TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2012 2013 2
Julkaisija: TURUN YLIOPISTO Toimittaja: Sami Louekari Sivunvalmistus ja taitto: Linda Rosendahl Kansi: Pinja Tawast Oppaan käyttäjälle Tämä opas sisältää humanistisen tiedekunnan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK) ja filosofian maisterin tutkinnon (FM) tutkintovaatimukset lukuvuodelle 2012 2013, jotka on vahvistettu humanistisen tiedekunnan johtokunnassa 30.5.2012. Opas sisältää opiskelua koskevia ohjeita, sääntöjä ja määräyksiä. Oppiaineiden opetussuunnitelmat julkaistaan sähköisessä opinto-oppaassa: https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset perustuvat Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista sekä Turun yliopiston opintojohtosääntöön. Sami Louekari Tohtorikoulutettava Painopaikka UNIPRINT, Turku 2012 3
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET SISÄLLYS OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 5 PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET... 7 KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPPIAINEET... 7 PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE... 9 TIEDEKUNNAN PAKOLLISET KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT... 17 AINEYHDISTELMÄT... 23 SIVUAINEIDEN SUORITTAMINEN... 26 OPETUSPERIODIT... 29 KUULUSTELUT JA OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI... 30 TUTKIELMAT JA KYPSYYSNÄYTTEET... 34 VALMISTUMINEN... 42 KANSAINVÄLINEN OPISKELIJAVAIHTO... 43 HARJOITTELU JA TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN... 44 OPINTONEUVONTA... 51 JATKO-OPINNOT... 52 TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN JA ERILLISET OPINNOT... 53 LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ.. 53 DIGITAALINEN KULTTUURI... 55 PERUSOPINNOT... 56 AINEOPINNOT... 60 KULTTUURIPERINNÖN TUTKIMUS... 65 PERUSOPINNOT... 66 AINEOPINNOT... 70 MAISEMANTUTKIMUS... 86 PERUSOPINNOT... 87 AINEOPINNOT... 91 KULTTUURI- JA ELÄMYSMATKAILU... 97 KULTTUURITUOTANNON SUUNNITTELU... 110 PERUSOPINNOT... 110 MUSEOLOGIA... 114 PERUSOPINNOT... 115 MAISTERIOPINNOT... 119 MATKAILUALAN VERKOSOTYLIOPISTO (MAVY)... 124 RURAL STUDIES... 125 EUROPEAN HERITAGE, DIGITAL MEDIA AND THE INFORMATION SOCIETY: A European Master s Programme... 126 HALLINTO... 127 LIITTEET... 129 4
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA Opintojen aloittaminen Uudet opiskelijat aloittavat opinnot johdantokurssilla, joka järjestetään elokuun lopussa ennen kuin varsinainen opetus alkaa. Johdantokurssi koostuu johdantoluennoista, opiskelijatuutoreiden tapaamisista sekä pää- ja sivuaineiden esittely- ja neuvontatilaisuuksista lukukausien alussa. Johdantokurssien luennoilla sekä tuutoreiden opastuksessa uudet opiskelijat saavat runsaasti perustietoa ja käytännön ohjeita yliopistossa opiskelemisesta, tutkinnon rakenteesta, opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnasta ym. Uudet opiskelijat laativat yhdessä henkilökunnan kanssa ensimmäisenä vuonna henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jonka avulla uuden opiskelijan on helpompi hahmottaa tulevan opiskelun luonnetta, aikataulutusta ja rakennetta. Opintojen suunnittelu Opiskelu humanistisessa tiedekunnassa on perinteisesti suhteellisen vapaata. Useilla aloilla opiskelijat voivat rakentaa tutkintonsa pitkälti oman kiinnostuksensa mukaan. Tiedekunnassa on myös aloja, joissa opinnot ovat tiukemmin säädeltyjä (esim. käännöstieteet ja aineenopettajien koulutus). Humanistisessa tiedekunnassa jokaisen opiskelijan on suunniteltava itse oma lukujärjestyksensä. Lukujärjestyksen laatimisessa ovat apuna HOPS sekä tiedekunnan ja kielikeskuksen opinto-oppaat. Apua saa myös omasta pääaineesta. Mikäli opiskelija haluaa ottaa sivuaineita esim. Turun yliopiston toisesta tiedekunnasta, tulee hänen tutustua myös ao. tiedekuntien opinto-oppaisiin, jotka löytyvät tiedekuntien verkkosivuilla. Opinto-oppaan lisäksi monilla oppiaineilla on omia tiedotuslehtiä, joissa kerrotaan tarkemmin oppiaineen opetuksen ajankohdista ja opetuspaikoista. Tiedotuslehdet ilmestyvät pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Tiedot löytyvät myös oppiaineiden ilmoitustauluilta ja verkkosivuilta. Opiskelijan kannattaa tehdä itselleen lukujärjestys jokaisen lukukauden alussa kunkin lukukauden opetustarjonnan mukaan. Lukujärjestyksen laatiminen kannattaa aloittaa tärkeimmistä kursseista, minkä jälkeen voi miettiä mihin muuhun vielä jää aikaa. Oppiaineiden opetus on usein päällekkäistä, joten opiskelijan tulee miettiä, milloin hän haluaa suorittaa tiettyjä kursseja. Lisäksi kannattaa pohtia, mitä opintoja kuuluu pakollisena omaan tutkintoon (esim. pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tai kääntäjien pakolliset suomen kielen opinnot), ja suorittaa niitä systemaattisesti noudattaen niille annettua ohjeellista suoritusjärjestystä. Jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien on paikallaan myös pohtia opiskelun pidemmän aikavälin tavoitteita. Pitkän tähtäimen tavoitteet voivat kytkeytyä 5
