SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X. Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema. 2 3. Tilastollinen yleiskatsau s Siionien leansak ou lu toim een lukuvuonna 1895 1896. H E L S IN G IS S Ä, O SA K E Y H T IÖ \Y K IL IN & GÖÖ S A K T IK IiiIT.A G. 1897.
S i s ä l l y s : Siv. T e k s tiä...i XX Tauluja: I. Kaupunkien kansakoulut: Opettajisto sekä luku ja koulunkäynti lukuvuonna 1895 1 8 9 G... 2. II. Kaupunkien kansakoulut: Tulot ja menot kalenterivuonna 1895...... G. III. Kansakoulut maalaiskunnissa: Koulujen lukumäärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun luku ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulasten koulussa lukuvuonna 1895 1 8 9 G... Yhteenveto III:nnesta T a u lu s t a... 5 5. IV. Maaseudun kansakoulut: Tulot ja menot kalenterivuonna 1895... 5t. Yhteenveto IV:nnestä T a u l u s t a... 144. K).
j j 1 Koulutoimen Ylihallituksen antam a alam ainen kertomus Suomen kansakoululaitoksen tilasta lukuvuonna 1895 1896. I. Sem inaarit. Seminaarien ja niitten harjoituskoulujen opettajistoon, työnjohtajia ja puutarhureita lukematta, kuului tänä lukuvuonna 58 henkeä, jaettuina eri oppilaitoksiin seuraavalla tavalla: Seminaari kaupunki. Johtajia. Johtajattai'ia. Seminaareissa. Lehtoria. Kolleegoja. Mallikoulnissa: r-vj luokalla. Lastentarhoissa osastoluokalla. Naisopettajia. Miesopettajia. Naisopettajia. Miesopettajia. Naisopettajia. Naisopettajia. Yhteensii. i J y v ä sk y lä... 1 1 8 1 4 1 ; 1 1 1 i 9 Tammisaari.... 1 1 3 - - 3 1 -- 1 1 11 Uusikaarleby.... 1 5 1 l -- 8 S o r ta v a la... 1 1 9 ') 1 4 1 1 1 1 20! Yhteensä 4 3 25 2 11 3! 4 1 2 3 58 I i Yllämainitussa opettajistossa ja sen virantoimituksessa on lukuvuoden kuluessa tapahtunut seuraavat muutokset: Jyväskylän sem inaarissa: Virkavapautta kivulloisuuden tähden nautti lehtori E. Hårdh Syys-, Loka-, Marras- ja Helmikuun ajan, jolloin hänen virkatoimiaan hoitivat määrätyt sijaiset. Koska hakukelpoista hakijaa ei ollut ilmoit- J) T ähän luettun a kreikkalais-venäläinen uskonnonopettaja.
i i IV tautunut avonaiseen seminaarin lastentarhan opettajattarenvirkaan, hoiti sitä edelleen sijaisena neiti A. Pulkkinen. Tammisaaren seminaarissa: 21 päivänä Tammikuuta 1896 määrättiin opettajatar Karin Elise Hynén kahdeksi koetusvuodeksi hoitamaan avonaiseksi tullutta laulannon ja soitannon opettajattarenvirkaa. Siihen nähden, että lehtori Emma" I. Àstrôm ille kivulloisuuden tähden oli myönnetty virkavapautta, toimitti historian ja ruotsinkielen lehtorin virkaa koko lukuvuoden fil. kand. Herman Hultin. Uudenkaarlebyn sem inaarissa: Sittenkuin Keisarillinen Senaatti, Kirkollisasiain-toimituskunnan 21 p:nä Toukokuuta 1895 antaman kirjelmän mukaisesti, oli hyväksi katsonut suostua siihen, että opettajavirat Uudenkaarlebyn seminaarissa jälleen saataisiin laillisessa järjestyksessä vakinaisesti täyttää, määräsi Y lihallitus 22 p:nä Lokakuuta 1895 filos. tohtorin Karl Johan Hagforsin ja 21 p:nä Tammikuuta 1896 filos. kandidaatin Adolf Fredrik Mennanderin kahdeksi koetusvuodeksi hoitamaan, edellisen ruotsin- ja suomenkielten lehtorinvirkaa ja jälkim mäisen matematiikan ja luonnontieteitten lehtorinvirkaa. Seminaarinjohtaja Z. Schalin nautti enimmän osan kevätlukukautta virkavapautta opintoja varten, ja hoiti sillä aikaa johtajan tehtäviä varajohtaja ja uskonnonopetusta v. t. kirkkoherra E. Kovero. Sortavalan seminaarissa: Virkavapautta nauttivat kivulloisuuden tähden: laitoksen johtaja O. Hynén 1 p:stä Maaliskuuta kevätlukukauden loppuun, lehtori N. Kiljander 8 p:stä Toukokuuta jälellä olevan osan lukuvuotta, inallikoulunopettajatar O. Carlstedt Helmi- ja Maaliskuun ajan sekä edelleen seminaarinopettajatar J. Ingman koko lukuvuoden osasta hänen opetusvelvollisuuttaan; heidän virkatehtäviänsä hoitivat sillä aikaa määrätyt sijaiset. Puheena olevana lukuvuotena oli kaikkiin seminaareihin sisäänkirjoitettuina 299 mies- ja 348 naisoppilasta eli yhteensä 647 oppilasta, jaettuina kuten alla oleva taulu osottaa: 1 1 Scniinaarikaupunki. 1 luokalla S i s ä ä n k i r j o i t e 1 1. u j a oppilaita: 11 luokalla III luokalla IV luokalla kaikilla luokilla Edellisistä oli: sisäoppilaita. ulkooppilaita. naisia. miehiä. ' naisia. 1 j miehiä. naisia. 1 j miehiä. 1 naisia. 1 miehiä. j naisia. i j miehiä.! J y v ä s k y lä... 28 31 30 30 Tammisaari... 35 1 30 i i 32 31 17 22 107 114 221 90 131 j 26 18 109 109 30 79 i Uusikaarleby... 25 28, 23 6 82 82 36 46 i Sortavala... 31 35 33 36 27! 31 19 23 110 125 235 90 145 :c3c? fl O 00 101 9 1 1 1 96 (M 00 88 42 63 299 348 647 246 401
V Edellämainittujen luokalta siirtyminen ja vuositutkinnossa laitoksesta pääseminen näkyy seuraavista numeroista: 7......! Seminaarikau- punki. O p p i l a i s t a I luokalla II luokalla III luokalla IV luokalla jäi jälelle i! jäi j jälelle siirrettiin siirrettiin siirrettiin jäi jälelle sai päästötodistuksen jäi jälelle naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. i : Jyväskylä.. Tammisaari. Uusikaarleby i Sortavala.. 26 17 28 30 33 29 1 0 2 Yhteensä 71 92 8 1 2 6 20 30 29 6 13 10 21 29 1 10 54 88 : 26 ; i 7 2 3 14 20 24 16 27 6 6 7 5 10 4 16 6 18 22 18 22 8 57 67 19 19 40 62 Luokalle jääneistä oppilaista sai oikeuden ehdot suoritettuaan päästä ylemmälle luokalle seuraavan lukuvuoden alussa: Jyväskylän seminaarin miesosastolla 6 ja naisosastolla 5, Tammisaaren seminaarissa 7, Uudenkaarlebyn 16 sekä Sortavalan seminaarin miesosastolla 17 ja naisosastolla 7 oppilasta. Lukuvuoden kuluessa poistui eri seminaareista oppimäärää loppuun suorittamatta alla mainituista syistä seuraava määrä oppilaita : 0 p p i 1 a i s t, a Seminaarikaupunki. erosi kuoli e ro te t tiin naisia. naisia. Yhteensä poistuneita oppilaita. miehiä. miehiä. miehiä. naisia. J y v ä s k y lä... 4 2 1 4 11 Tammisaari... Uusikaarleby... 10 1 11 Sortavala... 4 1 5 Yhteensä 18 3 1 5 27
j j i V I Vanhempien säädyn tai am m atin m ukaan jak aantu iv at oppilaat seuraavasti : Oppilaita, joiden vanhemmat olivat: Seminaari kaupunki. Virka nneina Tilanomistajia, kauppiaita, tehtailijoita j. n. e. Talonomistajia, käsityöläisiä, alempaa porvaristoa j. LI. c. Maata omistavia talonpoikia, vuokraajia j. 11. c. Torppareita ja tilatonta väestöä. Jyväskylä.... Tam m isaari... Uusikaarleby... Sortavala... 1 i 6! 1 11 15 1 1 1!) i ^ 1 3 i 0 18 15 m ieliiä. 27 62 44 12 42 54 41 23 28 45 47 25 38 ; 12 i 4 14 17 12 Y hteensä H! 45 ; 8 3!) 81 1(50 133 7i; (il)! 28 221 109 82 235 (547 Seminaareihiu yhdistetyissä malhkouluis.sa ja lastentarhoissa sai opetusta alla oleva m äärä oppilaita: Seiuiuaavikau- pivnki. Mallikonluissa. luokilla l VI nne- naisia. hiii. : miehiä. naisia. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisiä. Lastentarhoissa. poikia tyttöjä. poikia. tyttöjä. poikia. tyttöjä. Yhteensä oppilaita. Edellisessä sarakkeessa olevista oppilaista kiivi lukuvuoden kuluessa osastoluokalla enintään n», ym ivilö.., harjoituskouluja: m i a ) p fliv iiä. 121 150 jiiiiv ä il. o n e m. kuin 150 iniiyftil. Edellä olevasta lukumäärästä päästettiin mallikoulmsta. 1! Jy v äsk y lä. 120 ; 105 21 5 17 334 ti 4 324 30 i 'Tammisaari 74 24 13 15 1 2 0 1, 5 120 19 Uusikaarlob. (i(i 21-87 i! 4 82 <->! j S ortavala. 125 109 2(5 34 44 338 s ; 35 10 285 l i * Yhteensä 317 I 3(59 1 2(5 45 52 7(5 885 10 4(5 18 811 (56 Seminaarien ja niihin yhdistettyjen koulujen koko oppilasmäärä oli.siis: Jyväskylässä.... 555 oppilasta. Tammisaaressa.... 235 «Uudessakaarlebyssä.. l(i!) n Sortavalassa.... 573 V Yhteensä 1,532 oppilasta.
