HUONEISTOKOHTAINEN ASUNTOILMANVAIHTO HAJAUTETTU ILMANVAIHTO ON AVAIN ASUMISVIIHTYVYYTEEN
HUONEISTOKOHTAINEN ILMANVAIHTO PARANTAA ASUMISMUKAVUUTTA SEKÄ SÄÄSTÄÄ ENERGIAA JA RAHAA Hyvän ilmanvaihdon tunnistaa siitä, että sitä ei huomaa. Isonkin asuintalon asukkaat pitävät ilmanvaihtoa miellyttävänä ja huomaamattomana, jos se mukautuu erilaisiin tarpeisiin perheen koon, työaikojen ja muiden elintapojen mukaan. Ilmanvaihdon säätömahdollisuus tuo kustannussäästöjä taloyhtiölle ja sitä kautta asukkaan kukkaroon. Samankokoisissa asunnoissa asuvien henkilöiden määrä voi vaihdella paljon. Yhden hengen talouksissa riittää pienempi ilmanvaihto kuin suurperheessä. Asukkaat voivat olla kotona myös ihan eri vuorokauden aikoihin. Ilmanvaihtoa voi pienentää, kun asunnossa ei ole ketään. Erityisesti iäkkäämmät ihmiset saattavat olla hyvin herkkiä vedontunteelle. Toisaalta nykyaikaisissa, hyvin eristetyissä kerrostaloissa on usein ongelmana ylilämpö eli turhan korkea sisäilman lämpötila. Liian lämpimässä asunnossa sisäilma koetaan huonoksi, vaikka syy onkin lämpötilassa. Edellä mainituista syistä johtuen on tärkeää, että asukas voi itse vaikuttaa ilmanvaihdon tehoon sekä tuloilman lämpötilaan. Kun asukkaat saavat säätää ilmanvaihdon tehoa omien tuntemuksiensa mukaan, asumistyytyväisyys nousee. Lisäksi tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla voidaan säästää huomattavia määriä lämmitysenergiaa ja sähköä. Asukkaiden tyytyväisyys on selvää säästöä Suomessa lähes miljoona kerrostaloasuntoa on edelleen varustettu painovoimaisella tai koneellisella poistoilmanvaihdolla. RTS:n tutkimuksen mukaan n. 40 % kerrostaloasukkaista on tyytymättömiä asuntonsa ilmanvaihdon toimintaan. Sen sijaan uusissa omakotitaloissa, joissa ilmanvaihtojärjestelmä on pääsääntöisesti lämmöntalteenotolla varustettu, lähes 70 % asukkaista on ilmanvaihtoon erittäin tyytyväisiä. 1 Ilmanvaihtoon kohdistuvat valitukset aiheuttavat huoltokäyntejä ja toisinaan ongelman paikallistaminen on hankalaa. Ikkunoiden lähellä aistittava veto, putkiroiloista tuleva viemärinhaju, porraskäytävän kautta leviävät ruoankäryt tai tupakansavu ja monet muut haitat voivat olla seurausta painovoimaisen tai koneellisen poistoilmanvaihdon aikaansaamasta alipaineesta. Suljetut korvausilmaventtiilit lisäävät ongelmia entisestään. Ilmanvaihtoremontin jälkeen ero vanhaan ilmanvaihtoon on selkeä. Peräti 98 % asukkaista oli erittäin tai melko tyytyväisiä sisäilman laatuun lämmöntalteenottojärjestelmän asentamisen jälkeen. 2 Ilmanvaihtojärjestelmien uudistaminen onkin nähtävä asukkaiden kannalta investointina asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen. Omistajien kannalta myös asunnon myyntiarvon kohoaminen korjausten seurauksena on merkittävä tekijä. Kerrostalojen pitkäjänteiseen uudistamisen suunnitteluun tulee sisällyttää myös nämä näkökulmat. 3 Asuntokohtaisen ilmanvaihdon kautta hajut eivät voi levitä asunnosta toiseen, eikä haitallista alipainetta muodostu. Kunnollinen tuloilman suodatus vähentää lisäksi pölyn kulkeutumista sisälle. Lämmitetty tuloilma ja asukkaan mahdollisuus vaikuttaa ilmanvaihdon tehoon omassa asunnossaan lisäävät tyytyväisyyttä aivan kuin omakotitalossa. Mikäli asukkaat joutuvat availemaan ikkunoita tai parvekeovia ruoanlaiton, saunan tai suihkun jälkeen tai jopa keskellä yötä - ei ilmanvaihto todellakaan täytä tämän päivän vaatimuksia. Keskitetyn ilmanvaihdon haasteena on yhä yksilöllisempää elämänrytmiä elävät ihmiset, jolloin ruoanlaitto tai peseytyminen voi ajoittua lähes mihin vuorokauden aikaan tahansa. Nopeasti kuivuva pesuhuone ja aamuisinkin raikas ilma makuuhuoneessa kuuluvat nykyaikaiseen asumiseen, rakennuksen iästä huolimatta. Teeparannus.fi Suomen Kiinteistöliitto ry käynnisti yhdessä Teknillisen Korkeakoulun ja VTT:n kanssa projektin asuinkerrostalojen korjaustoiminnan kehittämiseksi. Tämän ns. KIMU-projektin kohteena ovat 1940-70 -lukujen kerrostalot, ja erityisesti asunto-osakeyhtiöt. Tekniset ratkaisut toki pätevät yhtä hyvin muihinkin asuinkerrostalojen hallintatyyppeihin. KIMU-projektia valmisteltaessa todettiin ilmanvaihdon uusiminen ja lämmön talteenotto ilmanvaihtoilmasta kenties tärkeimmäksi, mutta samalla haastavimmaksi toimenpiteeksi. Tästä syystä aihepiiriin haluttiin paneutua syvemmin ja LVI-talotekniikkateollisuus ry:n kanssa synnytettiin lisähanke KIMULI. Koko raportti on luettavissa: www.teeparannus.fi 1) Rakennustutkimus RTS Oy, Suomi Asuu 15/16. 2) Rakennustutkimus RTS Oy, Asuntokorjaaja 2016. 3) KIMULI Loppuraportti 31.5.2010. 2
