KOKOUSKUTSU 1(5) Teknisen ryhmän kokous 2/2014 Aika: Torstaina 13.3.2014 kello 9.15 13.00 Paikka: Suomalainen Klubi, Kansakoulunkuja 3, Helsinki Osallistujat: Jan Segerstam Empower IM Oy, puheenjohtaja Heli Manninen Fingrid Oyj Niko Jauhiainen Elenia Oy Inga Miettinen HiQ Finland Oy Tuuni Mikkola TeliaSonera Oyj Rauli Raitio Tieto Finland Oy Anssi Seppälä Enease Oy Pasi Lehtimäki Enoro Oy Heikki Sivonen CGI Suomi Oy Heikki Tuunainen Enfo Oy (etäyhteydellä), sihteeri 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 4. Pohjoismaiset vähittäismarkkinat ja NBS Sihteeri kävi läpi pohjoismaisen vähittäismarkkinakehityksen tilannekatsauksen. Tällä hetkellä ainoat aktiiviset ryhmät ovat Business Process TF (BuP) sekä NEG HNR-ryhmä. BuP TF:n muuttoraportti on tarkoitus julkaista piakkoin. Toimialan vaikutusmahdollisuudet raporttiin ovat alun jälkeen olleet hyvin rajalliset. Myös raportin alkuvaiheessa toimialan laatimat ja onnistuneina pidetyt muuttotilanteita koskevat use case -kuvaukset on poistettu raportin viimeisimmästä versiosta. Aikaisemmin suunniteltuja muita prosesseja koskevia use case -kuvauksia ei tehdä aikatauluongelmasta sekä työtä koordinoivan tahon puutteesta johtuen. NordREG ei ole halunnut ottaa use caseja nimiinsä, koska niissä käsitellyt asiat menevät huomattavasti syvemmälle yksityiskohtiin kuin regulaattoreiden normaalisti käsittelemät asiat, eikä heidän tietotaito siten riitä täysin arvioimaan niitä. NEG HNR ryhmä on kesäkuusta saakka valmistellut liiketoiminta- ja sanomaprosesseja määrittävää BRS-raporttia. Jo lähes 250-sivuinen raportti kattaa kaikki pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden harmonisoidut sanomaprosessit ja on pääpiirteiltään varsin hyvä, mutta loppuvaiheen aikataulupaineen ja ohjauksen puutteen vuoksi siihen on syntynyt paljon kansallisia poikkeuksia. NordREG on antanut raportin valmistumisen takarajaksi maaliskuun lopun, jonka jälkeen se on luvattu toimittaa julkiseen konsultatioon huhtikuun aikana. Lisäksi 24.4. järjestetään raportin kuulemistilaisuus Oslossa. Toistaiseksi on epäselvää mikä raportin lopullinen status tulee olemaan. Se ei välttämättä ole suoraan NordREG:n suositus, vaan voidaan julkaista myös NordREG:n tilaamana konsulttiselvityksenä. Raportin jatkokehitystarve on tunnistettu, mutta sen vastuutahon määrittäminen on auki.
KOKOUSKUTSU 2(5) Käytiin läpi BRS-raportin keskeisiä kohtia. Tuotiin esille, että prosessien ja tiedonvaihdon olisi hyvä perustua standardiin. Sihteeri totesi, että valmistellun työn pohjalla on ollut eurooppalainen energia-alan standardoitua tiedonvaihtoa määrittelevä ebix-malli. Korostettiin, että virallista standardointia tärkeämpää on valitun mallin laaja käyttöönotto, jolloin todellisia hyötyjä olisi saavutettavissa. Tällä hetkellä tuntuu, että kukin Pohjoismaa hieman hakee omaa suuntaansa vähittäismarkkinoiden kehityksessä. Todettiin, että BRS:n mukaisessa mallissa eräissä sanomissa liikkuu varsin paljon tietoa. Tulisi varmistaa, että kaikki siirretty tieto on tarpeellista ja tietoon pääsee käsiksi vain tahot, joilla on oikeus siihen. Sihteeri kertoi mallissa lähtökohtana olevan, että ilmoitus- ja vahvistus/hylkäyssanomissa kulkee vain minimitiedon, joita ko. ilmoitukseen tarvitaan ja mahdollinen master data lähetetään aina erillisellä sanomalla. Tämä on selkeä muutos Suomen nykymalliin nähden. Keskusteltiin asiakkaan tunnistamisesta, joka uudessa mallissa tapahtuu Customer ID - kentän avulla. Tekninen ryhmä näki, että malli on hyvä, mikäli asiakkaan tunniste on aina uniikki, eli esimerkiksi henkilötunnus