SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON JÄRJESTELYISTÄ

Suomen eläinterveydenhuolto SELVITYS TAMPEREEN 1 / 35 SELVITYS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON JÄRJESTELYISTÄ - LOPPURAPORTTI SUOMEN ELÄINTERVEYDENHUOLTO VEIKKO TUOVINEN

Suomen eläinterveydenhuolto SELVITYS TAMPEREEN 2 / 35 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...3 2. TOIMEKSIANTO...5 2.1. VIRKAMIESTYÖRYHMÄN ESITYS...5 2.2. OHJAUSRYHMÄN TARKENNUKSET...6 3. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON NYKYTILANNE...7 3.1. LAINSÄÄDÄNTÖTILANNE...7 3.2. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON TILANNE TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA...9 6.1.1. Kunnalliseläinlääkärit...9 6.1.2. Päivystysrenkaat...11 6.1.3. Yksityiset eläinlääkärit...14 3.3. ASUKAS-, ELÄIN- JA TILAMÄÄRÄT...14 3.4. VIRKAMIESTYÖRYHMÄN ESITTÄMÄT KEHITTÄMISTARPEET...15 3.5. VIRKAMIESTYÖRYHMÄN SELVITYKSEN TULOKSET...16 4. SELVITYSMIEHEN ALUSTAVAT SUOSITUKSET...18 4.1. PERUSTETAAN PIRKANMAAN ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO...18 4.2. ERIYTETÄÄN VIRKATEHTÄVÄT PRAKTIIKASTA...19 4.3. SELVITETÄÄN PRAKTIIKAN ULKOISTAMISMAHDOLLISUUDET TARJOUSKILPAILULLA...19 4.4. TARJOTAAN PIENELÄIMILLE JA SUURELÄIMILLE ERILLISET PÄIVYSTYSPALVELUT...19 4.5. JÄRJESTETÄÄN PIRKANMAAN ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON YHTEINEN PUHELINPALVELU..19 4.6. HYÖDYNNETÄÄN VIIMEISINTÄ TIETOTEKNIIKKAA PALVELUN PARANTAMISEKSI...20 4.7. LUOVUTAAN PITKISTÄ PÄIVYSTYKSISTÄ JA SIIRRYTÄÄN KOLMIVUOROTYÖMALLIN MUKAISIIN PÄIVYSTYSVUOROIHIN...21 4.8. NIMETÄÄN MAAKUNNALLISET TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRIT...21 4.9. TARJOTAAN KUNTALAISILLE SAMANHINTAISET PALVELUT SIJAINNISTA RIIPPUMATTA...21 5. OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3.5.2007...22 6. VASTAUKSET SELVITETTÄVIIN ASIOIHIN...24 6.1. SEUDULLISEN ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON YKSIKÖN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT...24 6.1.1. Pirkanmaan eläinlääkintähuolto...24 6.1.2. Tampereen seudullinen eläinlääkintähuollon yksikkö...24 6.1.3. Tampereen seudullinen yhteistyö pieneläinten jatkohoidon ja eriytetyn pieneläinpäivystyksen järjestämiseksi...25 6.1.4. Virkamiestyöryhmän valinta, Vaihtoehto 1...27 6.1.5. Säilytetään nykyinen tilanne...29 6.2. HENKILÖSTÖN TARVE JA SIJOITTELU...29 6.3. TOIMITILOJEN SIJOITTELU JA VARUSTELUTASO...30 6.4. ERI TOTEUTTAMISVAIHTOEHTOJEN VERTAILU...31 6.5. SEUDULLISEN YKSIKÖN JA NYKYISEN JÄRJESTELMÄN VERTAILU...32 6.6. TOIMENPITEET SEUDULLISEN ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON YKSIKÖN MUODOSTAMISEKSI..32 7. TIETOLÄHTEET...35

Suomen eläinterveydenhuolto SELVITYS TAMPEREEN 3 / 35 1. Johdanto Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii seutuyhteistyötä toteuttavana organisaationa Tampereen seudulla. Sen tehtävänä on luoda kuntarajat ylittäviä palveluja, yhteensovittaa seudullisesti asumisen ja liikkumisen tarpeita sekä vahvistaa yritysten ja osaajien houkuttelua seudulle. Kuntayhtymän muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Viljakkala liitettiin Ylöjärveen vuonna 2006. Sahalahti liittyi Kangasalaan vuonna 2005. Orivesi on mukana tekemässä kaupunkiseutusuunnitelmaa, vaikkei kuntayhtymään kuulukaan. Längelmäki jakautui vuonna 2006 Oriveteen ja Jämsään. Alueen kahdeksassa kunnassa on yhteensä yli 337.000 asukasta ja väestönkasvu jatkuu voimakkaana. Kuntayhtymän päätöksenteosta vastaa seutuhallitus tukenaan kunnallisjohtajista muodostuva työvaliokunta. Valmistelutyötä tehdään asiantuntijatyöryhmissä. Operatiivisesta johtamisesta vastaa seutujohtaja. Seutuhallitus päätti 25.10.2006 käynnistää virkamiestyönä tehtävän selvityksen seutuyhteistyön tiivistämisestä eläinlääkintäpalveluissa. Selvityksessä tuli vertailla palvelujen saatavuutta, laatua ja tehokkuutta sekä resurssitarpeita eri vaihtoehdoissa. Asetettu työryhmä keskusteli viidestä vaihtoehtoisesta seudullisen yhteistyön mallista: 1) Tampere järjestää eriytetyn pieneläinpäivystyksen. Kangasalan päivystyspiiri ottaa päivystykseensä Tampereen suureläimet. Nokia ja Pirkkala siirtyvät Lempäälän-Vesilahden päivystyspiiriin. Kangasalan päivystysrenkaaseen tarvitaan yksi viikonloppupäivystäjä lisää. Muut kunnat voisivat ostaa Tampereelta pieneläinpäivystyksen takapäivystyksen. Päivystysalueiden suurenemisen johdosta takapäivystystä saatetaan tarvita päivystyksen toimivuuden varmistamiseksi. 2) Tampere toimii yksin. Päivystykseen kuuluvat sekä pien- että suureläimet. Päivystysalue on Tampereen kaupungin alue. Päivystäjinä toimivat Tampereen virkaeläinlääkärit (praktikkoeläinlääkärit). 3) Tampere ja Pirkkala jatkavat päivystysyhteistyötä ja järjestävät yhteisen pieneläinvastaanoton. 4) Tampere ja Pirkkala tiivistävät myös peruseläinlääkäripalveluyhteistyötä ja sopivat työnjaosta pienten ja suurten eläinten osalta. 5) Muodostetaan itsenäinen seudullinen eläinlääkäriyksikkö, jolta kaikki kunnat hankkivat tarvitsemansa palvelut. Yksikkö voi tarvittaessa tehdä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Työryhmän enemmistö kannatti yhteistyötä vaihtoehdon 1. perusteella. Lisäksi enemmistö kannatti eläinlääkintähuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämistä virkaeläinlääkärien voimin. Asiasta oli jätetty väliraportin yhteydessä eriävä mielipide. Jatkotyöskentelyn osalta työryhmä