Säästä energiaa huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla Suurin energiansäästö saavutetaan yleensä ilmanvaihdon tarpeenmukaisella käytöllä. Kun ilmanvaihdon tehoa pienennetään puoleen, sen kuluttama energia pienenee alle puoleen. Siksi on järkevää pienentää ilmanvaihtoa, kun asunto jää tyhjilleen tai siellä on vähän kuormitusta. Toisaalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että ilmanvaihtoa tehostetaan tarvittaessa, jotta sisäilma pysyy puhtaana ja raikkaana. Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon voi lähtökohtaisesti mitoittaa pienemmäksi kuin keskitetyllä järjestelmällä varustetuissa taloissa. Esim. pesuhuoneen käyttöajan ohjearvo on 10 l/s silloin, kun asukkaalla on mahdollisuus tehostaa sitä tarvittaessa. Keskitetyssä järjestelmässä asukkaalla ei yleensä tätä mahdollisuutta ole, joten pesuhuoneeseen pitää mitoittaa käyttöajan tehostusarvo 15 l/s. 1 Tällä on suhteellisesti suuri vaikutus energiankulutukseen varsinkin pienissä asunnoissa, joissa ilmanvaihtokerroin nousee usein varsin suureksi useiden poistokohteiden vuoksi. Lyhyet kanavat ja energiatehokkaat tasavirtapuhaltimet mahdollistavat puhaltimien pienen sähkönkulutuksen. Koska huoneistokohtaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä ei tarvitse huomioida hormivaikutusta, venttiilit voidaan säätää pienellä paine-erolla, mikä pienentää puhaltimien kulutusta entisestään. Portaattomasti säädettävät tasavirtapuhaltimet ja niin ikään portaaton tulo-poisto -suhteen säätö antavat ammattitaitoiselle asentajalle hyvät työkalut saavuttaa toimiva lopputulos. Vaikka jokaisessa asuntoilmanvaihtokoneessa on kaksi puhallinta, järjestelmän puhaltimien yhteenlaskettu sähkönkulutus on oleellisesti pienempi kuin keskitetyssä järjestelmässä, missä tarvitaan suurempia kanavapaineita. Myös tehokas lämmöntalteenotto on tärkeää. Hyvä lämmöntalteenoton hyötysuhde pienentää paitsi talon lämmitysenergian kulutusta, tekee myös ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterin lähes tarpeettomaksi. Tehokkailla ristivastavirtakennoilla tuloilma saadaan lämmitettyä lähes koko vuoden yli +17 C käyttäen pelkästään ilmaista poistoilman lämpöenergiaa. Tuloilman lämpötilaa ei kannata säätää tarpeettoman korkeaksi, sillä se kasvattaa jälkilämmityspatterin energiankulutusta ja häiritsee asunnon lämmönsäätöä keväisin ja syksyisin, kun lämmitystarvetta ei juurikaan ole. Monissa taloissa on suurimman osaa vuotta ongelmana ylilämpö. Tarpeenmukainen ilmanvaihdon säätö on todellista energiansäästöä, joka näkyy taloyhtiön energialaskussa, vaikka ei rakennuksen energialuokkaan vaikutakaan. 1) RakMkD2 Taulukko 1 3 Vallox Oy - All rights reserved
YKSINKERTAINEN JA TOIMINTAVARMA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet ovat toimintavalmiita tehdasvalmisteisia laitteita, jotka sisältävät halutun tasoisen automatiikan ja liitännät muuhun talotekniikkaan. Vaihtoehtoisesti jäteilma johdetaan alipaineistettuun yhteiskanavaan. Huoneistokohtaisilla ilmanvaihtokoneilla varustetussa rakennuksessa ilmanvaihto ei muutu ulkolämpötilojen vaihdellessa, kuten voi tapahtua keskitetyissä koko talon tai porraskäytävän kattavissa ilmanvaihtojärjestelmissä. Kun kanavayhteyttä asunnoista toiseen ei ole, kerrostaloissa usein kiusallinen ns. savupiippuilmiö ei voi tehdä talvisin ylimpien kerrosten asuntoja ilmanvaihtokanavien kautta ylipaineisiksi. Myöskään alempien kerrosten poistoilmanvaihto ei lisäänny pakkasilla, jolloin ei synny kasvavaa alipainetta, ilmavuotoja rakenteista ja vetoa. Jokaiselta ilmanvaihtokoneelta johdetaan oma jäteilmakanava katolle Äänet, hajut tai mahdolliset savukaasutkaan eivät voi kulkeutua ilmanvaihdon kautta asunnosta toiseen, koska huoneistojen välillä ei ole kanavayhteyttä. Hajautettu ilmanvaihtojärjestelmä on vanhoissakin taloissa paloturvallinen, kun kaikki kanavat ja osat sijaitsevat yksittäisessä asunnossa. Kanaviin ei tarvita huoltoa tai tarkkailua vaativia säätö- ja palopeltejä, joiden vikaantumista ei aina edes huomata. Jäteilma puhalletaan ulos seinästä Huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä on lähtökohdiltaan yksinkertainen, helppo säätää ja nopea ottaa käyttöön. Tasavirtapuhaltimet ovat portaattomasti säädettävissä ja tulo-poisto-suhdetta voi säätää erikseen. Käyttöönoton voi tehdä asunto kerrallaan sitä mukaa, kun ilmanvaihtoasennukset etenevät, vaikka kaikki asunnot eivät olisikaan vielä valmiita. 4
MUISTILISTA ASUNTOILMANVAIHDON SUUNNITTELIJALLE Kotona/poissa/tehostus Mitoita perusilmanvaihto kotona-tilanteen mukaan. Silloin myös makuuhuoneiden ilmanvaihto on riittävä. Merkitse myös tehostusarvot ilmanvaihtosuunnitelmaan. Kun poissa-ilmavirratkin ovat ilmanvaihtosuunnitelmassa, ei säätäjän tarvitse arvailla. Raittiin ilman sisäänotto/ulospuhallus Ulko- ja jäteilmakanavat tulisi suunnitella mahdollisimman lyhyiksi. Varmista tarvittaessa rakennuspaikkakunnan rakennusvalvonnalta, millä edellytyksillä jäteilman voi puhaltaa seinästä. Tarpeenmukainen ilmanvaihto On järkevää säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. Ilmanvaihdon säädön voi jättää myös automatiikan tehtäväksi. Kosteus- ja hiilidioksidiantureiden avulla saa aikaan älykkään kotona/poissa/tehostus-automatiikan varsinkin yleisessä käytössä oleviin tiloihin. On yleensä edullisempaa rakentaa ilmanvaihdon ohjaus antureiden varaan kuin liittää koneeseen ulkopuolisia ohjauksia. Ulkoiset sähköliitännät Ilmoita muiden osa-alueiden suunnittelijoille tarvittavat liitännät. Kaapelityypit löytyvät ilmanvaihtokoneiden ohjeista sekä ulkoisista sähkökytkentäkaavioista. Määritä suunnitelmaan myös ohjaimien, antureiden ja kytkimien paikat. Ilmanvaihtokoneen sähköliitäntä pistotulppa/kiinteä Ohjaimen paikka ja kaapelityyppi Liesikupuohjauksen vaatima kaapelityyppi ja tarvittaessa liesikuvun oma sähkönsyöttö Liesikuvun läpän kärkitiedon kaapelityyppi ilmanvaihtokoneelle Mahdollisen Kotona/Poissa-kytkimen paikka ja kaapelityyppi Tehostuskytkimen paikka ja kaapelityyppi Takkakytkimen paikka ja kaapelityyppi Ilmanlaatuantureiden paikka ja kaapelityyppi LAN-verkkokaapeli Internet-liittymää varten 5 Vallox Oy - All rights reserved
