TOIMINTAOHJE 2016 Mikkelin Nuorkauppakamari ry
SISÄLTÖ 1 1 TARKOITUS... 2 2 TOIMINTA... 2 3 JÄSENET... 3 3.1 Koejäsenet... 3 3.2 Jäsen... 4 3.3 Siirtojäsen... 4 3.4 Jäsenmaksut ja erottaminen... 4 3.5 Muutokset... 5 4 YHDISTYKSEN KOKOUKSET... 5 4.1 Vuosikokous... 5 4.2 Vaalikokous... 5 4.3 Kokousmenettely... 7 5 HALLITUS... 7 5.1 Hallituksen toiminta... 7 5.2 Hallitusvirkojen vaatimukset... 8 5.3 Hallituksen tehtävät... 8 5.4 Toimintalohkot... 10 5.5 Projektipäälliköt... 10 6 TALOUSOHJESÄÄNTÖ... 10 7 MIKKELIN NUORKAUPPAKAMARI RY:N PERINTEET... 11 7.1 Tilaisuudet... 11 7.2 Palkinnot... 11 7.3 Uupuvat kukot... 13 7.4 Projektit... 14 7.5 Kunniajäsenet... 14 7.6 Senaattorit... 14 8 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN... 15 8.1 Säännöt... 15 8.2 Toimintaohjeet... 15 9 ERITYISMÄÄRÄYKSET... 15
1 TARKOITUS 2 Mikkelin Nuorkauppakamari ry:n vahvistetuissa säännöissä tarkoitus määritellään seuraavasti: Yhdistyksen tarkoituksena on yhteistoiminnassa Junior Chamber International Inc. - nimisen kansainvälisen järjestön (jäljempänä JCI) kanssa ja Suomen Nuorkauppakamarit ry:n (jäljempänä SNKK) jäsenenä kehittää nuorten miesten ja naisten yksilöllisiä kykyjä ja kannustaa heidän yhteisiä ponnistelujaan parantaa ihmiskunnan taloudellista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Tätä varten yhdistys antaa jäsenilleen tilaisuuden: Kehittää tietouttaan ja valmiuttaan kansalaisvastuun kantamiseen Kehittää johtajaedellytyksiään osallistumalla yhdistyksen toimintaan ja sen tarjoamaan koulutukseen Osallistua aktiivisesti yhteiskunnan ja oman yhdyskuntansa taloudelliseen, sosiaaliseen ja henkiseen kehittämiseen Antaa taloudellista valistusta yhteiskunnan muille jäsenille Lisätä ymmärtämystä ja yhteistyötä eri yhteiskuntaryhmien ja kansojen kesken. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa siihen osallisille voittoa tai muuta välitöntä taloudellista ansiota. Yhdistys on poliittisesti puolueeton. Säännöissä mainittu yhdistyksen poliittinen puolueettomuus tarkoittaa sitä, että se ei esitä puoluepoliittisia kannanottoja. Yhdistyksen virallinen nimi on Mikkelin Nuorkauppakamari ry JCI Mikkeli. 2 TOIMINTA Mikkelin Nuorkauppakamari ry:n säännöissä toiminta määritellään seuraavasti: Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
3 Antaa jäsenilleen mahdollisuuden toimia yhdistyksen vastuullisissa tehtävissä sekä osallistua SNKK:n ja JCI:n toimintaan Järjestää kokouksia, kursseja, koulutustilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä Toteuttaa projekteja SNKK:n suositusten tai ohjelmien ja paikallisten tarpeiden pohjalta Edustaa jäseniään SNKK:ssa, suhteissa toimialueensa viranomaisiin ja muihin järjestöihin sekä erityisesti pyrkii säilyttämään kiinteän kosketuksen Etelä- Savon kauppakamariin. Yhdistys voi toimintansa