1 Puolueista, rahasta, ilmoituksista ja lukijoista riippumaton aikalaisen ilmainen uutislehti. Päätoimittaja: Arnold Kirveskoski, kylätoimittaja Yrjö Järventausta, lintutoimittaja Edvard Kuiri, kalatoimittaja E. Kiviriippa ja kulttuuritoimittaja Michael Jäärä. Logo; Kylän nimikkolintu, Tapani Lindstedt. Toimituksen osoite: Posentie 2, 14980 Kuohijoki, puh. 0408228192 PÄÄKIRJOITUS Kolmas vuosikerta n:o 1/ 21.3.2016 Lehden toimituskuntaan on liittynyt Porraskosken monitoimimies, kirjailija ja historiantutkija Pauli Riihilahti. Hänet tunnetaan muun muassa teoksesta: Porraskoski- Järventausta - Sanoin ja Kuvin, jota teosta häneltä on edelleen saatavilla. Onpa hänet nähty monet kerrat aamun ensimmäisenä leipäjonossa Munkissa ja Rinkelissä, kuin myös jutturingissä iso leipäpussi kainalossaan. Hän aloittaa kirjoitussarjansa tässä numerossa teemalla: Riihilahdesta Kuohijoelle. Hänen kirjoituksia ja tutkimuksia tulemme näkemään jatkossakin. Alla on Paulin lähettämä kuva Julle-laivasta, joka kuljetti kaikkea orkesterista maitokuljetuksiin. Kuvassa vanha mies on Johan Kustaa ja pojat; Viljo, Yrjö ja Kustaa. Toimitus toivottaa kaikille lukijoilleen OIKEIN HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ
Pauli Riihilahti 2
3
4
5 Nuoli osoittaa Paulin polkua Riihilahdesta Kuohijoelle päin. Pitkä on pojalla ollut kävelymatka Kuohijoelle. Ilmeisesti kuitenkin kannatti käydä, koska vieläkin nuo matkat ovat mielessä. Kalastusta Uusi kalastuslaki voimaan 1.1.2016 118 Kalastusrikkomus Joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) käyttää 46 tai 49 :ssä tai niiden nojalla taikka kalastussäännössä kiellettyä kalastustapaa, pyyntimenetelmää tai kalastusvälinettä, pitää kiellettyä kalastusvälinettä kalastukseen käytettävässä kulkuneuvossa tai muutoin siten, että se on pyyntiä varten helposti käsillä, 2) kalastaa alueella, jossa kalastaminen on 7, 52 54, 59, 65 68, 70 tai 71 :ssä tai niiden nojalla taikka kalastussäännössä kielletty tai sitä on rajoitettu, 3) kalastaa 52 tai 53 :n nojalla kiellettynä aikana tai 55 :n nojalla tai kalastussäännössä säädettynä rauhoitusaikana kalaa taikka sanottuna aikana pitää vedessä sen pyyntiin sopivaa pyydystä, 5) pyydystää 56 :n tai kalastussäännön vastaisesti ali tai ylimittaista kalaa, tai ottaa kalan saaliiksi 52 tai 53 :n nojalla säädetyn tai määrätyn taikka kalastussäännössä säädetyn kiellon vastaisesti, 7) kalastaa, vaikka hän ei ole suorittanut 79 :ssä säädettyä kalastonhoitomaksua taikka hänellä ei ole mukana todistusta suorittamastaan kalastonhoitomaksusta eikä hän sitä esitä poliisille seitsemän vuorokauden kuluessa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kalastusrikkomuksesta sakkoon. 119 Menettämisseuraamus Menettämisseuraamuksia koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos henkilö on syyllistynyt 118 :n 1 momentin 7 kohdassa mainittuun tekoon, josta hänelle määrätään seuraamukseksi sakko.