Armollisen kirjeen kautta 23 p:ltä Heinäkuuta on Teidän Keisarillinen Majesteettinne tahtonut sallia, että seminaarien alimmalle luokalle saatakoon, 11 päivänä Toukokuuta 1866 kansakoulutoimen järjestämisestä Suomessa annetun armollisen asetuksen 20 :ssä olevasta säännöksestä huolimatta, toistaiseksi kunkin lukuvuoden alussa ottaa oppilaita aina kolmeenkymmeneenkuuteen saakka ja että ne oppilaat, jotka yhden lukukauden koetusajan oltuaan julistetaan varsinaisiksi, saavat jatkaa opintojaan korkeammilla luokilla niillä olevain oppilaiden luvusta huolimatta. \ Sittenkuin Keisarillinen Senaatti, suostuen Ylihallituksen asiasta tekemään esitykseen, 8 päivänä Elokuuta 1895 toistaiseksi oli määrännyt, että mallikoulujen yhteyteen perustetut internaatit Jyväskylän ja Sortavalan seminaarien naisosastoilla sekä Tammisaaren seminaarissa olisivat lakkautettavat ja niiden kasvattien hoidosta ja kasvatuksesta pidettävä huoli antamalla heidät yksityisiin, hyviksi tunnettuihin koteihin hoidettaviksi, ovat kysymyksen alaisten internaattien oppilaat olleet annetut täysihoitoon asianomaisten seminaarien kustannuksella. vu Sortavalan seminaarin yhteyteen, Keisarillisen Senaatin päätöksen mukaan Syyskuun 14 p:ltä 1893, perustettu laitos opettajain ja opettajattarien valmistamista varten Itä-Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain lastenkouluihin oli toimessa mallikoulunopettajain A. Pietikäisen ja K. Raunion sekä mallikoulunopettajattaren O. Carlstedtin johdolla saman oppisuunnitelman mukaan kuin kahtena edellisenä lukuvuonna. Kurssiin osaa ottaneista 2 mies- ja 15 naisoppilaista päästettiin vuositutkinnossa 1 pikkukoulunopettaja- ja 14 opettajatar kokelasta *). Järjestystä ja opetusta yllämainituissa laitoksissa on hoidettu niille vahvistettujen säädösten mukaisesti ja ilman huomattavampaa häiriötä lukuvuoden kuluessa. Kansakoulujen ylitarkastaja on lukuvuoden kuluessa tarkastanut kaikkia seminaareja. Jyväskylän ja Sortavalan vuosirahansääntöön otetut määrärahat matkastipendeiksi à 1,200 markkaa annettiin vuonna 1896 seminaarinlehtoreille P. J. Hannikaiselle Jyväskylästä ja E. Mäkiselle Sortavalasta. Yksinkertaisten seminaarien stipendirahoja à 600 markkaa ei mainittuna vuonna oltu haettu. Seminaarien menot kalenterivuonna 1895 näkyvät seuraavasta taulusta: ') Tarkempi selonteko kysymyksen alaisesta kurssista on Alam. vuosikertomuksessa lukuvuodelta 1893 1894.
S eminaarikaupunki. opettajille. Palkkoja käsityön johtajille ja puutarhureille. palvelus väelle. Matkastipendejä. Apurahoja ja stipendejä oppilaille. Yalo ja lämmin. Ruoan pito. Irtaimiston lisäys, korjauksia ja sekamenoja. 7ia Mnf. Sfinf föä. ttnf Jiä. iïnf Jm. Mnf 7W. Stnf Jiä. ym. ttnf JiM. Jyväskylä... 69,934 25 4,400 4,740 04 1,200 5,000 7,397 18 27,645 55 10,049 90 130,366 92 Tammisaari.. 37,188 700 --- 2,200 600 1,500 5,172 86 9,764 70 4,000 61,125 56 Uusikaarleby.. 36,356 40 3,200 1,804 1,200 1,743 66 3,427 26 9,484 12 9,982 25 67,197 69 Sortavala... 81,860 4,400 5,269 90 1,200 5,000 6,425 97 26,595 10 10,298 06 141,049 03 Yhteensä 225,338 65 12,700 ---- 14,013 94 4,200 13,243 66 22,423 27 73,489 47 j 34,330 21 399,739 20 B
II. K ansakoulut. l. Kaupunkien kansakoulut. Kansanopetuksesta maan kaupungeissa pidetään huolta alemm issa ja ylem m issä kansakouluissa, joita on tarpeellinen määrä osaksi erityisiä pienempiä kouluja, osaksi suurempia, koko oppiaikaa tarkoittavia laitoksia. Alemmissa kouluissa on tavallisesti kaksi ja poikkeuksena kolme vuosiluokkaa, ylemmissä taas neljä, joskus kolme luokkaa. Niissä kaupungeissa, joissa maan kansakouluopettaja- ja opettajatarseminaarit ovat, tarjoavat seminaarien mallikoulut ja lastentarhat tilaisuuden hankkia kansakoulun tietomäärän, jonkatähden myöskin kaksi näitä kaupunkia, Jyväskylä ja Sortavala, ovat varsinaisia kansakouluja vailla ja toiset kaksi, Tammisaari ja Uusikaarleby, ovat vain vähemmässä määrässä sellaisia perustaneet. Sen lisäksi on muutamissa kaupungeissa, kansakouluasetuksen 109 :n mukaan, varustettu iltakouluja lapsille, jotka yli 12 vuoden ikäisinä pätevistä syistä eivät ole tilaisuudessa käydä koulua tavallisilla oppitunneilla. Sellaisia kouluja oli lukuvuonna 1895 1896 14:ssä kaupungissa, nimittäin Tammisaaressa, Turussa, Uudessakaupungissa, Raumalla, Porissa, Hämeenlinnassa, Tampereella ( tehtaalaiskoulu ), Lappeenrannassa, Heinolassa. Savonlinnassa, Kuopiossa, Joensuussa, Nikolainkaupungissa ja Kemissä. Opetusta näissä kouluissa annettiin useimmissa paikoissa 12 (Porissa 18) iltatuntina viikossa; oppikurssi oli milloin yksi- milloin kaksivuotinen. Laim inlyötyjä lapsia varten pidettiin erityistä koulua mainitun asetuksen 110 :n mukaan tämän lukuvuoden aikana Helsingissä, Turussa, Porissa, Wiipurissa (n. k. heikkokykyisten lasten luokkia) ja Uudessakaarlebyssä. Vielä oli jatkokouluja järjestetty Helsinkiin (4 osastoa, nimittäin 2 suomalaista ja 2 ruotsalaista, erityiset pojille ja tytöille), Tampereelle (2 suomalaista rinnakkaisosastoa, yhteiset pojille ja tytöille), 'Wiipuriin (3 luokkaa tyttöjä varten) ja Nikolainkaupunkiin (yhteinen oppilaille kumpaakin sukupuolta). Näissä kouluissa annettiin opetusta kansakoulun tärkeimmissä opetusaineissa, joiden lisäksi tuli Helsingissä kauppakirjanpito ja terveysoppi sekä naisoppilaille erilaisia talousaskareita. Wiipurin jatkoluokilla opetettiin etupäässä erityisiä naisten käsitöitä ja kotitaloutta. Nikolainkaupungissa saivat jatkoluokan oppilaat itse valita oppiaineet. Puheena olevana lukuvuonna perustettiin uusia kouluja tai koululuokkia allalueteltuihin kaupunkeihin : Helsinkiin: 3 alempaa kansakoulua, kaikki suomalaisia, ja 1 suomalainen rinnakkaisosasto ylempiin kouluihin; Hankoon: 1 ruotsalainen rinnakkaisosasto alempaan kansakouluun ja 2 s:aa ylempään kansakouluun; Turkuun: n