tai Y-tunnus. Syntymäaikaa ei siksi tulisi käyttää. Norjassa tämä on kuitenkin ongelma, sillä siellä laki ei tällä hetkellä salli henkilötunnuksen välittämistä sanomissa. Keskusteltiin myös määräaikaisen sopimuksen käsittelystä. BRS:ssä tätä varten master dataan on lisätty kentät nykyisen sopimuksen päättymispäivälle sekä boolean-kenttä sopimussakolle. Esitettiin näkemys, että voi olla juridisesti hankalaa perustella, ettei asiakas saisi tehdä uutta sopimusta ja siten vaihtaa myyjäänsä. Toki vanha määräaikainen sopimuskin jäisi voimaan ja asiakkaan tulisi hoitaa sopimuksen mukaiset velvoitteensa. Sihteeri totesi, että määräaikaisten sopimusten käsittely on ollut koko projektin hankalin asia ja siitä on keskusteltu jo useamman vuoden. Ehdotettiin myös kokonaan poistettavaksi sopimussakosta kertova kenttä. Todettiin, että teknisestä näkökulmasta erityisen kiinnostavaa on kuittausmenettely. Myös prosessien aikajana olisi hyvä olla raportissa selkeästi näkyvissä. Sihteeri esitteli lyhyesti myös pohjoismaisen taseselvityksen valmistelun tilannetta. NBS Handbookin ensimmäinen versio julkaistiin ja oli julkisesti kommentoitavana alkuvuodesta. Seuraava versio on tarkoitus julkaista maaliskuun aikana. Handbook on elävä dokumentti, jota tullaan täydentämään noin kahdesti vuodessa. NBS-referenssiryhmä, jossa on jäseninä toimialaedustajia, kokoontuu 26.3. miettimään handbookin kehitystarpeita. NBS-sanomaformaattia viimeistellään kantaverkkoyhtiöiden toimesta. Monet asiat jäivät vielä alkuvuonna pidetyn NBS messaging forumin toisen kokouksen jälkeen auki. Tiedonvaihdon teknisen toteutuksen osalta on keskusteluissa esillä ollut MADES-standardi. Kantaverkkoyhtiöiden päätös tulevasta sanomaformaatista ja tiedonsiirtoprotokollasta vaikuttanee NBS-tiedonvaihdon lisäksi myös vähittäismarkkinatiedonvaihdon osalta tehtävään vastaavaan päätökseen. Fingrid järjestää NBS-infopäivän 29.4. iltapäivällä Hartwall Areenan Niemi centerissä. 5. Kehitysryhmän terveiset ja avoimet kysymykset 5.1. Pientuotantokohteiden PRODAT-sanomaliikenteen aloittaminen Kehitysryhmä on pyytänyt ennen varsinaisten ohjemuutosten tekemistä teknisen ryhmän näkemystä pientuotantokohteiden PRODAT-sanomaliikenteen aloittamisesta. Nykyisin pientuotantokohteiden sopimusmuutokset käsitellään sähköpostitse. Teknisen ryhmän toivottiin listaavan mitä mahdollisia haasteita sanomamenettely saattaisi tietojärjestelmien kannalta aiheuttaa.
KOKOUSKUTSU 3(5) Tekninen ryhmä ei nähnyt mitään suurempia teknisiä haasteita sanomaliikenteen aloittamisesta tuotantokohteista. Käytännössä tämä tarkoittaisi nykyisistä PRODATsanomista pelkästään myyjänvaihtoprosessin käyttöä. Todettiin, että uusia kenttiä olemassa oleviin myyjänvaihtoprosessin sanomiin ei kannata lisätä tuotantokohteiden tarpeita varten, vaan mieluummin käytetään olemassa olevia kenttiä, jotka ovat tuotantokohteille turhia. Keskusteltiin mitä tietoja pientuotannon osalta tarvittaisiin, joita nykyisissä kulutuskäyttöpaikkoja koskevissa sanomissa ei ole. Tuotantokäyttöpaikka tulisi pystyä aina erottamaan kulutuskäyttöpaikasta ja tähän tarkoitukseen voitaisiin ottaa käyttöön uusi kuormitusmallintunnus. Sanomissa kuormitusmallintunnus on numeerinen kahden merkin pituinen kenttä. Useissa järjestelmissä kentästä kuitenkin luetaan vain ensimmäinen numero, joten olisi hyödyllistä, jos uusikin tunnus olisi yhden merkin mittainen. Ehdotettiin kuormitusmalli 8:n uusiokäyttöä tähän tarkoitukseen. Teknisen ryhmän jäsenet tutkivat vielä aiheuttaako tämä ongelmia. Toinen esille nostettu asia on, että aikasarjasanomissa