6 Kalastusmaksut laskevat ja nousevat Kalastonhoitomaksu yhdistää nykyisen kalastuksenhoitomaksun ja viehekalastusmaksun. Oikeus viehekalastukseen yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä koko maassa (pois lukien erityisalueet). Viehekalastuksella tarkoitetaan myös kelaongintaa ja vertikaalijigausta. Onginta ja pilkintä maksuttomia yleiskalastusoikeuksia; alle 18 - vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet oikeus maksuttomaan viehekalastukseen Alentaa nykyisellä viehekortilla kalastavien maksuja (55 >> 39 ); muiden maksut nousevat (24 >> 39 ). Kalenterivuoden kalastuksenhoitomaksu vuonna 2016 on 39 euroa, viikkomaksu 12 euroa ja vuorokausimaksu viisi euroa. Rikkomuksista ja niiden seurauksista Jos kalastaa maksamatta viehekalastusmaksua, rikesakko on 1.9.2015 alkaen 100. Jos jostain muusta rikkeestä tuomitaan sakkoa, niin seuraamus on tapauksesta riippuen seuraavan lainen: Tästä vähennetään 255 euroa = 745 euroa. Päiväsakon määrä on 745 euroa jaettuna 60 = 12 euroa. Jos hänellä on kaksi lasta, vähennetään 2 x 3 euroa = 6 euroa. Päiväsakon rahamääräksi jää 6 euroa. Jos rikoksesta on tuomittu hänelle 20 päiväsakkoa, on sakon kokonaismäärä 20 ps x 6 euroa = 120 euroa. Niinpä kannattaa huolehtia siitä, että viehekalastusmaksu on maksettu ja mittatikku on mukana kun kalaan lähdetään. Saaliskalojen mitat Alamittaisen kalan vapauttaminen Lain mukaan säädettyä alamittaa pienempi kala on välittömästi laskettava takaisin veteen. Elävää kalaa on käsiteltävä varoen. Kala on mahdollisuuksien mukaan irrotettava koukusta tai vapautettava pyydyksestä vedessä. Myös kuolleet alamittaiset kalat on laskettava takaisin veteen. Kaikkia alamittaisia, myös kuolleita kaloja koskeva vapauttamispakko selkeyttää kalastuksenvalvontaa. Alamittainen kala kalastajan hallussa tarkoittaa aina kalastuslain rikkomista. UUDET KALOJEN PYYNTIMIKTAT JA RAUHOITUSAJAT Kalalaji Rauhoitusaika Pyyntimitat/saaliskiintiöt
7 Rasvaevällinen taimen Suomenlahdessa kokonaan rauhoitettu. Vuodesta 2019 kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla. Sisävesissä leveyspiirin 64º00'N eteläpuolella kokonaan rauhoitettu. Ei koske taimenta joka on pyydetty purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä. Joessa ja purossa 1.9.-30.11. Leveyspiirin 67º00'N pohjoispuolisissa vesissä vähintään 50 cm Muualla, missä kalastus sallittu vähintään 60 cm Purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä enintään 45 cm Rasvaeväleikattu taimen Joessa ja purossa 1.9.-30.11. Vähintään 50 cm Lohi Joessa ja purossa 1.9.-30.11. Vähintään 60 cm Vapaa-ajankalastuksessa 2 lohta/vrk/hlö Rasvaevällinen järvilohi Rasvaeväleikattu järvilohi Nieriä Harjus Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöt kokonaan rauhoitettu Joessa ja purossa 1.8.-30.11. Asetuksen karttaliitteen mukaisissa Vuoksen vesissä 1.6.-31.8. Joessa ja purossa 1.8.-30.11. Kokonaan rauhoitettu Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella Muualla Vuoksen vesistössä 1.9.-30.11. Meressä kokonaan rauhoitettu Sisävesissä leveyspiirin Leveyspiirin 63º30'N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 cm Vähintään 60 cm Vähintään 60 cm Vapaa-ajankalastuksessa 1 lohi/vrk/hlö Vuoksen vesistössä Vuoksen vesistössä vähintään 60 cm Inarinjärvessä vähintään 45 cm Leveyspiirin 67º00'N eteläpuolella vähintään 35 cm ja pohjoispuolella vähintään