4 / 35 piti tarpeellisena ulkopuolista selvitystä lähinnä pieneläinpalvelujen järjestämisen eri vaihtoehdoista. Työryhmän väliraportti käsiteltiin seutuhallituksessa 31.1.2007, jolloin seutuhallitus päätti, että teetetään ulkopuolinen selvitys seudullisen eläinlääkintähuollon edellytysten selvittämiseksi ja organisoimiseksi työryhmän väliraportin vaihtoehdon 5 pohjalta. Työvaliokunta päätti kokouksessaan 9.2.2007, että selvitystyö tilataan Suomen eläinterveydenhuollolta. Selvityshankkeen ohjausryhmään nimettiin Kangasalan kunnanjohtaja Jukka Mäkelä (puheenjohtaja), tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki, taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö, kaksi kehyskuntien virkaeläinlääkärien valitsemaa edustajaa ja kaupungineläinlääkäri Tuire Merivirta (sihteeri). Lisäksi edellytettiin, että ohjausryhmän tulee täsmentää tilattavan selvitystyön toimeksianto ja aikataulu. Kehyskuntien virkaeläinlääkäreiden edustajiksi ohjausryhmään valittiin vastaava eläinlääkäri Olli Soininen Pirkkalasta ja kunnaneläinlääkäri Tuija Setälä Orivedeltä. Ohjausryhmä piti ensimmäisen kokouksensa 15.3.2007, jossa oli mukana myös Veikko Tuovinen selvityksen tekijäksi valitun Suomen eläinterveydenhuollon (Seth) edustajana. Ohjausryhmän kokouksessa todettiin, että: Valtioneuvoston 1.3.2007 tekemän päätöksen mukaan ympäristöterveydenhuolto tulee koota 50-85 yhteistoiminta-alueeseen. Kuntien tulee osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta antaa valtioneuvostolle 31.8.2007 mennessä selvitys mm. siitä, miten ympäristöterveydenhuolto aiotaan järjestää. Eläinlääkintähuolto on osa ympäristöterveydenhuoltoa ja kansanterveystyötä. Tämä yhteys on tärkeää huomioida selvityksessä. (Korjaus: 3.5.2007 pidetyssä ohjausryhmän kokouksessa todettiin, ettei elokuun takaraja ole enää voimassa). Eläinlääkintähuoltolain uudistuksen valmistelu on käynnissä. Ohjausryhmä edellytti selvittäjää seuraamaan lain valmistelua ja ottamaan siinä esiin tulevat kuntien velvoitteet mahdollisuuksien mukaan huomioon. Virkamiestyöryhmä päätyi selvityksessään eriyttämään pienten ja isojen eläinten palvelut päivystysaikaan. Saman työryhmän mukaan Tampere keskittyisi pienten eläinten palveluihin ja toimisi muille kunnille ns. takapäivystyksenä. Virkamiestyöryhmän keräämää tietoa tulee hyödyntää kyseessä olevassa selvityksessä. Virkamiestyöryhmän enemmistö kannatti virkaeläinlääkäreihin perustuvaa järjestelmää. Asiaan jätettiin eriävä mielipide. Osa ohjausryhmän jäsenistä kannatti edelleen virkaeläinlääkäreihin perustuvaa järjestelmää. Ohjausryhmä tarkensi virkamiestyöryhmän loppuraportin toimeksiantoa. Sihteerille annettiin tehtäväksi toimittaa selvittäjälle tiedot eläin- ja tilamääristä eri kunnissa, mikäli saa tiedot maaseutusihteerin kautta. Mikäli tietoja ei saada tällä tavalla, ohjausryhmän jäsenet kuntiensa edustajina toimittavat oman kuntansa tai ympäristöterveydenhuollon seutukunnan tiedot suoraan selvittäjälle. Myös hevosten määrät liitetään tietoihin. Pieneläinten määrien arvioimiseksi sihteeri toimittaa selvittäjälle kuntien asukasmääriä koskevat tiedot. Ohjausryhmä esitti, että koirien määrä lasketaan jakamalla asukasmäärä 8:lla. Sovittiin, että seudun kuntien edustajat toimittavat selvittäjälle tiedot eläinlääkintähuollon kuluvan vuoden talousarviosta, ellei tilinpäätöstietoja edellisestä vuodesta ole vielä käytettävissä. Li-

5 / 35 säksi toimitetaan tiedot eläinlääkärien vastaanottotiloista (sijainti, koko, varustelu, kuinka monelle eläinlääkärille). Selvitykseen liittyvät muistiot ja tiedot sovittiin koottavaksi nettisivuille www.seth.fi. Selvityksen etenemistä voi seurata rekisteröitymällä sivujen käyttäjäksi. Sihteeri toimittaa selvittäjälle luettelon henkilöistä, jotka pääsevät sivuja lukemaan. Ohjausryhmä toivoi avointa selvitystä, johon mahdollisimman moni seudun eläinlääkäreistä pääsee tutustumaan ja osallistumaan. Sihteeri lähettää kokouksessa esitetyille seudun eläinlääkäreille sähköpostiviestin asiasta. Kuntayhtymä ja Suomen eläinterveydenhuolto (SETH) sopivat 10.4.2007 allekirjoitetulla sopimuksella, että selvitystyö toteutetaan virkamiestyöryhmän esityksen ja ohjausryhmän tarkennuksen mukaisesti. Selvitystyön laajuudeksi arvioitiin noin 100 työtuntia. Selvitystyötä ohjaa ohjausryhmä. 2. Toimeksianto 2.1. Virkamiestyöryhmän esitys Virkamiestyöryhmä esitti ulkopuolisen selvityksen toimeksiannoksi ja aikatauluksi (Seutuhallituksen päätös 25 /21.2.2005) seuraavaa: Tavoitteet: 1. Hyvä palvelu 2. Eläinlääkärien jaksaminen 3. Kustannusten pitäminen kohtuullisina Virkamiestyöryhmä esitti, että sen tekemän selvitystyön tuloksia käytetään tilattavan selvityksen pohjana ja että valmisteilla olevan eläinlääkintähuoltoa koskevan lain vaikutukset huomioidaan selvityksessä. Selvitettävät asiat: 1. Seudullisen eläinlääkintähuollon yksikön toteuttamisvaihtoehdot huomioiden virkaeläinlääkäritehtävät eläinlääkäripalvelut pienille ja suurille eläimille päivystyspalvelut puhelinpalvelut 2. Henkilöstö tarve sijoittelu 3. Toimitilat vastaanottojen määrä ja sijoittelu varustelutaso 4. Eri toteuttamisvaihtoehtojen vertailu toimivuus kustannukset 5. Seudullisen yksikön ja nykyisen järjestelmän vertailu

Suomen eläinterveydenhuolto toimivuus kustannukset SELVITYS TAMPEREEN 6 / 35 2.2. Ohjausryhmän tarkennukset Ohjausryhmä teki 15.3.2007 pitämässään kokouksessa seuraavat tarkennukset virkamiestyöryhmän toimeksiantoon: Selvityksessä tulee huomioida ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus ja kytkös kansanterveystyöhön, samoin valmisteilla oleva eläinlääkintähuoltolain uudistaminen. Selvityksessä tulee selvittää, onko seudullinen eläinlääkintäyksikkö mahdollinen ja miten se edistäisi seudun eläinlääkintähuoltoa. Virkamiestyöryhmän selvityksen tuloksia tulee hyödyntää tässä selvityksessä. Selvityksessä tulee tarkastella pieneläinpalvelujen hankkimista eri tavoilla (virkaeläinlääkärit, ostopalvelut, yhdistelmä, muu). Seudullisen yksikön toimivuutta, eläinlääkärien jaksamista ja kustannuksia tulee verrata nykyjärjestelmään ja vaihtoehtoisia malleja keskenään. Vertailua tulee tehdä myös virkamiestyöryhmän ehdotukseen, jossa palvelut erotetaan vain päivystysaikana. Selvitystyön tulee olla valmis 31.5.2007, jotta sitä voidaan käyttää vastauksessa valtioneuvostolle 31.8.2007. Työ luovutetaan tilaajalle 31.5.2007 mennessä. Ohjausryhmä kokoontuu ohjeistamaan työn jatkoa 3.5.2007 ja tekee loppuarvioinnin 4.6.2007.