rahoittamiseksi toimeenpanna arpajaisia, rahankeräyksiä ja tilapäisesti harjoittaa ravitsemus- ja anniskelutoimintaa asianomaisen viranomaisen luvan saatuaan sekä myydä mainos- ja ilmoitustilaa jäsenlehdessään ja - luettelossaan sekä harjoittaa muuta projektiluonteista varainhankintaa kuten yhdistyksen toimintaa tukevien kannatustuotteiden ja julkaisujen myyntiä, tapahtumien järjestämistä ja muuta siihen verrattavaa toimintaa. 3 JÄSENET 1.1.2016 Mikkelin nuorkauppakamarin jäsentilanne on seuraava: Jäsenet: 52 Koejäsenet: 11 Kunniajäsenet: 13 Senaattorit: 22 3.1 Koejäsenet Yhdistyksen koejäseneksi haluavan on jätettävä hallitukselle kirjallinen koejäsenhakemus. Lisäksi hakijan on esittäydyttävä henkilökohtaisesti yhdistyksen hallitukselle. Jäsenehdokkaan hyväksymisestä koejäseneksi päättää hallitus. Kamarin hallitus nimittää varapuheenjohtajan (DP) ehdotuksesta jonkun kokeneemman kamarilaisen kummiksi koejäsenelle. Koejäsenenä voi olla enimmillään kaksi vuotta koejäseneksi hyväksymisestä. Koejäsenyys raukeaa automaattisesti määräajan umpeuduttua, ellei hallitus toisin päätä.
4 3.2 Jäsen Jäseneksi valittavalta edellytetään aktiivista osallistumista kamaritoimintaan. Jäseneksi hyväksyminen edellyttää vähintään osallistumista perehdyttämiskoulutukseen (JCI Start-koulutus tai First Timer -koulutus maailmankokouksessa) sekä yhteen alueelliseen, kansalliseen tai kansainväliseen kokoukseen. Vaihtoehtoisesti aktiivisuuden voi osoittaa toimimalla kamarin omissa projekteissa aktiivisena. Uusien jäsenten valinta tapahtuu kaksi kertaa vuodessa - vuosikokouksessa ja vaalikokouksessa. Kamarin hallitus ehdottaa hyväksyttäviä jäseniä yhdistyksen kokoukselle varapuheenjohtajan (DP) esittelyn perusteella. 3.3 Siirtojäsen Siirtojäsenen hyväksymistä hallitus voi esittää jokaisessa yhdistyksen kokouksessa. Jäsenmaksunsa hän maksaa Mikkelin Nuorkauppakamariin, mikäli hän kuului siihen jäsenenä vuoden 1. päivänä. Hylätyksi tulleelle jäsenehdokkaalle tai siirtojäsenelle varapuheenjohtaja (DP) tiedottaa asiasta henkilökohtaisesti. 3.4 Jäsenmaksut ja erottaminen Varsinaisen jäsenen on maksettava jäsenmaksunsa viimeistään maaliskuun 31. päivään (31.3.) mennessä. Maksuaika 14 päivää netto. Mikäli jäsenmaksu on huomautuksesta huolimatta edelleen maksamatta toukokuun viimeisenä päivänä (31.5.) seuraa tällöin jäsenmaksun korotus 20,00 euroa. Mikäli maksua ei ole suoritettu 30.6. mennessä hallitus voi päätöksellään erottaa jäsenen jo kesäkuun kokouksessaan. Jäsen voi erikseen anomalla yhdistyksen hallitukselta saada lykkäystä jäsenmaksun suorittamiseen enintään ao. kalenterivuoden loppuun. Jäsenmaksun myöhästymisestä maksettavasta korotusmaksusta päätetään vuosikokouksessa erikseen. Saamatta jäänyt jäsenmaksu voidaan siirtää perintään. Tarkemmat säännökset löytyvät talousohjesäännöstä.
