Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Suomen poliisin 200-vuotisjuhlavuoden juhlaseminaari 17.11.2016 Turun Linna Herra tasavallan presidentti, rouva kansliapäällikkö, Lounais-Suomen poliisipäällikkö, hyvät kutsuvieraat Valtiollinen poliisi syntyi lähes päivälleen 200 vuotta sitten, kun Aleksanteri I vahvisti Turun poliisikamarin perustamista koskevat säännöt 13. marraskuuta 1816 ja perusti sen virallisesti noin kuukautta myöhemmin. Itse poliisitoimintaa Suomessa on ollut huomattavasti pidempään, arviolta 900 vuotta. Emeritusprofessori Timo Soikkanen ja professori Vesa Vares valottavat valtiollisen poliisin syntyhistoriaa tänään tarkemmin, mutta en malta olla nostamatta esiin muutamaa yksityiskohtaa alkuvuosilta. Suomalaisen valtiollisen poliisin perusta on ollut hyvin kansainvälinen. Venäjään autonomisena osana kuuluneen Suomen suurruhtinaskunnan poliisi kopioi sääntönsä lännestä, Tukholman poliisilaitokselta. Palvelussuhde perustui tulospalkkaukseen ennen kuin koko käsitettä edes tunnettiin. Poliisit saivat pienen peruspalkan ja vaaterahan sekä puolet syytteeseen asettamiensa henkilöiden sakoista. Toinen puoli määrättiin poliisilaitoksen ylläpitorahastoon tai kaupungin köyhille. Myös poliisin tehtävät olivat kovin erilaisia kuin nykyisin. Rikosten - kuten henkirikosten, varkauksien tai väärennösten - selvittäminen ei kuulunut poliisin päätehtäviin. Virkavaatteetkin poikkesivat nykyisestä. Ne olivat yleisilmeeltään tummanvihreät. 1800-luvun loppupuolella sivutoimilupia ei juuri tunnettu. Nimismiehet hankkivat lisätuloja muun muassa hoitamalla pitäjän postinkuljetuksia.
Itsenäistymisen aika oli poliisille vaikea. Vuoden 1917 aikana poliisi ehti muuttua miliisiksi ja takaisin poliisiksi. Viranomainen nähtiin politiikan välineenä. Sekava tilanne aiheutti epävarmuutta, joka muuttui helposti peloksi ja vihaksi. Itsenäisyyden aikana instituution toimivuutta ja uskottavuutta on koeteltu kolmesti. Syinä olivat kieltolaki, Lapuan liike ja sodat. Talvisodan alla poliisitoimi jaettiin kahtia sotatoimialueen ja kotirintaman poliisiin. Kotirintamalla poliisi jatkoi toimintaansa entisellä kokoonpanolla. Sotatoimialueilla poliisitoimesta vastasi joko alueellinen sotapoliisi - eli entiset nimismiespiirit ja poliisilaitokset - tai liikkuva sotapoliisi. Niitä oli divisioona- ja armeijakuntatasolla sotapoliisikomppanioihin ja -joukkueisiin jaettuna. Sotatoimialueeseen kuului itärintaman ja sen takaisten alueiden lisäksi myös rannikkoseutua ja syvälle sisämaahan ulottuvia kriittisiä alueita. Joukkoja johtivat poliisitoimesta asepalvelukseen komennetut poliisipäällystön edustajat. Näissä tehtävissä toimi kolmannes silloisesta poliisikunnasta. Nk. varapoliisiin rekrytoitiin lisäksi henkilöstöä eläkeläispoliiseista. Jatkosodan toisena vuotena 1942 perustettiin erillinen sotapoliisiosasto valvomaan sotilaiden lomaliikennettä ympäri maata. Kotirintamalla poliisi selviytyi tehtävistään kohtuullisen hyvin niukoillakin voimavaroilla. Myös sotapoliisiyksiköt saivat pidettyä järjestyksen rintamajoukoissa, rintamien selustassa ja lomalaiskuljetuksissa, vaikka koulutettua poliisihenkilöstöä riitti lähinnä esimiestehtäviin. Miehistö koottiin nostomiesluokkaan määrätyistä reserviläisistä. Uhreitta ei poliisitoimikaan sodasta selvinnyt. Lukuisia poliisimiehiä kuoli tai haavoittui rintamalla, ilmapommituksissa sekä desanttien ja rintamalta karanneiden kiinniotoissa. Hyvä juhlayleisö ja oma henkilökuntamme - ennen ja nyt,