Suomen eläinterveydenhuolto SELVITYS TAMPEREEN 7 / 35 3. Eläinlääkintähuollon nykytilanne 3.1. Lainsäädäntötilanne Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan on eläinlääkintähuoltoa koskien kirjattu seuraavasti: Eläinlääkintähuoltolaki ja eläintautilaki uudistetaan tavoitteena eläinlääkintäpalvelujen saatavuuden varmistaminen ja viranomaisvalvonnan yhtäläinen toimivuus kaikkialla maassa. Valtio sitoutuu hankkimaan kunnilta eläinten terveyteen, hyvinvointiin ja elintarviketurvallisuuteen liittyviä viranomaisvalvontaa, jotta eläinten omistajille tarkoitetut eläinlääkintäpalvelut ja niihin sisältyvät eläinten terveydenhuoltopalvelut voidaan erottaa viranomaisvalvonnasta nykyistä selkeämmin. Eläinlääkärikoulutusta lisätään ja uudistetaan niin, että myös tuotantoeläinten hoitoon turvataan riittävät lääkäripalvelut tulevaisuudessa. Eläinlääkintähuoltolakia valmistelevan työryhmän muistio julkistettiin toukokuun 29. päivänä 2007. Muistio ja lakiluonnos ovat luettavissa maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla osoitteessa: http://www.mmm.fi/attachments/5lw4u4fll/5pc3vwhtg/files/currentfile/trm2007_15.pdf Eläinlääkintähuollon määritellään tarkoittavan eläinlääkäripalveluja sekä eläinten terveyden, eläinten hyvinvoinnin ja elintarvikkeiden turvallisuuden valvontaa paikallisella tasolla. Kunnan eläinlääkintähuoltoon kuuluvat kunnan järjestämät eläinlääkäripalvelut ja valvonta. Yksityistä eläinlääkintähuoltoa eli yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien tarjoamia eläinlääkäripalveluja valvovat Elintarviketurvallisuusvirasto ja lääninhallitukset. Työryhmä tiivistää ehdotuksensa uudistuksista seuraavasti: 1) Kunnan järjestämät perustason eläinlääkäripalvelut ovat samantasoisia kaikille kotieläimille. Palvelut on järjestettävä kunnan asukkaiden lemmikkieläimiä ja kunnassa sijaitsevissa eläinten pitopaikoissa pidettäviä eläimiä varten. 2) Elintarviketuotantoeläinten terveydenhuolto kuuluu perustason eläinlääkäripalveluihin. Kunnan velvollisuus järjestää terveydenhuoltoon kuuluvia eläinlääkäripalveluja rajataan kuitenkin vain valtakunnallisiin terveydenhuolto-ohjelmiin, joita tällä hetkellä on olemassa nautojen ja sikojen terveydenhuoltoa varten. 3) Kuntien eläinlääkäripäivystys ja siihen kuuluva päivystyspiirien määrittely järjestetään kuntien yhteistyönä vähintään yhden maakunnan kokoisella päivystysalueella. Päivystysalueella yhteydenotot keskitetään yhteen paikkaan, ja lemmikki- ja tuotantoeläimiä varten on erilliset päivystysjärjestelmät. 4) Kunta järjestää perustason eläinlääkäripalvelun lisäksi mahdollisuuden toimittaa lemmikkieläimet ja hevoset eläinlääkärin lähetteellä jatkohoitoon, jos niille tarvitaan kiireellistä erikoishoitoa. Kunta järjestää mahdollisuuden jatkohoitoon yleensä tekemällä potilaiden hoitoon pääsystä sopimuksen erikoishoitoa antavan klinikan kanssa. Eläimen omistaja maksaa jatkohoidon kustannukset hoitopaikan laskutuksen mukaisesti. Kunta maksaa sopimuksessa sovittavan osan erikoishoidon valmiuden ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.

8 / 35 5) Valtio korvaa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan palkkaus- ja muut välittömät kustannukset kunnille vuodesta 2009 alkaen. Tätä varten tarvitaan 4,8 milj. euron lisäys valtion talousarvion eläinlääkintähuollon määrärahaan. Nykyisin valtio maksaa näistä kustannuksista 0,5 milj. euroa toimituspalkkioina kunnaneläinlääkäreille. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan arvioidaan maksavan kunnille noin 5,3 milj. euroa vuodessa. 6) Lakiin ei enää sisällytetä säännöstä kuntien mahdollisuudesta tukea eläintuotantoa maksamalla osa eläinlääkäripalvelujen maksuista. Syynä ovat EU:n valtiontukea koskevat säännökset. Eläinlääkäripalvelujen kustannukset voitaisiin jatkossa ottaa tarkasteluun maataloustukien yhteydessä. Suomen Kuntaliitto jätti työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen. Kuntaliiton mielestä kunnan perustason eläinlääkäripalvelut tulisi järjestää ensisijaisesti hyötyeläimiä varten. Se vastustaa jatkohoitopalveluiden takaamisen antamista kuntien tehtäväksi ja vaatii valtion korvauksen perusteiden määrittelyä siten, että kuntien todelliset kustannukset korvataan täysimääräisinä. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää työryhmän raportista lausunnot ja jatkaa niiden pohjalta eläinlääkintähuoltolain valmistelua. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi eläinlääkintähuoltolaiksi annettaisiin eduskunnalle syksyn 2007 aikana. Lakiluonnoksen mukaan kunnilla on velvollisuus järjestää alueellaan peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkärinavun saatavuus kaikkina vuorokaudenaikoina. Laki koskee kaikkia eläimiä, ei pelkästään hyötyeläimiä. Tämä tulee oletettavasti lisäämään kuntien kustannuksia nykyisestään, jos velvoite sisällytetään lopulliseen lakiin. Tämän torjumiseksi on kuitenkin odotettavissa voimakkaita kannanottoja kuntien taholta. Kunnat velvoitetaan yhteistoimintaan tehtävien tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta riittävän laajalla alueella. Tampereen kaupunkiseutua voitaneen pitää lain tarkoittamana riittävän laajana alueena. Kunnan on laadittava valtakunnallisen suunnitelman huomioon ottava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista ja se on päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein. Lakiluonnoksen mukaan päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella on järjestettävä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Pirkanmaan maakunnasta osa sijaitsee Satakunnan (Ylä-Satakunta) ja osa Hämeen historiallisten maakuntien alueella. Sitä ympäröivät Satakunnan nykymaakunta, Kanta-Häme, Päijät- Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Pirkanmaan keskuspaikka on Tampere. Pirkanmaalla on 28 kuntaa, joista yksitoista on kaupunkeja: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kuru, Kylmäkoski, Lempäälä, Mouhijärvi, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vammala, Vesilahti, Vilppula, Virrat, Ylöjärvi ja Äetsä. Lakiluonnoksen mukaan päivystysalueella on järjestettävä keskitetty palvelu yhteydenottoja varten. Luonnos velvoittaa myös järjestämään erillisen päivystyksen pienikokoisille kotieläimille, jotka voidaan kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle ja erikseen kotieläimille, joille annettava eläinlääkärinapu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimen pitopaikassa. Palveluiden on oltava saatavilla kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä. Jos päivystyspalvelut joudutaan tulevaisuudessa suunnittelemaan maakuntakohtaisesti, pitänee samanaikaisesti olla useita päivystäjiä eri puolilla maakuntaa, jotta tämä tavoite toteutuisi.