3.5 Muutokset 5 Henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneista muutoksista jäsenen on viipymättä ilmoitettava kamarin hallitukselle tai sille henkilölle, jolle hallitus on antanut tehtäväksi näiden tietojen ylläpitämisen. Lisäksi jokaisen jäsenen on itse viipymättä päivitettävä omat muuttuneet tietonsa SNKK:lle (M-Files). 4 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Yhdistyksen virallisia kokouksia ovat vuosi- ja vaalikokoukset. Vuosi- ja vaalikokousta järjestettäessä on huomioitava niitä koskevat määräykset yhdistyksen säännöissä. Sääntöjen mukaan ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti määrätyn asian käsittelemiseksi vaatii. 4.1 Vuosikokous Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen puheenjohtajaksi pyritään saamaan Mikkelin Nuorkauppakamari ry:n senaattori. Ellei senaattoreita ole paikalla, voidaan kokouksen puheenjohtajaksi valita joku edellinen puheenjohtaja. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi ei saa valita kuitenkaan edellisen vuoden hallituksen jäsentä. Vuosikokouksen yhteydessä pidetään kamarin puhekilpailu. Vuosikokouksessa valitaan vähintään kaksi ääntenlaskijaa. 4.2 Vaalikokous Vaalikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen puheenjohtajaksi pyritään saamaan Mikkelin Nuorkauppakamari ry:n senaattori. Ellei senaattoreita ole paikalla, voidaan kokouksen puheenjohtajaksi valita joku edellinen puheenjohtaja.
6 Varapuheenjohtajan (DP) on vahvistettava ehdollepanonsa puheenjohtajan toimeen 31.5. mennessä yhdistyksen hallitukselle, jolloin hän on yksin ehdolla puheenjohtajaksi. Hallitus seuraa varapuheenjohtajan (DP) työskentelyä ja julistaa puheenjohtajan viran 30.6. mennessä avoimesti haettavaksi, jos hallitus arvioi 5/6 enemmistöllä varapuheenjohtajan (DP) sopimattomaksi puheenjohtajan virkaan. Vaalikokouksessa valitaan vähintään kaksi ääntenlaskijaa. Hallitusvirkaan ehdolla oleva ehdokas ei saa ennen toimivuotensa alkua täyttää 40 vuotta. Valmistautuva puheenjohtaja (jatkossa DP) -ehdokas ei saa täyttää 39 vuotta ennen toimikautensa alkua. Kokouksen puheenjohtaja tai puheenjohtajaehdokas esittelee hallitusvirkailijaehdokkaat, jotka ovat ennen vaalikokousta ilmoittaneet hallitukselle halukkuutensa asettua ehdokkaaksi. Ehdokkaat saavat käyttää arvotussa järjestyksessä puheenvuoron, jonka pituuden määrää kokouksen puheenjohtaja. Suositeltavaa on, että puheenjohtaja (PRES) ja varapuheenjohtaja (DP) ehdokkaiden puheenvuorot ovat 3 minuuttia ja muiden hallitukseen ehdolla olevien 2 minuuttia. Ehdokkaan puheenvuoron ajaksi kilpailevat ehdokkaat poistuvat, sillä he eivät saa kuunnella toistensa puheita. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaaleissa ehdokkaan on tullakseen valituksi saatava yli puolet annetuista hyväksytyistä äänistä. Mikäli vaali ei ratkea ensimmäisessä äänestyksessä, suoritetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Muissa vaaleissa valituksi tulevat äänestyksessä annetuista hyväksytyistä äänistä eniten ääniä saanut ehdokas / ehdokkaat äänimäärien mukaisessa järjestyksessä. Tasatulos vaaleissa ratkaistaan arvalla. Äänestyksen tulokset ilmoitetaan välittömästi. Annettuja ääniä ei julkisteta. Mikkelin Nuorkauppakamari ry:ssä on kuitenkin tapana käyttää henkilövaaleissa suljettua lippuäänestystä, vaikka ehdokkaita olisikin vain yksi. Tästä asiasta yhdistyksen kokous päättää sopiessaan menettelytavoista. 4.3 Kokousmenettely Yhdistyksen vuosi- ja vaalikokouksessa kokoustekniikkana tulisi soveltuvin osin käyttää Roberts Rules of Order -tekniikkaa.