MYVALLOX - ERINOMAINEN VALINTA TALOYHTIÖIHIN Vantaalle rakennetun Euroopan suurimman puukerrostalon kaikkia Vallox 096 MV-ilmanvaihtokoneita ohjataan ja valvotaan Modbus-väylän kautta. MyVallox - Helppo tilaohjaus ja monipuolinen automatiikka MyVallox-ilmanvaihtokoneiden tehon säätö perustuu helppoon tilavalintaan: Kotona, Poissa tai Tehostus. Tilojen valinta onnistuu helppojen ikonien avulla. Asuntokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä on parhaimmillaan silloin, kun sen käyttöön ei tarvitse kiinnittää juurikaan huomiota. Ilmanvaihdon tarpeenmukaisen tehostuksen voi jättää automatiikan huoleksi. MyVallox-malleissa on vakiona sisäänrakennettu kosteusanturi, joka tehostaa ilmanvaihtoa saunan ja suihkun jälkeen. Näin märkätilat kuivuvat nopeasti ja talon rakenteet pysyvät terveinä, vaikkei se asukasta huolettaisikaan. Liesikuvun läpältä voidaan tuoda MyVallox-ilmanvaihtokoneelle läpän avaamisesta tieto, jonka perusteella ilmanvaihto tehostuu ruoanlaiton ajaksi. Hiilidioksidianturi puolestaan säätää ilmanvaihtoa tarkasti sisäilman laadun mukaan. Ajastimella sulkeutuva läppä tai ohjaus kosteus- tai hiilidioksidianturein takaa myös sen, että ilmanvaihdon tehon säätö pienemmälle ei unohdu, kun tehostuksen tarvetta ei enää ole. Näin säästyy energiaa, ja asumismukavuuskin paranee. Esimerkkirakennuksissa koneellisen poistoilmanvaihdon asunnoissa mitatuilla ilmavirroilla CO2-pitoisuudet kohoavat hyvin korkeiksi, mikäli makuuhuoneen ovet pidetään kiinni: Vuodessa ollaan noin 35 % ajasta S3-tason eli 1200 ppm yläpuolella. Käytettäessä CO2-ohjausta saadaan kaikissa tapauksissa hiilidioksidipitoisuudet pidettyä S2-tason eli 900 ppm alapuolella. 1 Taloautomaatio MyVallox-ilmanvaihtokoneet voidaan liittää taloautomaatioon mm. Modbus- tai KNX-väylän avulla. Modbus-väylään koneet voidaan liittää ilman erillistä muunninta. MV-koneet voidaan kytkeä myös talon tietoverkkoon. Silloin koneen kaikkia toimintoja voidaan ohjata ja valvoa tietokoneella, mobiililaitteilla tai internetin kautta. Koneita voi ohjata myös suoraan analogia- (0-10 V DC) tai digitaalitulojen (0/24 V) kautta. Releeltä voidaan saada vikatiedot ja huoltomuistutukset vaikka suoraan huoltoliikkeelle. Kotona Poissa Tehostus Takkatoiminto 1) KIMULI Loppuraportti 31.5.2010. 6
POISTOILMAN LÄMMÖNTALTEENOTON VUOSIHYÖTYSUHDELUOKKA PUHTAASTI PAREMPI TEKNIIKKA Uuden sukupolven MyVallox-ilmanvaihtokoneet hyödyntävät tehokkaasti poistoilman lämmön. Ne ovatkin saaneet VTT:ltä markkinoiden parhaan A+ -energiamerkinnän, sillä niiden lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on yli 75%. Koneet on suunniteltu pohjoisen ilmaston ankariin olosuhteisiin ja siksi ne toimivat moitteetta pakkasellakin. MyVallox-koneita voi ohjata mukana toimitettavalla ohjaimella, kotiverkon kautta esim. tietokoneella tai älypuhelimella tai internet-yhteydellä rekisteröimällä kone MyVallox Cloud -pilvipalveluun. Koneet voi liittää myös taloautomaatioon. A+ Vallox 245 MV Vallox 145 MV Vallox 110 MV Vallox 096 MV Suuriin tiloihin, esimerkiksi taloyhtiön sauna- ja yhteistiloihin, sopiva ilmanvaihtokone Saatavana myös nestekiertoisella jälkilämmityspatterilla varustettu VKL-malli Asennus lattialle Suuriin huoneistoihin, esim. rivitaloyhtiöihin, sopiva ilmanvaihtokone Asennus joko seinälle tai lattialle Keskisuuriin huoneistoihin sopiva ilmanvaihtokone Asennus joko seinälle tai kattoon Pieniin asuntoihin sopiva ilmanvaihtokone Asennus joko seinälle tai kattoon, mahtuu esim. pesutornin päälle MALLI Ohjeellinen enimmäispinta-ala Max. poistoilmavirta (l/s/100 Pa) Max. tuloilmavirta (l/s/100 Pa) Mitat (LxKxS) Ilmanvaihtokoneen ominaissähköteholuokka nimellisilmavirralla (VTT) Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhdeluokka (VTT) Ominaisenergiankulutus (SEC) kylmässä ilmastossa Vallox 245 MV 400 m 2 260 262 1038 x 1241 x 773 A+ A+ A+ Vallox 245 MV VKL 400 m 2 260 219 1038 x 1241 x 773 A+ A+ A+ Vallox 145 MV 250 m 2 155 150 717 x 748 x 578 A A+ A+ Vallox 110 MV 170 m 2 113 107 638 x 678 x 472 A A+ A+ Vallox 096 MV 130 m 2 95 92 600 x 545 x 428 B A+ A+ 7 Vallox Oy - All rights reserved