8 Siika 67º00'N eteläpuolella 1.4.-31.5. 30 cm Mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.-30.11. Nahkiainen 1.4.-15.8. - Kuha - Vähintään 42 cm* Jokirapu Täplärapu Kapeasaksirapu 1.11.-21.7. klo 12 - Lisäksi on hyvä muistaa, että alamitat voivat vaihdella alueellisten päätösten johdosta. Kuhan osalta alamitat voivat olla korkeampia ja erikoiskalastusalueille taimenella voi olla alhaisempi alamitta. Asian varmistamiseksi kannattaa olla yhteydessä paikalliseen kalatalouskeskukseen. Kalatoimittaja Yrjö Järventausta - AITO R. VARJO Kertomus Simeon Malmströmin yhdestä kalastuspäivästä Kuohijärvellä Tämä kirja on kirjoitettu ainoastaan huvin vuoksi, eikä siinä ole totuuden häivääkään, mutta jos joku ystävä vastoin luuloani uskoo tunnistavansa jonkun henkilön, niin toivon ettei tätä kirjoitusta pidettäisi vihapuheena. KERTOMUS LÄHESTYY LOPPUAAN. JATKOKERTOMUS OSA 13 Simeon kokosi kamppeensa ja ennen kaikkea itsensä, sillä hän ei halunnut antautua pettymyksen valtaan, sillä Simeonin kokemuksen mukaan sellainen usein päätyi juuri siihen, paitsi saaliin suhteen, niin myös elämässä yleensäkin. Niinpä hän suoristi selkänsä, ja torjui pettymyksen tunteensa tähyilemällä seuraavia merkkivarpuja Niitä näytti olevan enää kaksi jäljellä. Niistä hän uskoi saavansa sen suurimman hauen, jos nyt
9 ei ihan kymppikiloista, niin ainakin sellaisen jonka voisi reilusti kuljettaa pulkassa kylän läpi ilman, että sitä tarvitsisi piilottaa pulkan pohjalle. Simeon oli nimittäin varma siitä, että kyllä joku kylän mies kuitenkin tulee uteliaisuuttaan juttusille kun hänet nähdään. Simeonin itsevarmuus palasi entiselleen ja hänen ajatuksensa alkoivat leijailla: varmaan Kulmasen Antero on jo kiikaroimassa järvelle, ollakseen ensimmäisenä kyselemässä saalista ja voidakseen arvioida Simeonin kalamiestaitoja, ja verrata niitä sitten melkoisen vaatimattomiin omiin taitoihinsa, ja saattaisipa sillalla olla vielä isompikin joukko miehiä odottamassa josko saattaisivat nähdä tosi kalamiehen - ja saaliin. Äkkiä Simeon havaitsi, että hän oli melkeinpä jakamassa kalasaalista, vaikka vielä oli kaksi koukkua kokematta. Ei silti; kyllä Simeonilla olisi jo saadusta saaliista jakamista useammallekin, sillä Martta oli lähtenyt mukaan mökille, eikä hänelle saisi haukia viedä. Oli mokoma päässyt kesällä kuhan ja siian makuun, joten hän varasi jo tässä vaiheessa saaliista isoimman hauen taksvärkkiin vuokraemännälle ja loppujen osalta hän aikoi päättää myöhemmin. Tällaisin ajatuksin Simeon alkoi vaeltaa kohti seuraavaa avantoa. Samalla kun hän vaelsi verkkaisin askelin, hänen ajatuksensa palasivat menneisyyteen, olemisen vaikeuteen ihmisenä ja kalamiehenä; miten oli tullut elettyä elämänsä tässä kilpailuyhteiskunnassa, joka Simeonin mielestä oli ollut kalamiespiireissä, paitsi antoisaa, niin joskus myös hyvin kuluttavaa - silloin kun kalaonni oli häntä kaltoin kohdellut, vaikka hän oli sijoittanut huomattavasti pyyntivälineisiin - jopa salaa Martan tietämättä. Vaikeaa - vaikeaa se on ollut, olla kalamies silloin kun kalaonni on ollut kateissa, vaikka hän tuollaisissa tilanteissa pelastaakseen kalamiehen mainensa, aina kääntynyt Ahdin, tuon vedenalaisen haltijan puoleen - usein tuloksetta. Ole siinä sitten kalamies. Simeon alkoi jo epäillä itseään, olisiko hän itsekäs, luonnosta piittaamaton, narsistinen tai olisiko hänellä kenties jopa paranoian omainen suhtautuminen omaan egoonsa kalamiehenä? Se on se kilpailu sellaista, että se erottaa tosimiehet toisistaan, ja jokamies siihen joskus osallistuu elämässään, halusipa sitä sitten tai ei. Niin myös Simeon, mutta harvemmin mihinkään pilkkikilpailuun, toisin kuin Hursukangas ja Lammila, jotka kiertelevät jopa eri puolella maata järjestettävissä pilkkikilpailuissa. Ovat ne kyllä pärjänneet, mutta - mutta... Simeon ei koskaan oikein innostunut sellaisesta ajanvietteestä. Saatuaan koottua harhailevat ajatuksensa Simeon tuli lopulta sellaiseen tulokseen, että ei hän ainakaan ollut luonnosta piittaamaton, ei myöskään narsistinen, eikä missään tapauksessa vainoharhainen egonsa suhteen, sillä mielestään hän kunnioitti kaikkien kalojen oikeuksia ja niiden asemaa ravintoketjussa, se, että hän on pyrkinyt
10 kymppikerhoon, ei Simeonin mielestä tee hänestä laisinkaan itsekästä - ei aiheuta ylenpalttista tai tarpeetonta saaliinhimoa, onpahan vain synnynnäinen vietti kalamiehillä tai sellaisiksi aikovilla, ja sitä paitsi; Simeon oli aina valmis antamaan tunnustusta itseään paremmille kalamiehille - jos hän sellaisia tapaisi. Simeon pysähtyi kun hän kuuli joutsenten kailotuksen ja niiden siipien suhinan. Niitä oli viisi kaunista valkoista lintua ja ne tulivat etelästä päin. Aikaisin ovat tulleet; ajatteli Simeon ja laittoi merkille, että joutsenet olivat väriltään, toisin kuin myöhemmin kesällä, niin puhtaan valkoiset, ikään kuin ne olisivat etelässä käyneet pesulassa. Se oli ensimmäinen kevään merkki se. Joutsenet kaarsivat määrätietoisesti kylän suuntaan ja jatkoivat kailottaen sulana virtaavan joen uomaa seuraten Kukkialle päin. Simeon katseli niiden perään vielä pitkään senkin jälkeen kun ne olivat häipyneet hänen näköpiiristä. Simeon tuli hyvälle mielelle ja hän unohti heti aiemmat synkältä vivahtavat pohdintansa. Niinpä hän otti ja istui pilkkijakkaralle ja antoi kevätauringon hyväillä ahavoituneita kasvojaan. Hetken istuttuaan Simeon muisti mitä hänellä on pilkkirepun oikean puoleisessa taskussa. Niinpä hän sujautti oikean kätensä sinne ja otti esille sen pienen hopeisen kahdeksan senttilitraa vetävän matka-astiansa. Irrotti kierrekorkin, nosti astian huulilleen ja siemaisi siitä pienen kulauksen miniänsä tuomaa kultaista nestettä. Hän antoi nesteen hyväillä sisuksiaan ja laittoi sitten tuon arvokkaan astian; mihin jäi vielä tilkkanen, takaisin omalle paikalleen. Hyvillä mielin Simeon lähti jatkamaan matkaansa seuraavalle avannolle, jonka merkkivarpu näkyi noin 60 metrin päässä. Jatkuu seuraavassa numerossa. HENKILÖUUTISIA Yli viisikymmentä vuotta Kuohijoen kesäasukkaana viihtynyt Vuokko Tervinen kuoli joulun alla 2015. Vuokko oli syntynyt -29 Impilahdella. Vielä viime kesänä Vuokko nautti Kukkiajärven luonnosta ja sen kauneudesta Matti