etumerkkeihin ei voi nykyisin luottaa, joten MSCONS-sanomassakin voisi olla hyvä olla tieto siitä, onko käyttöpaikalla kulutusta vai tuotantoa. Ensisijaisesti tulisi kuitenkin pystyä parantamaan etumerkkien käyttöä. Tuotantotyyppi nähtiin hyödylliseksi tiedoksi, sillä se helpottaisi myyjää ennustamaan kohteen tuotantoa. Ehdotettiin myös tuotannon teholuokan tunnistamista oikean veroja tukikäsittelyn varmistamiseksi. Sulakekoko ei tähän riitä. Verotusluokka, eli käsitelläänkö kohde mikrotuotantona vai ei, ja mahdollinen tukiluokka voitaisiin toteuttaa myös omina kenttinään. Sanomissa olevien vuosikäyttöarviokenttien osalta tulee miettiä, mitä niihin tuotantokohteista syötetään. Yhteenvetona todettiin, että varsinaisia teknisiä ongelmia ei tunnistettu, mutta liiketoiminnalliset asiat, eli mitä tietoa sanomissa välitetään, tulisi kehitysryhmän ensin määritellä. 5.2. Käyttöpaikkatunnuksen formaatti käyttöpaikkarekisterissä Sihteeri kertoi saaneensa eräältä yhtiöltä kysymyksen, onko käyttöpaikkanumeron formaattia koskien tarkempaa ohjeistusta, sillä eräs verkkoyhtiö on vienyt tunnukset käyttöpaikkarekisteriin siten, että niissä on etuliitteenä verkon osapuolitunnus. Esimerkiksi JVH000_12345678. Tämä on aiheuttanut ongelmia etenkin silloin kun käyttöpaikkarekisteriä käytetään suoraan järjestelmään integroituna web service - rajapinnan yli. Todettiin, että ohjeistuksessa käyttöpaikkatunnuksen formaattia ei ole määritelty. Käytännössä verkonhaltijat kuitenkin pääsääntöisesti käyttävät pelkkää numerosarjaa ilman mitään etuliitteitä. Verkon osapuolitunnus kulkee PRODAT-sanomissa joka tapauksessa omassa kentässään, joten sitä ei käyttöpaikkatunnukseen tarvitse liittää. MSCONS-sanomassa verkon ja myyjä osapuolitunnukset sekä käyttöpaikkatunnus ovat jo yhdistettynä 25 merkkisessä aikasarjantunnuskentässä. Aikasarjantunnuksesta voi jo nyt kulua pelkästään etuliitteisiin yhteensä 15 merkkiä, joten käyttöpaikkatunnuksen pidentäminen aiheuttaisi todennäköisesti sen, että kyseisen kentän pituus sanomassa ei enää riittäisikään. Tekninen ryhmä suosittelee, että käyttöpaikkatunnuksina käytetään pelkästään lukujonoja, joskin sanomassa kenttä sallii myös merkkijonon. Kentän pituuden
KOKOUSKUTSU 4(5) kasvamisen lisäksi myös alaviiva aiheuttaisi sekaannuksia, sillä alaviivaa käytetään EDI-sanomissa erottimena. 5.3. MSCONS-sanoman sisältö ja toisto Tämä kohta jäi edellisessä kokouksessa ajanpuutteen vuoksi käsittelemättä. Nyt todettiin, että asiaa sivuttiin jo kohdassa 4, eikä asia vaadi jatkokäsittelyä. Perusperiaate sanomia lähetettäessä on, että lähetetään vain uusia ja muuttuneita tietoja. 5.4. PRODAT-sanomien käyttö Tämä kohta jäi edellisessä kokouksessa ajanpuutteen vuoksi käsittelemättä, ja nyt todettiin, ettei asia vaadi enää käsittelyä. 6. Muut asiat 6.1. Fingridin hub-selvitys Sihteeri kertoi Fingridin vuodenvaihteessa käynnistyneen datahub-selvityksen tilanteesta. Hankkeen pääkonsultiksi on palkattu Pöyry, jonka lisäksi tulevaisuuden haasteita sekä kansainvälisiä referenssejä tutkimaan on palkattu Empower IM. Hankkeeseen on perustettu asiantuntijaryhmänä toimiva core-ryhmä sekä toimialan yleisessä kannanmuodostuksessa auttava referenssiryhmä. Core-ryhmä on kokoontunut kahdesti, mutta referenssiryhmä ei ole vielä aloittanut toimintaansa. Tiedonvaihdon nykytilaa on helmi-maaliskuun aikana kartoitettu yli 30 sidosryhmähaastattelulla, joiden lisäksi tehdään web-kyselyllä laajalla jakelulla. Väliraportti, jossa on kuvattu tiedonvaihdon nykytila, tulevaisuuden haasteet sekä kansainväliset vertailukohdat, julkaistaan