Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa energiaa lisää > 0,5 TWh/vuosi CO2 päästöt vähenee > 1 Mt /vuosi Kansallisvarallisuus nousee > 400M /vuosi Mahdollistaa nzeb rakentamisen
Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Lämpöpumppu, fantastinen laite Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla
Uusien talojen lämmitysjärjestelmät (15.000-8.000 kpl/a) markkinaosuudet 1995-2010 % 100 Kaukolämpö +biopolttoaineet Suora sähkö Vesikiertoinen sähkö 50 Öljy PILP MLP 0 1995 2000 2005 2010
Lämmitysjärjestelmien saneerausmarkkina 250.000 öljykattilaa 100.000 muuta vesikiertoista lämmitystä (sähkö, puu) 500.000 suorasähkölämmitystä 500.000 vapaa-ajan asuntoa 100.000 kiinteistöä kaukolämpöverkon ulkopuolella ============================== 1.5 milj. kohteen potentiaali Lämpöpumpuille Biopolttoaineille Kaukolämmölle
Uusiutuvan energian vuosikymmenen EURES- direktiivin velvoitteet Suomelle 2020 (TEM, 30.6. 2010) Energialähde Bio Tuuli Lämpöpumput Muut Liikenne Yhteensä Uusiutuvan energian lisätarve vuonna 2020 18 TWh/a 6 TWh/a 6 TWh/a 2 TWh/a 6 TWh/a 38 TWh/a Tarkoittaa käytännössä Lämpö- ja voimalaitosten muuttamista fossiilisilta hakkeelle/pelletille 700-1 000 kpl lisää tuulivoimaloita teholtaan 3 MW kukin Lämpöpumppujen määrä 400 000:sta 1 miljoonaan (2 TWh/a => 8 TWh/a) Vesivoiman lisäys, puun ja pellettien pienkäyttö, aurinko, biokaasu Etanolin ja biodieselin sekoittaminen liikennepolttoaineisiin (20%) Uusiutuvien osuus nostetaan 28,5%:sta 38 %:iin. Tämä vastaa n. kymmenen Loviisan voimalaitosyksikön (470 MW) tuotantoa vuodessa.
Lämpöpumppujen kokonaismäärän kehitys 1996-2012 kappaleina kpl
Lämpöpumppujen myyntimäärät vuosittain 1996-2012 euroina kuluttajahinnoin M MLP 18.000-20000 PILP 6.000 UVLP 11.000 ILP 1.800 Uusiutuvan energian määrä saman muotoinen käytä mutta eri skaalalla
2020 miljoona lämpöpumppua 8 TWh/a uusiutuvaa energiaa (RES) talon ympäriltä markkinaehtoisesti 11
Miksi lämpöpumput tulevat? Erinomainen kannattavuus v. 2012 kuluttajat investoivat lämpöpumppuihin jo 400 M Usein tuotto yli 10%/vuosi Tunnettuus, luotettavuus, tarjonta saavutettu 2/3 energiasta maasta -> kuluttaja kokee saavansa hintasuojan ja riippumattomuutta Ympäristöystävällistä, edullista lähienergiaa omalta tontilta, omalla investoinnilla
Suomessa Euroopan paras lämpöpumppupotentiaali Iso, kylmä maa, vähän asukkaita: 338 000 km2, 5,4 miljoonaa asukasta Energiaa kuluu lämmitykseen paljon: 120 TWh / vuosi 220 000 öljykattilaa 100 000 vesikiertoista sähkölämmitystä 500 000 suorasähkölämmitystä 15 000 uudisrakennusta / v Aurinko paistaa ja tuulee väärään aikaan Ei kaasuverkkoa Kaukolämpöverkko vain taajamissa ja käytännössä isoihin kohteisiiin Euroopan parhaat porausolosuhteet Saneerausmarkkina maa- ja ulkoilma-vesilämpöpumppujen osalta vasta käynnistymässä Vasta 5% eli 15 000 / 300 000 parhaasta potentiaalista eli öljykattilasta ja vesikiertoisesta sähköstä vaihdettu
Suomessa Euroopan paras lämpöpumppupotentiaali, jatkuu Energian hinnat Sähkön 12-13 c/kwh Öljylämmityksen hinta kattilasta13-17 c/kwh Pellettilämmityksen hinta kattilasta 5-7 c/kwh Kaukolämmön hinta 6-15 c/kwh Lämpöpumppu 3-6 c/kwh Investoinnin kannattavuus tulee energianhintaeroista Ainoa alan paha kilpailija on, että talon omistajat eivät investoi mihinkään Säännökset muuttuvat lämpöpumppuja suosiviksi RES - direktiivi Uudisrakentamisen määräykset Korjausrakentamisen määräykset Ohjaava energiaverotus Kannattava tapa tehdä perheen iso ympäristöteko