9 / 35 Laki velvoittaa osoittamaan, mihin jatkohoitoa vaativat potilaat voidaan lähettää. Alueelta löytyy tähän riittävän korkeatasoisia klinikoita sekä pieneläinten että hevosten suhteen. Eläintautilaissa, eläinsuojelulaissa ja eläinten kuljetuksesta annetussa laissa aiemmin kunnaneläinlääkärille säädetyt tehtävät tulevat nyt kunnan vastuulle. Kunnaneläinlääkärin virat voivat olla useamman kunnan tai kuntayhtymän taikka kunnan ja kuntayhtymän yhteisenä. Työnantajan on määrättävä eläinlääkäreiden keskinäisestä tehtäväjaosta. Kunta voi tehdä yksityisen eläinlääkäripalvelujen tuottajan kanssa sopimuksen peruseläinlääkäripalveluiden, kiireellisen eläinlääkäriavun tuottamisesta ja jatkohoitopalveluiden tarjoamisesta. Kunnan on järjestettävä palveluja varten tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät, jos kunta huolehtii peruseläinlääkäripalveluiden ja kiireellisen eläinlääkärinavun järjestämisestä tuottamalla itse palveluja. Ministeriön työryhmän raportista ei selviä, miten eläinlääkäreiden tarve alueella tulisi laskea tai kuinka suurien osuuden palveluista voidaan katsoa tulevan hoidetuksi yksityisten toimesta ilman mitään sopimuksia. Sen sijaan käsite peruseläinlääkäripalvelut on määritelty varsin tarkasti. Peruspalveluiksi katsotaan mm. sikojen ja nautojen terveydenhuolto, mutta ei esimerkiksi koirien keisarileikkauksia. Tarvittavien eläinlääkäreiden määrä on käytännössä arvioitava paikallisesti. Yksityiseläinlääkäreiden määrä alueella vaikuttaa tarpeeseen. Valvontatehtäviä ei voi ulkoistaa yksityisille. Jos muut eläinlääkäripalvelut päätetään ostaa yksityisiltä, kunnan on vahvistettava eläinten omistajilta perittävät taksat. Lakiluonnos ei ota kantaa taksojen suuruuteen. Täten yksityisten tuottaessa palvelut kunta voinee vahvistaa mitkä taksat tahansa (esimerkiksi ko. yksityisen aseman normaalisti perimät taksat) lain sitä estämättä. Kunnaneläinlääkäreiden puolestaan on noudatettava virkaehtosopimuksen mukaisia taksoja. Kunta voi periä eläinten omistajilta maksua kustantamistaan toimitiloista ja toimintavälineistä. Kunta voi myös periä maksun eläimen ylläpidosta, jos eläintä joudutaan säilyttämään kunnan järjestämissä tiloissa. Aiemmin eläinlääkärille toimituspalkkioina maksettu korvaus valtion määräämien virkatehtävien suorittamisesta maksetaan lakiehdotuksen mukaan kunnalle todellisten kustannusten mukaisena, mutta enintään keskimääräisten kustannusten perusteella. Alueilla, joilla virkatehtävien suorittaminen maksaa keskimääräistä enemmän, tämä pykälä aiheuttaa kunnille nettomenoja. 3.2. Eläinlääkintähuollon tilanne Tampereen kaupunkiseudulla Kahdeksan kunnan alueella on yhteensä 51 eläinlääkäriä, joista viisitoista toimii kunnan- tai kaupungineläinlääkäreinä ja 36 yksityisinä. 6.1.1. Kunnalliseläinlääkärit Viidestätoista kunnallisesta eläinlääkäristä kolme on päätoimisia hygieenikkoja. Kahdellatoista eläinlääkärillä on praktiikkavelvollisuus. Osalla heistä on praktiikan lisäksi ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja/tai hallintotehtäviä.

10 / 35 4.2.1.1. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon alueellinen valvontayksikkö Pirkkalan kunnan hallintoon perustettiin 1.1.2007 alkaen Hämeenkyrön, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven yhteinen ympäristöterveydenhuollon alueellinen valvontayksikkö. Sopimuksen mukaan vastuukuntana toimii Pirkkala, joka tuottaa palvelut muille kunnille. Tämä kuuden kunnan yhteinen valvontayksikkö vastaa kaikista kuntien vastuulle kuuluvasta ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävistä. Alueen kuntien ympäristöterveydenhuollon henkilöstö (terveystarkastajat, eläinlääkärit ja palvelusihteeri) siirtyivät Pirkkalan kunnan palvelukseen. Ympäristöterveydenhuollon vastuualueen esimiehenä toimii ympäristöterveyspäällikkö. Ympäristöterveyspäällikön toimisto on Pirkkalan toimipisteessä. Eläinlääkäreiden toimipisteet sijaitsevat Hämeenkyrössä, Nokian Pitkäniemessä, Vesilahdessa ja Ylöjärvellä. Pirkkalan ympäristölautakunta toimii kaikkien valvontayksikköön kuuluvien kuntien ympäristöterveydenhuoltoon liittyvien lakien (terveydensuojelu-, elintarvike-, tuoteturvallisuus-, kemikaali-, tupakka-, eläinsuojelu-, eläintauti- ja eläinlääkintähuoltolait) tarkoittamana kunnan valvontaviranomaisena. Kuntien yhteistyöelimenä toimii neuvottelukunta, joka antaa lausunnot ympäristöterveydenhuollon keskeisistä talous- ja kehittämiskysymyksistä. Kukin kunta valitsee valtuustokausittain nimettävään neuvottelukuntaan yhden jäsenen. Neuvottelukunnan esittelijänä toimii ympäristöterveyspäällikkö. Eläinlääkäreiden vastaanotot ovat Vesilahdella (n. 80 m 2 ) ja Nokialla (n. 200 m 2 ), jossa työskentelee Pirkkalan eläinlääkärin lisäksi yksi Tampereen eläinlääkäreistä. Heillä on yhteisesti Tampereen palkkaama määräaikainen avustaja. Tilat ovat vaatimattomat. 4.2.1.2. Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Kangasala on Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän lisäksi mukana kolmen kunnan (Kangasala, Kuhmalahti, Pälkäne) muodostamassa Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä. Kuntayhtymään kuuluva Luopioinen liittyi Pälkäneeseen vuonna 2006. Kuntayhtymällä on yksi päätoimisen hygieenikon virka ja kaksi praktikon virkaa. Vastaanotto sijaitsee Kangasalan keskusterveysasemalla (Herttualantie 28). Vastaanotolla on eläinlääkärin palkkaama pieneläinhoitaja. 4.2.1.3. Tampere Tampereen kaupungilla on yksi hygieenikon virka ja neljä praktikkoeläinlääkärin virkaa. Kolme niistä on täytetty vakinaisesti, yksi määräaikaisesti. Yhtä vakinaisesti täytettyä virkaa hoidetaan osa-aikaisesti (ma-ke) ja viranhaltija on vapautettu päivystyksestä. Tampereen eläinlääkintähuollon palveluksessa on myös vakituinen ja määräaikainen eläinlääkärin avustaja. Tampereen eläinlääkäriasemalla Ratinassa (Hatanpäänvaltatie 3) työskentelee vakituinen ja määräaikainen eläinlääkäri ja vakituinen avustaja. Tilat ovat vaatimattomat (113 m 2 ), epäkäytännölliset ja huonokuntoiset. Vastaanottotilat riittävät vain kahdelle eläinlääkärille. Ratina on suunnittelu- ja muutostöiden aluetta ja asema joutuu siirtymään muualle lähivuosina. Tampereen toinen kokoaikainen vakituinen eläinlääkäri työskentelee Nokian eläinlääkärivastaanotolla yhdessä Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon palveluksessa olevan eläinlääkärin kanssa. Vuonna 2006 Tampereen klinikkamaksu oli 8 / potilaskäynti. Tampereen kunnalliset eläinlääkärit hoitivat yhteensä 7452 potilasta, joista 2,2 % oli suuria eläimiä.

11 / 35 4.2.1.4. Orivesi Orivedellä on kaksi virkaa, joita hoitaa kolme eläinlääkäriä. Yksi eläinlääkäreistä on osaaikaeläkkeellä. Praktiikka-alueeseen kuuluvat myös Juupajoki ja Längelmäki. 6.1.2. Päivystysrenkaat Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kahdeksan kuntaa jakautuvat neljään eri päivystysrenkaaseen. Lisäksi Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon yksikköön kytkeytyvä Hämeenkyrö tuo järjestelyihin mukaan viidennen päivystysrenkaan. Viidessä renkaassa on mukana yhteensä 21 eläinlääkäriä. Tampereen, Nokian ja Pirkkalan eläinlääkintähuollon yhteistoimintasopimus muuttui päivystyssopimukseksi vuoden 2007 alusta alkaen, kun Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon alueellinen valvontayksikkö aloitti toimintansa. Päivystysalue käsittää Tampereen, Nokian ja Pirkkalan. Päivystysrenkaassa on neljä eläinlääkäriä, joista Tampereelta kolme ja Nokialta yksi. Toisessa päivystysrenkaassa toimivat tällä hetkellä Vilppula, Mänttä, Juupajoki, Orivesi, Kuhmalahti, Kangasala ja Pälkäne. Kartassa näkyvä Längelmäki jakautui vuonna 2006 Oriveteen ja Jämsään ja Luopioinen yhdistyi Pälkäneeseen. Sahalahti liittyi Kangasalaan vuonna 2005. Päivystysrenkaassa on viisi eläinlääkäriä. Pirkkalan, Nokian, Lempäälän-Vesilahden, Hämeenkyrön, ja Ylöjärven eläinlääkärit kuuluvat 1.1.2007 alkaen Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon yksikköön. Näiden alueiden päivystysrenkaat ovat: 1. Lempäälä, Vesilahti, Valkeakoski, Akaa, Kylmäkoski ja Urjala. Renkaassa on neljä päivystävää eläinlääkäriä.