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET siihen, mikä opinnoissa erityisesti kiinnostaa, tai siihen, mitä opiskelija haluaa tehdä valmistumisensa jälkeen. Esimerkiksi opettajiksi aikovien opintojen sisältö on hyvin pitkälle määrätty, koska tietyt opinnot on pakko suorittaa saadakseen opettajan pätevyyden. Opintojen eteneminen Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on täysipäiväisesti opiskellen suoritettavissa kolmessa vuodessa ja maisterintutkinto kahdessa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan tulisi tehdä opintoja keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna. Vastuu opintojen etenemisestä on viime kädessä opiskelijalla itsellään, mutta apua ja neuvoja saa omasta oppiaineesta tai tiedekunnan kansliasta. Vilppi Kaikki vilppi on kielletty akateemisessa tiedeyhteisössä. Vilpiksi katsotaan esimerkiksi plagiointi tentissä tai esseetehtävässä. Yliopiston johtosääntö toteaa vilpistä seuraavaa: Opiskelijan, joka tentissä syyllistyy vilppiin tai käyttäytyy häiritsevästi, voi valvoja välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin. Hylkäämispäätös on tehtävä viivytyksettä. Nämä määräykset koskevat myös valintakoetta. Opiskelijalle, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos teko tai laiminlyönti on vakava, hänet voidaan erottaa enintään yhden vuoden määräajaksi. Varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Ongelmatilanteet Opintosuorituksia koskevissa ongelmissa tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä opintosuorituksen vastuuhenkilöön (yleensä kurssin opettaja). Asiat pyritään aina selvittämään sillä tasolla (oppiaine/laitos), missä ongelma on esiintynyt. Jos asia jää edelleen ongelmalliseksi, tai se on luonteeltaan sellainen, että opiskelija ei halua selvittää sitä ao. opettajan kanssa, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä suoraan oppiaineen professoriin tai laitoksen johtajaan. Tämän jälkeen, tai jos kyseessä on systemaattinen epäkohta tai muu kuin opintosuorituksiin liittyvä asia, yhteyttä voi ottaa tiedekunnan opintopäällikköön tai dekaaniin. Jos moite tms. kohdistuu 6
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET hallintohenkilökuntaan, opiskelija voi ottaa yhteyttä tiedekunnan dekaaniin tai viime kädessä rehtoriin. Opiskelijan oikeusturvaopas on kokonaisuudessaan osoitteessa: http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/oikeusturva/index.html PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPPIAINEET Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa pääaineena opiskeltavat aineet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto suoritetaan pääaineena jokin seuraavista oppiaineista: - digitaalinen kulttuuri - kulttuuriperinnön tutkimus - maisemantutkimus Pääaineen valinta ilmoitetaan HuK- kypsyyskokeen yhteydessä. Vain sivuaineena opiskeltavat aineet Kulttuuri- ja elämysmatkailun opintokokonaisuus. Perusopinnot voi suorittaa seuraavissa aineissa: - kulttuurituotannon suunnittelu - museologia Mikäli opiskelija haluaa ottaa sivuaineita esim. Turun yliopiston toisesta tiedekunnasta, tulee hänen tutustua myös ao. tiedekuntien opinto-oppaisiin, jotka löytyvät tiedekuntien verkkosivuilta. Opinto-oppaan lisäksi monilla oppiaineilla on omia tiedotuslehtiä, joissa kerrotaan tarkemmin oppiaineen opetuksen ajankohdista ja opetuspaikoista. Tiedotuslehdet ilmestyvät pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Tiedot löytyvät myös oppiaineiden ilmoitustauluilta ja verkkosivuilta. Opiskelijan kannattaa tehdä itselleen lukujärjestys jokaisen lukukauden alussa kunkin lukukauden opetustarjonnan mukaan. Lukujärjestyksen laatiminen kannattaa aloittaa tärkeimmistä kursseista, sen jälkeen voi miettiä mihin muuhun vielä jää aikaa. Oppiaineiden opetus on usein päällekkäistä, joten opiskelijan tulee miettiä, milloin hän haluaa suorittaa tiettyjä kursseja. Lisäksi kannattaa pohtia, mitä opintoja kuuluu pakollisena omaan tutkintoon (esim. pakolliset kielija viestintäopinnot) ja suorittaa niitä systemaattisesti noudattaen niille annettua ohjeellista suoritusjärjestystä. Jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien on paikallaan myös pohtia opiskelun pidemmän aikavälin tavoitteita. Pitkän tähtäimen tavoitteet voivat kytkeytyä 7