Fingridin 23.4. aiheesta järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Tämän jälkeen alkaa loppuraportin työstäminen, joka pitää sisällään yhden laajemmin kuvatun sekä analysoidun ratkaisuehdotuksen sekä suppeammat kuvaukset muista esillä olleista ratkaisuvaihtoehdoista. Segerstam esitteli tulevaisuuden tarpeita sekä kansainvälisiä referenssejä koskevaa osiota. EU komissiossa on hahmoteltu erilaisia sähkömarkkinoiden tiedonvaihtomalleja. Verkkokeskeinen malli soveltuu parhaiten maihin, joissa on pieni määrä jakeluverkkoja. Hub-keskeinen malli on lähellä Tanskassa ja Hollannissa toteutettua mallia, jossa markkinoilla tarvittavaa tietoa tallennetaan keskitetysti. Kolmantena vaihtoehtona on Data Access Point Manager (DAM) malli, jossa palveluntarjoajat tuottavat tiedonvaihtopalveluita prosessikohtaisesti ja yksittäisellä toimijalla voi olla useita tiedonvaihtopalveluita tuottavaa palveluntarjoajaa. DAM on hyvin teleoperaattorilähtöinen malli, jossa palveluntarjoajat voivat tarjota palveluita useille eri toimialoille. Komission tutkimus tulee olemaan pohjamateriaalia ACER:lle ja ENTSO- E:lle, kun eurooppalaista käytännön toteutusta mietitään. Segerstam kertoi myös tulevaisuuden tarpeista tiedonvaihdon suhteen. Keski- Euroopassa hajautettu tuotanto ja sähköinen liikenne pitkälti ajavat kehitystä tällä hetkellä. Tiedonvaihto jakaantuu kahteen osaan; ennakoivaan tiedonvaihtoon, esim. vähittäismarkkinatiedonvaihto, ja reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon, kuten kysyntäjousto, käytöntuki ja sähköinen liikenne. Tulevaisuudessa reaaliaikaisen tiedonvaihdon tarve saattaa kasvaa. 6.2. Fingridin tiedonvaihtopalvelun kehitys Manninen kertoi Fingridin tiedonvaihtopalvelun perustamisesta. Tiimiin on palkattu Minna Arffmanin avuksi Lauri Jännes. Tiedonvaihtopalvelulla on omat nettisivut, johon keskitetysti kootaan mm. uutiset, tekniset ohjeet sekä muut Fingridille siirtyvät
KOKOUSKUTSU 5(5) tiedonvaihtoa koskevat palvelut. Sivuille tulee myös palautekaavake, jolla voi jättää ideoita ja kommentteja tiedonvaihtopalvelua koskien. Käyttöpaikkarekisteri on jo hallinnollisesti siirtynyt Fingridin palveluksi, mutta toteutuksesta vastaa edelleen Adato. Myös sertifiointipalvelu on siirtynyt Fingridin tarjoamaksi palveluksi. Tiedonvaihdon referenssiryhmä tullaan perustamaan lähiaikoina, jolloin asiasta tiedotetaan tarkemmin. Ryhmän kokoonpano on vielä auki. Keskusteltiin teknisen ryhmän tulevaisuudesta. Ryhmä itse näki tarpeellisena myös nykyisen teknisen ryhmän jatkon vaikka Fingridin alaisuuteen perustetaankin ryhmä, jossa on mukana järjestelmätoimittajien edustajia. Olisi hyödyllistä, että olisi edelleen olemassa ryhmä, jossa kaikki järjestelmätoimittajat ovat mukana. 6.3. Z11-lukema/käyttötietojen korjaus Tuotiin esille huoli erään yhtiön käyttöönottamasta PRODAT-lukematietojen automaattisesta korjausmenettelystä. Huolena oli se, johtaako tämä tarkoituksellisesti puutteellisten tietojen lähettämiseen ja niiden jälkikäteiseen korjaamiseen. Todettiin, että mikäli lukemat lasketaan tuntitiedoista, joissa mukana on epävarmoja statuksia, jää PRODAT-lukemiin myös epävarmoja arvoja. Lukemien korjaamisesta ei saisi tulla massaongelmaa. Pyydettiin ottamaan asia esille kehitysryhmässä. 6.4. Aikasarjan yksikkö tuntematon Kysyttiin miten käsitellään aikasarja, jossa yksikkö on tuntematon. Todettiin, että ohjeistuksen mukaan yksikön oletusarvo on MWh/h. 7. Kokouksen päättäminen ja seuraava kokous Puheenjohtaja päätti kokouksen. Seuraava kokous sovittiin pidettävän maanantaina 12.5. klo 13.00 16.00.