X 3 suomalaista alkeisluokkaa; Poriin: 2 rinnakkaisosastoa suomalaiseen kouluun; Hämeenlinnaan: 1 rinnakkaisosasto alempaan kansakouluun; Tampereelle: 5 alempaa kansakoulua, nimittäin 3 suomalaista ja 2 ruotsalaista, 2 rinnakkaisosastoa ylempään poikakansakouluun ja 2 s:aa ylempään tyttökansakouluun; Wiipuriin: 1 osasto ylemmän suomalaisen tyttökansakoulun IY:nelle luokalle, 1 rinnakkaisosasto alempaan kansakouluun ja I n. k. parannusluokka pahantapaisia poikia varten; Kuopioon: 1 tyttöosasto ILselle luokalle; Joensuuhun: 1 rinnakkaisosasto IY:nelle luokalle; Iisalmelle: 1 alempi kansakoulu; Nikolainkaupunkiin: 1 rinnakkaisosasto Brändö n kouluun ja 1 s:a yhdistettyyn suomalaiseen kansakouluun; Kaskisiin: 1 alempi kansakoulu; Ouluun: 2 rinnakkaisosastoa ylempään suomalaiseen kouluun. Sitä vastoin on lukuvuoden alussa lakkautettu; Turussa: 2 suomalaista iltakoululuokkaa; Porissa: Reposaaren ruotsalaisen koulun I:nen luokka; Wiipurissa : 2 rinnakkaisosastoa suomalaisen kansakoulun IILnelta luokalta ; Kuopiossa : 1 IY:nen luokan poikaosasto, 2 tyttökoulunosastoa ja 1 yhteiskoulunosasto; Oulussa: 1 rinnakkaisosasto alemmasta suomalaisesta koulusta. Kaupunkien kansakouluissa oli vuoden kuluessa opettajistona 189 miesopettajaa ja 522 naisopettajaa eli yhteensä 711 henkeä. Oppilaita oli: Poikia. Tyttöjä. varsinaisissa kansakouluissa... ilta k o u lu issa... laiminlyötyjen lasten kouluissa... jatkokouluissa... 11,539 401 183 55 11,559 304 93 214 23,098 705 276 269 Yhteensä 12,178 12,170 24,348 Näistä oppilaista sai 17,927 suomenkielistä, 6,397 ruotsinkielistä ja 24 venäjänkielistä opetusta. Jos kaikki 24,348 oppilasta jaetaan tasan edellämainituilla 711 mies- ja naisopettajalle, tulee kutakin opettajaa kohti 34 oppilasta. Lähinnä edelliseen lukuvuoteen verraten oli kaupunkien kansakoulujen opettajisto lisääntynyt 20 hengellä ja oppilasluku 932 lapsella. Edellä oleviin lukuihin ei ole laskettu mallikoulujen ja lastentarhojen opettajistoa eikä oppilaita. Kaupunki kansakoulu] en tulot nousivat kalenterivuonna 1895 tasaisissa markoissa 1,764,951 markkaan. Näihin tuloihin kunnat itse suorittivat 1,287,047 markkaa, johon on laskettu kouluhuoneistojen vuokra-arvo ja luonnossa annettu kannatus. Valtioapu oli 382,646 markkaa, koulumaksut 12,157 markkaa, lahjoitusten korot 33,443 markkaa, satunnainen apuja lahjat sekä sekatulot 49,658 markkaa. Menoja oli samaan aikaan kaikkiaan 1,755,340 markkaa, joista 1,025,414 markkaa opettajiston rahapalkkaa ja 81,138 markkaa muille viranomaisille, 84,172, markkaa menoja luonnossa, siihen luettuna puut ja valo, 298,428 markkaa vuokra
maksuja ja kouluhuoneistojen vuokra-arvoa y. m., 63,260 koulurakennusten, tontin y. m. kunnossa pitämiseen, 65,949 markkaa opetusvälineihin ja koulukalustoon, 41,533 markkaa stipendeiksi ja palkinnoiksi sekä varattomille oppilaille annettuihin kirjoihin, sekä 95,446 markkaa sekamenoja. X I 2. Maalaiskuntien kansakoulut. Lukuvuonna 1895 1896 perustettiin seuraavat kansakoulut kaikki yhteiskouluja alla mainittuihin lääneihin ja kuntiin: Uudenmaan lääniin 8 kansakoulua, nimittäin: Hangon kylän koulu Bromarvin kuntaan, Moisô n (saariston) kansakoulu Espoosen, Porkkalan koulu Kirkkonummelle, Spjutsundin koulu Sipoosen, Bullers in koulu Ruotsin-Pyhtäälle, Raussilan koulu Elimäelle sekä Perheniemen ja Sidikkalan koulut Iittiin; T u ru n ja Porin lääniin 18 kansakoulua, nimittäin: Kuusiston koulu, Waskion koulu Halikkoon, Lassilan koulu Noormarkkuun, Haminaholman koulu Merikarvialle, Harjun, Kuivalahden ja Lappjoen koulut Eurajoelle, Hinnerjoen koulu, Miettisten koulu Ikaalisiin, Kihniön koulu Parkanoon, Lopen, Lavajärven ja Wesajärven koulut Hämeenkyröön, Muistolan koulu Tyrväälle, Suttilan koulu Huittisiin, Hirvikosken koulu Loimaalle, Raition koulu Kokemäelle ja Tourulan koulu Yläneelle; Rämeen lääniin 10 kansakoulua, nimittäin : Läntisen piirin koulu Teiskoon, Salmentaustan koulu Pälkäneelle, Terttilän koulu Somerolle, Karlberg in koulu Hämeenlinnan maaseurakuntaan, Tuomen ojan koulu Renkoon, Oitin ja Ryttylän koulut Hausjarvelle, Ruolahden koulu Kuhmoisiin, Tennilän koulu Hollolaan ja Arrakosken koulu Padasjoelle; W iipurin lääniin 10 kansakoulua, nimittäin : Kanneljärven ja Kaukjärven koulut Uudellekirkolle, Kuorsalon koulu Wehkalahdelle, Wirojoen, koulu Wirolahdelle, Kouvolan kylän koulu Walkealaan, Kangasvarren koulu Luumäelle, Taipalsaaren koulu, Pullilan koulu Antreaan, Kuokkalan koulu Kivennavalle ja Salon koulu Suojarvelle; Mikkelin lääniin 6 kansakoulua, nimittäin: Jyrängön koulu Heinolan maaseurakuntaan, Hankaan, Pärnämäen ja Tammilahden koulut Joutsaan, "Wuorenmaan koulu Juvalle ja Jäppilän koulu; Kuopion lääniin 15 kansakoulua, nimittäin: Ahmovaaran koulu Juukaan, Maarianvaaran ja Sivakan koulut Kaaville, Martonvaaran koulu Polvijärvelle, Pörsänmäen ja Uimalan koulut Iisalmelle, Tölvän koulu Lapinlahdelle, Rytkyn koulu Kiuruvedelle, Jumisen, Palonurmen ja Pieksän koulut Nilsiässä, Taipaleen ja Waaraslahden koulut Pielavedelle, Sulkavanjarven koulu Keiteleelle ja Talluskylän koulu Karttulaan; Waasan lääniin 22 kansakoulua, nimittäin: Öster-Yttermark ja Norrnäs kylien koulut Närpiöön, Harjan koulu Kauhajoelle, Niemistön koulu Seinäjoelle, Kirkonkylän koulu Petalahdelle, Wörtbyn koulu Mustasaarelle, Kuivimon (Qvimon) koulu Maksanmaalle, Ylikylän koulu Kauhavalle, Forsbyn koulu Pietarsaa-
X II ren pitäjään, Pulkkisen koulu W eteliin, Nikulan ja Wintturin koulut Kaustiselle, Jokikylän koulu Kälviälle, Lestijärven koulu, Sääksjärven koulu AVimpeliin, Liesjärven koulu Keuruulle, Liedenpohjan ja Uurasenkylän koulut Wirroille, Päränteen koulu Atsäriin, Kimingin koulu Karstulaan sekä Muuruen ja Wuoskosken koulut Wiitasaarelle; Oulun lääniin 12 kansakoulua, nimittäin: Rantakylän koulu Liminkaan, Niskan ja Juorkunan koulut Utajärvelle, Karjalan koulu Iihin, Wasaraperän koulu Kuusamoon, Lapen koulu Paavolaan, Jokikylän koulu Haapajärvelle, Kajaanin maaseurakunnan koulu, Puolangon koulu, Kirkonkylän koulu Kemiin, Arpelan koulu Alatorniolle ja Kainuun koulu Ylitorniolle. Jos vastaperustettujen koulujen koko lukumäärästä, joka oli 101, vähennetään ne Waasan läänissä olevat kaksi koulua, nimittäin Kirkonkylän koulu Lappajärvellä ja Muurasjärven koulu Pihtiputaalla, jotka eivät olleet toimessa lukuvuonna 1895 1896, tuli maalaiskansakoulujen lukumäärään lisäksi mainittuna lukuvuonna 99 koulua. Samana aikana oli toimessa kaikkiaan 1,273 maalaiskansakoulua, jotka sukupuolen ja opetuskieleen katsoen jakaantuivat seuraavalla tavalla: Lääni. Kansakoulujen luku. Jaettuina sukupuolen mukaan: ty ttö kouluja. Jaettuina opetuskielen mukaan : poikakouluja. yhteiskouluja. suomalaisia. ruotsalaisia. suomalaisruotsalaisia. muun kielisiä. Uudenmaan... lääni 1 7 4 15 15 1 4 4 77 8 3 14 Turun ja Porin.. 208 20 20 168 162 4 2 4 -------- H äm een... 1 5 2 19 19 114 149 1 2 -------- Wiipurin.... 192 30 30 132 185 3 1 3 Mikkelin.... 8 2 16 16 5 0 8 2 Kuopion... 1 5 0 2 4 2 4 102 1 5 0 W a a sa n... 2 0 9 18 17 174 133 75 1 O u l u n... 1 0 6 8 8 9 0 106 - Yhteensä 1,2 7 3 1 5 0 149 9 7 4 1,0 4 4 2 0 4 22 3 Edellä mainituista kansakouluista oli l,153:ssa yksi opettaja tai opettajatar johtajana; tässä on kuitenkin huomattava, että useimmat samassa paikassa olevat koulut, jotka ovat tilastoon otetut kaksoiskouluina (erityisinä pojille ja tytöille), opetukseen nähden olivat yhdistetyt yhteiskouluiksi, joita kutakin siis johti sekä opettaja että opettajatar. 120:ssä koulussa, joissa oli 50:tä suurempi oppilasluku, oli sen lisäksi, kansakouluasetuksen 128 :n mukaan, apuopettajia tai opettajattaria, kuten seuraava taulu lähemmin osottaa:
