Tiivistelmä katsauksen tuloksista Vuoden 2009 loppuun ulottuvat liikevaihtotiedot soittavat, että Lapin teollisuudessa taantuman pohja saavutettiin kesällä 2009. Loppuvuotta kohti liikevaihtotrendin nokka alkoi jo näyttää selvästi kohti kasvulukuja. Lapissa suhdannekehitys on noudattanut perinteistä kehityskulkua, jossa tilanteesta ensiksi kärsivät teollisuus ja rakentaminen, myöhemmässä vaiheessa palvelujen ja kaupan alat. Laskusuhdanteesta toipuminen näyttää jo käynnistyneen teollisuudessa. On kuitenkin muistettava, että lamaa edeltäneisiin lukuihin on pitkä matka. Kaikilla aloilla ei myöskään ole vielä merkkejä oleellisesti paremmista näkymistä. Huolimatta vuoden 2009 synkistä talousluvuista, Lapin pitkän aikavälin kehitysnäkymät ovat kuitenkin edelleen myönteiset. Lappi tulee strategiansa mukaisesti jatkossakin omiin luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuen panostamaan voimallisesti korkean jalostusasteen luonnonvarateollisuuteen eli metsä- ja metalliteollisuuteen sekä nousevina aloina kaivostoimintaan ja energiatuotantoon. Toiseksi panostetaan matkailuvetoiseen elämysklusteriin, jonka arvoketjuun liittyvät luovat osaamisintensiiviset alat, kuten elokuvatuotanto, design, ICT-sisältötuotanto ja käsityöalat. Liikevaihdon alavireinen kehitys jatkui Lapin maakunnassa lähes kaikilla tarkasteltavilla toimialoilla vuoden 2009 aikana. Vuositasolla tarkasteltuna pudotus oli voimakkainta teollisuuden toimialalla (TOL C) sekä metallituotteiden valmistuksessa (TOL 25), liikevaihdon romahtaessa yli 30 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Teollisuuden toimialoista kasvua kertyi vain elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa (TOL 10-11), jossa liikevaihto nousi varovaiset 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Taantuma koetteli myös palvelualoja, sillä tukku- ja vähittäiskaupassa (TOL G) liikevaihto supistui 6,5 prosenttia sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa (TOL H) 12,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelualoista kasvoi viime vuoden aikana vain yksityinen terveydenhuolto (TOL Q) 11,5 prosenttia. Ripeintä kasvu oli tarkasteltavista toimialoista kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla (TOL B), jossa kasvua kertyi peräti 67,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömäärän kehitys on liikevaihdon tavoin ollut synkkää viime vuoden aikana Lapin maakunnassa. Voimakkain lasku koettiin sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimialalla (TOL 16) 18,6 prosenttia sekä metallituotteiden valmistuksen toimialalla (TOL 25) 21,9 prosenttia. Palvelualoista kasvua koettiin vain tietojenkäsittelypalvelujen (TOL 62-63) sekä yksityisen terveydenhuollon toimialalla (TOL Q). Reippainta kasvu oli Kaivostoiminnassa ja louhinnassa (TOL B), kun tehtyjen henkilötyövuosien määrä lisääntyi 14,1 prosenttia vuoden-takaisesta. Lapin maakunnan kaikkien toimialojen (TOL A-X) vuoden 2007 loppupuolella alkanut negatiivinen kehitys jatkui myös vuoden 2008 aikana, kun koko vuonna liikevaihto vajosi 2,0 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2008 hitaaseen kehitykseen vaikutti etenkin liikevaihdon voimakas 13,2 prosentin supistuminen vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Liikevaihdon jyrkkä sukellus jatkui viime vuoden aikana: tammikesäkuussa laskua kertyi peräti 31,5 prosenttia ja heinä-joulukuussa edelleen 10,8 prosenttia vuodentakaisesta. Viimeisellä vuosineljänneksellä kehitys oli hivenen valoisampaa, sillä supistuminen pysähtyi ja liikevaihto jopa kasvoi hieman (0,9 %). Vuositasolla tarkasteltuna liikevaihto putosi kuitenkin peräti 21,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maan tasolla laskua kertyi vastaavaan aikaan 16,1 prosenttia. Kaikkien toimialojen (TOL A-X) henkilöstömäärä nousi maltillisesti vuosina 2004-2008 kasvun vaihdellessa 0,1 ja 3,1 prosentin välillä vuosittain. Nousu alkoi hiipua vuoden 2008 loppupuolella ja viime vuoden ensimmäisestä neljänneksestä lähtien kehitys on ollut negatiivista. Puolivuositasolla tarkasteltuna henkilöstömäärä supistui tammi-kesäkuussa 3,2 prosenttia ja heinä-joulukuussa edelleen 5,0 prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuonna 2009 henkilöstömäärä väheni 4,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Taantuma iski Lapissa myös rakentamisen (TOL F) toimialoille vuoden 2008 loppupuolella ja Lapin maakunnassa viimeisen vuosineljänneksen kasvu jäi vain 6,4 prosenttiin. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä kehitys kääntyi negatiiviseksi liikevaihdon supistuessa 16,9 prosenttia vuodentakaisesta. Lasku jatkui edelleen myös seuraavilla neljänneksillä; huhti-kesäkuussa rakentamisen liikevaihto väheni
27,6 prosenttia, heinä-syyskuussa 19,3 prosenttia ja loka-joulukuussa edelleen 20,6 prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuonna 2009 liikevaihto painui peräti 21,2 prosenttia pakkaselle, kun koko maan tasolla toimialan sukellus oli 14,9 prosenttia. Toimialan henkilöstömäärä on liikevaihdon tavoin laskenut tuoreimmalla tarkasteltavalla ajanjaksolla. Usean vuoden ajan jatkunut myönteinen kehitys taittui vuoden 2009 tammikuussa ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä supistui 14,7 prosenttia. Kehitys jatkui samankaltaisena myös heinä-joulukuussa henkilöstömäärän laskiessa 16,5 prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuonna tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni 12,2 prosenttia edellisvuodesta. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendivertailu: Kaikki toimialat (TOL A-X) Indeksi 2000=100 140 130 120 110 100 90 80 70 60 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Liikevaihto, Lappi Henkilöstömäärä, Lappi Liikevaihto, koko maa Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvleu Lapin maakunnassa teollisuuden (TOL C) liikevaihdon trendi jatkoi laskuaan vuoden 2009 aikana. Koko vuonna liikevaihto supistui peräti 35,6 prosenttia vuodentakaisesta, kun koko maan tasolla pudotusta kertyi 25,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Puolivuositasolla tarkasteltuna syöksy oli jyrkintä tammi-kesäkuussa, kun laskua kertyi peräti 50,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Heinä-joulukuussa lasku hidastui liikevaihdon pudotessa 15,7 prosenttia vuodentakaisesta. Erityisesti viimeisen vuosineljänneksen kehitys oli jo valoisampaa, sillä liikevaihto jopa kasvoi 7,8 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajankohdasta. Toimialan vientiliikevaihdon arvo sukelsi vuonna 2008 yli 17 prosenttia ja lasku kiihtyi edelleen vuoden viimeiseltä neljännekseltä alkaen. Jyrkintä pudotus oli viime vuoden tammi-maaliskuussa, kun viennin arvo romahti noin 60,0 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajankohdasta. Toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä alamäki jatkui edelleen viennin syöksyessä huhti-kesäkuussa 50,2 prosenttia ja heinä-syyskuussa vielä 39,2 prosenttia vuodentakaisista vastaavista neljänneksistä. Tuoreimmalla vuosineljänneksellä liikevaihdon syöksy pysähtyi ja kasvua kertyi maltilliset 8,1 prosenttia vuodentakaisesta. Kolmen ensimmäisen neljänneksen heikosta kehityksestä johtuen vientiliikevaihdon arvo romahti peräti 40,1 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Toimialan henkilöstömäärä on kehittynyt laskusuuntaisesti lähes jokaisena vuotena tarkasteltavalla ajanjaksolla. Vuonna 2008 henkilöstömäärä supistui 2,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömäärä on vähentynyt edelleen voimakkaasti vuoden 2009 aikana vähennyksen vaihdellessa 12,2 ja 17,7 prosentin välillä neljänneksittäin. Koko vuonna 2009 tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni 14,6 prosenttia edellisvuoden tasosta. Taantuma iski myös Tukku- ja vähittäiskaupan (TOL G) toimialalle vuoden 2008 loppupuolella liikevaihdon kasvun jäädessä loka-joulukuussa 1,4 prosenttiin vuodentakaisesta. Kehitys kääntyi negatiiviseksi viime vuoden alussa liikevaihdon laskiessa molemmilla vuosipuoliskoilla; tammi-kesäkuussa liikevaihto sukelsi 8,4 prosenttia ja heinä-joulukuussa edelleen 4,7 prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuonna 2009