Maalämpöpumput, lämmönlähteet Tontilta lämmintä vettä lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen Pintamaa Vesistö Kallio
Poistoilmalämpöpumppu Tuottaa lämmintä vettä lämmitykseen ja käyttövedeksi Lämmönlähde ilmanvaihdon poistoilma Uuteen taloon vesikiertoisen lattialämmityksen/vesipatterijärjestelmän kanssa Vanhaan taloon öljy-/sähkökattilan tilalle patterijärjestelmän jäädessä ennalleen uusittaessa ilmanvaihtoa Käyttöveden tuotantoon
Ilma/vesilämpöpumppu - Ulkoilmasta lämmintä vettä lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen - Öljylämmityksen, veikiertoisen sähkölämmityksen rinnalle, uusiin taloihin ja sekä
Ilmalämpöpumput Suomi sähkölämmityksen luvattu maa Yli 500,000 talossa ainoa lämmönjakomuoto sähkö (samoin 0,5 milj. kesämökissä) Isompi sähkölasku / ilmalämpöpumppu / puu / sisälämpötilan laskeminen vai lämmönjakojärjestelmän muutos?
Mitä lämpöpumpulla saa aikaiseksi talossa, joka kuluttaa lämmitykseen ja käyttöveteen 20.000 kwh vuodessa sähköä tai 2500 l öljyä/vuosi Lämpöpumpputyyppi Säästö/v kwh Säästö/v 1) euro Investointi asennettuna 2) euro Ilmalämpöpumppu 2000-7000 250-800 1 500-2 500 Maalämpöpumppu 12000-14000 1500-1800 10 000-18 000 Poistoilmalämpöpumppu 3000-7000 400-800 6 000-10 000 3) Ilma-vesilämpöpumppu 7000-12000 800-1500 8 000-12 000 Lähde: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry 1) Sähkö ja öljy 0,13 /kwh (sähkö 13 c/kwh ja öljy esim. 1,1 /litra 80% vuosihyötysuhteella) 2) Ei sisällä lämmönjakojärjestelmää 3) Sisältää myös ilmanvaihtolaitteen, mutta ei sen kanava asennuksia
Lämpöpumppualan haasteet Järjestelmälaatu - Informaatio, Markkinointi, Myynti - Pumpputyypinvalinta asiakkaan tarpeeseen - Mitoitus - Kauppasopimukset (sisältää lämpöpumpun) - Lämpöpumpun laatu - Asennus, Käyttöönotto, Käyttöönotto-opastus - Tuotteen päivitykset ja lisätarvikkeet - Takuut ja huolto Yrittäjyyden laatu Lobbaus eli toimintaympäristöön vaikuttaminen Lämpöpumppujärjestelmien kehitys vastaamaan muuttuvaa tilannetta - Energiatehokkuus uus- ja saneerausrakentamisessa (E-luku, nzeb) - CO2, jäähdytys, energian hinnan nousu ja rakennemuutokset
Alan päällimmäisiä toiveita: - Lämpöpumput merkittävä uusiutuvan energian muoto (v. 2020: LP + 6 TWh/a RES = 700 kpl 3 MW tuulivoimalaitoksia = RES tavoite liikenteelle) - Koska lämpöpumppuala toimii markkinaehtoisesti alan kiihdyttäminen hyvin kustannustehokasta - Lämpöpumppuprojektien aikaansaaminen ja rahoitus (Kansalliset projektit, IEA HPP Annexit, EU projektit) - Ala pienyritystíen käsissä => yritysprojektiresurssit haastavat - Mm.VTT/Aalto/TEKES/YM/TEM/SITRA/MOTIVA/RYM-SHOK ympäristöön on saatava lisää LP-projekteja, tutkimusta, koulutusta, osaamista lämpöpumpuista - Koulutusjärjestelmien muutos hidasta - Viime vuonna 200.000 LP asennustyöpäivää - Suomen koulutusjärjestelmä ei ole vielä tuottanut yhtään lämpöpumppuasentajaa - Lobbauksen haaste - Polttoainebusineksen työnnön sijaan säästetyn energian markkinaimu
http://www.sulpu.fi/home