Suomen eläinterveydenhuolto SELVITYS TAMPEREEN 12 / 35 2. Virrat, Kuru, Ruovesi ja Ylöjärvi. Viljakkala liitettiin Ylöjärveen vuonna 2006. Renkaassa on neljä päivystävää eläinlääkäriä. 3. Kihniö, Parkano, Ikaalinen ja Hämeenkyrö. Renkaassa on neljä päivystävää eläinlääkäriä. Päivystyspalveluista vastaavat pääasiassa kunnalliseläinlääkärit. Ulkopuoliset päivystäjät ovat helpottaneet työsidonnaisuutta. He ovat tehneet vakituisen viranhaltijan päivystysvuoron päivystyskorvausta vastaan. Joissakin kunnissa ulkopuolinen päivystäjä on hoitanut pääosan vakituisen viranhaltijan viikonloppupäivystyksistä (Hämeenkyrö, Tampereella yhden viranhaltijan osuuden). Seudun yksityiset eläinlääkäriasemat tai yksityiset eläinlääkärit eivät ole tarjonneet merkittävästi päivystyspalveluita. Joillakin eläinlääkäriasemilla on ollut viikonloppuisin muutaman tunnin vastaanotto pieneläimille. Useista kuntayhtymistä ja kuntayhtymien rajat rikkovista päivystysalueista muodostuvat eläinlääkintähuollon järjestelyt ovat aluetta kokonaisuutena tarkastellen sekavat. Selvitystyön kohteina olevien kahdeksan kunnan eläinlääkinnän uudelleen järjestelyt koskettavat päivystysyhteistyön muodossa yhteensä 24 kunnan eläinlääkintähuoltoa (Taulukko 1).

Suomen eläinterveydenhuolto SELVITYS TAMPEREEN 13 / 35 Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon kuntayhtymät ja päivystysalueet, joihin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kunnat ja Orivesi kuuluvat. KUNTAYHTYMÄT Tampereen kaupunkiseudun kun- Kuntayhtymän muut kunnat tayhtymä + Orivesi Päivystysrenkaassa lisäksi Kangasalan seudun terveyskeskuksen Kangasala Kuhmalahti Mänttä kuntayhtymä (Kangasala, Kuhmalahti ja Pälkäne Pälkäne). (sis. Luopioinen)Vilppula Orivesi (sis. Juupajoki) Tampere Pirkkala Nokia Vesilahti Hämeenkyrön, Lempäälän, Lempäälä Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven yhteinen ympäristöterveydenhuollon alueellinen valvontayksikkö. Pirkkala on yhteisten palveluiden tuottajakunta. Ylöjärvi Hämeenkyrö Eläinlääkäreitä 5 4 Kylmäkoski Valkeakoski Urjala 4 Akaa = Toijala + Viiala Kuru Ruovesi 4 Virrat Ikaalinen Kihniö Parkano Pirkanmaan maakuntaan kuuluu 28 kuntaa. Viiden päivystysrenkaan järjestelyissä on näistä mukana 24 kuntaa. Päivystysrenkaiden ulkopuolelle jäävät neljä Pirkanmaan kuntaa, Mouhijärvi, Punkalaidun, Vammala ja Äetsä, ovat suunnanneet yhteistyönsä Satakuntaan ja kuuluvat Sastamalan perusturvakuntayhtymään (Saspe, 1.1.2005 alkaen) yhdessä Kiikoisten ja Lavian kanssa. Suodenniemi liitettiin Vammalaan vuonna 2006. Päivystysrenkaissa ei ole mukana yhtään Pirkanmaan maakunnan ulkopuolista kuntaa. Pirkanmaan maakunnan kunnat ovat lueteltuna pohjoisesta etelään: Virrat, Kihniö, Vilppula, Parkano, Mänttä, Kuru, Ruovesi, Ikaalinen, Juupajoki, Hämeenkyrö, Orivesi, Ylöjärvi, Mouhijärvi, Tampere, Kuhmalahti, Nokia, Pirkkala, Kangasala, Vammala, Äetsä, Lempäälä, Pälkäne, Vesilahti, Valkeakoski, Akaa (=Viiala + Toijala), Kylmäkoski, Urjala ja Punkalaidun. Längelmäki jakautui vuonna 2006 Oriveteen ja Jämsään, Suodenniemi liittyi Vammalaan, Viljakkala Ylöjärveen ja Luopioinen Pälkäneeseen. Akaan kunta muodostettiin vuonna 2006 yhdistämällä Viiala ja Toijala. Vuonna 2005 Sahalahti liittyi Kangasalaan. Kuorevesi liittyi Jämsään vuonna 2001. 4

Suomen eläinterveydenhuolto 6.1.3. Yksityiset eläinlääkärit SELVITYS TAMPEREEN 14 / 35 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän alueella on 36 yksityistä praktiikkaa tekevää eläinlääkäriä, eli kolme kertaa enemmän kuin praktiikkaa tekeviä kunnaneläinlääkäreitä. Yksityisistä suurin osa, 27 henkilöä, toimii Tampereen kaupungin alueella. Suurin klinikka on Hakametsän eläinlääkäripalvelu Oy, jossa on kymmenen eläinlääkäriä. Eläinlääkäriasema Veterissä on kuusi eläinlääkäriä ja Tampereen hevosklinikalla kolme. Etelä- Tampereen eläinklinikalla on kaksi eläinlääkäriä ja loput kuusi toimivat yksinään. Kangasalalla on kolme yksityistä eläinlääkäriä, joista yksi toimii hevoseläinlääkärinä. Akaan kolmesta yksityisestä eläinlääkäristä kaksi toimii yhdessä Toijalan eläinlääkäriasemalla. Pirkkalassa, Lempäälässä ja Ylöjärvellä on kussakin yksi yksityinen eläinlääkäri. 3.3. Asukas-, eläin- ja tilamäärät Suomen väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2006 lopussa noin 5,3 miljoonaa ihmistä. Kennelliiton arvion mukaan Suomessa on noin 600.000 koiraa, lähes yksi koira yhdeksää ihmistä kohti. Etelä-Suomen kaupungeissa koirien suhteellinen osuus on hieman suurempi kuin muualla, joten alueen koiramäärän arvioimiseksi voidaan käyttää arviota yksi koira kahdeksaa ihmistä kohti (= ohjausryhmän antama ohje). Kissojen ja muiden lemmikkieläinten määristä ei ole saatavilla mitään arvioita. Tampereen kaupunkiseudulla ja Orivedellä on yhteensä yli 337.000 asukasta, joten arvio koirien määrästä on noin 42.000 (Taulukko 2). Tampereella on tämän ihmisiin perustuvan arvion mukaan yli 25.000 koiraa. Koiraveron Tampereella maksaneita vuonna 2006 oli 4698 ja verosta vapautettuja koiria 50 eli yhteensä 4748. Koiraveroa olisi täten maksanut vain vajaa viidesosa koiranomistajista. Alueella on yhteensä yli neljäsataa kotieläintilaa, joista runsaat 250 lypsykarjoja (Taulukko 2). Alueen lypsykarjat ovat keskimääräistä pienempiä, keskimääräinen koon jäädessä alle viiteentoista lehmään. Tilojen määrän väheneminen jatkuu ennusteiden mukaan nopeana. Hevosten määrä on alueella Suomen keskiarvoa korkeampi. Päivystysrenkaisiin kuuluvista kunnista erityisesti Hämeenkyrössä on paljon keskimääräistä enemmän hevosia. Hevosten lukumäärät kunnissa ovat lähinnä arvioita, koska tarkkoja tilastoja ei ole. Taulukossa 2 on käytetty Hippoksen tilastoja, jotka näyttävät todellisuutta suurempia lukuja, koska niissä on ns. haamuja, eli kaikkia kuolleita hevosia ei ole poistettu rekisteristä. Kaikki muut tilastot puolestaan näyttävät todellisuutta alhaisempia lukuja. Kuntien kautta saadut luvut hevosten määristä olivat vain noin neljännes Hippoksen luvuista. Todelliset luvut lienevät jossakin näiden ääripäiden välillä, eläinlääkäreiden arvion mukaan kuitenkin lähempänä Hippoksen lukuja. Hippoksen lukujen mukaan koko maassa on noin 70.000 hevosta, eli yksi hevonen 76 asukasta kohti. Tampereen seudulla hevosia on suhteessa ihmisten määrään hieman keskiarvoa vähemmän, yksi hevonen 88 ihmistä kohti.