liikevaihto supistui 6,5 prosenttia edellisvuoden tasosta, kun koko maan tasolla lasku oli huomattavasti jyrkempää (-15,1 %). Kaupan alan henkilöstömäärä on kasvanut Lapin maakunnassa viime vuosina: vuonna 2007 nousu jäi 0,1 prosenttiin, mutta seuraavana vuonna saavutettiin tarkasteluajanjakson korkein kasvu, kun henkilöstömäärä lisääntyi jopa 6,4 prosentilla. Liikevaihdon tavoin myös henkilöstömäärän kasvu hidastui vuoden 2009 aikana; tammi-maaliskuussa kasvua kertyi vain 1,1 prosenttia ja seuraavilla vuosineljänneksillä kehitys oli jo negatiivista henkilöstömäärän laskun vaihdellessa 0,8 ja 3,0 prosentin välillä neljänneksittäin. Vuositasolla tarkasteltuna tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni hieman alle prosentin edellisvuoden tasoon verrattuna. Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialalla liikevaihdon kasvu on ollut Lapissa reipasta viime vuosien aikana. Vuonna 2008 liikevaihto nousi 21,0 prosenttia vuodentakaisesta ja viime vuonna päästiin yli 67,0 prosentin kasvuun. Viime vuoden hurjaan nousuun vaikutti pääasiassa kahden viimeisen vuosineljänneksen voimakas kasvu. Toimialan henkilöstömäärän kehitys lähti voimakkaaseen nousuun vuonna 2007, kun vuosikasvua saavutettiin huikeat 28,4 prosenttia. Seuraavanakin vuonna yllettiin yli 22 prosentin kasvuun. Kasvu jatkui reippaana vuoden 2009 tammi-kesäkuussa henkilöstömäärän lisääntyessä lähes 23 prosenttia vuodentakaisesta. Heinä-joulukuussa kasvu selvästi tasaantui (6,8 %), johon vaikutti etenkin kolman-nen vuosineljänneksen heikko kehitys (0,4 %). Kittilän kultakaivoksen vaikutus kaivosalan liikevaihdon kuukausittaisiin havaintoihin on erittäin suuri. Kaivosten osalta on myös huomioitava, että Kemin kromikaivoksen toiminta on osana Outokumpu Oy:n liiketoimintaa teollisuuden toimialalla. Sodankylän Pahtavaaran kultakaivosta operoiva Lapland Goldminers Oy on mukana kaivostoimialan tarkastelussa. Northland Resources yhtiön, Yara Suomi Oy:n sekä Kevitsa Mining Oy:n toiminnat otetaan tulevien päivitysten yhteydessä mukaan kaivostoimialan tarkasteluun sitten, kun yhtiöiden hankkeet Kolarissa, Soklissa ja Kevitsassa ovat edenneet tilastoitavaan liiketoimintaan asti. Rovaniemen seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) liikevaihdon tasaisen vahva kasvu kääntyi laskuun vuoden 2009 alkupuoliskolla. Liikevaihto supistui vuoden 2009 tammi-kesäkuussa 9,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden loppupuolella heinä-joulukuussa liikevaihto laski 8,7 prosenttia. Koko vuotta kohden Rovaniemen seutukunnan liikevaihto jäi 9 prosenttia edeltävää vuotta pienemmäksi. Rovaniemen seutukunnan kaikkien toimialojen (A-X) yhteenlaskettu henkilöstömäärä supistui vuoden 2009 heinä-joulukuussa 5,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Henkilöstömäärä supistui vuoden alkupuoliskolla 3,4 prosenttia. Vuoden 2009 aikana henkilöstömäärä väheni yhteensä 4,3 prosenttia vuoden 2008 henkilöstömäärästä. Voimakkainta supistuminen oli kolmannella vuosineljänneksellä (-5,3 prosenttia). Kemi-Tornion seutukunnan kaikkien toimialojen (TOL A-X) liikevaihto supistui 6,4 prosenttia vuonna 2008 kahden tätä edeltäneen kasvuvuoden jälkeen. Etenkin marras-joulukuussa 2008 seutukunnan kaikkien toimialojen liikevaihto supistui vuoden takaisesta huomattavasti. Saman suuntainen kehitys jatkui vuonna 2009 lähes vuoden lopulle asti liikevaihdon supistuessa kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana lähes 40 prosenttia. Vaikkakin marras-joulukuussa 2009 liikevaihdon kehitys kääntyikin positiiviseksi jäi koko vuoden liikevaihto 30,6 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Seutukunnan kaikkien toimialojen henkilöstömäärä supistui vuoden 2009 aikana. Vuoteen 2008 verrattuna henkilöstömäärä oli 6,5 prosenttia pienempi vuonna 2009. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä väheni 5,5 prosenttia ja jälkimmäisellä puolestaan 7,4 prosenttia edellisen vuoden vastinajanjaksoihin verrattuna. Neljännesvuositasolla henkilöstömäärän supistumisvauhti oli nopeinta kolmannella neljänneksellä (8,5 prosenttia) ja hitainta ensimmäisellä neljänneksellä (4,2 prosenttia). Itä-Lapin seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) liikevaihdon kehitys on ollut alavireistä suurimman osan koko tarkasteltavaa ajanjaksoa. Vuonna 2008 liikevaihto väheni jälleen 15,7 prosenttia vuodesta 2007. Vuonna 2009 liikevaihdon kehitys jatkui negatiivisena ollen ensimmäisellä neljänneksellä 19,4 prosenttia ja toisella neljänneksellä 12,8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Heinä-syyskuussa
liikevaihto väheni vielä 6,6 prosenttia ja loka-joulukuussa 3,1 prosenttia vuoden 2008 vastaavista neljänneksistä. Itä-Lapin seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) henkilöstömäärän kehitys on ollut pääasiassa negatiivista koko tarkasteltavana ajanjaksona vuodesta 2001 vuoden 2009 loppuun. Kasvussa henkilöstömäärä oli ainoastaan vuonna 2006 ja tuolloinkin kasvua edellisvuodesta kertyi vain 0,7 prosenttia. Vuonna 2009 henkilöstömäärä kehittyi negatiivisesti ollen koko vuonna 2,5 prosenttia edellisvuotta pienempi. Pohjois-Lapin seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) liikevaihto kehittyi suotuisasti vuosina 2001-2008. Voimakkainta liikevaihdon kasvu on ollut vuonna 2006, jolloin kasvua kertyi 10,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005. Vuoden 2009 alussa liikevaihto kääntyi laskuun ollen ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä 5,6 prosenttia pienempi kuin vuoden 2008 vastaavina ajanjaksoina. Liikevaihdon heikko kehitys jatkui koko vuoden 2009 ajan: kolmannella neljänneksellä liikevaihto väheni 4,8 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 3,1 prosenttia vuodentakaisesta. Liikevaihto laski Pohjois-Lapissa koko vuonna 2009 aikana 4,8 prosenttia vuodesta 2008. Pohjois-Lapin seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) henkilöstömäärän kehitys on ollut suhteellisen maltillista koko tarkasteltavan ajanjakson ajan. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kääntyi lievään laskuun ollen 0,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Toisella neljänneksellä henkilöstömäärä oli 0,5 prosenttia suurempi vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden 2009 loppupuoliskolla Pohjois-Lapin henkilöstömäärä laski: heinä-syyskussa henkilöstöä oli 2,2 prosenttia ja loka-joulukuussa 2,6 prosenttia vähemmän vuodentakaisiin vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Tunturi-Lapin seutukunnan liikevaihdon kaikkien toimialojen (tol A-X) kehitys on ollut tarkastelujaksolla varsin myönteistä. Erityisen voimakasta kasvu oli vuosina 2006-2008, jolloin liikevaihdon lisäys vuositasolla oli 11-13 prosentin luokkaa. Vuonna 2009 Tunturi-Lapin seutukunnan liikevaihdon kasvu notkahti liikevaihdon laskiessa 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Liikevaihdon laskusuuntaus jäi kuitenkin väliaikaiseksi: toisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 6,2 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 7,9 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä peräti 13,5 prosenttia vuoden 2008 vastaavista ajanjaksoista. Koko vuonna 2009 liikevaihto lisääntyi 6,4 prosenttia edellisvuodesta. Tunturi-Lapin seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) henkilöstömäärän kehitys on ollut suotuisaa vuoden 2005 jälkeen aina vuoden 2009 viimeiselle neljännekselle