Tornitaloissa huoneistokohtainen ilmanvaihto säästää tilaa Koska keskitetyn ilmanvaihtojärjestelmän tilantarve kasvaa voimakkaasti kerrosmäärän kasvaessa, onkin asuntokohtainen ilmanvaihto usein järkevämpi vaihtoehto korkeissa kerrostaloissa. Vuonna 1999 valmistuneessa 22-kerroksisessa Espoon Meritornissa ilmanvaihto toteutettiin Vallox-ilmanvaihtokoneilla. Tuuliolosuhteiden vuoksi raitisilma otetaan sisään meren puolelta ja jäteilma puhalletaan ulos seinästä mantereen puolella. Rakennuksessa ei tarvittu lainkaan tilaa vieviä ilmanvaihdon pystyroiloja eikä konehuonetta. 8
ASUNTOYHTIÖIDEN YHTEISTILOJEN ILMANVAIHTO Taloyhtiön yhteisten tilojen käyttö voi olla hyvinkin satunnaista. Ilmanlaatuanturit ovat tällaisissa tiloissa usein kello-ohjausta parempi tapa toteuttaa tarpeenmukainen ilmanvaihto. Kosteusanturi on saunatiloissa ehdottomasti paras ohjaustapa. Mitä enemmän kosteutta syntyy, sitä enemmän ja pidemmäksi aikaa ilmanvaihtoa pitää tehostaa. Kiukaan päälläolo ei anna riittävää tietoa ilmanvaihdon tarpeesta, koska saunan lämpiämisaikana ja käyttämättömillä saunavuoroilla ilmanvaihtoa ei ole tarpeen tehostaa. Ilmanvaihtokoneen kosteusanturi tehostaa ilmanvaihtoa vasta sitten, kun ilmankosteus pesuhuoneessa ja saunassa nousee. Saunomisaikojen ulkopuolella ilmanvaihdon automaattista tehostusta tarvitaan myös saunatilojen siivouksen aikana, jotta rakenteet kuivuvat. On kuitenkin huomattava, että kaikissa kosteissa tiloissa kosteusanturi ei ole välttämättä aina hyvä ohjaustapa. Esimerkiksi pyykinkuivaushuoneessa ilman suhteellinen kosteus ei nouse ilmassa olevan vesimäärän lisääntyessä, jos samanaikaisesti huoneen lämpötilaa nostetaan. Tällöin kosteusanturi ei tehosta ilmanvaihtoa riittävästi, joten ajastimella varustettu tehostuspainike tai ilmankuivaimelta saatava käyntitilatieto ohjaa ilmanvaihtoa fiksummin. Kerho-, kokous- tai muissa yhteisissä tiloissa portaaton hiilidioksidiohjaus on hyvä tapa säätää ilmanvaihtoa. Silloin ilmanvaihto tehostuu tiloissa olevan henkilömäärän mukaan. Näin tapahtuva tarpeenmukainen ilmanvaihdon ohjaus säästää paitsi energiaa, parantaa myös viihtyisyyttä. Tilan ollessa täynnä ihmisiä, ilmanvaihtoa tarvitaan niin reilusti, että pienemmällä porukalla se tuntuisi vetoisalta, viileältä ja äänekkäältä. Ilmanvaihtokonetta voidaan ohjata samanaikaisesti useilla eri tavoilla. Esimerkiksi Vallox 245 MV -ilmanvaihtokoneessa on vakiovarusteena poistoilman kosteutta mittaava kosteusanturi. Koneeseen voidaan liittää lisäksi myös esimerkiksi oleskelutiloihin sijoitettu hiilidioksidianturi. Näin ilmanvaihto tehostuu portaattomasti eri antureiden välittämän tiedon mukaan. My- Vallox -koneisiin voidaan liittää myös erillinen tehostuskytkin, jonka toiminta-aika on vapaasti määriteltävissä. Ilmanlaatuantureihin perustuva ilmanvaihdon ohjaus on edullinen ja helppo toteuttaa. Sähkön syötön lisäksi muita liitäntöjä ei välttämättä tarvita lainkaan. Tilojen käyttöaikoja ei tarvitse arvailla ja ohjelmoida, koska anturit mukautuvat käytön tai vaikka käyttötarkoituksen muuttumiseen. Valloxilmanlaatuanturit ovat edullisia ovat huoltovapaita eivät vaadi kalibrointia 9 Vallox Oy - All rights reserved
ILMANVAIHDON ÄÄNET HALLINTAAN OIKEALLA MITOITUKSELLA JA SIJAINNILLA Hiljaisen ilmanvaihtojärjestelmän lähtökohdat ovat oikea ilmanvaihtokoneen ja kanaviston mitoitus ja riittävä äänenvaimennus. Asunnon rakenteet vaikuttavat äänitasoon. Määräysten sallima äänitaso on usein korkeampi kuin huonetiloissa oleskelevien häiritseväksi aistima äänitaso. Yöaikaan makuuhuoneissa hiljainenkin, mutta vaihteleva, ääni voidaan kokea epämiellyttäväksi. Ilmanvaihdosta aiheutuva ääni kasvaa mitä tehokkaammalla ilmanvaihto on, mutta ääni hyväksytään helpommin, kun asukas voi itse säätää ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdon ääni voi kulkeutua huonetiloihin monella tavalla: ilmanvaihtokoneen vaipan läpi, kanavien kautta tai kanavien seinämän läpi koteloihin ja välikattoihin ja niistä asuinhuoneisiin. Myös ilman virtaus venttiileissä voi synnyttää ääntä. Ilmavirtojen säädöllä on suuri vaikutus: järjestelmä pitää pyrkiä säätämään niin, että käytetään mahdollisimman pientä puhallinnopeutta venttiilien kuristamisen sijaan. 3 2 1 4 1. Laitteen vaipan läpi tulevaan ääneen voi vaikuttaa valitsemalla laadukas, hiljainen ja oikein mitoitettu ilmanvaihtokone. Ilmavirroiltaan liian pientä ilmanvaihtokonetta joudutaan käyttämään suuremmilla puhallinnopeuksilla, mikä nostaa koneen äänitasoa. Koska vaipan läpi tuleva ääni kuuluu siinä tilassa, jossa kone sijaitsee, on sijoituspaikalla suuri merkitys. Erillinen tekninen tila, tai esimerkiksi porraskäytävässä oleva talotekniikkakomero, on aina paras ratkaisu, mutta se ei ole aina mahdollista etenkään saneerauskohteissa. Oleskelutilojen tai makuuhuoneiden yhteyteen ilmanvaihtokonetta ei tule kuitenkaan koskaan sijoittaa. Kannattaa myös muistaa, että pienen pesuhuoneen kovat pinnat saattavat myös nostaa äänitason yli laitevalmistajan ilmoittamien arvojen. Suuremmassa ja ääntä vaimentavassa huoneessa äänitaso jää vastaavasti alhaisemmaksi. 