LIITE 1 Monikulttuurisasiainneuvottelukunnan muistio 5.2.2014 PANEELIKESKUSTELU: Vs. kansainvälisen työn sihteeri Heidi Rautionmaa alusti keskustelua näyttämällä alkuun videon, jossa YK:n pääsihteeri, naiset ja nuoret kertoivat oman näkemyksensä vastuun merkityksestä. Videosta käy ilmi, että mm. uskonnollisilla johtajilla on asiassa suuri vastuu ja naiset taas katsovat kaiken lähtevän kotikasvatuksesta. Heidi Rautionmaa kertoi toiminnastaan United Religions Initiative (URI - piireissä. Järjestö järjestää mm. paneelikeskusteluja, rauhanrukoushetkiä, rauhankävelyjä ja tutustumisia eri uskonnollisiin yhdistyksiin. Euroopan URI sai EU:n kultainen tähti palkinnon vuonna 2007. Valtuustotalon lämpiössä oli nähtävillä julistenäyttely pohjautuen Globaalin etiikan julistukseen, jonka ovat suomessa allekirjoittaneet arkkipiispa Mikko Juva ja presidentti Martti Ahtisaari. Alustuksessaan Heidi Rautionmaa korosti ruohonjuuritason dialogin merkitystä. Käydyssä keskustelussa otettiin kantaa mm. eri uskontokuntien hautauspaikkoihin ja tilaratkaisuihin. Tilojen tulisi olla helposti muunneltavissa eri uskontokuntien käyttöön. Ehdotettiin esim. nuorille arkkitehdeille kilpailua tilojen suunnittelusta. Lisäksi keskusteltiin kenen rooliin kuuluu olla kokoonkutsuja liittyen uskontojen väliseen dialogiin ja kanssakäymiseen. Todettiin, että neuvottelukunta soveltuu hyvin asian edistämiseen. Tärkeänä pidettiin, että keskustelua viedään sinne missä ihmisiä liikkuu. Todettiin kirjaston sopivan hyvin tähän tarkoitukseen. Toisen alustuspuheenvuoron piti Roomassa asuva 25 vuotta toimittajana työskennellyt Liisa Liimatainen. Liisa Liimatainen lähestyi aihetta uuden kirjansa Saudi-Arabian toiset kasvot -rohkeita naisia ja kybernuoria käsittelevän kirjansa kautta. Liisa Liimataisen mukaan kaikki määräytyy aina vahvimman mukaan. Mitä voidaan oppia uskontojen välisessä dialogissa, jossa vahvin määrää kaiken? Kaiken pitäisi kuitenkin perustua tasa-arvoon ja totuuteen. Liisa Liimatainen on julkaisut myös aiheeseen liittyvän kirjan nimeltään Iran: huntu ja haaste.
Käydyssä keskustelussa muisteltiin nöyrästi aikaa ainoastaan noin 150 vuotta taaksepäin. Espoon ensimmäisessä kunnallisessa kansakoulussa (Lagstad folkskolan) oli ovi sekä työtöille että pojille. Nainen oli aina miespuolisen holhoojan alaisuudessa. Vielä nykyään katolinen kirkko vastustaa ehkäisyä vaikka Italiassa on Euroopan alhaisin syntyvyys. Pidettiin tärkeänä keskustella asioista, pohtia sääntöjä ja tehdä päätöksiä. Paneelikeskustelun juontajana toimi Adwoa Essandor. Keskustelun aiheina olivat: Mitä on hyvä elämä? Miten harjoitamme uskontoamme / vakaumustamme uhkaamatta jonkun toisen hyvää elämää? Eri uskontojen välistä löytyy yhtäläisyyksiä, mutta myös erilaisuutta. Miten päästään erilaisuudesta eroon yhteisymmärryksen ja rauhantyön tekemiseen. Onko se edes mahdollista? Mitkä ovat sen haasteet? Paneelikeskusteluun osallistui Abbas Bahmanpour, imaami Lars Silén, Bahai yhteisö Jinan Abdullatif, islamin uskonnon opettaja Juha Järvinen, ortodoksisen uskonnon opettaja Ladriye Bedretdin, Tataarien yhdistys / islam Stephanie Sannemann-Damströ, katolisen uskonnon opettaja Lari Launonen, pastori, United Community Church Matti Peiponen, pastori ja monikulttuurisuustyön sihteeri, ev.lut. Abbas Bahmanpour: syntynyt Lontoossa, kasvanut Suomessa ja opiskelee tällä hetkellä Helsingin yliopistossa. Islam on jatke Abrahamilaiselle uskonnolle. Islam hyväksyy Jeesuksen profeettana ja näkee itsensä täydentävänä. Lars Silen: Bahai uskonto kuuluu samaan uskontopuuhun kuin juutalaisuus ja kristinusko. Heillä on sama jumala. Bahai uskonnon perustehtävä on maailmanrauhan saavuttaminen. Jinan Abdullatif: islamin uskonnon opettaja muistuttaa että muslimit eivät ole yksi ryhmä vaan he tulevat eri kulttuureista. Juha Järvinen: ortodoksisuus edustaa kristinuskon vanhinta haaraa. Keskeisintä on seitsemän sakramenttia ja pyhää toimitusta. Pohjautuu raamattuun. Keskeinen ajatus korostuu Kristuksen ylösnousemuksessa. Ortodoksisuuteen kuuluvat ikonit, ihminen on luotu jumalan kuvaksi.