7 Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Vain henkilökohtaisesti läsnä olevat voivat äänestää. Äänestyksessä äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa. Henkilövaaleissa tasatulokseen päädyttäessä, tulos ratkaistaan arvalla. 5 HALLITUS 5.1 Hallituksen toiminta Milloin yhdistyksen kokouksen valitsema hallituksen jäsen on estynyt hoitamasta hänelle uskottua tehtävää, voi hallitus siirtää tehtävät tilapäisesti toisen henkilön hoidettavaksi. Tällaisella hallituksen nimeämällä henkilöllä on hallituksen kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Estyneen hallituksen jäsenen tilalle on hallituksen ehdotettava uutta jäsentä lähinnä seuraavassa yhdistyksen virallisessa kokouksessa. Hallituksella on oikeus vapauttaa nimittämänsä virkailija tehtävästään kesken toimikauden ja nimittää tarvittaessa toinen henkilö hänen tilalleen. Hallitus voi nimetä virkailijalle varamiehen, jos virkailija on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään. Virkailijoilla on puheoikeus hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksen pitoaika ja -paikka, läsnä olleet henkilöt ja käsiteltävinä olleista asioista vähintään päätökset ja mahdolliset äänestystulokset. Yhdistyksen vaalikokouksessa tulee päättää yhdistyksen sääntöjen asettamissa rajoissa ja hallituksen esityksestä, kuinka monta jäsentä kamarin hallitukseen valitaan sääntöjen määrittelemien pakollisten jäsenten lisäksi. 5.2 Hallitusvirkojen vaatimukset Yhdistyksen kaikkiin hallitusvirkoihin on seuraavat pätevyysvaatimukset: Ehdokkaan on oltava suorittanut jäsenvelvollisuutensa yhdistystä kohtaan Ehdokas on osoittanut yhdistyksen jäsenenä aktiivisuutta
8 Hallitukseen valittavien jäsenten suositellaan osallistuvan hallitusvirkailijakoulutukseen. Edellä esitetyn lisäksi ovat eri virkojen pätevyysvaatimukset seuraavat: Puheenjohtajaksi (PRES) valittava henkilö on toiminut hallituksen jäsenenä 5.3 Hallituksen tehtävät Hallitus voi ottaa päätettäväkseen minkä tahansa yhdistystä koskevan asian, ellei sitä ole säännöissä tai toimintaohjeissa määrätty yhdistyksen kokouksen päätettäväksi. Puheenjohtajan (PRES) tehtävänä on säännöissä mainittujen lisäksi: Kehittää, koordinoida ja johtaa yhdistystä ja sen jäsenten toimintaa Vaalia ja edistää kamarihenkeä Huolehtia siitä, että yhdistyksen hallituksen jäsenet saavat tehtäviinsä tarpeellisen valmennuksen Ensisijaisesti edustaa yhdistystä Suomen Nuorkauppakamarit ry:ssä (jäljempänä SNKK) ja alueellisessa yhteistyössä Laatia ehdotus yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi hallituksen valmisteleman aineiston pohjalta, antaa ohjeet talousarvioehdotuksen laatimista varten sekä koota ja laatia yhdistyksen toimintakertomus hallituksen valmisteleman aineiston pohjalta toimintavuoden lopussa Huolehtia yhdistyksen sisäisestä palkitsemisesta Vastata kansainvälisten suhteiden hoitamisesta Huolehtia yhdistykselle tulevan postin ja muun aineiston jakamisesta ja arkistoinnista. Edellisen puheenjohtajan (IPP) tehtävänä on Vastata Mikkelin Nuorkauppakamari ry:n palkintohakemuksista Huolehtia toimintaohjeiden ja kamarin strategisen suunnitelman kehittämisestä Avustaa asiantuntemuksellaan puheenjohtajaa ja hallituksen jäseniä