saakka. Henkilöstömäärä kasvoi erittäin hyvin vuonna 2007, jolloin lisäystä edellisvuoteen verrattuna kertyi 6,2 prosenttia. Seuraavana vuonna henkilöstömäärän kasvu hieman petraantui ollen 6,8 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Vuosi 2009 alkoi Tunturi-Lapin henkilöstömäärän kannalta vielä varsin myönteisissä merkeissä: kasvua kertyi ensimmäisellä neljänneksellä 7,3 prosenttia ja toisel-la neljänneksellä 6,3 prosenttia. Heinä-syyskuussa kasvu hidastui 1,6 prosenttiin edellisvuoden heinä-syyskuusta. Vuoden lopulla henkilöstömäärä kääntyi laskuun ollen 1,0 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Koko vuonna 2009 henkilöstömäärä lisääntyi 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Torniolaakson seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) liikevaihdon kehitys on tarkasteltavina vuosina ollut suotuisinta vuosina 2004-2005 ja 2007-2008, jolloin liikevaihdon kasvu oli 9-10 prosentin luokkaa. Vuoden 2009 alkupuoliskolla Torniolaakson seutukunnan kaikkien alojen liikevaihto kääntyi laskuun. Tammi-maaliskuussa liikevaihto väheni 9 prosenttia, ja huhti-kesäkuussa peräti 16,7 prosenttia vuoden 2008 vastaavista neljänneksistä. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto laski 13,1 prosenttia ja viimeisellä neljännekselläkin vielä 9,3 prosenttia vuodentakaisista vastaavista ajanjaksoista. Koko vuonna 2009 Torniolaakson liikevaihto väheni 12,1 prosenttia edellisvuodesta. Ennen vuotta 2009 Torniolaakson seutukunnan kaikkien toimialojen (tol A-X) henkilöstömäärä kehittyi synkimmin vuonna 2002, jolloin henkilöstömäärä väheni 4,8 prosenttia edellisvuodesta. Tarkasteltavien vuosien paras kasvu tapahtui vuonna 2004, jolloin henkilöstömäärä lisääntyi 3,4 prosenttia vuodesta 2003. Muina vuosina Torniolaakson henkilöstömäärän kehitys on ollut varsin tasaista, vähäistä laskua tai kasvua. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kääntyi hienoiseen 0,4 prosentin laskuun. Vuoden 2009 puolelle tultaessa laskusuuntaus syveni: tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä oli 6,8 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 6,0 prosenttia pienempi kuin vastaavina ajanjaksoina vuonna 2008.
Kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä väheni 5,4 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 4,5 prosenttia vuoden 2008 vastaavista neljänneksestä. Koko vuonna 2009 Torniolaakson henkilöstömäärä väheni 5,7 prosenttia edellisvuodesta. Matkailukeskusten liikevaihdon useita vuosia jatkunut vahva kasvu taittui vuoden 2008 aikana. Kaikkien matkailukeskusten liikevaihto laski vuoden 2009 heinä-joulukuussa. Eniten tarkasteltavan kuuden kuukauden aikana laski Ylläksen matkailukeskuksen liikevaihto, joka oli yli 12 prosenttia alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Rovaniemen matkailukeskuksessa liikevaihdon lasku hidastui alkuvuodesta. Henkilöstömäärän kehitys kääntyi laskuun Leviä lukuun ottamatta kaikissa Lapin matkailukeskuksissa vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla ja laskusuuntaus jatkui vielä heinä-joulukuussakin. Henkilöstömäärän väheneminen hidastui vuoden alkupuoliskoon verrattuna vain Meri-Lapissa. Sen sijaan Pyhä-Luostolla, Rovaniemellä, Saariselällä ja Ylläksellä henkilöstömäärän supistuminen kiihtyi ja kääntyi Levilläkin laskuun. Matkailutyöllisyyden tulkinnassa on muistettava, että matkailun sesonkityövoimasta merkittävä osa rekrytoidaan vuokravälitysfirmojen kautta, jolloin henkilöstö ei tilastoidu varsinaisten matkailuyritysten omaksi työvoimaksi. 160 Koko talouden (tol A-X) liikevaihdon vertailu alueittain 140 Indeksi 2005=100 120 100 80 60 40 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 01/2009 Lappi Rovaniemi Kemi-Tornio Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Itä-Lappi Torniolaakso Koko maa Lähde: Tilastok esk us, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu