheippareita tarvitaan aina. Mikseikähän miehet ole puuhanneet vastaavaa RY:tä? Onko äijät saamattomia vätyksiä? Ei miehet varmaan tarvi vastaavaa yhdistystä. Ehkä äijät on vähän saamattomia ja mitä siitäkin tulis jos ois jossain poikasessarit niin siitä vois saada vähän väärän kuvan tapahtumasta. Leffaa tulossa? Koska? Ensi-ilta? Missä? Kertokaa koko projektista... Projekti on HG-89:n pitkäaikainen haave. Ensi-ilta on tarkotus olla syksyllä 2008. Ei me yhteen ensi-iltaan tyydytä, suunnitteilla on ensi-illat ainakin Helsinkiin, Tampereelle ja tietenkin Rolloon. Pitäkäähän korvat auki, niitä bileitä ei kannata missata. Ketä laskijoita? HG-89 on kaveriporukka johon kuuluu meijän lisäksi (Saana ja Sanna) Meri Peltonen, Heidi Paumola, Hanna Laukkanen, Veera Vihervaara, Tiina Lindström, Anni Kuortti, Noora Vihervaara ja Hanne Kauko Saako kuvauksiin osallistua kuka tahansa vai kuinka tarkasti hommat on rajattu? Leffahan on siis HG-89:n projekti. Mutta eiköhän sinne jotakin frendipätkiä tule, että ei sieltä kuvausmestoilta ketään pois häädetä. Kuka/ketkä kuvaa? Kuvaajina meillä on Olli Koivula ja Osku Tuominen. Ja Tarvaisen Harri on meijän stillikuvaaja. Ehkä äijät on vähän saamattomia... Kauan kuvattu? Kuvaukset on alotettu kesällä 2007 Norjassa. Mistä leffa on saatavilla? Leffa tulee ilmaiseksi ladattavaksi nettiin www.method.tv Ja myyntiin se tulee www.extremevideo.fi ja myyntiversiossa on sitten ekstroja yms. Sopiiko lautailulajit myös naisille? No ainakin meijän mielestä sopii. Kuinka suuri tasoero on naisten ja miesten välillä ja mistä se voi johtua? Hirveän suuri ja jos me tiedättäis mistä se johtuu niin ei se varmaan olis niin suuri. Kaisa Varis jäi juuri douppingista kiinni. Mitä naislumilautailijat douppaa? Eikai tässä hommassa mitään douppinkia tarvi. Lumilautailu on yksilölaji, Te ootte tuonu siihen sellasta hauskaa yhdessä tekemisen meininkiä. Kuinka vakavasti Te otatte lumilautailun? Eli onko se vaan puuhastelua keskenään vai väijyykö taustalla myös ihan promeininki? Suurin osa ajasta on kyllä tosi hauskaa. Mutta kyllähän se uusien temppujen opettelu ja se että saa hyvän shotin nauhalle vaatii keskittymistä ja kärsivällisyyttä. Välillä lentää hanskat ja laudat ja toisinaan vaan läppä. Miten Teidän toimintaan pääsee mukaan? www.suomennaislautailijat.com Sieltä löytyy infoa tapahtumista ja siitä miten voi liittyä jäseneksi yms. Vapaa sana? Hyvää kevättä kaikille ja nähhäämpä mäessä!