9 Vastata kansainvälisten suhteiden ylläpidosta ja edistämisestä yhdessä INT:in kanssa Varapuheenjohtajan (DP, valmistautuva puheenjohtaja) tehtävänä on Avustaa puheenjohtajaa toimintasuunnitelman laatimisessa ja osallistua sen valmisteluun Toimia puheenjohtajan apuna yhdistyksen operatiivisessa johtamisessa Suunnitella ja valvoa yhdistyksen jäsenpolitiikkaa Kehittää, ohjata ja valvoa vastuullaan olevien projektien etenemistä Osallistua toimintakertomuksen valmisteluun Avustaa puheenjohtajaa kamarin suhdetoiminnassa Vastata pääsääntöisesti yhteistyökumppanihankinnasta sekä jo olemassa olevien yhteistyökumppanisuhteiden ylläpidosta. Kehitysjohtajien (EVP) tehtävänä on Kehittää ja ohjata toimintalohkonsa työskentelyä ja valvoa sen projektien etenemistä Laatia ehdotus toimintalohkonsa toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi Laatia toimintalohkonsa toimintakertomus toimintavuoden lopussa. Pääsääntöisesti yhdistyksen virallisena edustajana Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kokouksissa toimii valtakirjalla kamarin puheenjohtaja tai muu hallituksen nimeämä nuorkauppakamarin jäsen. Viralliselle edustajalle valitaan aina varaedustaja. 5.4 Toimintalohkot Toimintalohkojen pääasialliset tehtävät ovat Yhteiskuntalohko (COM) käsittää kamarin projektitoiminnan koordinoinnin ja vastuun kamarin yhteiskuntasuhteista.
10 Kansainvälisyys (INT) käsittää kamarin kansainvälisyysasioiden kouluttamisen ja tiedottamisen jäsenistölle. Yksilölohko (IND) käsittää kamarin jäsenistön koulutuksen koordinoinnin. Yhdistyslohko (LOM) käsittää kamarin kuukausitapahtumien sekä muiden omien tapahtumien suunnittelun ja toteutuksen koordinoinnin, kamaritoiminnan markkinoinnin jäsenistölle ja aktiivisuusraportin ylläpidon. Talousasioiden lohko (TREAS) käsittää kamarin talouden, kirjanpidon, pöytäkirjojen ja juridisten asioiden hoitamisen. Sihteeri (SECY) vastaa pääsääntöisesti kantakorttien ylläpidosta DP:n kanssa, sekä hoitaa hallituksen sihteerin tehtävät. Tiedottaja (LIO) vastaa kamarin tiedottamisesta. Tiedottaja vastaa kamarin domain-tunnusten hallinnasta. LIO toimii kamarilehden päätoimittajana. 5.5 Projektipäälliköt Mikkelin Nuorkauppakamari ry on perinteisesti toteuttanut kaikki kansalliset kärkiprojektit omien projektien lisäksi. Projektipäälliköiden vastuut: Raportoida säännöllisesti projektin etenemisestä hallitusvastuulliselle hallituksen jäsenelle Tekee projektisuunnitelman sekä loppuraportin 6 TALOUSOHJESÄÄNTÖ Yhdistyksen taloutta ja hallintoa koskevat seikat on hoidettava yhdistyksen kulloinkin voimassa olevaa talousohjesääntöä noudattaen. 7 MIKKELIN NUORKAUPPAKAMARI RY:N PERINTEET Mikkelin Nuorkauppakamari ry:llä on vahvoja perinteitä, jotka ovat periytyneet vuodesta toiseen mukaillen ajankulua.