x m Kouluja, joissa opetti Lääni. ainoastaan johtaja tai johtajatar. johtaja (-tar) sekä 1 apuopettaja(-tar.) johtaja (-tar) sekä 2 apuopettajaa (-tarta) U u d e n m a a n...lääni 163 11 174 Turun ja Porin.... 193 14 1 208 H äm een... 132 20 152 W iip u r in... 162 28 2 192 M i k k e l in... 79 3 82 K u o p i o n... 136 14 150 W aasan...'..., 187 22 209 O u l u n... 101 5 106 Yhteensä 1,153 117 3 1,273 Tämä opettajisto, jonka lukumäärä edellisenä lukuvuonna oli 1,263 ja nyt oli lisääntynyt 1,396 hengeksi, sai palkka-apua yleisistä varoista. Sen lisäksi oli 590 henkeä osaksi opettajina ja opettajattarina käsitöissä, osaksi satunnaisina apulaisina joissakuissa muissa aineissa. Käsitöitten opettajattarista oli 129:11e hankittu valtioapua à 50 markkaa, armollisen julistuksen mukaan 13 p:ltä Maaliskuuta 1895; joka kaikki lähemmin nähdään allaolevasta yleiskatsauksesta: Lääni. Kansakouluopettajia ja opettajattaria. Opettajia. Opettajattaria. Yhteensä Opettajia ja opettajattaria käsitöissä sekä satunnaisia apulaisia muissa aineissa. Opettajia poikien käsitöissä. O pettajattaria tyttöjen käsitöissä : valtion palkkaapua nauttivia. joilla ci ollut; valtion palk* kafpna. Uudenmaan... lääni 54 131 185 22 3 29 6 Satunnaisia j apulaisia m uissa aineissa. : 60 i i Turun ja Porin.. 126 98 224 1 0 23 63 6 1 0 2 Hämeen.... 84 88 172 18 14 31 5 6 8 Wiipurin.... 120 104 224 1 0 22 35 1 0 77 Mikkelin.... 46 39 85 15 1 1 16 4 46 Kuopion.... n 85 79 164 4 16 28 4 52 Waasan.... 166 65 231 7 29 84 1 1 2 1 O u lu n... 58 53 111 15 1 1 33 5 64 Yhteensä 739 657 1,396') 1 0 1 2 ) 129 319 41 590 ') Tähän luettuina Janakkalan Tervakosken koulun opettaja ja opettajatar, sekä Haukiputaan Patenniemen ja Kemin pitäjän Karihaaran koulujen 2 opettajatarta, vaikkeivät nämä koulut nauttineet valtioapua. 2) Joista 5 oli naisia.
XIV Maaseudun kansakoulujen yhteenlaskettu oppilasluku oli 56,956 lasta, jakaantuen sukupuoleltaan ja opetuskieleltään, kuten seuraava taulu osottaa. Kun puheena olevissa kansakouluissa lähinnä edellisenä luokuvuotena kävi 51,467 oppilasta, oli siis kansakoulun opetusta nauttivien lasten luku lisääntynyt 5,489:llä. Keskimääräinen oppilasluku kussakin maaseudun kansakoulussa oli 4.5; jos koko oppilasluku jaetaan niille 1,396 hengelle, jotka olivat koulujen varsinaisena opettajistona, niin tuli jokaista mies- ja naisopettajaa kohti keskimäärin 41 oppilasta. Näistäkin oloista saadaan lähempiä tietoja allaolevista luvuista: Oppilasluku maaseudun kansakouluissa: Lääni. Koko oppilasluku. Näistä oli: poikia. tyttöjä. Edellä olevista oppilaista sai opetusta: ruot muulla suomenkielelläsinkielellä. kielellä. Keskimäärin oppilaita : kussakin koulussa. k o tak in mies* ja n aiso p ettaja a kohti. Uudenmaan... lääni 7.243 3,761 3,482 3,606 3,637 42 39 Turun ja Porin. 8,456 4,619 3,837 7,016 1,440 41 38 Hämeen.... 7,266 3,826 3,440 7,230 36 48 42 Wiipurin.... 9,122 5,398 3,724 8,861 116 145 48 41 Mikkelin.... 3,589 2,090 1,499 3,589 44 42 Kuopion.... 6,680 3,551 3,129 6,680 45 41 Waasan.... 10,058 5,982 4071 6,680 3,373 48 44 Oulun... 4,547 2,438 2,109 4,547 43 41 Yhteensä 56,956 31,665 25,291 48,209 8,602 145 45 41 Kansakouluasetuksen 124 :ssä mainittua pikkulasten koulua pidettiin 982:ssä kansakoulussa. Nämä pikkulasten koulut ja niitten oppilaat joita oli 32,977 lasta jakaantuivat eri lääneille seuraavasti: Lääni. Pikkulasten koulujen luku. Näissä kouluissa käypien lasten luku. Uudenmaan... lääni 141 3,924 Turun ja Porin.. 152 3,992 Hämeen.... 108 3,426 Wiipurin.... 137 5,266 Mikkelin.... 63 1,996 Kuopion.... 120 4,517 Waasan.... 167 6,812 O u lu n... 94 3,044 Yhteensä 982 ') 32,977 ') Näistä oli 3 toimessa koko lukuvuoden.
XV Sitä paitse olivat 158 kansakoulussa näiden koulujen opettajat antaneet henkilöille, jotka aikaisemmin olivat käyneet kansakoulua tahi muuten harrastivat tietojensa ja sivistyksensä kartuttamista, sellaista opetusta kuin kansakouluasetuksen 125 määrää. Miten edellä mainittujen kansakoulujen lukumäärä jakaantui eri lääneille ja kuinka monta henkilöä käytti hyväkseen puheena olevaa opetusta, osottaa seuraa va yleiskatsaus: L ä ä n i. K a n s a k o u lu ja, jo is s a a n n e ttiin k a n s a k o u lu - a s e tin 125 :n m ä ä rä ä m ä ä o p e tu sta. N iitte n h e n k i lö itte n lu k u, jo tk a tä tä o p e tu s ta h y v ä k s e e n k ä y ttiv ä t. Uudenmaan... lääni 15 180 Turun ja Porin.. 26 870 Hämeen.... 20 220 W iip u r in..... 19 385 Mikkelin.... 5 173 Kuopion.... 20 419 Waasan.... n 89 510 O u lu n... 9 182 Yhteensä 153 2,439») Miten lukuvuonna 1895 1896 toimessa olleet 1,273 kansakoulua jakaantuivat eri maalaiskunnille, näkyy seuraa vasta yleiskatsauksesta: Lääni. Kuntia, joissa oli kansakoulu. 1 koulu. 2 koulua. 3 koulua. Kuntia, joissa oli: 4 koulua. 5 koulua. 6 koulua. 8 koulua. 7 koulua. 9 koulua. 1 10 koulua. 1 1 koulua. 1 12 koulua. 13 koulua. 14 koulua. 15 koulua. j 16 koulua. Kuntia, joissa ei 1ollut kansakoulua. U udenm aan... lääni 38 5 9 3 3 4 3 5 2 3 1 Turun ja Porin. 111 60 27 14 3 4 1 2 10 Hämeen.... 48 12 9 8 10 2 2 4 1 -- W iipurin.... v 49 9 12 5 4 9 3 2 2 1 1 1 Mikkelin.... 26 8 3 4 3 6 1 1 Kuopion.... v 33 8 4 4 2 7 2 1 1 2 i 1 Waasan.... 81 34 12 14 10 5 3 1 2 --- 2 Oulun... 58 35 9 4 9 1 - --- 10 Yhteensä 444 171 85 56 44 38 13 15 8 7 3 i 1 2 22 ') Oppilaslukua ei ilmoitettu 9 koulusta.