Suomen eläinterveydenhuolto SELVITYS TAMPEREEN 15 / 35 Taulukko 2. Väkiluku, eläin- ja tilamäärät Tampereen kaupunkiseudun kunnissa ja Orivedellä v. 2006 Kunta Koirat (arvio) Väkiluku Lypsykarjat Muut eläintilat Lypsylehmät Emolehmät Hevoset Lampaat ja vuohet Siat Kanat Broilerit Kangasala 27307 3413 39 58 684 268 530 604 4452 221 712791 Tampere 206324 25791 14 16 351 38 1229 40 21 48 Pirkkala 15306 1913 5 3 83 0 182 14 220 Nokia 29757 3720 19 6 380 69 368 453 350 670 Vesilahti 3953 494 34 7 532 43 195 342 340 230 Lempäälä 18709 2339 22 10 500 70 405 103 270 Ylöjärvi (sis. Viljakkala) 25670 3209 37 36 463 72 583 308 1831 2670 Orivesi (sis. Längelmäki) 10566 1321 40 36 865 164 339 231 5382 2915 Yhteensä 337592 42199 210 172 3858 724 3831 2095 12376 7244 712791 3.4. Virkamiestyöryhmän esittämät kehittämistarpeet Tampereen kaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa nopeasti lähivuosina ja lemmikkieläinten määrän arvioidaan kasvavan lähes samassa suhteessa. Hyötyeläinten määrä taas on vähentynyt tasaisesti ja tämäkin kehitys jatkunee samansuuntaisena. Hyötyeläinten palveluissa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys korostuu yksilökohtaiseen sairaudenhoitoon verrattuna. Nykyinen eläinlääkintähuoltolaki ja kunnaneläinlääkärijärjestelmä ovat peräisin ajalta, jolloin hyötyeläinten sairaanhoito oli etusijalla ja eläinlääkärin työ oli enemmän elämäntapa kuin ammatti. Järjestelmä on vanhentunut eikä vastaa tämän päivän tarpeita. Lainsäädännön uudistus onkin jo tekeillä. Tampereen kaupungin eläinlääkäreiden potilaista 98% on pieniä eläimiä. Päivystykset ovat vilkkaita ja asiakkaiden puhelinsoittoja tulee paljon. Viikonlopun 63 tunnin yhtämittainen päivystysaika on liian pitkä. Sen pilkkominen vaatisi lisää päivystäjiä renkaaseen, jotta päivystystiheys ei kasvaisi sietämättömäksi. Yksityiset eläinlääkärit eivät ole olleet halukkaita ottamaan säännöllistä päivystysvuoroa hoitaakseen. Päivystyksen raskautta lisää puhelinsoittojen runsaus ja niiden ajoittuminen osittain yöaikaan. Päivystysaikaan tulevat kiireelliset suureläinsairasmatkat katkaisevat usein hankalasti pieneläinvastaanoton ja eläinlääkäri pääsee palaamaan vastaanotolle vasta parin tunnin kuluttua. Pienten eläinten omistajat ovat toistuvasti moittineet järjestelyä. On selvää, että myös palvelun laatu kärsii siitä, että pääasiassa pieneläimiä hoitava eläinlääkäri joutuu tekemään satunnaisia sairaskäyntejä suureläinten hoitamiseksi. Palvelujen eriyttäminen nykyisen päivystysrenkaan puitteissa on mahdotonta päivystäjien puutteellisen määrän vuoksi sekä siksi, että suureläinpotilaiden pieni määrä ei tarjoa päivystäjälle riittävää tuloa. Tampereen eläinlääkäriasema sijaitsee Ratinan alueella, jonka suunnittelu ja rakentaminen on jo meneillään. Asema joutuu siirtymään uusiin tiloihin lähivuosina. Uudet vastaanottotilat voisivat

16 / 35 mahdollisesti palvella joitakin naapurikuntiakin, joten tämä näkökohta on syytä huomioida suunnittelussa. Seudun muissa kunnissa hyöty- ja suureläimiä on enemmän kuin Tampereella. Tämä heijastuu eläinlääkäreiden työhön ja päivystykseen. Vesilahden päivystysrengas toimii hyvin, mutta Nokialla toimiva eläinlääkäri otettaisiin mielellään renkaaseen. Kangasalan renkaassa sairasmatkat voivat olla pitkiä, jopa 150 km. Päivystysalueella on 200 lypsykarjaa. Ylöjärven eläinlääkäri toivoi päivystysaikaan joustavuutta ja mahdollisuutta toimia tarvittaessa yli kuntarajojen. Hämeenkyrön eläinlääkäri ei pidä päivystysjärjestelyn muutosta kiireellisenä. Pienten eläinten määrän ja palvelujen tarpeen lisääntymisen vuoksi työryhmän eläinlääkärit pitivät pien- ja suureläinten palvelujen eriyttämistä ainakin päivystysaikana toivottavana. Tampereen naapurikuntien eläinlääkärit haluavat kuitenkin hoitaa päivystysaikaankin pieniä eläimiä, mikäli ehtivät. Tampereen eläinlääkärien keskittyminen pieniin eläimiin nähtiin tarkoituksenmukaisena. 3.5. Virkamiestyöryhmän selvityksen tulokset Valmisteilla olevan uuden eläinlääkintähuoltoa koskevan lainsäädännön mukaan kunnan tulee pyrkiä siihen, että se huolehtii eläinlääkintähuollon tehtävien järjestämisestä yhteistoiminnassa toisen kunnan tai kuntaryhmän kanssa riittävän laajalla alueella (seudullinen yksikkö). Seudullisen yhteistyön tiivistäminen on valmisteltavan lain hengen mukaista. Eläinlääkintähuolto on osa kansanterveystyötä. Sen merkitys alkutuotannon, eläintautien vastustamisen ja eläinsuojelun valvonnan johdosta on suuri. Sidosta kansanterveystyöhön ei tämän vuoksi tule heikentää. Pienten ja suurten eläinten palvelujen eriyttäminen on koettu tarpeelliseksi palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamiseksi sekä eläinlääkärien jaksamisen turvaamiseksi. Eriyttäminen on valmisteltavan lainsäädännön linjauksen mukainen. Uuden lakiluonnoksen mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että sillä on valvontatehtäviä varten palveluksessaan sellainen kunnaneläinlääkäri, joka ei pääsääntöisesti vastaa valvottavan kohteen eläinlääkäripalveluista. Tämä tulee ottaa huomioon tehtävien jaosta keskusteltaessa. Päivystyksen järjestäminen on eläinlääkintähuollon haasteellisin tehtävä. Kunnan velvollisuus järjestää peruspalveluja kaikille kotieläimille kaikkina aikoina säilynee uudessa laissa ja lisääntynee vaativamman hoidon osalta. Yksityisiä palveluja on ainakin kaupungeissa saatavilla arkipäivisin, mutta iltaisin ja viikonloppuisin kunnallinen päivystäjä vastaa kiireellisen eläinlääkäriavun antamisesta. Työryhmän käsityksen mukaan yksityisten halukkuus päivystää on edelleen vähäistä. Tämän johdosta työryhmä on selvityksestään lähtenyt virkaeläinlääkärijärjestelmän pohjalta. Tästä on jätetty eriävä mielipide väliraportin yhteydessä. Tarkempi ja syvällisempi selvitys yksityisten halukkuudesta ja siihen liittyvistä ehdoista on tarpeen ostopalveluita harkittaessa. Työryhmän saamien tietojen mukaan yhteistyö yksityisten kanssa on saattanut jäädä myös lyhyeksi. Tästä syystä ostopalveluita selvitettäessä mahdollisen tarjouspyynnön tulee koskea riittävän pitkää ajanjaksoa (esim 3+3 vuotta) ja siihen pitäisi sisältyä sanktioita palvelutarjonnan keskeytymisen ja puutteellisuuden johdosta. Yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa vaikeuttaa palveluista perittävät palkkiot. Kunnalliseläinlääkärillä on eläinlääkintähuoltolain mukaan oikeus periä eläimenomistajalta virkaehtosopimuksessa (kunnalliseläinlääkäritaksa) määrätty palkkio ja matkakustannusten korvaus sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista. Yksityisellä sektorilla palkkioiden hinnoittelu on vapaa. Palkkio/ maksuosuus on uudessa lakiluonnoksessa vielä varsin kesken. Sen mukaan jos