7.1 Tilaisuudet 11 Kauden päätös Kauden päätös on perinteisesti järjestetty joulukuun kahden ensimmäisen viikonlopun aikana. Kauden päätös on Mikkelin Nuorkauppakamari ry:n tilaisuus, jossa väistyvä puheenjohtaja palkitsee oman vuotensa tekijät. Pukukoodina on tummapuku. Kauden päätöksessä paikalla olevat entiset puheenjohtajat siirtävät käädyt seuraavalle puheenjohtajalle. Puheenjohtajan kesäpäivä Kesällä on perinteisesti järjestetty puheenjohtaja kesäpäivä/-ilta. Istuva puheenjohtaja suunnittelee mahdollisuuksien mukaan tilaisuudesta oman näköisensä. 7.2 Palkinnot Palkinnot jaetaan vuosittain kamarin kauden päätöstilaisuudessa. Istuva puheenjohtaja voi päätöksellään jakaa uuden palkinnon. Vuoden etenijä Puheenjohtaja valitsee vuosittain JC-urallaan aimo askeleen eteenpäin harpanneelle jäsenelle. Lahjoittaja on Tarmo Karhapää vuonna 1992. Konkari Lautanen annetaan viimeistä vuotta aloittavalle jäsenelle, jonka toivotaan vielä viimeisenä vuotenaan aktivoituvan johonkin projektiin. Innostava JC
12 Savonlinnan kamarin vuonna 1993 kamarimme 30-vuotislahjaksi antama visakoivuinen JC-plakaatti. Pressa myöntää palkinnon uudehkolle jäsenelle, joka on osoittanut (erityistä) aktiivisuutta. Kummilusikka Puheenjohtaja myöntää uudelle aktiiviselle jäsenelle tai koejäsenelle. Aikaansa edellä Seinäkello, jonka NP Jarmo Jalkanen lahjoitti Mikkelin NKK:lle 40-vuotisjuhlassa. Palkinnon antoi ensimmäisen kerran PRES Juho Himanen vuonna 2003. Pres. myöntää jäsenelle, joka ajattelee asioita jo pitkälle tulevaisuuteen ja on edellä aikaansa. Vuoden projektipäällikkö Palkinnon jakoi ensimmäistä kertaa PRES Juho Himanen vuonna 2003 vuoden parhaalle projektipäällikölle. Pres. myöntää kamarin parhaalle projektipäällikölle. Passion for Action Palkinnon jakoi ensimmäisen kerran PRES Nina Rasola vuonna 2004. Palkinto jaetaan intohimoisesta ja innokkaasta suhtautumisesta kamaritoimintaan. Mikkelin mitalla Mikkelin kamarin vuoden 2004 parhaasta paikallistason osuuspankkiyhteistyöstä saama palkinto, jonka puheenjohtaja Mervi Simoska luovutti ensimmäisen kerran vuonna 2005 Mikkelin mitalla palkintona. Palkinnon saa ansioitunut kamarilainen, joka on aktiivisesti toiminut kamaritoiminnan edistämiseksi.