Suomi on tänään tutkimuksesta riippuen maailman turvallisin tai toiseksi turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Rikosten määrä on ollut pitkään laskussa ja todennäköisyys joutua niiden uhriksi on laskenut. Suuntaus on sama muissa pohjoismaissa. Myös tunne sisäisestä turvallisuudesta on vahvistunut. Lokakuussa julkaistun poliisibarometrin mukaan suomalaiset kokevat lähialueensa turvallisuuden paremmaksi kuin aikaisemmin tällä vuosituhannella. 96 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin melko tai erittäin paljon. Luottamus on koko tutkimushistorian aikana ollut maassamme yhtä korkealla vain kerran. Tästä meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä, niin poliisissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Luottamus rakennetaan poliisiin perustyössä asiakkaiden parissa. Hoidamme vuosittain noin miljoona hälytystehtävää ja vastaanotamme noin 800.000 rikosilmoitusta. Viime vuonna myönsimme yli 1,4 miljoonaa lupaa. Vuoden poliisiksi valittu rikosylikonstaapeli Hannu Kangas Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksesta totesi kiitospuheessaan, että "luottamukseen vaikuttaa ennen kaikkea se, miten poliisi pystyy palvelemaan tavallisia kansalaisia, niin meitä kantasuomalaisia kuin tänne muualta muuttaneitakin." Hannu Kangas on tehnyt pitkään perustyötä päivittäisrikosten tutkinnassa ja tavannut ihmisiä monenlaisissa elämäntilantilanteissa. Hän muistutti, että "Perustutkinta on se osa-alue, jossa tavalliset ihmiset todennäköisimmin kohtaavat tutkijan, pienten ja suurten asioiden yhteydessä. Näistä pienetkin asiat ovat asianosaisen näkökulmasta katsottuna usein tärkeitä ja kukapa sen tietää, milloin se hyvin hoidettu alaikäisen näpistysjuttu ehkäisee jo alkamassa olevan rikoskierteen ja syrjäytymisen." Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Jokaisella poliisissa palvelevalla on mahdollisuus estää onnettomuuksia ja rikoksia ennalta, oli hän sitten hälytys- ja
valvontatehtävissä, rikostorjunnassa, lupahallinnossa tai erilaisissa tukevissa tehtävissä. Poliisin suhdetta asiakkaisiimme on rakennettu pitkäjänteisesti läpi vuosikymmenten. Jokainen sukupolvi on tuonut kokonaisuuteen oman palansa. Haluankin kiitää poliisin palveluksessa olevia ja aiemmin olleita henkilökohtaisesta panoksesta yhteisen turvallisuuden tekemisessä. Tällä työllä on ollut tarkoitus. Meidän on syytä muistaa erityisesti kaikkia niitä poliisimiehiä, jotka ovat menehtyneet virkatehtävissään. Itsenäisyyden aikana heitä on ollut 131, tällä vuosituhannella kaksi. Tiedämme hyvin riskit, joita ammattiimme liittyy. Hinta on silti aivan liian kova, kun ne riskit toteutuvat. Hyvät yhteistyökumppanimme, Yleinen järjestys ja turvallisuus ovat järjestäytyneen ja demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita. Niitä kannattelevat useat eri toimijat. Keskiössä ovat kansalaiset ja kansalaisjärjestöt, joilta saamme apua ja havaintoja päivittäiseen työhömme. Elinkeinoelämä varmistaa osaltaan oman toimintansa turvallisuuden, mutta tuottaa myös niihin liittyviä palveluita muiden käyttöön. Rikostorjunnan ytimessä kumppaneitamme ovat tulli, rajavartiolaitos ja suojelupoliisi. Sisäasiainhallinnossa teemme yhteistyötä sisäministeriön, palo- ja pelastustoimen, hätäkeskuslaitoksen, maahanmuuttovirasto ja kriisinhallintakeskuksen kanssa. Varautumista ja valmiutta rakennamme yhdessä puolustusvoimien kanssa. Päättäjät, turvallisuus- ja oikeusviranomaiset, kunnat, koulut, terveydenhuolto, sosiaalitoimin, muu julkishallinto, turvallisuusalan järjestöt ja yritykset, kansalaisjärjestöt, ammattijärjestöt ja joukkoviestimet ovat antamassa meille toimintaedellytyksiä ja tukemassa tehtäviämme. Kansainvälisesti olemme hyvin verkottuneita kahdenvälisen, pohjoismaisen, eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen yhteistyön kautta.