2. Ilmanvaihtokoneen ympäristöön aiheutuu ääntä myös laitteelta lähtevien tulo- ja jäteilmakanavien seinämien läpi. Ääni voi kulkeutua huoneisiin alaslaskujen ja koteloiden kautta. Teknisestä tilasta tai pesuhuoneesta makuuhuoneen kattoon johtavat avoimet rakenteet antavat ääniaalloille kulkureitin. Ilmanvaihtokonetta ei tule koskaan kiinnittää onttoon, ääntä vahvistavaan seinään eikä makuuhuoneen vastaiselle seinälle. 3. Kanavien kautta huoneisiin tuleva puhallinääni on äänilähteistä helpoin hallittava. Se voidaan poistaa lähes kokonaan kanaviin asennettavilla laadukkailla äänenvaimentimilla. 4. Ilmanvaihtoventtiili vaimentaa kanavasta tulevaa ääntä, mutta voi aiheuttaa ilman virtauksesta johtuvaa ääntä. Siihen voidaan kuitenkin vaikuttaa oikeaoppisella ilmavirtojen säädöllä. Ilmanvaihtoa säädettäessä pyrkimyksenä tulee olla mahdollisimman pieni puhallinnopeus, jotta venttiilit voidaan jättää riittävästi auki. Kanavisto pitää suunnitella siten, että paine kaikkien venttiilien takana on mahdollisimman saman suuruinen, ja kanavat mahdollisimman lyhyet. Näin ilmanvaihtojärjestelmä toimii hiljaisesti. 50594 2014-10
SEINÄPUHALLUKSELLA LYHYT KANAVOINTI Vanha virastotalo saneerattiin asunnoiksi. Toisen kerroksen asunnoissa ilmanvaihtokanavat johdettiin katolle, mutta alakerran asunnoissa käytettiin seinäpuhallusta. Saneerauskohteessa seinäpuhallus on helpoin tapa jäteilman ulosvientiin. Huoneistokohtainen ilmanvaihto on saneerauskohteissa usein helpoin tapa kohentaa ilmanvaihtoa. Jos jäteilma voidaan puhaltaa kunkin asunnon kohdasta ulkoseinästä, ei ole tarvetta rakentaa rakennuksen paloturvallisuutta heikentäviä pystyroiloja kerrosten läpi. Myöskään erillistä ilmanvaihdon konehuonetta eikä asuntojen ulkopuolisia putki- tai sähkötöitä tarvita. Käyttämällä seinäpuhallusta saadaan ulko- ja jäteilmakanavat pidettyä lyhyinä, mikä pienentää sekä puhaltimien energiankulutusta että niiden aiheuttamaa ääntä. Huoneistokohtaisista, ns. seinäpuhallusratkaisuista kerättyjen palautetietojen perusteella ilman ulospuhalluksesta johtuvia ilman laadulle syntyneitä ongelmia ei ole esiintynyt. Näitä ratkaisuja on toteutettu useissa kymmenissä asuintaloissa, joissa on yhteensä yli tuhat asuntoa. 1 Vallox Out/In -seinäpuhallus- ja ilmanottolaitteella raitis ilma johdetaan sisään asunnon ulkoseinästä laitteen alaosan säleiköstä. Jäteilma puhalletaan ulos sen otsapinnasta suurella nopeudella, jolloin poistoilma kulkeutuu kauas seinästä. Tyylikäs, kolmena eri värisenä saatava Vallox Out/In sulautuu huomaamattomasti julkisivuun. 1) KIMULI Loppuraportti 31.5.2010. 11 Vallox Oy - All rights reserved
KÄRYNPOISTO OSANA ILMANVAIHTOA Omalla puhaltimella varustettu liesituuletin poistaa yleensä ruuanlaiton käryt paremmin kuin ilmanvaihtokoneeseen liitetty liesikupu. Liesikupu on kuitenkin kerrostaloissa useimmiten käytetty ratkaisu, koska se ei vaadi erillisen poistokanavan viemistä liedeltä katolle. Mikäli liesikuvun kärynpoisto on liitetty ilmanvaihtokoneeseen, pitää myös liesikuvun poistoilman kulkea lämmöntalteenottokennon läpi, jotta kenno pysyy sulana talvipakkasillakin ja ilmanvaihto toimii moitteetta. Ilmanvaihtokonetta voidaan ohjata liesikuvun moniportaisella säätimellä. Vaihtoehtoisesti liesikuvussa voi olla ajastimella varustettu sulkupelti, jonka avaaminen tehostaa ilmanvaihtoa. Kunnollisen kärynpoiston edellytyksenä on hyvän kärynsieppauskyvyn omaava ja riittävän alas asennettu liesikupu sekä liesikuvun kanavan väljä mitoitus. Ilmanvaihdon automaattisella tehostuksella lieden läpän auetessa vältetään kärynpoiston käyttövirheitä. Seinän viereen sijoitettu, suurella höyrynkeräysosalla varustettu liesikupu sieppaa käryt paremmin kuin tasapohjainen saarekekupu. 12
13 Vallox Oy - All rights reserved
ILMANVAIHDOSTA HELPOTUSTA KESÄKUUMALLA + 25 C + 15 C 100 cm Varjostus: 100 x 20 cm = n. 150 W Lämmitysteho Ikkuna 100 x 100 cm = n. 800 W 20 cm Jäähdytysteho 12 l/s x t10 C + 1,2 = n. 144 W Mikäli kahden hengen makuuhuoneen tuloilma on 10 C huoneilmaa viileämpää, sen jäähdytysteho on n. 150 W. Sama viilennysvaikutus on sillä, että auringon puolella olevasta metrin levyisestä ikkunasta peitetään n. 20 cm korkea kaistale. Auringonsuojaukseen kannattaa siis panostaa. Auringonsuojaus kannattaa tehdä ikkunoiden ulkopuolelle, jotta ikkunarakenne ei kuumene. 100 cm Lämmöntalteenoton ohituksen avulla ulkoilma voidaan tuoda asuintiloihin viileänä, mutta suodatettuna. Lähes kaikissa Valloxin ilmanvaihtokoneissa on automaattinen lämmöntalteenoton ohitus, joka mahdollistaa viilennyksen silloin, kun ulkoilma on sisäilmaa viileämpää. Koneiden automatiikka muistaa myös syksyn tullen kytkeä lämmön talteenoton uudelleen päälle. Valloxin MV-malleissa on lisäksi automaattinen kesäajan viilennystoiminto. Auringonsuojaus on tärkein tekijä asunnon pitämiseksi viileänä. Mikäli aurinko pääsee paistamaan ikkunoista sisälle, ei ilmanvaihdon viilennysteho useinkaan riitä pitämään asuntoa miellyttävänä. Parasta olisi pysäyttää auringon lämpösäteily jo ulkona esim. markiiseilla. Kaihtimetkin auttavat, mutta ne eivät estä kokonaan ikkunan sisäpinnan lämpenemistä. Mikäli aurinko lämmittää asuntoa, erillinen jäähdytyslaite on ainoa tehokas keino pitää asunto miellyttävän lämpöisenä. Se kierrättää, kuivattaa ja viilentää sisäilmaa. 14