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET siihen, mikä opinnoissa erityisesti kiinnostaa, tai siihen, mitä opiskelija haluaa tehdä valmistumisensa jälkeen. TIEDEKUNNAN MUUT OPPIAINEET (TURUSSA) Pääaineena opiskeltavat aineet Alla on lueteltuna humanistisessa tiedekunnassa pääaineena opiskeltavat aineet. 1.1.2010 alkaen tiedekunnan kieli/filologia ja kääntämisen ja tulkkauksen aineet ja 1.1.2011 alkaen suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus yhdistyivät hallinnollisesti. Yhdistymisen vaikutuksista opintoihin tiedotetaan oppiaineiden kotisivuilla ja opetussuunnitelmissa. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto suoritetaan jokin seuraavista oppiaineista pääaineena: arkeologia, englannin kieli (englantilainen filologia, englannin kääntäminen ja tulkkaus), espanja (espanjan kieli, espanjan kääntäminen), folkloristiikka, fonetiikka, italia (Italian kieli ja kulttuuri, italian kääntäminen), kansatiede, kotimainen kirjallisuus, kreikkalainen filologia, kulttuurihistoria, latinalainen filologia, mediatutkimus, musiikkitiede, pohjoismaiset kielet, ranska (ranskan kieli, ranskan kääntäminen ja tulkkaus), saksan kieli (saksalainen filologia, saksan kääntäminen ja tulkkaus), suomalais-ugrilainen kielentutkimus, Suomen historia, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus, taidehistoria, uskontotiede, venäjän kieli, yleinen historia ja yleinen kirjallisuustiede. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa pääaineena opiskeltavat aineet ovat: digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus ja maisemantutkimus. Vain sivuaineena opiskeltavat aineet Perus-, aine- ja syventävät opinnot on mahdollista suorittaa seuraavassa aineessa: sukupuolentutkimus. 8
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa seuraavissa aineissa: elämänkatsomustieto, klassillinen arkeologia, luova kirjoittaminen, museologia, North American Studies, Suomen kieli ja kulttuuri (ulkomaalaisille), Unkarin kieli ja kulttuuri, Viron kieli ja kulttuuri ja Perusopinnot voi suorittaa seuraavissa aineissa: Romanian kieli ja kulttuuri, Baltic Sea Region Studies, viittomakieli ja kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa kulttuurituotannon suunnittelu, museologia sekä kulttuuri- ja elämysmatkailun sivuainekokonaisuus. Tiedekunnan maisteriohjelmat Tiedekunnassa on neljä maisteriohjelmaa: Master s Programme in Baltic Sea Region Studies, Master s Programme in European Heritage, Digital Media and the Information Society, Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma ja Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma. Näihin maisteriohjelmiin erillisellä valinnalla valitut opiskelijat suorittavat maisteriohjelmaan kuuluvat opinnot, joiden laajuus on 120 opintopistettä. PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE Käytetyt lyhenteet ja peruskäsitteet Oppaassa käytetään mm. seuraavia lyhenteitä: dos. dosentti HuK humanististen tieteiden kandidaatti FL filosofian lisensiaatti FM filosofian maisteri FT filosofian tohtori kl. kevätlukukausi sl. syyslukukausi SL1, SL2 syyslukukauden periodit 1 ja 2 KL1, KL2 kevätlukukauden periodit 1 ja 2 op opintopiste pa pääaine sa sivuaine P perusopinnot 9
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET A S aineopinnot syventävät opinnot Keskeisiä käsitteitä ovat: 1. Perustutkinnot Tiedekuntaan hyväksytty opiskelija on saanut oikeuden suorittaa filosofian maisterin tutkinnon (FM). Opiskelija suorittaa ensin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK), jonka jälkeen hän voi jatkaa opintojaan suoraan filosofian maisterin tutkintoon. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (180 opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto (120 opintopistettä). 