X V I Ne 22 seuraakuntaa, joissa edellisen taulun mukaan tiettävästi ei ollut ylempää kansakoulua vaikuttamassa lukuvuonna 1895 1896, olivat seuraavat: T u ru n ja Porin läänissä: Sottunka, Köökari, W elkua, Iniö, Uudenkaupungin maaseurakunta, Kodisjoki, Karjala, Merimasku, Honkilahti ja Rusko; W aasan läänissä: Bergöö ja Raippaluoto; Oulun läänissä: Taivalkoski, Sievi, Merijärvi, Reisjärvi, Ristijärvi, Karunki, Kolari, Kemijärvi, Muonionniska ja Inari. Maaseudun kansakoulujen tulot nousivat kalenterivuonna 1895 yhteensä 2,501,564 markkaan. Tähän summaan ottivat koulujen kannattajat itse osaa puhtaassa rahassa 953,782 markalla ja luonnossa 235,504 markkaa vastaavalla määrällä. Valtion antamaa apua oli 1,047,739 markkaa, siitä vuosittain opettajiston palkoiksi 1,018,317 markkaa ja satunnaista apua 29,422 markkaa. koulumaksuja tuli 50,437 markkaa, lahjoitusten korkoja 54,554 markkaa, satunnaista apua ja lahjoja sekä myydyistä töistä ja sekatuloja 159,548 markkaa. Mainittujen koulujen menot nousivat samaan aikaan yhteensä 2,616,877 markkaan. Niistä oli: opettajiston rahapalkkaa 1.396,352 markkaa ja muille viranomaisille 26,262 markkaa, menoja luonnossa (puut, valaistus, peltomaa, jyvät, heinät y. m.) 235,504 markkaa vastaava määrä, koulurakennusten, tonttien y. m. kunnossa pitäminen 574,246 markkaa, menoja opetusvälinekin ja koulukalustoon 162,525 markkaa, stipendejä ja palkintoja y. m. 40,494 markkaa sekä sekamenoja 181,494 markkaa. Lukuvuodelta 1895 1896 on Ylihallitus kaikilta maan kansakouluilta, tavanmukaisen vuosikertomuksen ohella, vaatinut erityisiä tietoja, jotka koskevat vähemmän vaihtelunalaisia olosuhteita ja joita sentähden on tarvis Ylihallitukselle antaa ainoastaan joka viides vuosi, ja oli tarkoitus näiden tietojen nojalla tässä antaa myös tilastollinen selonteko kansakoulujen huoneustoista. Kun kumminkin tuota kertomusta 5:n vuoden ajalta14 ei ole saatu yhdestäkään VIILnnen tarkastuspiirin kansakoulusta eikä VI:nnen tarkastuspiirin 23 kansakoulusta, on mainitun selonteon antaminen täytynyt jättää seuraavaan vuoteen. Käsityö-opetuksen edistämiseksi m yönnetty 6,000 m:kan vuotuinen määräraha jaettiin vuonna 1896 enintään 300 m:kan suuruisissa osissa kouluille ja, erikoistapauksissa, vähemmissä erissä palkkioksi ja kehotukseksi opettajille. Se osa F uruhjelm in rahaston koroista, joka mainittuna vuonna voitiin käyttää kansakoulua varten, yhteensä 7,216 m:kaa 3 p:niä, jaettiin 20 m:kan suuruisina stipendeinä köyhille ja ahkerille kansakoulun oppilaille. Näistä määrärahoista tuli kullekin tarkastuspiirille seuraavat määrät:
x v n Käsityövarat. Furuhjelmin rahaston korot. Lselle tarkastuspiirille Smk 540.... Smk 696 03 ILselle 7) n 500.. * 1 640 HLnnelle n 11 460.. * 1 520 IV :nnelle n 7) 500.. * ' 7) 600 V:nnelle 71 11 500.. * * 1 620 VLnnelle 7) 11 480.. ' 1 600 VILnnelle rt 11 520.. * * 71 620 VIH:nnelle 1 71 460.. * * 71 560 IX:nnelle 1 li 460.. * * 71 620 X:nnelle n il 600.... 660 XLnnelle n V 580.. * * 71 660 XH:nnelle n ii 400.. * * V 420 Yhteensä Smk 6,000 Smk 7,216 03 Suostuntavaroista menevä määräraha sairasavuiksi kansakoulun miesja naisopettajille, 10,000 markkaa, käytettiin puheena olevanakin lukuvuonna kokonaan. Siitä annettiin yhteensä 69 apurahaa, nimittäin 1 à 400 m:kaa, 1 à 350 m:kaa, 2 à 300 m:kaa, 1 à 250 m:kaa, 10 à 200 m:kaa, 21 à 150 m:kaa, 1 à 125 m:kaa, 30 à 100 m:kaa, 1 à 75 m:kaa ja 1 à 50 m:kàa; avunsaajia oli 38 opettajaa ja 31 opettajatarta. Jo Toukokuun 1 p:nä oli koko määräraha loppuun jaettu. Standertskjöldin rahaston korkovaroista, Litt. B., jotka Keisarillisen Senaatin määräyksen mukaan Tammikuun 18 p:ltä 1877 ovat annetut Ylihallituksen jaettaviksi heikoille ja sairaille kansakoulujen naisopettajille, on vuonna 1896 11 naisopettajaa saanut satunnaista apua, yhteensä 1,407 m:kaa 56 p:niä. Pikkukoulujen opettajien ja opettajattarien valmistamista varten myönnetyt varat, 2,000 m:kaa, ovat jaetut palkkioina 6 à 200 m:kaa, 4 à 150 m:kaa, ja 2 à 100 m:kaa, 9 kansakouluopettajalle ja 2 opettajatarelle, jotka voimassa olevien määräysten mukaan ovat toimeenpanneet opetuskursseja mainittua tarkoitusta varten. Koska edellä mainittu määräraha useampana vuonna on osottautunut riittämättömäksi, on Ylihallitus alamaisessa kirjelmässä 22 p:ltä Toukokuuta 1896 anonut sen korottamista 4,000 markaksi vuodessa. Tähän anomukseen Ylihallitus ëi vielä ole saanut vastausta. Kirjastojen perustam iseksi maalaiskansakoulujen opettajistolle myönnetty määräraha vuosilta 1895 ja 1896 ei ollut, vaikka jakosuunnitelma jo oli tehty, vielä 1896 vuoden lopulla jaettu, erittäinkin siitä syystä, että lopullinen tilinteko edellisten vuosien kirjasto varoista muutamista piireistä yhä puuttui. Opettajakirjastoja oli lukuvuonna 178, jaettuina eri tarkastuspiirejä kohden siten, että I:seen piiriin kuului 18 kirjastoa, ILseen 3, HLnteen 13, IYinteen 14, V:nteen 18, VLnteen 6, VELnteen 13, VIII: n teen 11, IX:nteen 13, X:nteen 11, XLnteen 23 ja XH:nteen 35. Kirjastot ovat aiotut erityisen alueen (kirjastopiirin) opettajiston käytettäviksi. Kirjastopiirien laveus on hyvin erilainen eri osissa maata; niin on esim. Uudenmaan ja Oulun lääneissä yleensä kukin kunta eri kirjastopiirinä, kun taas melkein koko Hämeen lääni muodostaa yhden yhteisen kirjastopiirin. m