17 / 35 kunta on tehnyt sopimuksen palvelujen tuottajan kanssa palvelujen tarjoamisesta, palvelujen tuottaja perii maksun näistä palveluista taksan mukaisesti. Tämä muuttaisi nykyistä käytäntöä. Päivystysrenkaaseen kuuluu 4-5 eläinlääkäriä. Eläinlääkäri päivystää siten tavallisimmin yhden arkipäivystyksen (klo 17-08) viikossa ja viikonlopun joka 4.-5. viikonloppu. Pyhien vuoksi ja loma-aikoina päivystysvuoro tulee tavanomaista tiheämmin ellei eläinlääkäreillä ole sijaista. Joissakin tapauksissa eläinlääkärit ovat käyttäneet ulkopuolista päivystäjää sijastaan (vain päivystyskorvaus). Tällä on voitu hieman vähentää työsidonnaisuutta ja auttaa eläinlääkärien jaksamista. Eläinlääkärien jaksamisen turvaaminen on edellytys virkojen täyttämiselle ja järjestelmän toimimiselle. Tampereen kaupunkiseudun alueella eläinlääkinnän yhteistyötä on mahdollista tiivistää ja pienten ja suurten eläinten palvelut voidaan päivystysaikaan eriyttää. Sairasmatkojen pidentyessä subventioiden käyttöönottoa pidetään välttämättömänä. Subventioiden suuruutta on arvioitu liitteissä 1 a ja b. Kustannusten tarkempi arviointi ei ollut käytettävissä olevan ajan ja resurssien vuoksi mahdollista. Peruseläinlääkäripalvelujen antamiseksi seudun eläinlääkintähuollolla on oltava useampia asianmukaisesti varustettuja vastaanottopisteitä, ns. lähipalvelupisteitä. Jokin toimipiste voisi kuitenkin olla muita paremmin varustettu ja yhteiskäytössä. Myös avustava henkilökunta voisi olla yhteistä. ---------------------- Virkamiestyöryhmään kuulunut Suomen eläinlääkäriliiton hallituksen jäsen, Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon alueellisen valvontayksikön vastaava eläinlääkäri Olli Soininen tiivisti pyydettäessä alueen eläinlääkäreiden oletetun tahtotilan seuraavasti: 1. Ympäröivän alueen eläinlääkärit haluavat tehdä sekapraktiikkaa eli hoitaa myös lemmikkejä. Kuitenkin lähetysmahdollisuus nähdään etuna. Kun Tampereen resurssit paranevat, remissiot yleistyvät. 2. Nokia-Pirkkala yhdistetään Vasken päivystysalueeseen. Edellytys: matkasubventiot. Etu: yksi päivystäjä lisää rinkiin. 3. Kangasalan päivystysalue ottaa itselleen Tampereen hevoset ja tuotantoeläimet: Edellytys: ylimääräinen päivystäjä rinkiin. 4. Tampere hoitaa omat pieneläimensä + muualta lähetteellä. Vaikein asia on tutkia, miten Tampere hoitaa eläinlääkintähuoltonsa. Puolueettomuutta vaaditaan pohdinnassa uudenaikaisen virkajärjestelmän ja ostopalvelun välillä.

Suomen eläinterveydenhuolto SELVITYS TAMPEREEN 18 / 35 4. Selvitysmiehen alustavat suositukset Esitin seuraavat suositukset ohjausryhmän harkittavaksi 3.5.2007 pidettävään kokoukseen. Ehdotin, että tekisin jatkoselvityksiä niiden suositusten osalta, joiden tarkempaa selvittämistä ohjausryhmä pitää suotavana. Ohjausryhmän kokouspäivän iltana järjestettiin Kangasalalla eläinlääkäreiden kuulemistilaisuus, jossa kysyttiin eläinlääkäreiden mielipiteitä. Suositusteni pohjana käytin virkamiestyöryhmän ehdotuksia, valmisteilla olevaa eläinlääkintähuoltolakia 16.4.2007-luonnoksen mukaisesti, muiden alueiden vastaavista selvityksistä löytämiäni hyviä käytäntöjä sekä omia ajatuksiani siitä, miten maakuntatasoinen eläinlääkintähuolto voitaisiin toteuttaa. Mielestäni suositusteni toteuttaminen vastaisi suurimpaan osaan niistä tarpeista, joita toimeksiannolle on annettu, mutta toisaalta suositukset menevät yhteistyökaavailuissa huomattavasti pitemmälle kuin toimeksianto edellyttää. Yhdeksän suositustani ovat alla siinä muodossa kuin ne ohjausryhmälle esitin. 4.1. Perustetaan Pirkanmaan eläinlääkintähuolto Suosittelen siirtymään suoraan lähes koko Pirkanmaan maakunnan käsittävän eläinlääkintähuollon yksikön valmisteluihin, työnimeltä Pirkanmaan eläinlääkintähuolto. Satakuntaan suuntautuneet Vammala, Äetsä, Punkalaidun ja Mouhijärvi jäisivät todennäköisesti tämän yhteistyön ulkopuolelle, mutta muiden kuntien osalta yhteistyö olisi mitä ilmeisemmin kustannuksia säästävää ja palvelua parantavaa. Koko maakuntaa koskeva yhteistyö tulee päivystysten ja puhelinpalvelun osalta pakolliseksi, jos eläinlääkintähuoltolakiluonnos tulee hyväksytyksi 16.4.2007 luonnoksen mukaisena. Yhteistyö kannattaa mielestäni toteuttaa saman tien koko eläinlääkintähuoltoa koskevana. Maakunnan laajuinen yksikkö selkeyttäisi nykyistä tilannetta huomattavasti ja mahdollistaisi resurssien tarkoituksenmukaisimman käytön. Edellä mainittuja neljää kuntaa lukuun ottamatta kaikki Pirkanmaan kunnat osallistuvat jo nyt niihin viiteen päivystysrenkaaseen, joissa Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat osallisina. Alueen yhdistämisellä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä, kun resurssit voidaan hyödyntää yhteisesti. Esimerkki 1: Nyt viidessä päivystysrenkaassa päivystää yhtä aikaa viisi eläinlääkäriä, jotka kukin tekevät sekä pieneläimiä että suureläimiä. Koko Pirkanmaan yhteisessä päivysrenkaassa riittänee, että yhtä aikaa päivystää neljä eläinlääkäriä, joista kaksi tekee pieneläimiä ja kaksi suureläimiä. Öisin toinen päivystäjistä voisi toimia ns. takapäivystäjänä. Esimerkki 2: Uusi työnjako mahdollistaa erikoistumisen, esimerkiksi uutena velvollisuutena kaavailtujen terveydenhuoltosuunnitelmien tekeminen sika-, nauta- ja lammastiloille voidaan uuden työnjaon myötä keskittää alaan erikoistuville. Nopealla valmistelulla Pirkanmaan eläinlääkintähuolto voisi aloittaa toimintansa jo vuoden 2008 alusta. Yksikkö voitaisiin toteuttaa tilaaja-tuottaja-mallilla, kuntien kokonaan tai osittain omistamana osakeyhtiönä tai osuuskuntana.