Sporttinurkka urheilu ja vapaa-aika 9 Talven pimentyessä Roihun urheiluruutu nostaa lämpöä ja treenin tehoa! Tällä palstalla esitellään joka kuukausi uusi laji, jonka saloihin toimittaja on hiellä ja lihasverellä syventynyt! BodyAttack unta tupaan ja syke kattoon! Talveen lämpöä tuo Les Mills lajien testaaminen, joka on edennyt loppusuoralle. Tällä kerralla toimituksen hikiliikkuja iski kyntensä täysin uuteen lajiin, nimeltään BodyAttack! Hit it! Mitä se on? BodyAttack on täysin uusi laji koko Les Mills perheessä, sykettä ja peruskuntoa kohottava tunnin mittainen höykytys. Liikkeet keskittyvät suurimmaksi osaksi jaloille, mutta tunnin aikana käydään läpi myös keskivartaloa ja yläkroppaa. Liikkeet koostuvat mm. haarahypyistä, hiihtoliikkeestä, hypyistä, polvennostoista ja muista yleisliikkeistä. Askelkyykyt ja luisteluliikkeet ovat myös omiaan nostamaan syketasoja ja polttamaan kaloreita. Ylimääräisiä välineitä ei tarvita, kroppa on tärkein työkalusi! Millaista se on kokemusperäinen totuus! Nimestä tuli ensimmäisenä mieleen, että tässä tulee nyt kunnon armeijameininkiä, seuraavana päivänä olisin kykenemätön mihinkään, missä tarvitaan jalkoja. Tunnelma oli tiivis heti tunnin alusta, eikä pelkästään suosion takia, tunti oli aivan täyteen buukattu! Treeni lähti käyntiin nopeatempoisilla askelsarjoilla, polvennostoja ja sivulle askellusta sivulle. On kieltämättä viihdyttävän näköistä, kun kuutisenkymmentä naista kauhoo liikkeitä samaan tahtiin pirteän musiikin tahtiin, Jane Fonda olisi ylpeä! teksti: Soikkeli Mutta eipä sillä etteikö treeni itsessään olisi viihdyttävä. Vaikka tahti ja meininki on vauhdikas alusta alkaen, liikkeiden yksinkertaisuus takaa sen, että kaikki pysyvät mukavasti messissä. Myös mielenkiinto ja innostus säilyvät koko tunnin ajan, kun rytmistä ja liikesarjoista pääsee jyvälle. Attack lunastaa lupauksensa, mitä tulee sykkeen nostamiseen ja kalorien polttamiseen. Mikäli haluat vaihtelua aerobiseen treeniisi, tämä laji on siihen mainio ratkaisu ja tunti on juuri sopivan mittainen setti tehokkuuden ylläpitoon. Myös mieslukijoille tietoisku: tämä ei ole akkamainen laji! Perustreeninä tämä sopii kaikille, joilla ei ole esimerkiksi pahoja polvivammoja. Liikkeet kuormittavat polvia ja nilkkoja, joten ennen tunnille tuloa, tarkista, että kenkäsi ovat riittävän tukevat tai seuraavana päivänä taantuminen konttaamisikään ei olisi mitenkään yllättävää! Miinusta tästä treenistä on hankala löytää ja mitä tulee musiikin rienaamiseen, olen jo alkanut hyväksymään lisensiaatin maun musiikin suhteen enkä voi sille mitään. Ongelmaa aiheuttavat näin uuden lajin puitteissa suosio, liikkeet joutuu pitämään hillittyinä kun vierustoveri on muuten vaarassa saada mustan silmän. Treeniä on tällä hetkellä myös tarjolla suht vähän, tätä tekisi mielellään useammin kuin kahdesti viikossa! Nyt ja tulevaisuudessa näytän tälle lajille vihreää valoa, siihen malliin sain hymyn huulille tunneilla! BodyAttackissa kroppa on tärkein työkalusi. IISKON AJOKOULU Kaarreajo osa 1. kaarreajo Ookko nä kelekkamies tai nainen, hä? Onko kelkka hallussa oikiasti muuallaki ku baaritiskillä? Jahas, on vai? No, käännä sitten sivua... tai no kertaus on opintojen äiti! teksti: tt Yleisimmät virheet ja vinkkejä Iisko-Matti Näkkäläjärven ajokoulussa tutustutaan tällä kertaa kaarreajoon. Snowcrossissa erot tulee kaarteissa ja siksi niitä tulee opetella... ja paljon. Ne on ne ajolinjat, jotka ratkaisee beibe... ja pienillä kikoilla saa paljon vauhtia lisää ja ajaminen tuntuu helpommalta. 2 Mutkia on paljon erilaisia, me keskityttiin 180 asteiseen ovaali-tyyliseen mutkaan, sillä siinä on enemmän vaihtoehtoja... Kaarreajo 1. Toimenpiteet ennen mutkaa a) jarrua ja takapuoli penkkiin b) paino kaarteen suuntaisesti eli kallistetaan kunnolla! c) Katse tarpeeksi kauas tulevaisuuteen. 2. Keskiosa a) kaasua b) edelleen kallistetaan 3. Loppuosa a) kaasua!! b) Jos haluat päästä sisäkurvista ulos niin opettele heittämään kelkan perä. Käännä kelkka jarrulla ja heti ku pitoa löytyy niin lämä tiskiin. a 3 b 2 1 3 1. Ei kallisteta tarpeeksi. Aloittelijat hyvin usein kallistaa pelkkää yläkroppaa. Ei, ei niin vaan stongassa tulee roikkua kunnolla!! 2. Treenaa ajamaan myös sisäkurvit sillä niitä ajetaan vähemmän, sieltä löytyy yleensä fressiäbaudaa eli parempi pito. Lyhyt oppimäärä kaarreajosta!! Hiljennä ennen kaarretta, takapuoli penkkiin, katse tarpeeksi kauas, kallista kunnolla ja pidon löydyttyä liipasin pohjaan!!!! Maaliskuun numerossa Iiskon ajokoulussa keskitytään hyppytekniikkaan!