Kaikkia kumppaneitamme en pysty tässä yhteydessä nimeämään, mutta niitä kaikkia haluan yhteistyöstä kiittää. Arvoisa juhlayleisö, Poliisin 200-juhlavuoden tunnuslause on Kaikkien aikojen turvaaja. Lause viittaa organisaatiomme pitkään historiaan, mutta myös siihen että olemme kansalaisten tukena myös vaikeina aikoina ja vaikeissa tilanteissa. Lounais-Suomen poliisipäällikkö Tapio Huttunen kirjoittaa osuvasti Turun poliisilaitoksen historiikin esipuheessa: "Ellet tunne mennyttä, et voi hallita tulevaa". Poliisi on juuri nyt tilanteessa, että siihen luotetaan ja se selviää hyvin tehtävistään. Aina ei ole ollut niin, ja historiasta on syytä oppia. Historia ja nykypäivä voivat myös kohdata odottamattomalla tavalla. Kun Turun poliisikamari 200 vuotta perustettiin, kuului sen tehtäviin saapuneiden matkustavaisten rekisteröiminen ja tarkkaileminen. Viime vuonna suuntasimme tuohon samaan tehtävään poikkeuksellisen paljon voimavaroja. Palkkasimme eläkeläisiä ulkomaalaistutkintaan, komensimme kentälle opiskelijoita, jäädytimme suuren osan täydennyskoulutuksesta sekä tingimme tietoisesti muista lakisääteisistä tehtävistämme, kuten yleisvalvonnasta, liikennevalvonnasta ja omaisuusrikosten tutkinnasta. Myös tulevaisuudella on tarjota pilviä ja harmaan eri sävyjä ja kansliapäällikkö Päivi Nerg puhuu niistä tarkemmin tänään. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalimmin kuin koskaan rauhan aikana. Perinteisten poliisin tehtävien rinnalle ovat nousseet uudet ilmiöt. Niitä on vaikeampi selvittää, ja ne vievät enemmän aikaa. Maahanmuutto on maallemme merkittävä mahdollisuus, mutta kotouttamisen epäonnistuminen tuo mukanaan myös uhkia, kuten rauhattomia lähiöitä. Ruotsalaiset kollegamme ovat tästä meitä jo pitkään varoittaneet.
Rikolliset, rikokset ja rikoshyöty liikkuvat yhä nopeammin yli rajojen. Digitalisaatiossa piilevät kyberuhat ovat soluttautuneet lähemmäksi yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Epävarmuutta ovat tuoneet niin ikään turvapaikkatilanne, terrori-iskut ja sotatoimet, jotka näyttäytyvät päivittäin myös mediassa. Muutos näkyy myös asenteissa. Maanpuolustuksen suunnittelukunnan tutkimuksen mukaan kansainvälinen terrorismi ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu Euroopassa ovat heikentäneet merkittävästi suomalaisten kokemaa turvallisuuden tunnetta. Kaksi kolmesta suomalaisesta kokee tulevaisuuden turvattomampana viiden vuoden kuluttua. Näkemykset olivat synkeämpiä kuin koskaan tutkimuksen mittaushistoriassa. Tulevaisuus näyttää jossain määrin huolestuttavalta myös poliisin näkökulmasta. Suomalainen poliisi on onnistunut tehtävissään varsin hyvin siitäkin huolimatta että meitä on asukaslukuun suhteutettuna vähiten Euroopassa. Poliisien määrä on vähentynyt tasaisesti viime vuosina ja suuntaus jatkuu myös ensi vuonna, toisin kuin kaikissa muissa pohjoismaissa. Sopeuttaminen pyritään tekemään hallitusti, jotta se näyttäytyisi mahdollisimman vähän asiakkaidemme arjessa. Tilanne pakottaa tekemään valintoja. Voimavarat on kohdennettava sinne, missä niistä saadaan eniten vaikuttavuutta. Painotamme omassa strategiassamme niitä tehtäviä, jotka kansalaiset kokevat tärkeimmiksi. Haluamme varmistaa turvallisuuden, torjua rikollisuutta ennalta, tuottaa palveluita tehokkaasti ja ylla pita a luottamusta. Poliisin kyky palvella määräytyy jatkossakin pääsääntöisesti sen perusteella, mitä tehtäviä ja millaisilla voimavaroilla meidän halutaan hoitavan. Sisäministeri Paula Risikko on puhunut voimakkaasti sen puolesta, että suorituskykymme nopeasti muuttuvassa tilanteessa turvattaisiin.
Sisäministeriön julkaisema sisäisen turvallisuuden selonteko ja valmisteilla oleva strategia määrittävät painopisteet tulevaisuudessa ja luovat perustan poliittisille päätöksille. Sisäisen turvallisuuden strategian yhteydessä on jälleen kerran hyvä keskustella muun muassa lainsäädännön muutostarpeista, viranomaisten ja yksityisen turva-alan rooleista sekä vapaaehtoisten hyödyntämisestä. Haastavan tulevaisuuden kuvauksen tarkoituksena ei ole latistaa poliisin juhlavuoden tunnelmaa tai korostaa mitenkään tilanteen erikoisuutta. Sen tarkoitus on pikemminkin alleviivata sitä, että poliisi on joutunut aina sopeutumaan nopeisiin muutoksiin ja toimimaan yllättävissä tilanteissa. Suomalainen poliisi on luotettava turvallisuuden ammattilainen ja koulutuksemme on kansainvälisestikin arvioituna huippuluokkaa. Siitä on hyvä ponnistaa. Toivotan omasta puolestani teidät kaikki tervetulleiksi poliisin 200-juhlaseminaariin.