SÄÄNNÖLLINEN HUOLTO VARMISTAA ILMANVAIHDON TOIMINNAN Suodattimet on syytä vaihtaa ainakin kahdesti vuodessa. Suodattimien vaihtoväliin vaikuttaa ulkoilman likaisuus. Uudella asuinalueella, jossa on rakennustyömaita ja keskeneräisiä teitä tai pihoja, huoltoväli voi olla lyhyempikin. Ilmanvaihtokoneeseen ei pidä vaihtaa minkälaisia suodattimia tahansa. On tärkeää, että uudet suodattimet vastaavat alkuperäisiä paitsi suodatusluokaltaan, myös mitoiltaan ja virtausvastukseltaan. Mikäli uusi suodatin poikkeaa alkuperäisestä, se vaikuttaa ilmavirtoihin. Muutokset voivat kasvattaa asunnon alipainetta tai pahimmassa tapauksessa tehdä asunnosta ylipaineisen. Ylipaine voi työntää talvella huoneilman kosteutta ulkoseinärakenteisiin tai ikkunalasien väliin ja aiheuttaa kosteusvaurioita. Vallox-alkuperäissuodatinpaketissa on aina kaikki yhteen vaihtokertaan tarvittavat suodattimet. Tuloilman suodatus on myös huomattava terveys- ja viihtyvyystekijä, jonka merkitys korostuu kaupunkialueilla. 1 Lämmöntalteenottokenno voidaan pestä lämpimällä vedellä ja käsiastianpesuaineella. Yleensä parin vuoden välein tehty pesu riittää. Levylämmönvaihtimella varustetut ilmanvaihtokoneet eivät sekoita puhdasta ja likaista ilmaa keskenään eivätkä palauta poistoilman hajuja tai kosteutta tuloilman mukana asuntoon. Levylämmönvaihtimessa ei ole liikkuvia, kuluvia tai rikkoutuvia osia, eikä se vaadi pesun lisäksi muuta huoltoa. 1) KIMULI Loppuraportti 31.5.2010. 15 Vallox Oy - All rights reserved
ILMANVAIHDON NYKYAIKAISTAMINEN LINJASANEERAUKSEN YHTEYDESSÄ KANNATTAA Ilmanvaihtojärjestelmän hankintakustannuksiin vaikuttavat paitsi itse ilmanvaihtokone ja kanavisto, myös siihen liittyvät rakennustekniset työt. Oheistyöt voivatkin muodostaa huomattavan osan ilmanvaihdon perustamiskustannuksista. Huoneistokohtainen ilmanvaihto on edullinen toteuttaa, koska konehuonetta ja suuria kanavaroiloja ei tarvita. Asunnon sisällä ilmanvaihtokanavien määrä on yleensä varsin vähäinen. Valtaosa kanavista asennetaan useimmiten pesuhuoneen ja eteisen kattoon. Muihin huoneisiin ei tule välttämättä muuta kuin ilmanvaihtoventtiili seinään. Saneerauskohteissa huoneistokohtainen ilmanvaihto ei edellytä koko asunnon kattavia purkutöitä. Putkiremontin yhteydessä tehtävä ilmanvaihtoremontti onnistuu pitkälti samoilla rakennustöillä. Peruskorjauksessa linjasaneerausten yhteydessä tapahtuva ilmanvaihtosaneeraus on n. 20 40 % edullisempi kuin erikseen tehty saneeraus. 1 1) KIMULI Loppuraportti 31.5.2010. 16
SOPIVA RATKAISU JOKAISEEN KOHTEESEEN Vallox tarjoaa kaiken mitä toimivaan ilmanvaihtojärjestelmään tarvitaan: ilmanvaihtokoneen, älykkään, tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ohjauksen sekä kätevän Vallox BlueSky-kanavajärjestelmän. BlueSky -ilmanjakojärjestelmä on pieneen tilaan mahtuva, taipuisa, ääntä vaimentava ja halkaisijaltaan vain 75 millimetrinen ilmanvaihdon kanavajärjestelmä. Sen asennus on helppoa ja nopeaa, ja kanavaosien tarve vähäinen. Näin ollen se on edullinen ratkaisu niin uudisrakentamiseen kuin peruskorjaukseenkin. Vallox TSK 50 MC / 80 MC Vallox 90 MC / 90K MC Vallox 096 MC Vallox BlueSky Pieniin ja keskisuuriin huoneistoihin sopivat ilmanvaihtokoneet Asennus esim. alaslaskettuun kattoon tai keittiön kaapistojen päälle Ohjaus neliportaisella Vallox SimpleControl -ohjaimella Pieniin ja keskisuuriin huoneistoihin sopiva ilmanvaihtokone Saatavana kiinteällä liesikuvulla Ohjaus liesikuvulta tai neliportaisella Vallox SimpleControl -ohjaimella Pieniin asuntoihin sopiva ilmanvaihtokone Asennus joko seinälle tai kat toon, mahtuu esim. pesutornin päälle Ohjaus neliportaisella Vallox SimpleControl -ohjaimella Ilmanvaihtokanava ahtaaseenkin tilaan, halkaisija vain 75 mm Asennustarvikkeet nopeuttavat työtä ja ehkäisevät materiaalihukkaa Pienen kokonsa vuoksi voidaan helposti asentaa höyrysulun sisäpuolelle, jolloin kanavaa ei tarvitse lisäeristää MALLI Enimmäispinta-ala Max. poistoilmavirta (l/s/100 Pa) Max. tuloilmavirta (l/s/100 Pa) Mitat (mm) (LxKxS) Ominaissähköteholuokka nimellisilmavirralla (VTT) Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhdeluokka (VTT) Ominaisenergiankulutus (SEC) kylmässä ilmastossa Vallox TSK Multi 50 80 m 2 57 49 900 x 236 x 547 B A+ A+ Vallox TSK Multi 80 120 m 2 93 77 1026 x 293 x 626 A A+ A+ Vallox 90 MC 120 m 2 85 70 597 x 689 x 361 B B A+ Vallox 90K MC 120 m 2 85 70 597 x 798 x 346 B B A+ Vallox 096 MC 130 m 2 95 92 600 x 545 x 428 B A+ A+ 17 Vallox Oy - All rights reserved