X V III Kansakoulujen jatkokursseja varten myönnetystä määrärahasta on vuonna 1896 annettu 250 markan suuruisia apurahoja 26:sta jatkokurssista, eli yhteensä 6,500 markkaa, ja matkakulujen korvausta yhteensä 116 markkaa 50 p:niä, kuten alla oleva piirittäin tehty taulu osottaa: Tarkastuspiiri. Jatkokurssien lukumäärä. Annetut korvaukset kurssien pitäm i sestä. m atkakuluista. I piiri 1 2 5 0 2 5 0 n ' m 2 5 0 0 17 5 1 7 IV 3 7 5 0 4 7 : 5 0 7 9 7 : 5 0 V 4 1,0 0 0 12 1,0 1 2 VI 3 7 5 0 7 5 0 vn vm IX 3 7 5 0 7 5 0 X -- X I 5 1,2 5 0 25 1,2 7 5 xn 5 1,2 5 0 15 1,2 6 5 Yhteensä 26 6,5 0 0 116: 5 0 6,6 1 6 : 5 0 Maan säätyjen rahainhoitokaudeksi 1895 1897 myöntämistä varoista, 3,600 m:kaa vuodessa, jotka ovat jaettavat maalaiskuntien kansakouluopettajille ja opettajattarille opetuksen kuuntelemista varten seminaareissa ja muitten seutujen kansakouluissa, on Ylihallitus, armollisen kirjelmän nojalla Tammikuun 22 päivältä 1895, mainittuun tarkoitukseen myöntänyt 100 ja 150 markan suuruisia stipendejä 20 opettajalle ja 6 opettajatarelle, niin että stipendien yhteenlaskettu määrä teki koko vuosirahamäärän, 3,600 markkaa. Säädetty vuosikertomus lukuvuodelta 1895 1896 on saapunut 4:stä y h distetystä kansanopistosta ja emäntäkoulusta, 12:sta kansanopistosta,, l:stä maamiesja emäntäkoulusta sekä 2:sta emäntäkoulusta, nimittäin: Porvoon kansanopistosta, johtaja L. W. Oholm, Keski-Uudenmaan kansanopistosta (Espoo), johtaja Uno Stadius, Lounais-Suomen kansanopistosta (Parainen), johtaja fil. toht. G. F. Lönnbeck, Ahvenanmaan kansanopistosta (Godby), johtaja K. J. Karlsson, Länsi Suomen kansanopistosta (Huittinen), johtaja fil. maist. M. A. Knaapinen, Etelä- Hämeen kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Sääksmäki), johtaja fil. maist. Sev. Nyman, Kangasalan kansanopistosta ja emäntäkoulusta, johtajatar neiti Sofia Hagman, Lahden kansanopistosta, johtaja fil. kand. K. A. Franssila, Wiipurin läänin läntisen osan kansanopistosta (Wirolahti), johtaja fil. maist. Ph. Suuronen, Uudenkirkon kansanopistosta, johtaja J. Laine, Keski-Savon kansanopistosta (Joroinen), johtaja past. apul. E. Hynninen, Pohjois-Savon kansanopistosta (Maaninka),
X I X johtaja fil. kand. H. J. Mikander, Pohjois-Karjalan kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Kontiolahti), johtaja fil. kand. J. H. Hakulinen, Keski-Suomen kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Laukaa), johtaja past. Kaarlo Kerkkonen, Kruunubyyn kansanopistosta, johtaja fil. kand. Joh. Klockars, Pohjois-Pohjanmaan kansanopistosta (Liminka), johtaja fil. kand. Kaarlo Levon; Westankvarn in maamiesja emäntäkoulusta (Inkoo), johtaja fil. kand. K. V. Oljemark, Ilmajoen emäntäkoulusta, johtajatar Siveä Liakka, ja W etelin emäntäkoulusta, johtajatar E vi Lång. Näitä laitoksia, joiden toiminta oli järjestetty Keisarillisen Senaatin niitä varten vahvistamien sääntöjen mukaan, johti kaikkiaan 113 opettajaa ja opettajatarta, koko lukumäärä oli 687, kuten seuraava taulu lähemmin osottaa: Paikkakunta. Oppilaitoksen laatu. Opettajia ja opettajattaria. O p e tta jia. O p e tta ja tta p a. Y h te e n s ä. M iehiä. Oppilaita. N aisia. Y h te e n s ä. i Porvoo Kansanopisto 7 3 10 14 10 24 Espoo n 2 1 3 12 18 30 ' Parainen n 4 1 5 3 15 18 Godby n 2 1 3 10 11 21 Huittinen n 8 2 5 29 29 Sääksmäki Kansanopisto ja emäntäkoulu 4 3 7 24 34 58 Kangasala n 2 3 5 47 47 L ahti Kansanopisto 4 3 7 26 25 51 W irolahti» 4 3 7 31 26 57 Uusikirkko 71 5 2 7 21 19 40 Joroinen 7t 2 2 4 14 17 31 Maaninka Î5 4 1 5 31 18 49 Kontiolahti Kansanopisto ja emäntäkoulu 6 3 9 19 28 47 Laukaa V 2 3 5 25 19 44 Kruunubyy Kansanopisto 6 2 8 16 15 31 Liminka V 7 3 10 31 14 45 Westankvarn (Inkoo) Maamies- ja emäntäkoulu 2 1 3 13 7 20 Ilmajoki Emäntäkoulu 4 3 7 33 33 W eteli n 1 2 3 12 12 Yhteensä 71 42 113') 319 368 687 Ylihallituksen tekemän alamaisen esityksen johdosta on Keisarillinen Senaatti, Yaltiovarain-Toimituskunnan kirjeen mukaan Joulukuun 17 päivältä 1895, *) Sitä paitse oli useassa kansanopistossa toimeenpantu osaksi erityisiä luentosarjoja, osaksi yksityisiä luentoja eri aineissa, joita luentoja pitivät ulkopuolella asianomaisia laitoksia olevat henkilöt.
X X käskenyt maan kuvernöörien, asianomaisten kansakoulujohto kuntain tilauksesta ja milloin nämät sitä haluavat, lähettämään suorastaan niitten läheisimpään postilaitokseen ne valtioavut, jotka ovat m yönnetyt maaseudun kansakoulujen opettajain ja opettajatarten palkkaamiseksi. Koska Ylihallitus on havainnut että kansakoulunopettajien ja opettajattarien paikkojen täyttämisessä syntyy paljon hankaluuksia sen kautta, että asianomaiset kansakouluj ohto kunnat liian myöhään ilmoittavat avonaisiksi joutuneet paikat haettaviksi, on Ylihallitus kiertokirjeessä 1 p:ltä Toukokuuta 1896 kehoittanut kansakoulun tarkastajia maalla, kunkin omassa tarkastuspiirissään, antamaan kaikille kansakouluj ohtokunnille määräyksen siitä että, kun avonaiseksi tullut opettajan- tai opettajattaren virka on täytettävä, se on niin aikaseen haettavaksi julistettava, että vaali voidaan toimittaa viimeistään ennen Kesäkuun loppua. Samana päivänä on Ylihallitus alamaisessa kirjelmässä esittänyt eikö voitaisi julistaa semmoista armollista määräystä, että kansakoulun opettajavirkaan saatu kutsumus, johon kutsuttu suostuu, pidetään sitovana tulevan lukuvuoden ajaksi, joten opettaja tai opettajatar ei sen kuluessa ilman laillista syytä saa luopua toimestaan ellei pane sijaansa asianomaisen kansakoulujohtokunnan ja tarkastajan hyväksymää virantoimittajaa.u Tähän esitykseen ei vielä ole saapunut vastausta. Maalaiskansakoulujen tarkastusta ovat edelleen toimittaneet samat henkilöt kuin edellisenä lukuvuonna. Kivulloisuuden tähden nauttivat virkavapautta V:nnen piirin kansakoulujen tarkastaja kollegin asessori O. Florell Syyskuun 4 p:stä 1895 kalenterivuoden loppuun ja Lsen piirin tarkastaja professori K. Gr. Leinberg osasta hänen virkatehtävistään Loka- ja Marraskuun aikana. Edellisen sijaiseksi määrättiin kansakouluopettaja H. Appelberg ja prof. Leinbergin apulaisena oli kansakouluopettaja A. Kohonen. Menosäännössä oleva määräraha piiritarkastajien matkastipendeiksi annettiin vuodelta 1896 VILnnen piirin tarkastajalle Hj. Basilier ille. Sekä kaupunkien että maaseudun eri kansakoulujen opettajisto, oppilasluku ja taloudelliset seikat näkyvät tähän liitetyistä tilastollisista tauluista, joihin Ylihallitus täten saa alamaisimmasti viitata. Helsingissä Joulukuun 31 p:nä 1896. Toimeksi saanut: A. Haapanen.
TAULUJA.
