Vaikuttavaa kehityspolitiikkaa ja tehokasta ilmastopolitiikkaa, jossa raha ei kulu vaan kiertää

Samankaltaiset tiedostot
Kestävää kehitysyhteistyötä ja yksityisen rahoituksen mobilisointia

Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin. Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari

Lausunto 1 (5) Jaakko Kangasniemi

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

TkT Mikko Juntunen

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari UM, Merikasarmi Siv Ahlberg

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla Helena Teppana

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Finnfund numeroina

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

Kestävää kehitystä vastuullisella yritysrahoituksella

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY.

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Kuinka vähennät riskejä kehittyville markkinoille etabloitumisessa? KiVi 2009! Kilpailukykyä ja Vientiosaamista! Kasvua globaaliin liiketoimintaan

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

Tuulivoima ja maanomistaja

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Sisältö. Vuosi Toimitusjohtajan katsaus. Avainluvut. Viisivuotiskatsaus. Grafiikkaa. Omistajat ja osakepääoma. Finnpartnership 2015

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Aurinkosähköä Iso-Roballe

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

Sisältö. Vuosi Toimitusjohtajan katsaus. Avainluvut. Viisivuotiskatsaus. Grafiikkaa. Omistajat ja osakepääoma. Finnpartnership 2014

MAISEMADIAGRAMMI VIHREÄN TALOUDEN VESIHUOLLOSTA

Fingrid Neuvottelukunta

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen Jarmo Linjama SYKE

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Bioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet pk-sektorilla

ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Aurinkosähkö Suomessa TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki Mitä on aurinkosähkö

Yritysten näkymät Pohjanmaalla Bengt Jansson

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK Joensuu

Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja.

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään

Transkriptio:

Vaikuttavaa kehityspolitiikkaa ja tehokasta ilmastopolitiikkaa, jossa raha ei kulu vaan kiertää

Isoja ympäristöhyötyjä edullisesti kehitysmaissa 1. Parhaat mahdollisuudet runsaita tai vielä käyttämättä Päiväntasaajalla paistaa enemmän: esimerkiksi Hondurasissa tai Jordaniassa aurinkopaneeli tuottaa kaksi kertaa niin paljon sähköä kuin Suomessa tai Saksassa Finnfundin tuulivoimahankkeissa huipun käyttöaste yli 50 %, kun Suomessa yleensä noin 25 % (ja Saksassa usein vain 20 %) Kannattavimmatkin energiansäästöinvestoinnit usein tekemättä 2. Vaihtoehdot huonompia kuin Suomessa Vanhoja/pieniä/huonokuntoisia fossiilisia voimaloita Kahteen kertaan rakennettua: yhdet verkoissa ja toiset takapihalla Nyrkkisääntö 1: tuplasti kilowattitunteja per härpäke Nyrkkisääntö 2: tuplasti päästövähennyksiä per kilowattitunti 2

Nelinkertaisesti ilmastohyötyjä per härpäke Turkana-järven tuulipuistoon Keniaan (Finnfundin suurin hanke) pystytetään 365 tuuliturbiinia. Euroopassa saman päästövähennyksen tuottamiseen tarvittaisiin 1460 tällaista turbiinia. Euroopassa siihen tarvitaan julkista tukea / syöttötariffeja. Keniassa se on jo nyt halvin tapa tehdä sähköä (mutta ei saatu liikkeelle ilman kehitysrahoittajia). 3

Ja tähän tarvittaisiin täällä miljoona paneelia! 4

Ilmasto on yhteinen Pariisin agenda Kaikkien pitää kantaa vastuunsa, mutta viisaasti Rahaa sinne, missä investoinneista on nelinkertainen hyöty! Kehitysmaissa uusiutuva on jo usein kannattavaa Lahjarahaa tai julkista tukea ei usein enää tarvita Niihin tarvitaan usein kärsivällistä kehitysrahoitusta Verraten uutta teknologiaa Pitkät sijoitusajat Vastikään valtiolle varattua isot poliittiset riskit Jossain vaiheessa yksityinen raha (esim. eläkerahastot) alkaa köyhissäkin maissa (jälleen)rahoittaa toimivia myllyjä Julkista rahaa tarvitaan vielä pitkään myllyjen pystyttämiseen 5

Valtava bisnesmahdollisuus Suomelle Insinöörien luvattu maa Vaasan seudulla iso energiaklusteri Maailman aurinkopääkaupunki on Pitäjänmäellä Sata miljoonaa euroa vientiä vuodessa Tuulivoimaan tehoelektroniikkaa, perustuksia, vaihteita yms. Bioenergiassa monta globaalia teknologiatoimittajaa Jopa aaltoenergiaa kehittää muutama suomalaisfirma Monenlaista uusiutuvien käyttöä täydentävää tai mahdollistavaa osaamista Doing well by doing good! 6

Suurin sauma voi olla energiatehokkuudessa Eniten suomalainen osaaminen vaikuttaa maailman päästöihin nyt energiatehokkuuden eri saroilla (lämmönvaihtimet, taajuusmuuttajat, loistehon kompensoijat, energiapihit metsä- ja kaivosteollisuuden prosessit jne.) 7

Onko Finnfund unohtanut tehtävänsä? Perustettu vähentämään köyhyyttä Nyt innostunut ilmastovaikutuksista Miksi? Koska hurjasti halventuneeseen uusiutuvaan energiaan panostaminen on nyt tehokas tapa vähentää köyhyyttä Kofi Annan & Africa Progress Report: Power, People, Planet Maailmanpankki: Suurin työllistämisen pullonkaula Yli puolella afrikkalaisista ei vielä lamppuakaan Epäluotettavaa ja kallista Myös ne, joilla ei ole sähköä, maksavat kalliisti 8