LÄMMÖN TALTEENOTTO SÄÄSTÄÄ ENERGIAA Tuloilma asuntoon + 17 C Lämmin poistoilma asunnosta + 21 C Jäähtynyt poistoilma ulos - 8 C Ulkoilma - 15 C Ilmanvaihdon uudistamisen pääasiallinen motiivi on terveellisyys ja viihtyvyys. Samalla ilmanvaihdon lämmön talteenotto kuitenkin on suurin energiansäästöpotentiaali asuinkerrostalokannassa. On selvää, että millään muulla energiansäästötoimenpiteellä ei saada samansuuruisia tuloksia. 1 Suurin osa ilmanvaihdon energiankulutuksesta muodostuu korvausilman lämmittämisestä. Itse ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutus on vain murto-osa siitä. Kun rakennuksesta tuuletetaan ulos lämmintä ilmaa, sen tilalle tuleva kylmä ulkoilma pitää lämmittää. Sillä ei ole merkitystä, miten ilma asunnosta poistuu: tapahtuupa se sitten painovoimaisesti, ikkunatuuletuksella tai huippuimurilla. Kun patterit lämmittävät asuntoa, ei voi eritellä, mikä osa lämmitysenergiasta menee vaikkapa ulkoseinien ja ikkunoiden läpi ulos ja mikä osa kuluu korvausilman lämmittämiseen. Talvipakkasilla raollaan oleva ikkuna vaatii kuuman patterin estämään huoneen jäähtymistä. Ilmanvaihdon osuus rakennusten energiankulutuksesta on varsin suuri, mikäli poistoilmasta ei oteta lämpöä talteen. Vallox-ilmanvaihtojärjestelmän levylämmönvaihtimella jopa yli 75 % korvausilman lämmittämiseen tarvittavasta energiasta saadaan poistoilman lämmöstä. Kun ulkoilma tuodaan talvella asuintiloihin jo valmiiksi lämmitettynä, pienenevät lämmityskulut merkittävästi. Oheisessa energiansäästölaskelmassa on käytetty Etelä-Suomen säätietoja. Mitä pohjoisempana rakennus sijaitsee, sitä enemmän lämmön talteenotolla säästää. Valloxin levylämmönvaihdin itsessään ei kuluta lainkaan energiaa. Poistoilman lämpö siirtyy ohuiden alumiinilevyjen läpi kylmään tuloilmaan ilman liikkuvia osia. Nykyaikaisten tasavirtapuhaltimien sähkön kulutus on erittäin pieni. Yhden saunomiskerran kiukaan sähkönkulutuksella käyttää ilmanvaihtokoneen puhaltimia jopa viikkoja. Laitteissa on lisäksi kaikkein kylmimpiä säitä varten sähkövastus tuloilman lisälämmittämiseen, mutta tehokkaan lämmön talteenoton ansiosta sitä tarvitaan varsin vähän. Ilmanvaihtokoneen oma sähkönkulutus on kokonaisuudessaan vain noin kymmenesosa lämmön talteenoton säästämästä energiasta. Ilmanvaihdon energiankulutus keskikokoisessa asunnossa Laskelma: VTT:n sertifikaatti VTT-C-10047-13, Etelä-Suomen säätiedot, Vallox 096 MC (Poistoilmavirta 38 l/s) Korvausilman lämmittämiseen tarvittava energia LTO energiansäästö (75%) Ilmanvaihtokoneen sähkönkulutus: Lämmön talteenotto (levylämmönvaihdin) Puhaltimien energiankulutus Tuloilman lämmityspatterin energiankulutus Energiansäästö 30 asunnon taloyhtiössä: Lämmitysenergian säästö (30 x 4 200 kwh) Ilmanvaihtokoneiden sähkönkulutus (30 x 410 kwh/v) 5 600 kwh/v 4 200 kwh/v 0 kwh/v 340 kwh/v 70 kwh/v n. 126 000 kwh/v n. 12 300 kwh/v 1) KIMULI Loppuraportti 31.5.2010. 18
Suomessa on n. 1 080 000 kerrostaloasuntoa, joissa on painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto. Mikäli kaikkiin asuntoihin asennettaisiin huoneistokohtainen lämmön talteenotto, lämmitysenergiaa säästettäisiin mitoitusilmavirralla laskettuna n. 4,5 TWh. Vuonna 2014 kaukolämpöä tuotettiin Suomessa kivihiilellä n. 8,5 TWh, joten energiansäästöpotentiaali on puolet tästä. Vaikka energiansäästö olisi vain n. puolet laskelman säästöstä, se vastaisi silti neljännestä kivihiilellä tuotetun kaukolämmön energiasta. Asuinkerrostaloissa toteutettujen ilmanvaihtoratkaisujen ongelmana energiansäästön näkökulmasta on usein ollut se, että todellinen ilmanvaihto ennen uudistusta on ollut huomattavasti alkuperäistä suunniteltua määrää pienempi ja lisäksi sitä on käytetty jaksotettuna korostetun säästeliäästi. Joko energiansäästön tai vetovalitusten vuoksi on tingitty ilmanvaihdon määrästä. Säästöjä saadaan joka tapauksessa parhaiten silloin, kun pystytään toteuttamaan tarpeenmukainen huoneistokohtainen ilmamäärän säätö, ja sitä käytetään oikein. Tarpeenmukaista ilmanvaihtoakin tärkeämpää on pystyä yhdistämään ilmanvaihdon parantaminen esimerkiksi linjasaneerauksen yhteyteen. Tällöin saadaan etua investointikustannuksissa. 1 Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset 50-70 -luvun asuinkerrostalot Ilmanvaihto 27-36 % Yläpohja noin 2-6 % Ikkunat 15-25 % Ulkoseinät noin 17-21 % Lämmitys noin 60 % Viemäriin noin 21-24 % Sähkönkäyttö noin 20 % Alapohja noin 4-6 % Aurinko ja ihmiset noin 20 % 1) KIMULI Loppuraportti 31.5.2010. 19 Vallox Oy - All rights reserved
ASENNUSVAIHTOEHTOJA JOKAISEEN KOHTEESEEN Ilmanvaihtojärjestelmän sydän on lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtokone. Se voidaan sijoittaa esim. pesuhuoneeseen, WC-tilaan, eteiseen, erilliseen talotekniikkakomeroon tai vaikka eteisen katon sisälle. Tuloilma ei saisi lämmetä ilmanvaihtokanavissa. Jos tuloilmakanavat on asennettu esimerkiksi pesuhuoneen tai saunan välikattoon, joissa on korkea lämpötila, nousee tuloilman lämpötila ilman kulkiessa kanavassa. Mikäli samassa tilassa on lämmitys- tai lämpimän käyttöveden putkia, ulkoilma voi lämmetä kanavissa huomattavastikin nostaen asunnon lämpökuormaa. Ilmanvaihtokoneen sijoituksessa on huomioitava huoltotilan tarve. Sivusuunnassa laitteet eivät vaadi vapaata tilaa, mutta suodattimien vaihdon vaatima tila koneen edessä on yleensä sama kuin koneen syvyys. Ilmanvaihtokone kodinhoito- tai kylpyhuoneessa Kylpyhuone on luonteva paikka sijoittaa kone, koska tällöin kanavat jäävät lyhyiksi ja kondenssiveden johtaminen viemäriin on helppoa. Ilmanvaihtokone tekniseen tilaan Korkean hyötysuhteen ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenottokennot ovat suurikokoisia, joten niiden käsittely vaatii reilusti tilaa. Ilmanvaihtokone pitää sijoittaa niin, että huoltajalle jää riittävästi tilaa toimia, ja myös mahdolliset huoltoluukut kannattaa mitoittaa reiluiksi. Ilmanvaihtokone tekniikkakomeroon Erillinen tekniikkakomero, johon huoltoyhtiöllä on pääsy, helpottaa suodattimien vaihtoa ja koneen huoltoa, koska asuntoihin ei tarvitse mennä sisälle. 20