1 8 2 I Taulu. K aupunkien kansakoulut: Opettajisto sekä K aupunkikunta. Uudenmaan lääni. O p ettajien ja o p ettajatta rie n lu k u : 1opettajia.! o p ettajati ta ria. K o k o k a n s a k o u l u l a i t o s. j poikia. tyttöjä.! ' j Edellä olevista oppilaista opetettiin : suom en kielellä.! ru o tsin j kielellä. m u u lla j kielellä. V arsinaisia kansakou- Oppilasluku varsinaisissa kansakouluissa jakaantui luokille :*) I I I I I I - Y I 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1! 12 13 H e l s i n k i... 48 121 169 2,710 2,810 5,520 3,000 2,520 2,073 3,263 5,336 P o rv o o... 1 10 11 151 211 362 90 272! 154 208 362 L o v iisa... 1 3 4 59 71 130-1 130 1-53 77-130 T a m m is a a r i... 2 2 4 101 29 130 130! _ 56 66-122 H a n k o... 3 8 11 203 217 420 137 283 1-196 224 420 Turtui ja Porin lääni. Yhteensä 55 144 109 3,224 3,338 6,562 3,227 3,335 2,532j 3,838-6,370 T u r k u... 20 75 95 1,916 1,832 3,748 2,808 CC O V I I 2,027 1,470 3,497 Naantali 2).... 1 1 59 28 87 87-3) 87-87 U usikaupunki.... 1 16 17 162 215 377 298 79 224 130-354 1 R a u m a... 5 9 14 212 214 426 426-138 238 28 404 P o r i... 14 28 42 662 662 1,324 1,251 73 1 ~~ 577 708 1,285 M aarianham ina.... 2 2 31 46 77-77 - 28; 49 77 Hämeen lääni. Yhteensä 40 131171 3,042 2,997 6,039 4,870 1,169-2,994 2,682 28 5,704 : H äm een lin n a... 3 10 13 226 223 449 449 164 225 T a m p e r e... 25 1 46 1 71j 1,413 l,44öj 2,859 2.805 54-1,135 1,437 2,572 Wiipurin lääni. Yhteensä 28 56 84.J 1,639 1,669 3,308 3,254 54-1,299 1,662-2,961 W i i p u r i... 12 42 54 714 831 1,545 1,380 165 440 899 1,339 H a m i n a... 1 5 6 152 1281 280 234 22 24 182 98-280 1 Lappeenranta.... 3 3 6 97 7 4 j 171 171 - - 65 97-162 1 K ä k isalm i... 2 3. 5 58 4 4 102 IO2! - 34 68-102 I K o t k a... ä 14 19 337 285 622 545 77 290 332 622 Yhteensä 23 67 90 1,358 1,362 2,720 2,432 264 24 1,011 1,494-2,505!) M uutamia poikkeuksia lukuun ottam atta vastaavat luokat I I I»alempaa kansakoulua" ja laiskunnalle, on pääasiallisesti järjestetty ylemmän m aalaiskansakoulun tapaan ja ollut tänä pidetty pientenlasten-koulu, jossa kävi 23 oppilasta. 4) Sitä paitse erosi IIL lta luokalta 16 poikaa j 389 luku ja koulunkäynti lukuv. 1895 1896. luja (alempia ja ylempiä). Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: enintään 90 päivää, j 91 120 121 150 enemmän kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneita. Iltakouluja. poikia. 1 tyttöjä. L a im in ly ö ty je n la s te n k o u lu ja. poikia. tyttöjä. Jatkokouluja. poikia. H 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 j 27 101 102 82 5,051 486 47 24 71 36 77 113 H elsinki. 13 8 2 339 33 - Porvoo. li 129 13 Loviisa. tyttöjä. K aupunkikunta. Uudenmaan lääni. 1 121 9 8 -! 8 Tam m isaari. 10 12 2 396 32 : - Hanko. 124 124 86 6,036 573 8-8 47! 24!71 36 77 113 86 46 89 3,276 244 102 104 206 45 45 Turun ja Porin lääni. Turku. 3 1 1 82 10 Naantali. 19! 158 8 9 318 254) 11 12 23 - - Uusikaupunki. 2 4 3 395 26 14 8 22 Rauma. 46 21 23 1,195 77 6 6 12 25 2 27 - - - Pori. 2 1 74 4 - - - M aarianhamina. 80 126 5,340 386 133 130 263 70 2 72 - - - Hämeen lääni. 3 2 5 379 37 28 32! 60 i Häm eenlinna. 71 40 18 2,443 209 102 117 219s ) 1 17 51 68 Tampere. 74 42 23 2,822 246 130 149279 - - - 17 51 68 55 29; 32 1,223 117 61 63 124 ) 82 82 W iipuri. 10 10 27 233 12 Hamina. Wiipurin lääni. 3 4 5 150 7 7 2! 9 - - - - Lappeenranta.! 3! 1 98 5! - j - - - - - Käkisalm i. 28 5 6 5831 47 - - - Kotka. 99 48 7! 2,287 188 7 2 9 61 63 124-82 82 luokat I I I V I (Yli)»ylempää kansakoulua11. 2) Koulu, yhteinen N aantalin kaupunki- ja maalukuvuonna vaikutuksessa 4-osastoisena. 3) Syksyllä on (kansak. asetuksen 124 :n mukaan) lyseoon. 5) Tehtaalaiskoulun oppilaat. 6) Heikkokykyisten lasten koulu", jossa oli IY luokkaa. j
4 1895-1896. 5 K o k o k a n s a k o u l u l a i t o s. V arsinaisia kansakou- luja (alem pia ja ylempiä). Iltakouluja. L a i m in ly ö t y je n la s t e n k o u lu ja. Jatkokouluja. Kaupunkikunta. O p etta jie n j a o p e tta ja t- tarien lu ku : I o p e tta ja t- I t a r ia. j opettajia. O ppilasten poikia. ty ttö jä. Edellä olevista oppilaista opetettiin : su o m e n k ie le llä. r u o t s in k ie le llä. 1 m u u lla 1 k ie le llä. Oppilasluku varsinaisissa kansakouluissa jak aan tu i luokille: I-II HI-VI «1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 li 12 13 Y hteensä. Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: enintään 90 H l 120 1 2 1-1 5 0 I enemmän j kuin 150 [Lukuvuoden lopusisa päästötodistuksen saaneita. poikia. ty ttö jä. Y hteensä. j poikia. luku. ty ttö jä. Y hteensä. 1 poikia. 14 15 IB 17 18 19 20 21 22 28 24 25 26 27 ty ttö jä. Y hteensä. Kaupunkikunta. Mikkfllin lääni. M ikkeli... 3 5 8 107 103 210 210 81 129-210 H ein o la... 1 2 3 79 61 140 140-64 71-135 Savonlinna..... 1 2 3 58 59 117 117 60 48-108 Yhteensä 5 9 14 244 223 467 467-206 248-453 Mikkelin lääni. 6 5 5 194 2 2 Mikkeli. 5 6 13 1 1 1 1 0 5 5 - Heinola. 1 1-97 5 5 4 9 Savonlinna. 22 11 18 402 37 10 4 14 1 Kuopion lääni. K u o p io... 9 16 25 477 474 951 951-384 504-888 Joensuu... 4 7 11 215 156 371 371 - - 134 201 335 I is a lm i... 1 2 3 65 81 146 146 46 100 146 Yhteensä 14 25 39 757 711 1,468 1,468 - - 564 805-1,369 3 38 15 832 83 57 6 63 Kuopion lääni. Kuopio. 16 30 3 286 32 36 36 Joensuu. 1 3 142 13 Iisalm i. 20 71 18 1,260 128 93 6 99 Waasan lääni. Nikolainkaupunki... 6 33 39 616 563 1,179 347 832 497 654 1,151 Kristiinankaupunki.. 1 7 8 100 119 219 50 169-106 113-219 K a s k in e n... 1 2 3 51 48 99-99 24 75 99 U usik aarleb y... - 3 3 5 39 44-44 2) 35-35 P i e t a r s a a r i... 1 4 5 87 96 183 183 65 118 183 K o k k o l a... 2 4 6 84 82 166 166-105 61 166 Oulun lääni. Yhteensä 11 53 64 943 947 1,890 397 1,493-797 1,056-1,853 O u l u... 8 19 27 640 608 1,248 1,187 61 585 663 1,248 R a a h e... 1 8 9 122 105 227 206 21-113 114-227 K a j a a n i... 1 3 43) 67 79 146 146-67 79-146 T o r n io... 2 4 6 62 69 131 131 - - 48 83-131 K e m i... 1 3 4 80 62 142 142-44 87-131 Yhteensä 13 37 50 971 923 1,894 1,812 82 857 1,026 1,883 Yht. kaikissa kaupungeissa 189 522 711 12,178 12,170 24,348 17,927 6,397 24 10,259 12,811 28 23,098 Waasan lääni. 6 8 23 73 987 6 8 1 2 1 0 221) 2 4 6 N ikolainkaupunki. 7 4 2 206 19 K ristiinankaupunki. 4 4 91 4 - Kaskinen. 1 1 33 4-5 4 9 - - Uusikaarleby. 8 2 9 164 15 P ietarsaari. j 1 1 2 162 5 Kokkola. 89 31 90 1,643 115 12 10 22 5 4 9 2 4 6 31 37 29 1,151 63 Oulnn lääni. Oulu. 8 4 6 209 1 2 - - - - - - - Raahe. 1-145 7 - K ajaani. 6 3 8 114 7 Tornio. 6 7 11 107 8 8 3 11 - Kemi. 51 52 54 1,726 97 8 3 11 " " ' " " 1 687 459 486 21,516 1,770 401 304 705 183 93 276 55 214 269 i ') Tehtaalaiskoulun oppilaat. 2) Alempana kouluna on sem inaarin alem pi mallikoulu. 8) N äitten lisäksi apuopettaja poikain käsitöissä.