2. Opintokokonaisuudet Opinnot rakentuvat porrasteisesti perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Näistä kaikista käytetään nimitystä opintokokonaisuus. Perus- ja aineopintokokonaisuudet suoritetaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja syventävät opinnot filosofian maisterin tutkintoon. Aineopintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla HuK-tutkielma. Syventäviin opintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla pro gradu -tutkielma ja sivuaineopiskelijoilla sivuaineen tutkielma tai muita oppiaineen määräämiä tutkielmatyyppisiä opintoja. Opintokokonaisuuksien laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä. Vaadittavat minimilaajuudet vaihtelevat pää- ja sivuaineopiskelijoilla. Pääsääntöisesti opintokokonaisuuksien laajuudet ovat: perusopinnot 25 opintopistettä, aineopinnot pääaineopiskelijoilla 45 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 35 opintopistettä sekä syventävät opinnot pääaineopiskelijoilla 80 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 60 opintopistettä. 3. Opintopiste Opintojaksojen laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä (op). Yksi opintopiste vastaa yhtä ECTS-pistettä. Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 26 27 tunnin työpanosta. Työpanoksena otetaan huomioon esimerkiksi opetuksen seuraaminen, kirjallisuuden ja luentomuistiinpanojen lukeminen, harjoitustyöt, esitelmien laatiminen, esseiden kirjoittaminen sekä opiskelijan muu opintojen suorittamisen kannalta oleellinen toiminta. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon ja filosofian maisterin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on yhteensä viisi vuotta, jolloin opiskelijan tulisi suorittaa keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna. 4. Pääaine ja sivuaineet Opiskelijalla on tutkinnossaan yksi pääaine ja yksi tai useampia sivuaineita. HuK-tutkintoa varten pääaineessa suoritetaan perus- ja aineopinnot. Pääaineopiskelijan aineopintoihin sisältyy HuK-tutkielma. Sivuaineet ovat pääainetta tukevia opintokokonaisuuksia. HuK-tutkintoon tulee suorittaa 10
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET vähintään yhden sivuaineen perusopintokokonaisuus (vähintään 25 op) sekä lisäksi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (15 op). Kääntäjät suorittavat lisäksi pakolliset kääntäjille suunnatut suomen kielen opinnot (15 op). FM-tutkintoa varten pääaineesta suoritetaan syventävät opinnot, jotka sisältävät pro gradu -tutkielman. Lisäksi suoritetaan muita opintoja, esimerkiksi sivuaine- ja kieliopintoja, vähintään 40 op. 5. Kieli- ja viestintäopinnot Pääaineen ja sivuaineiden lisäksi HuK-tutkintoon sisältyy pakollisia kieli- ja viestintäopintoja (15 op). Mikäli opiskelija on valittu tiedekuntaan suoraan maisterivaiheen opiskelijaksi ja mikäli opiskelijan aikaisempaan tutkintoon ei sisälly tiedekunnan edellyttämiä kieli- ja viestintäopintoja, tulee opinnot suorittaa osittain tai kokonaan osana maisterivaiheen muita opintoja. 6. Orientaatio- ohjelma (10 op) - Johdatus yksikköön 2 op. Opintojaksolla yliopiston ja yliopistokeskuksen henkilökunta ja tuutorit perehdyttävät uudet opiskelijat yliopistokoulutukseen. - Metodologia ja tieteenfilosofia 3 op. Opintojaksolla tarkastellaan mm. tietoon ja tietämiseen liittyviä kysymyksiä, tieteellisen tiedonhankintamenetelmän suhdetta muihin tiedonhankintamenetelmiin, tieteellistä päättelyä ja pätevyyttä, tieteellisen teorian luonnetta, yleistä rakennetta ja tulkintaa sekä erilaisia näkemyksiä tieteestä yleensä. - Tieto- ja viestintätekiniset valmiudet 3 op. Harjoituskurssilla opiskellaan tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka ja internetsovellukset) toiminnan ja käytön perusteita sekä koulutusohjelman av- välineiden (esim kamerat, nauhurit, salitekniikka) käyttöä. - Satakuntakoulutus 2op. Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija Satakunnan kulttuurialan toimijoihin ja antaa esimerkkejä, millaista on toimia kulttuurialalla ja mihin koulutusohjelmasta valmistunut voi työllistyä. 7. Vapaat opinnot/muut opinnot Vapaat opinnot ovat opintojaksoja, jotka eivät sisälly valmiisiin pää- tai sivuaineiden opintokokonaisuuksiin. Ne voivat olla myös yliopistossa suoritettuja kieliopintoja tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja. Tutkinnonsuoritusoikeus Opiskelijalla voi olla vain yksi tutkinnonsuoritusoikeus kerrallaan humanistisessa tiedekunnassa. Tämä koskee sekä perustutkintoja että jatkotutkintoja. Perustutkinnon voi suorittaa ainoastaan henkilö, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeuden tiedekuntaan virallisen opiskelijavalinnan kautta. 11