Laskettu katto Erityisesti saneerauskohteissa alaslaskettu katto, esim. eteisessä, voi olla paras tai jopa ainoa paikka sijoittaa ilmanvaihtokone. Suodattimien vaihtoa ja muita huoltotöitä varten on muistettava jättää riittävän kokoinen huoltoluukku. Kotelointi Läpimitaltaan pieni ilmanvaihtokanava voidaan asentaa kokonaan höyrysulun sisäpuolelle ja koteloida. Samaan koteloon voidaan asentaa esimerkiksi lisävalaistus, jolloin saavutetaan tyylikäs ja huomaamaton lopputulos. Kylpyhuone-elementti Uudisrakentamiseen soveltuva kylpyhuone-elementti sisältää valmiin kylpyhuoneen. Kylpyhuone-elementissä on mukana vesijohdot, viemäröinti ja ilmanvaihtokanaviston kytkennät. Sisällä elementissä ovat kaikki kylpyhuoneen kiinteät kalusteet ja hanat sekä ilmanvaihtokone. Rakenteilla olevaan taloon nostetaan valmis kylpyhuone-elementti paikoilleen nosturilla ennen seuraavan kerroksen rakentamista. 21 Vallox Oy - All rights reserved
TALOTUULETTIMEN TILALLE ENERGIAA SÄÄSTÄVÄ LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE Suomessa on satojatuhansia omakotitaloja, rivitaloja ja loma-asuntoja, joissa ilmanvaihto on toteutettu koneellisena poistoilmanvaihtona talotuulettimella tai huippuimurilla. Näitä järjestelmiä rakennettaessa ei energiansäästöön kiinnitetty juurikaan huomiota. Koneellinen poistoilmanvaihto kuluttaakin paljon energiaa, koska poistettavasta ilmasta ei oteta lämpöä talteen. Tehokkain ja ehkä helpoin tapa pienentää olellisesti asunnon lämmitysenergian kulutusta on muuttaa poistoilmanvaihto hallituksi tulo-poistoilmanvaihdoksi lämmöntalteenotolla. Varsinkin rivitaloasunnoissa ns. talotuuletin oli edullisuutensa vuoksi vielä vuosituhannen vaihteessa yleinen tapa toteuttaa ilmanvaihto. Talotuuletin on kuin liesituuletin, mutta siihen on yhdistetty WC:stä ja märkätiloista tulevat poistoilmakanavat. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kärynpoisto toteutettiin näin samalla laitteella. Tuloilma jäi usein ikkunoista poistettujen tiivisteenpätkien varaan. Koska poistoilmakanavat on jo johdettu keittiöön, luonteva paikka ilmanvaihtokoneellekin on siellä. Vallox 90K MC -ilmanvaihtokone on suunniteltu asennettavaksi lieden päälle ja siihen kuuluu liesikupu. Ilmanvaihtokone asennetaan talotuulettimen tilalle lieden yläpuolelle. Olemassa olevat poistoilmakanavat liitetään ilmanvaihtokoneeseen ja jäteilma liitetään vanhaan katolle menevään kanavaan. Ulkoilmakanava voidaan tuoda ilmanvaihtokoneelle ullakon kautta tai sisällä kalusteiden yläpuolelle koteloituna. Ullakolla kanavan ympärille tarvitaan lämpöeristys ja sisälle asennettuna umpisolumuovinen kondenssieristys. Uusina kanavina tarvitaan vain raitisilma koneelle ja tuloilmakanavat makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen. Saunaankin kannattaa tuoda tuloilmakanava löylyjä parantamaan. Lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone pitää aina viemäröidä. Kondenssivesiputken voi johtaa ilmanvaihtokoneelta keittiön pesualtaan vesilukkoon tai mahdollisesti seinän takana olevaan lattiakaivoon tai vesilukkoon. 22
Viime vuosituhannella ei talotuulettimien yhteyteen juuri äänenvaimentimia asennettu. Ilmanvaihtokoneen asennuksen yhteydessä on hyvä hetki parantaa äänenvaimennusta. Tuloilmakanaviin vaimennin tarvitaan, jotta koneen ääni ei kuulu makuuhuoneisiin. Ääntä vaimentava BlueSky-jakolaatikko toimii osana äänenvaimennusta. Ulkoseinissä olevia raitisilmaventtiileitä ei enää tarvita, joten ulkovaipan äänieristyskin paranee. Mukavuutta on, että pesuhuone ja sauna ovat hiljaiset, vaikka ilmanvaihto olisi saunomisen aikana suuremmallakin teholla, joten äänenvaimennin kannattaa lisätä myös vanhaan poistoilmakanavaan. Lämpimään tilaan asennettuja tuloilmakanavia ei tarvitse lämpöeristää lainkaan. Huomaamattoman asennuksen ja suodatetun ja lämmitetyn tuloilman ansiosta ilmanvaihtosaneerauksen huomaa vain paremmasta sisäilmasta ja reilusti pienentyneestä lämmityslaskusta. Ilmanvaihtokanavia varten tehtäviin koteloihin voidaan asentaa vaikkapa valaisimia tai ne voidaan suunnitella muuten osaksi sisustusta. Ilmanvaihtokone voidaan peittää kalustelevyllä, jolloin se istuu huomaamattomasti kalusteisiin 23 Vallox Oy - All rights reserved
www.vallox.com Vallox Oy Vaihde +358 10 7732 200 Myllykyläntie 9-11 32200 LOIMAA FINLAND