Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm
Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla vuodesta 1981 Vatajankosken Sähkö Oy toimitusjohtaja Satapirkan Sähkö Oy halituksen puheenjohtaja Energiateollisuuden hallituksen jäsen Paikallisvoima ry hallituksen puheenjohtaja Vatajankosken Sähkö Oy Pääomistaja Kankaanpään kaupungin ja Karvian kunnan muodostama kuntayhtymä Kankaanpään kaupunki omistajana myös suoraan Kankaanpään Kaukolämpö Oy osti vuona 2003 Vatajankosken Sähkö Oy:n liiketoiminnan ja muodostettiin uusi yhtiö, joka jatkoi vanhalla nimellä Kankaanpään Kaukolämmöllä oli asiakasomistajia, vuonna 2006 osakeannilla myös sähköasiakkaita asiakasomistajiksi Satapirkan Sähkön ja Leppäkosken Sähkön kanssa ristiinomistus
Omistus 3.4.2011 KARVIA 29 % 71 % VATAJANKOSKEN SÄHKÖN KUNTAYHTYMÄ KANKAANPÄÄ 18,6 % (K) Asiakasomistajat SÄHKÖHUOLLON MAA- JA VESIALUEET SATAPIRKAN SÄHKÖ OY 14,1 % 54,8 % (K, E) VATAJANKOSKEN SÄHKÖ OY SÄHKÖVERKKO SÄHKÖENERGIAKAUPPA KAUKOLÄMPÖ SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANTO 16,8 % (E) Muut 9,8 % (K) Muita yhteistyöyhtiöitä ENERGIA- MEKLARIT OY SPS ENERGIA OY VOIMA- TORI OY SPS TUOTANTO OY KYRÖSKOSKEN VOIMA OY FINCO- POWER OY SUOMEN VOIMA OY Jakelualue 1.1.2009 KAUHAJOKI JALASJÄRVI KARVIA ISOJOKI PARKANO HONKAJOKI 110 kv alueverkon johto 110 kv kantaverkon johto SIIKAINEN KANKAANPÄÄ 110/20 kv sähköasema vesivoimalaitos JÄMIJÄRVI lämpövoimalaitos bioenergialaitos POMARKKU IKAALINEN PORI (NOORMARKKU) LAVIA HÄMEENKYRÖ SASTAMALA (SUODENNIEMI) ULVILA (KULLAA) KIIKOINEN (MOUHIJÄRVI)
Omistajapolitiikka ja -ohjaus Kuntien omistus energia-alalla Suomessa on merkittävä Liiketoiminta-alueina erityisesti sähköverkon omistus monopolitoimintana ja kaukolämpö, jolla on yleensä paikallinen vahva markkina-asema keskeisiä Yhtiöillä on yleensä suorassa omistuksessa olevien tuotantolaitosten lisäksi merkittäviä osuuksia yhteisomistetuissa ns Mankala-mallilla toimivissa yhtiöissä (vesi-, ydin-, tuuli- ja lauhdevoimaa) Omistajanäkökulmana ensisijaisesti tuottotavoite sijoitetulle pääomalle, tai vaihtoehtoisesti edut paikallisille asiakkaille Mankala yhtiöt / malli Omistajat sitoutuvat vastaamaan kaikista yhtiön kustannuksista ja vastaanottavat sähkön omakustannushintaan, tulos omistajayhtiöihin Mankalayhtöiden osuus Suomen sähköntuotannosta on n. 42% -vesivoima 49% -tuulivoima 52% -lämpövoima yht.t. 23% -lämpövoima er.t. 62% -ydinvoima 65%
Energiantuotanto pääomavaltaista ja hitaasti muutettavissa Voimalaitosten elinkaari vesivoimalaitoksen noin 60 vuodesta tuulivoimalan noin 25 vuoteen Nopeat muutokset aiheuttavat omistajille kariutuneita kustannuksia Muutokset mahdollisia useimmiten uusittaessa vanhaa tuotantokapasiteettia On tärkeätä, että koko EU:ssa on tasapuoliset edellytykset investointeihin Suuri vaara, että ollaan menossa päästökaupan ja päällekkäisten muiden tukien viidakkoon, joka tulee kalliiksi sekä kuluttajalle että veronmaksajalle Pääasiallinen uusiutuvan sähkön tukimuoto teollisen mittakaavan tuotannolle eri EUmaissa syöttötariffi (ml. takuuhinta) hintapreemi o syöttötariffi tai preemio sertifikaattijärjestelm ä investointituki investointituki + preemiotuki
Keneltä uusiutuvan sähkön tuotantotuki peritään eri EU-maissa sähköasiakas valtion budjetti sähköntuottaja ei tiedossa Energiayhtiöistä multiutilitykonserneihin? Haettaessa tehokkuutta ja synergiahyötyjä, yksi kehityssuunta Regulaattori valvoo tiukasti sähköverkkoliiketoimintaa, joka on eriytettävä Toimittaessa suppealla alueella hyötyjä on todennäköisesti helpommin saavutettavissa Joutuvatko sähköasiakkaat yli-ikäisten vesijohtoverkkojen maksajiksi? Kustannusvastaavuus saattaa hämärtyä Suomessa vielä lukumääräisesti harvoja
Energian tuotanto ja siirto on aina usean tekijän kompromissi KILPAILUKYKY (hintataso, tehokkuus) TOIMITUSVARMUUS ILMASTOVAIKUTUKSET (sallitut toimituskatkot) (päästöt, lähivaikutukset)