10

Isovanhempiemme Suomi oli vielä kehitysmaa 11

Somaliassa ei juuri ole investoitu sukupolveen Suomessa sähkön hinta yleensä 30-50 euroa per MWh Kymmenissä Afrikan maissa iso osa sähköstä tuotetaan kalliilla väliaikaisratkaisuilla +-300 euroa per MWh Somaliassa ei juuri muuta olekaan kuin väliaikaisratkaisuja ja nekin usein huonoja jopa yli 1200 euroa per MWh Mihin riittävät sairaalan rahat? Kenellä on varaa sähkövaloon? Kannattaako mitään tuottaa vientiin? Voiko tehdä muuta kuin lähteä pois? 13

Mutta tekee Finnfund toki muutakin Kestävä metsätalous Suomalainen painopiste tilanteessa, jossa luonnonmetsät häviävät samalla kun puun tarve kasvaa Toinen tukijalka uusiutuvan energian & energiatehokkuuden ohella Myös tässä ympäristöhyödyt yhdistyvät kehitysvaikutuksiin Ja paljon muuta Itä-Afrikan suurin ja modernein lääketehdas (nyt irtauduttu) Internetin infrastruktuuria Maatalous- ja elintarvikesektoria Monenlaista valmistavaa teollisuutta Palveluita 14

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Kansainväliset standardit: ILO ja IFC Ympäristöasiat Työolot Ihmisoikeudet Vaikka paikallinen lainsäädäntö ei vaatisi Muutoksen agentti Neuvoja Ehtoja Rahoitusta Julkisuutta Yhteistyössä samanhenkisten rahoittajien kanssa 15

Numeroita lyhyesti Pääomitus valtiolta 35 vuoden aikana: 165 milj. euroa Nyt 113 milj. euroa viimeisen 8 vuoden aikana Tämä ja lainattu raha sijoitettu moneen kertaan: +-2 mrd päätökset Tuotot lisätty pääomaan 250 milj. euroa Rahaa (omaa ja lainattua) hankkeissa noin 320 milj. euroa Maksamattomia sijoituspäätöksiä noin 280 milj. euroa Sijoituspäätöksiä valmistelussa runsaat 300 milj. euroa Vuosittain +-20 sijoituspäätöstä, +-100 milj. euroa Ei osakkaaksi velkarahalla toimintakyvylle ratkaisevaa se, milloin ja miten kaavailtu pääomankorotus toteutuu 16

Esimerkki Valle Solar Honduras Aurinkovoimaa sadoille tuhansille 250 000 paneelia, 50 MW, valmistui kesällä 2015 Tuottaa sähköä noin 120 GWh/v = yli 150 000 köyhän kotitalouden sähköntarve Edullista sähköä nopeasti akuuttiin pulaan Maaseudulla melkein joka toinen vielä ilman sähköä Halvempaa kuin todennäköinen vaihtoehto (öljy) Öljyyn verrattuna 72 000 tonnia päästövähenemiä vuodessa (=noin 24 000 henkilöautonvuotuiset päästöt) Paneelit Kiinasta, elektroniikka Suomesta (ABB Suomi ja Ensto) Yksi Finnfundin suurimpia sijoituspäätöksiä Finnfundin rahoituksella aurinkoenergiaa rakennetaan myös Jordaniassa, Ruandassa ja Tansaniassa Päätökset neljään voimalaan 2014 ja lisää alkuvuonna 2015 yht. 37 milj. euroa Enimmäkseen sähköä ihmisille, jotka muuten olisivat ilman tai maksaisivat (suoraan tai verojen kautta) paljon korkeampaa hintaa jostain saastuttavasta Sekä sähköä verkkoon tuottavia voimaloita, että pienjärjestelmiä maaseudulle, jossa ei verkkoa 17

Esimerkki Miro Forestry - Ghana ja Sierra Leone Kestävää metsätaloutta Afrikassa Kasvatusmetsien perustamista ja hoitoa Ghanassa ja Sierra Leonessa Suurin osa eucalyptusta mutta myös esimerkiksi tiikkiä Finnfundin avulla vauhtiin Finnfund katalysoi muita sijoittajia Tiivistä yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa (ammattikoulun rakentaminen, koulutusta viljelijöille kestäviin viljelymenetelmiin jne.) Oppia Itä-Afrikasta muista Finnfundin metsäsijoituksista 18

Esimerkki Universal Corporation Ltd. - Kenia Lääketehdas pelastaa ihmishenkiä Afrikassa Itä-Afrikan paras ja suurin lääketehdas mato-, kipu-, tulehdus-, ripuli- ym. lääkkeitä kapasiteetti kohta kolme miljardia pilleriä vuodessa Pentti Keskitalon ja Dhananin veljesten perustama, Finnfund päärahoittaja Käytettyjä ja uusia laitteita mm. Suomesta ja Saksasta Laatulääkkeitä edullisesti Itä-Afrikkaan eurooppalainen PICS-standardi AIDS-lääkkeelle WHO prequalification Valmistaa yli 1,000,000,000 pilleriä/vuosi Tänä vuonna 15 miljoonaa käyttäjää (ennuste) Mm. 19 miljoonaa matokuuria (kumulatiivisesti) Rekkakuormittain ripulilääkkeitä Unicefille Finnfund irtautui 2015, mutta toiminta kasvaa 19