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET Tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada joko kesän valintakokeissa (päävalinta) tai muualla suoritettujen aikaisempien opintojen perusteella (erillisvalinta). Valintaperusteet ja hakuaika vahvistetaan ja julkistetaan vuosittain syksyllä. Opiskelija saa humanistisessa tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden pääsääntöisesti sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Tietyissä poikkeustapauksissa tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada vain ylempään korkeakoulututkintoon. Mikäli opiskelijalla on tehtynä aikaisemmin muu korkeakoulututkinto ja lisäksi pääaineen perus- ja aineopinnot, voi hän saada siirron suoraan maisterivaiheen opiskelijaksi. Lisätietoa saa tiedekunnan opintoneuvojalta ja opintopäälliköltä. Tutkinnonsuoritusoikeudella opiskelevien lisäksi tiedekunnassa voi olla opiskelijoita, joilla on oikeus suorittaa vain joitain tiettyjä opintoja, mutta ei koko tutkintoa. Tällaisia opiskelijoita ovat esimerkiksi tutkintoa täydentävät opiskelijat, erillisiä opintoja suorittavat opiskelijat ja JOO-opintoja suorittavat. HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (HuK) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon taidot ja kompetenssit Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset oman tieteenalan kehityksen seuraamiseen. Hän tuntee alan tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoriat ja menetelmät sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan tietoa. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on äidinkielen erinomainen taito sekä toisen kotimaisen kielen tyydyttävä tai hyvä taito. Lisäksi hän on saavuttanut vähintään yhden vieraan kielen riittävän suullisen ja kirjallisen taidon. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on valmiudet viestiä äidinkielellä suullisesti ja kirjallisesti sekä alan sisällä että alan ulkopuoliselle yleisölle. Lisäksi hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tieteellisiin työskentelytapoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä edellytykset toimia alan työtehtävissä silloin, kun viran kelpoisuusehdoiksi ei ole määritelty ylempää korkeakoulututkintoa. 12
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET Laajuus Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. HuK-tutkinto sisältää: 1. Pääaineen perus- ja aineopinnot (vähintään 70 op) Perusopintojen minimilaajuus pääaineessa on 25 op ja aineopintojen 45 op. Opiskelija voi tehdä kokonaisuudet myös minimilaajuutta laajempina, mikäli hän haluaa suorittaa esimerkiksi ylimääräisiä valinnaisia kursseja. Tutkintotodistukseen kirjataan opintokokonaisuudet sen laajuisina kuin opiskelija on ne suorittanut. Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka alalta kirjoitetaan suomen tai ruotsin kielellä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kieliasu arvostellaan. Kypsyyskokeeseen ei voi osallistua ennen kuin pakollinen kirjallisen viestinnän kurssi on suoritettu. 2. HuK-tutkintoon vaadittavat sivuaineiden opinnot Sivuainekokonaisuuksia HuK-tutkinnossa tulee olla vähintään 25 opintopisteen verran eli jonkin sivuaineen perusopinnot. Lisäksi kääntämisen ja tulkkauksen opiskelijoilla HuK-tutkintoon tulee sisältyä pakolliset suomen kielen opinnot 15 op. On erittäin tärkeää, että kaikkien aineiden opiskelijat suorittavat myös sivuaineista valmiita opintokokonaisuuksia, koska todistukseen eritellään vain valmiit sivuaineiden opintokokonaisuudet. Lisäksi ammattipätevyyden ja -uskottavuuden kannalta on oleellista, että todistuksessa on selkeitä kokonaisuuksia eikä yksittäisiä kursseja, jotka merkitään vain kohtaan "muut opinnot". 3. Kieli- ja viestintäopinnot (15 op) Tiedekunnan pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee suorittaa kokonaisuudessaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. 4. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettävät muut opinnot Muut tutkintoon sisällytettävät opinnot voivat koostua perus- tai aineopintojen yksittäisistä opintojaksoista, muissa tiedekunnissa tai muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetuista opintojaksoista tai ylimääräisistä kieliopinnoista. Muita opintoja ei tarvitse olla tutkinnossa lainkaan, mikäli tutkinnon minimipistemäärä täyttyy muutoinkin. 13
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET 5. Orientaatio- ohjelma (10 op) Orientaatio- ohjelma tulee suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. Esimerkkejä humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon rakenteesta ESIMERKKI 1 45 op 35 op 25 op 25 op 25 op 15 op 10 op pääaine sivuaine 1 sivuaine 2 pakolliset muut 70 60 opintopistettä, kieli- ja opinnot opintopistettä, perus- ja aineopinnot perus- ja aineopinnot viestintäopinnot (orientaatioohjelma) ESIMERKKI 2 45 op 25 op 25 op 25 op 25 op 15 op 10 op 10 op pääaine 70 opintopist että, perus- ja aineopinn ot sivuaine 1 sivuaine 2 sivuaine 3 pakolliset kieli- ja viestintäo pinnot orientaatio -ohjelma muut opinnot Opiskelija on suorittanut pääaineen opinnot minimilaajuutta laajempina: ESIMERKKI 3 55 op 35 op 25 op 25 op 15 op 15 op 10 op pääaine sivuaine 1 pakolliset orientaatio - muut 80 60 opintopistettä, kieli- ja ohjelma opinnot opintopistettä, perus- ja aineopinnot perus- ja aineopinnot viestintäopin not 14
FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (FM) PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisteriopintojen laajuus on 120 opintopistettä. Maisteriopintojen opinto- oikeus on kaikilla niillä, jotka ovat suorittaneet humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa. Maisteriopintoihin voi hakeutua myös koulutusohjelman ulkopuolelta. Maisteriopintoja opiskelemaan valitaan enintään 15 koulutusohjelman ulkopuolista opiskelijaa. Maisteriopintoihin koulutusohjelman ulkopuolelta valitut suorittavat syventävien opintojen ja pro gradu- tutkielman lisäksi 40 opintopistettä muita opintoja ja pakollisia metodiopintoja 15-20 op sekä 20-25 op vapaavalintaisia opintoja. Opiskelija sopii opintojen suorittamisesta pääaineen professorin kanssa opintojen alkuvaiheessa. Filosofian maisterin tutkinnon taidot ja kompetenssit Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on oman tieteenalan laaja-alaiset tiedot ja lisäksi käsitys tutkintoon kuuluvien muiden tieteenalojen kattavuudesta, erityispiirteistä ja tärkeimmistä osa-alueista sekä niiden yhteyksistä muihin tiedon alueisiin. Lisäksi hänellä on kyky hahmottaa oman tieteenalan keskeinen aineisto tieteellisten käsitteiden kautta ja kyky hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan uusinta tietoa. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on hyvä kyky viestiä suullisesti ja kirjallisesti äidinkielellä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Lisäksi hänellä on kyky kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä työelämän edellyttämät viestintätekniset taidot. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Laajuus Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Filosofian maisterin tutkinto sisältää: 1. Pääaineen syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma (vähintään 80 op) Pääaineen syventävät opinnot ovat yhteensä 80 opintopistettä, joista pro gradun osuus on 40 opintopistettä. Opiskelija voi halutessaan tehdä syventävät opinnot minimilaajuutta laajempina. Tutkintotodistukseen kokonaisuus merkitään sen laajuisena kuin opiskelija on sen suorittanut. Mikäli kypsyysnäytettä ei ole kirjoitettu HuK-tutkinnon yhteydessä (esim. suoraan maisteriopintoihin siirtyvät), se kirjoitetaan pro gradu -tutkielman alalta. 15
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET 2. Muut opinnot filosofian maisterin tutkinnossa Pääaineen syventävien opintojen (vähintään 80 op) lisäksi opiskelijan tulee suorittaa muita opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 120 opintopistettä. Suositeltavaa on, että opiskelija suorittaa muihin opintoihin sivuaineiden opintokokonaisuuksia tai kieliopintoja. Vain arvostellut kokonaisuudet, joista on loppumerkintä, merkitään tutkintotodistukseen sivuaineeksi. Oppiaineissa suoritettuja yksittäisiä opintojaksoja ei todistuksessa eritellä, vaan ne merkitään kohtaan "muut opinnot". Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään korkeakoulututkintoon. Esimerkkejä filosofian maisterin tutkinnon rakenteesta ESIMERKKI 1 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 1) 80 op 35 op 5 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman sivuaine 2 muita opintoja esim. vapaaehtoisia kieliopintoja ESIMERKKI 2 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 2) 80 op 35 op 5 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman sivuaine 1 muita opintoja ESIMERKKI 3 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 3) 80 op 25 op 15 op pääaine sivuaine muita opintoja syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman 16