Vuoden vastuunkantaja 13 Mikkelin kamarin vuoden puheenjohtaja jakaa puheenjohtajan salkussa olleen kivipatsaan vuoden vastuunkantajalle, joka on sen vuoden hallituksen jäsen tai muuten erityisen vastuullisesta ja pyyteettömästä työstä paikallisen nuorkauppakamaritoiminnan eteen. Vuoden mikkeliläinen Mikkelin Nuorkauppakamari ry valitsee, julkistaminen tapahtuu vuosittain. Julkistaminen pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan Nuorkauppakamari -päivän läheisyydessä. Löysä jätkä Senaattorit jakavat vuosittain Löysä Jätkä -kiertopalkinnon kamarilaiselle, joka on jo kokenut ja uurastanut paljon kamaritoiminnan eteen, muttei vielä ole uupumassa. Löysä Jätkä on erittäin arvostettu kamaripalkinto. Antsun lasipallo Senaattori Antero Heikkinen jakaa lasipallon (kiertopalkinto) vuosittain ansioituneelle ja kamaritoimintaa tunnetuksi tehneelle kamarilaiselle. Näkijä kokija tekijä. 7.3 Uupuvat kukot Kuluvana vuonna 40 vuotta täyttäneet jäsenet eli poispotkittavat potkitaan pois kauden päätöstilaisuudessa. 7.4 Projektit Kansallisten kärkiprojektien lisäksi Mikkelin Nuorkauppakamari ry:llä on myös paikallisia projekteja. Vuoden Positiivisin Mikkeliläinen
14 Vuodesta 2005 on Mikkelin Nuorkauppakamari ry yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa hakenut ehdotuksia vuoden positiivisimmaksi Mikkeliläiseksi. Kokkarijuoksu Korkkarijuoksu on hyvänmielen hyväntekeväisyystapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 2014. Siinä on ennen kaikkea kyse hauskanpidosta hyvän asian puolesta ja sen tarkoitus on tuoda hyväntuulista pöhinää Mikkelin kaupunkikuvaan sekä pilkettä kaupunkilaisten silmäkulmiin. 7.5 Kunniajäsenet Kunniajäsenen on oltava 40 vuotta täyttänyt henkilö, jolle yhdistys haluaa osoittaa kunnioitusta tai joka on muuten ansioitunut. Kunniajäsen on oikeutettu osallistumaan yhdistyksen jäsenille tarkoitettuihin tilaisuuksiin ja käyttämään niissä puhe-, mutta ei äänioikeutta. Kunniajäsen voidaan valita ääntenlaskijaksi tai neuvoa-antavan elimen jäseneksi. 7.6 Senaattorit Kunkin vuoden päivämäärät ja hakulomake senaattoriarvon hakemiseen löytyvät www.jci.fi :n intrasta. Lisätietoja antaa kunkin vuoden kansallinen puheenjohtaja. Hakemuksessa tulee olla kamarin puheenjohtajan ja aluejohtajan allekirjoitukset. Hakemukset toimitetaan kansalliselle puheenjohtajalle. Hakemuksen on sisällettävä asianmukaisesti täytetty, oikeaksi todistettu kopio valokuvalla varustetusta kantakortista ja maksusuorituskuitti senaattorimaksusta Suomen Nuorkauppakamarit ry:n tilille. Mikäli senaattoriarvoa ei myönnetä, palautetaan maksut kamarille pankkikuluilla vähennettynä. Aikaisemmilta vuosilta mahdollisesti siirtyviä hakemuksia on haettava uudella hakemuksella. Senaatin jäsenillä, jotka ikänsä vuoksi eivät ole enää yhdistyksen jäseniä, on yhdistyksen toiminnassa samat oikeudet kuin kunniajäsenillä.
15 8 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN 8.1 Säännöt Hallituksen on huolehdittava, että säännöt täyttävät SNKK:n ja rekisteriviranomaisten asettamat vaatimukset. Tässä asiassa avustaa SNKK:n lainopillinen neuvonantaja (GLC). 8.2 Toimintaohjeet Ehdotukset näiden toimintaohjeiden muuttamiseksi on jätettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle, joka esittää ne lausuntoineen yhdistyksen yleisessä kokouksessa käsiteltäväksi. Kokouskutsussa on muutosehdotuksen esiinnyttävä kokonaisuudessaan. Muutosehdotus tulee hyväksytyksi, jos enemmistö sitä yleisessä kokouksessa kannattaa. Muutosehdotuksia ovat oikeutettuja tekemään yhdistyksen jäsenet. 9 ERITYISMÄÄRÄYKSET Tämän toimintaohjeen vahvistaa yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Toimintaohje liitteineen astuu voimaan hyväksymispäivästä lukien. Näistä toimintaohjeista voidaan poiketa, mikäli yhdistyksen kokouksessa paikalla olevat jäsenet niin tapauskohtaisesti yksimielisesti päättävät. Tämä toimintaohje on hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa Mikkelissä 11/02/2016.