6 II Taulu. K aupunkien kansakoulut T ulot ja m enot kalenterivuonna 1895. Kaupunkikunta. Kunnalta saatu apu : raha-apu. apu luonnossa vastaava. Tulot tasaisissa m arkoissa. K o u lu jen o m ien h u o n e isto jen v u o k raa rv o ja n iis tä sa a dut satunn a is e t tu lo t. V altioapu. Oppil a s t e n koulum aksut. Lahjoitusten tu o tta m at korot. S a tu n n a in e n a p u ja la h ja t, tu lo m y y d y is tä o p p ila s te n tö is tä ja sekatu lo t. Y h t e e n s ä l 2 3 4 5 6 7 8 Sekamenoja. 1 Rahapalkat :!Menot M aksetu t vuok t luonr a t sek ä Muille j nossa,! k o u lu jen virka- siihen om ien Opettajille. toimituna vuokra- lasket h u o n e istojen *^amiehille. valo. y. m puut ja arv o. Menot tasaisissa m arkoissa. Koulnrakennuksen, tontin y. m. y lläpito. Opetuskapineet ja koulu- i S tip e n d it ja palk in - n o ts e k ä v a r a t to m ille ïïïïfié a n n e tu t k irja t. kalus to.!! 9 10 il 12 13 14 15 16 17 Kaupunkikunta. Uudenmaan lääni. H e l s i n k i... 323,795-28,600 111,000 100 2,043 600 466,138 P o r v o o... 8,684-7,200 5,000-2,275 200 23,359 L o v iis a... 4,043 800 1,600 1,007 200 7,650 T a m m i s a a r i... 7,018 700 3,000 1,200 100 2,050 14,068 Hanko... 17,390 4,070 6,500 695 28,655 Turnn ja Porin lääni. Yhteensä 860,930 700 43,670 125,300 895 7,375 1, 0 0 0 539,870 T u r k u... 154,173 24,700 56,000 3,604 2,620 241,097 N aantali *)... 3,060 450 4) 1,675 74-533 5,792 U usikaupunki... 9,415 4,300 6,120 754 500 380 21,469 R a u m a... 12,418 1,000 3,000 3,800 311 502 21,031 P o r i... 53,170 20,900 23.200 1,539 1,090 1,320 101,219 M aarianham ina.... 2,600 200 1,600 800 286 45 5,531 Hämeen lääni. Yhteensä 284,836 1,650 54,500 91,595 2,964 5,741 4,853 396,139 H äm e en lin n a... 17,713 4,000 5,500 683 750 28,646 T a m p e r e... 106,5986) 19,590 36,000 137 162,325 Wiipurin lääni. Yhteensä 124,311-23,590 41,500 820 750-190,971 W iip u ri... 64,631 39,503 29.500 3,376 4,436 26,809 168,255 H a m in a... 5,850 _ 2,800 3,000 275 775 755 13,455 Lappeenranta... 4,000 900 4,000 3,121 36 397 671 13,125 K ä k is a lm i... - 3,000 1,800 30 10,526 3,340 18,696 K o t k a... 27,479 10,520 10,500 455 47 49,001 Yhteensä 101,960 «JOO 59,823 47,921 4,172 16,134 31,622 262,532!) V aatetusapua.!) Tähän otettuna 8,700 m arkkaa puhtaana-pidosta. 8) Ilm oitukse Finlayson & K:nin tehtaan koulun apu, 7,802 m arkkaa, jonka tehdasyhtiö suorittaa. 308,488 22,860 28,800 54,490 9,800 16,400 9,700') 15,6002) 466,138 Uudenmaan lääni. Helsinki. 12,362 650 1,142 8,333 162 325 300 85 23,359 Porvoo. 4,790 578 416 960 178 137 433 96 7,588 Loviisa. 6,634 600 900 3,000 1,787 360! 633 154 14,068 Tammisaari. 16,872 1,375 759 4,070-192 428 2,605 26,301 Hanko. 349,146 26,063 32,017 70,853 11,927 17,414 11,494 18,540 537,454 144,234 12,583 10,343 24,700' 3,617 9,326 30 35,877 240,710 1,900 80 450 4) Turun ja Porin lääni. Turku. 1,300 650 280 981 5,641 Naantali. 14,346 1,100 376 4,300 383 419 350 195 21,469 U usikaupunki. 13,997 995 1,250 3,000 318 563 156 1,227 21,506 Rauma. 57,229 6,409 3,358 21,650 1,465 8,027 890 1,887 1(K),915 Pori. 2,868 425 280 1,600 24 1 208 - i 170 5,575 Maarianhamina. 234,574 21,592 16,057 55,250 7,107 19,193 1,706 40,337 395,816 16,950 1,000 957 4,000 216 911 750 510 25,294 Hämeen lääni. Häm eenlinna. 95,971 8,262 7,008 27,322 4,226 6,842 10,906 j 1,788 162,325 Tampere. 112,921 f 9,262 7,965 31,322 4,442 7,753 ii,65e! 2,298 187,619 79,430 10,115 7,151 41,278 861 8,097 5,759 13,510; 166,201 W iipuri. 7,750 530; 1,000 2,800 520 855 13,455 Ham ina. Wiipurin lääni. 6,543 500 900 4,000 925 60: 573 13,501 Lappeenranta. 6,535 297 323 3,000-425 - 8,870 19,450 Käkisalm i. 31,397 l,740j 1,807 10,520; 715 873j 241 1,708 49.001 Kotka. 131,655! 13,182 11,181 61,59S 1,576 10,320. 6,580 25,516 261,608 1 yhteiset kaupunki- ja m aalaiskunnan kouluista. 4) Ilm oituksia puuttuu. 6) Tähän laskettuna j
8 1895 1896. 9 Kaupunkikunta. Kunnalta saatu apu : raha-apu. apu luonnossa vastaava. Tulot tasaisissa markoissa. K oulujen om ien h u o n eistojen vuokraarvo ja n iistä s a a d u t s a tu n n a ise t tu lo t. Valtioapu. koulumaksut. Lahjoitusten tuottamat korot. S a tu n nainen ap u ja lah jat, tulo m y y Yhteensä d y istä tö istä ja sekatu lo t. t 2 3 4 5 6 7 8 Rahapalkat : Opettajille. Muille virkaja toimimiehille. Menot luonnossa, siihen laskettuna p u u tja valo. Menot tasaisissa markoissa. M aksetu t vuokra t sekä koulujen om ien huoneistojen vuokraarvo y. m. 9 10 l i 12 S tip en d it ja palk in not sekä v a ra t tom ille Ä a n n e tu t k irjat. Koulurakennuksen, tontin y. m. ylläpito. Opetuskapineet ja koulukalusto. Sekamenoja. 1 18 14 15 16 17 Kaupunkikunta. Mikkelin lääni. M ikkeli... 7,863 900 2,060 2,600 58 60 199 13,74< H einola... 3,232 250 2,000 1,800 142-50 7,474 S a v o n l i n n a... 3,730-1,200 1,640 22 248 6,84< Enopion lääni. Yhteensä 14,825 1,150 5,260 6,040 222 308 249 28,054 K u o p io... 25,375 8,920 12,000-1,342 2,963 50,60» Joensuu... 11,000-3,500 3,000-17,50C I is a lm i... 1,688-4,175 2,290 144 - - 8,29! Waasan lääni. Yhteensä 88,063-16,595 17,290 144 1,342 2,963 76,391 Nikolainkaupunki... 36,324-28,000 23,200 309 871 5,151 93,855 K ristiinankaupunki.. 9,236-4,000 3,000 137-61 16,434 K a s k i n e n... 28.354 344 2,400 1,600 60 16 32,774 U u sik aarleb y... 1,364-600 600 98 186 21 2,86! Pietarsaari... 5,200-2,200 2,250 168-494 10,315 K o k k o l a... 6,448 3,000 1,800-224 700 12,175 Oulun lääni. Yhteensä 86,926 40,200 32,460 772 1,281 6,443 168,411 Oulu..... 33,781-10,800 13,000 1,747-2,500 61,82! R a a h e... 10,927-1,000 3,400-15,82! K a ja a n i... 3,685 25 1,750 1,400 '210 90 17 7,17: Tornio... 7,428 800 1,800 1,750 422 11 12,21 K em i... 2,803 15 2,000 1,000 211 - - 6,021 Yhteensä 58,624 840 17,350 20,550 2,168 512 2,528 102,57i 7,610 800 1,511 2,060 600 927 159 70 13,737 Mikkelin lääni. Mikkeli. 3,283 385 450 2,000 975 120 94 167 7,474 Heinola. 3,465 112 1,200 1,312 150 45 286 6,570 Savonlinna. 14,368 1,185 2,073 5,260 2,887 1,197 298 523 27,781 33,499 420 1,208 8,920 2,314 1,158 1,527 992 50,038 Kuopion lääni. Kuopio. 10,690 500 900 3,500 500 900 50 460 17,500 Joensuu. 3,312 281 4,175 143 141 43 202 8,297 Iisalmi. 47,501 920 2,389 16,595 2,957 2,199 1,620 1,654 75,835 46,695 3,754 6,210 28,000 467 2,259 5,141 1,329»3,855 Waasan lääni. Nikolainkaupunki. 9,833-543 4,000 315 820 167 756 16,434 Kristiinankaupunki. 2,500 70 344 2,400 26,000 1,400 60 32,774 Kaskinen. 1,600-262 600 150 269 79 24 2,984 Uusikaarleby. 6,046 377 536 2,200 275 350 39 260 10,083 Pietarsaari. 6,851 300 517 3,000 265 700 419 12,052 Kokkola. 73,525 4,501 8,412 40,200 27,2071 5,363 6,186 2,788 168,182 Oulun lääni. 38,570 2,300 2,000 10,800 2,472 1,300 1,800 1,065 60,307 Oulu. 10,480 731 654 1,000 300 644-1,518 15,327 Raahe. 3,800 242 384 1,750 550 112 193 193 7,224 Kajaani. 6,487 760 800 1,800 1,342 279-743 12,211 Tornio. 2,397 400 240 2,000 493 175-271 5,976 Kemi. 61,734 4,433 4,078 17,350 5,157 2,510 1,993 3,790 101,045 Yht. kaikissa kaupungeissa 1,020,475 5,584 260,988 382,646 12,157 33,443 49,658. 1,764,95: 1,025,414 81,138 84,172 298,428 63,260 65,949 41,533 95,4461 1,755,840 1 2