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET ESIMERKKI 4 80 op 25 op 15 op koulutusohjelman ulkopuolinen alempi korkeakoulututkinto, syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman sivuaine metodiopintoja ESIMERKKI 5 80 op 20-25 op 15-20 op koulutusohjelman ulkopuolinen alempi korkeakoulututkinto, syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman vapaavalintaisia opintoja metodiopintoja Maisterivaiheen opintojen aloittaminen On suositeltavaa, että kandidaatintutkinnon opinnoista on suoritettuna vähintään 120 opintopistettä ennen kuin opiskelija aloittaa maisterivaiheen opintoja. Jotta opinnot etenisivät joustavasti, voi opiskelija siis tarvittaessa suorittaa joitain maisterintutkintoon sisällytettäviä opintoja ennen kandidaatintutkinnon valmistumista. Opiskelijan aloittaessa pääaineen syventävien opintojen tutkielmaseminaarin, tulee aineopintojen kandidaatintutkielma ja seminaari (10 op) olla suoritettuna. TIEDEKUNNAN PAKOLLISET KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Humanistisen tiedekunnan opiskelijan tulee suorittaa pakollisia kieli- ja viestintäopintoja 15 opintopisteen verran. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee kokonaisuudessaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon eli humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään korkeakoulututkintoon. 17
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot koostuvat äidinkielen opinnoista (5 op), toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opinnoista (5 op) ja yhden vieraan kielen opinnoista (5 op). Äidinkielen opinnot Äidinkielen opinnot koostuvat kirjallisen viestinnän kurssista (3 op) ja puheviestinnän perusteet -kurssista (2 op). Kirjallinen viestintä Kirjallisen viestinnän kurssi Written Use of Finnish Koodi: EIHS0013 Oppiaine: Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Laajuus: 3 op Tavoitteet: Hallita yleiskielen normit, tutustua kielenhuollon periaatteisiin ja oppia käyttämään kielioppaita. Sisältö: Sopimuksenvaraiset oikeakielisyyssäännöt Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: tuntiopettaja Toteutustavat: luento, pienryhmäopetus, itsenäinen työskentely Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy Puheviestinnän perusteet -kurssi Speech Communication, Basics Koodi: EIHS0015 Oppiaine: Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Laajuus: 2 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää erilaisiin puheviestintätapahtumiin vaikuttavia tekijöitä ja osaa toimia tarkoituksenmukaisesti yliopisto- opintojen ja työelämän puheviestintätilanteissa. Sisältö: Tarkastellaan erilaisia puheviestintätapahtumia, niihin vaikuttavia tekijöitä ja suomalaisen viestijän erikoislaatua sekä tutustutaan puhetekniikan perusteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: suorituskieli suomi; harjoitukset Arviointi: Hyväksytty/ hylätty Vastuuhenkilö: tuntiopettaja Toteutustavat: Harjoituskurssi ja kirjalliset harjoitustehtävät Moodleoppimisympäristössä Suositeltu suoritusajankohta: KL2013 Korvaava suoritus: Lukion puheviestinnän päättökoe korvaa humanistisen tiedekunnan puheviestinnän perusteet kurssin 18
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET Vieras kieli Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Vieraan kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat hyvän akateemisen ja työelämässä tarvittavan kielitaidon. Vieraan kielen opinnot koostuvat tekstin ymmärtämisestä tai muusta kirjallisesta osuudesta (3 op) sekä suullisesta osuudesta (2 op). Vieraan kielen taito on mahdollista osoittaa myös vapauttavassa kokeessa. Tekstin ymmärtäminen on mahdollista saada hyväksiluettua myös opiskelijan muilla suorituksilla. Katso lisätietoa kohdasta "Vapauttavat kokeet" sekä kohdasta "Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Yliopistojen tutkinnoista säädetyn asetuksen mukaan opiskelijan tulee osoittaa tutkinnossa toisen kotimaisen kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Toisen kotimaisen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hänen tulee myös osata käyttää kieltä kirjallisesti omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävissä. Kirjallisen ja suullisen taidon laajuus on humanistisessa tiedekunnassa yhteensä 5 op. Kirjallisen taidon osoittamiseksi on suoritettava kirjallinen koe Kirjallista koetta ennen opiskelijan on mahdollista osallistua kokeeseen valmentavalle kurssille. Kurssille osallistuvan tulee hallita lukion ruotsin oppimäärää vastaavat taidot; kurssilla ei kerrata peruskielioppisääntöjä. Ruotsin kielen perustaitojen kertaamiseksi on mahdollista osallistua kielikeskuksen järjestämille kursseille Suullinen koe ei ole pakollinen. Opiskelija voi korvata sen osallistumalla suullisen taidon kurssille. Katso myös ruotsin suorituksen korvaamisesta muilla suorituksilla kohdasta Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla. Ruotsin arviointiasteikko on kaksiportainen: tyydyttävät tiedot (2) ja hyvät tiedot (4). Arvosanat 1 3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4 5 hyviä tietoja. Arviointi suoritetaan erikseen kirjallisen ja suullisen taidon osalta. Suomi toisena kotimaisena kielenä Humanistinen tiedekunta ei järjestä erikseen kursseja opiskelijoille, jotka ovat saaneet koulusivistyksenä ruotsiksi ja jotka suorittavat suomen toisena kotimaisena kielenä. Suoritustapa katsotaan opiskelijakohtaisesti. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut suomea toisena kotimaisena kielenä esimerkiksi Åbo 19