Suomen eläinterveydenhuolto SELVITYS TAMPEREEN 4.2. Eriytetään virkatehtävät praktiikasta 19 / 35 Vastuu virkatehtävistä siirtyy eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaan kunnaneläinlääkäreiltä kunnille. Virkatehtäviä on vaadittu lähes yksimielisesti eriytettäväksi praktiikasta sekä jääviysettä työtyytyväisyyssyistä. Suosittelen, että virkatehtävät eriytetään päätoimisille, kokonaispalkkauksessa oleville virkaeläinlääkäreille. Virkatehtäviä ei voi ulkoistaa. Praktiikkatehtävät jäävät praktikkoviroissa oleville kunnaneläinlääkäreille tai ne voidaan haluttaessa ulkoistaa. 4.3. Selvitetään praktiikan ulkoistamismahdollisuudet tarjouskilpailulla Praktiikan ulkoistamisen edullisuus tai kalleus omaan kunnalliseen palveluntuotantoon verrattuna selviää luotettavasti vain ehdollisella tarjouskilpailulla. Paras yksityinen tarjous hyväksyttäisiin vain sillä edellytyksellä, että se tulee edullisemmaksi kuin kunnallinen palveluiden tuotanto. Suosittelen järjestämään ehdollisen tarjouskilpailun, jossa pyydetään erikseen tarjouksia: peruseläinlääkintää ajanvarauksella päivisin päivystyspalvelua päivisin, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin suureläimille ja pieneläimille 4.4. Tarjotaan pieneläimille ja suureläimille erilliset päivystyspalvelut Suosittelen eriyttämään pieneläimille ja suureläimille tarjotut päivystyspalvelut valmisteilla olevan lainsäädännön mukaisesti. Eriyttäminen tulee toteuttaa niin, että pieneläimille on tarjolla klinikkatasoista ensiapua kaikkina vuorokauden aikoina. Alueen väestön jakautuminen huomioiden klinikan tulisi sijaita Tampereen kaupungin alueella, koska Tampereella on yli puolet alueen koko väestömäärästä ja Tampere sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa maantieteellisesti keskeisellä paikalla. Palveluiden tarjoajana voisi olla joko Tampereen kaupungin pieneläinklinikka tai yksityinen klinikka. Edullisin tapa selviäisi ehdollisella kilpailuttamisella. Suureläinpäivystäjiä tarvitaan yhtä aikaa kaksi. Suureläinpäivystäjien tulisi sijaita Tampereen ympäristökunnissa niin, että päivystäjien sijaintipaikka on Tampereen vastakkaisilla puolilla, jotta ajomatkat jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. Suureläinpäivystäjillä pitää säilyä oikeus asiakkaan pyytäessä ja työtehtävien sen salliessa antaa ensiapua myös pieneläimille, jotta asiakaspalvelua ei heikennetä. Tämä on myös valmisteilla olevan lainsäädännön henki. Lakiluonnos edellyttää tarjoamaan erilliset palvelut, mutta ei kiellä suureläinpäivystäjiä, halutessaan / asiakkaan niin halutessa, hoitamasta myös pieneläimiä, eikä päinvastoin. 4.5. Järjestetään Pirkanmaan eläinlääkintähuollon yhteinen puhelinpalvelu Otetaan käyttöön kaksi numeroa, toinen pieneläimille, toinen suureläimille, samat numerot koko Pirkanmaan alueelle. Kiireellistä eläinlääkäriapua (=päivystys) voi tilata seitsemänä päivänä viikossa 24 tuntia vuorokaudessa kahdesta numerosta, toisesta pieneläimille ja toisesta hyötyeläimille. Numerot ovat maksullisia. Arkiaamuisin palvelussa keskitytään ajanvarauksiin, muina aikoina päivystyspalveluihin ja puhelinneuvontaan. Numeroista voi tehdä ajanvarauksen kiireettömään palveluun arkiaamuisin klo 08 10.

Suomen eläinterveydenhuolto SELVITYS TAMPEREEN 20 / 35 Muina aikoina numeroista voi kysyä neuvoa ja tilata päivystäjän kiireellisiin tapauksiin. Päivisin puhelimeen vastaa toimistossa oleva sopivan koulutuksen omaava toimistohenkilö. Hän ottaa vastaan puhelut ja selkeissä tapauksissa käyntitilaukset. Välitöntä eläinlääkärin neuvontaa vaativissa tapauksissa hän yhdistää puhelun päivystäjälle. Numerot ovat maksullisia. Maksuporrastuksen voisi toteuttaa niin, että soittaminen olisi ilmaista arkipäivisin klo 08 10 välisenä aikana, jolloin voisi tehdä ajanvarauksia kiireettömiin tehtäviin. Arkipäivisin muina aikoina palvelu maksaisi yhden euron minuutilta, iltaisin kaksi euroa minuutilta ja öisin neljä euroa minuutilta. Öisin puhelu siirtyisi suoraan toisen päivystäjän numeroon. Toinen yöpäivystäjä sekä pieneläin- että hyötyeläinpuolella toimisi ns. takapäivystäjänä, joka saisi nukkua yönsä rauhassa, ellei toinen eläinlääkäri tarvitsisi apua. Puhelinneuvonta ja ajanvaraukset aina samasta numerosta parantaa asiakaspalvelua merkittävästi ja vähentää ilmoituskuluja. Muutosvaiheessa ilmennee jonkun verran kompurointia ja vastustustakin, koska eläinlääkäreiltä yhteinen ajanvarauspalvelu edellyttää uudenlaista asennoitumista työhön. Muutokseen tarvitaan koulutusta. 4.6. Hyödynnetään viimeisintä tietotekniikkaa palvelun parantamiseksi Pirkanmaan eläinlääkintähuolto on riittävän iso yksikkö, jotta voidaan hyödyntää tietotekniikan kehittymisen tuomia uusia mahdollisuuksia palvelun parantamiseksi ja kustannusten säästämiseksi. Suosittelen hyödyntämään näitä mahdollisimman paljon. Pitkällä aikavälillä tietotekniikan hyödyntäminen antaa merkittäviä kustannussäästöjä ja parantaa palvelua, mutta voi palveluiden käyttöönottovuonna kasvattaa kustannuksia. Hankitaan alueen kunnallisista eläinlääkintäpalveluista vastaaville eläinlääkäreille yhteinen potilaskortisto-ohjelma, joka toimii internetissä nettiselaimella. Yhteinen ohjelma mahdollistaa potilastietojen jakamisen tarpeellisilta osiltaan. Ohjelmaa tulee voida käyttää myös matkatietokoneissa irrallaan internetistä. Yhteisen ohjelman tulee olla sellainen, että se mahdollistaa tietojen automaattisen siirtämisen tarvittaviin raportteihin ja suureläinpuolella kansallisiin rekistereihin (Sikava ja Naseva). Toistaiseksi Suomen markkinoilla on vain yksi nämä kriteerit täyttävä ohjelma (Provet Net), jota käyttävät mm. HY:n eläinsairaala (Provet YES) ja suurimmat pieneläinklinikat. Provet Net kehittyy tämän vuoden aikana Provet Fin palveluksi, kotieläinten terveystietojärjestelmäksi. Tarjotaan asiakkaille ja eläinlääkäreille mahdollisuus käyttää Suomen parhaita asiantuntijoita hankkimalla telelääketieteen mahdollistavia ohjelmia. Telelääketieteellä tarkoitetaan sähköisen lääketieteellisen informaation siirtoa paikasta toiseen. Informaatio voi olla kuvia, videoita, ääntä tai potilastietoja. Ohjelma-sovelluksia löytyy jo muun muassa dermatologian, onkologian, ophtalmologian, radiologian ja kirurgian aloilta. Ohjelmien avulla voidaan lähettää röntgenkuvia, silmänpohjakuvia, ihottumakuvia jne.) erikoiseläinlääkäreiden lausunnolle. Telelääketieteen avulla voidaan saavuttaa huomattavaa ajan- sekä rahansäästöä potilaiden hoidossa ja kustannuksissa. Tarjotaan asiakkaille mahdollisuus nettiajanvaraukseen. Tarjotaan asiakkaille mahdollisuus saada netin kautta eläinlääkinnällistä neuvontaa. Vastauksista kootaan nettikirjasto, josta ajan myötä löytyy suoraan vastaukset tavanomaisimpiin kysymyksiin. Palvelussa voidaan tehdä myös laajempaa kansallista yhteistyötä, jos