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET Akademissa tai tehnyt valtionhallinnon kielitutkintoa ja hänen suomen kielen taitonsa on riittävä, tulee opiskelijan tehdä kirjallisen viestinnän kurssi ja puheviestinnän perusteet -kurssi. Lisäksi suositellaan, että opiskelija tekee kypsyysnäytteen ruotsin lisäksi suomeksi, jolloin opiskelija voi osoittaa hyvän kielitaidon myös suomen kielessä. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Kieliopintojen suoritusjärjestys Kieli- ja viestintäopintojen suoritusjärjestykseksi suositellaan seuraavaa: 1. opiskeluvuotena kirjallinen viestintä. Kirjallisen viestinnän kurssi täytyy olla suoritettuna ennen kuin opiskelija voi suorittaa HuK-tutkinnon kypsyysnäytteen. 1. tai 2. opiskeluvuotena vieras kieli (vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan pääsääntöisesti kursseilla tai vapauttavassa kokeessa). 1. - 3. opiskeluvuotena puheviestinnän perusteet. 2. tai 3. opiskeluvuotena toinen kotimainen kieli (osoitetaan pääsääntöisesti ruotsin kielen kurssilla ja loppukokeen suorittamisella hyväksytysti tai suorittamalla hyväksytysti pelkkä loppukoe). Kaikki pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee olla tehtynä ennen kuin opiskelija voi saada HuK-tutkinnon. Vapauttavat kokeet Vieras kieli Vieraiden kielten kirjallisen osuuden vapauttavat kokeet järjestetään pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Vieraan kielen vapauttavaan kielikokeeseen voi osallistua vain kerran. Vapauttavassa kielikokeessa hylätty tai kokeesta pois jäänyt opiskelija osallistuu kielikursseille. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Ruotsin kirjalliseen kokeeseen voi osallistua suoraan tai käytyään ensin kokeeseen valmentavan kurssin. Kokeen suorittamista saa yrittää useamman kerran. Kirjallisen kokeen hyväksytysti suorittanut osallistuu lisäksi suulliseen kokeeseen. Suullisia kuulusteluja varten opiskelijan tulee ottaa yhteyttä Olli- Pekka Lindgreniin. Suulliseen tenttiin osallistuvat myös opiskelijat, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti vapauttavan kielikokeen. 20
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla Vieras kieli Vieraan kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä perusopinnot. Vieraiden kielten arvosanaopinnoilla voi korvata ainoastaan pakollisten kieliopintojen opintopisteet, ei vapaita opintoja (kirjallinen taito, 3 op ja suullinen taito, 2 op). Opintopisteet tallennetaan opintorekisteriin HuK-tutkinnon anomisen yhteydessä. Keskeneräisillä opintokokonaisuuksilla korvaavuutta ei myönnetä. Vieraiden kielten korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla opinnoilla. Kaikissa seuraavissa tapauksissa korvaavuutta tulee anoa erikseen tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen. Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms. Vieraan kielen taidon voi osoittaa muun kuin suullisen kielitaidon osalta ko. kieliaineen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosanalla laudatur tai eximia cum laude approbatur. Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB - tutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB -tutkinnon) tai Reifeprüfung - tutkinnon tutkintotodistuksella. Ruotsi toisena kotimaisena kielenä 1) Toisen kotimaisen kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä vähintään perusopinnot. Suoritettuaan perusopinnot opiskelija saa suullisen ja kirjallisen kielitaidon arvosanaksi tyydyttävät tiedot. Jos opiskelija suorittaa lisäksi aineopinnot, arvosanaksi merkitään hyvät tiedot. Opintokokonaisuuksista on oltava loppumerkintä. Korvaavuutta ei tarvitse anoa erikseen, vaan se merkitään opintorekisteriin opiskelijan anottua tutkintotodistusta. Keskeneräisillä opintokokonaisuuksilla korvaavuutta ei myönnetä. 2) Ruotsin korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla korkeakouluopinnoilla. Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja 21