Ladriye Bedretdin; edustaa islamia ja tataareita, jotka ovat olleet Suomessa 150 vuotta ja integroituneet Suomeen. Tataarit ovat saaneet elää rauhassa ja heillä ei ole ollut ongelmia Suomessa. Stephanie Sannemann-Damströ: katolisen uskonnon opettaja. Katolinen kirkko on kristikunnan suurin ja yhtenäinen. Päämiehenä toimii piispa. Uskonnon opettajana hän opiskelee koko ajan lisää. Lari Launonen: pastori United Community Church, kansainvälinen englanninkielinen seurakunta. Toimintaa on Espoon Leppävaaran nuorisotalolla ja Otaniemen kampuksella. Tunnustetaan raamattu. Matti Peiponen: pastori edustaa Suomen valtauskontoa, eli evankelisluterilaista kirkkoa. Espoossa on kuusi kirkkoa. Viisi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen seurakunta. Noin 70 % väestöstä kuuluu ev.lut. kirkon piiriin. Martti Luther oppi-isänä pyrki yksinkertaistamaan ja uudistamaan kirkkoa. Raamattu on keskeinen kirja. Erityisasemansa perusteella ev.lut. kirkolla on vastuu luoda kotoutumisen mahdollisuuksia kanta- ja uussuomalaisten välille. Käydyssä keskustelussa nousi esille mm. seuraavaa: Tataarien hyvän kotoutumiseen on mahdollisesti vaikuttanut mm. lähtöisin samoista kylistä ja ovat erittäin homogeeninen ryhmä. He eivät ole saaneet valtiolta avustusta vaan pärjänneet omillaan. Hyvän elämän tarkoitus on paratiisiin pyrkiminen. Tärkeää on lähimmäisen rakkaus, koska jumala on sinua rakastanut. Lähimmäisen rakkauden ajatus, tehkää toisille niin kuin itselle. Vuorovaikutuksen kautta, toinen ihminen on yhtälailla jumalan luoma kuin minäkin. Hyvä elämä keskusteluun sopii perinteinen Maslow n tarvehierarkia. Suomi on muslimiystävällinen maa. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Rukoukset ovat olemassa. Epävarmuuden pelko aiheuttaa ahneutta.
Kristillisen etiikan kultainen sääntö eli arjessa toteutettava periaate, jossa kehotetaan ihmisiä tekemään vastavuoroisesti toisille samaa kuin mitä haluaisi toisille tehtävän tai olemaan tekemättä mitä ei haluasi itselleen tehtävän. Hyvää elämää mahdollisesti estävä tekijä on nopeasti tapahtunut globaalinen muutos. Viimeisen 50 vuoden aikana on muutettu kotiseudulta kaupunkeihin. Ihmiset ovat vailla juuria, heillä ei ole verkostoja tukenaan. Toimenpiteitä lapsille esim. pyhäkoulut ja muut lapsia aktivoivat toimenpiteet, missä kerrotaan miten toimia, että olen hyvä ihminen. Rakkauden kolmoiskäsky. Suomi on kristillinen maa ainoastaan kuvitelmissa. Monet yllämainituista ovat yleismaailmallisia moraalikäskyjä. Suomen kieli, moraali ja etiikka. Tärkeää on kulttuurista oppiminen. Tämä elämä nähdään viljelymaana seuraavaa elämää varten. Seuraava elämä on sitä todellista elämää. Tänään on elettävä moraalisesti oikein. Koraanista löytyy ohjeita moraaliseen elämiseen. Jumala käskee oikeudenmukaisuuteen, hyvyyteen ja lähimmäisen auttamiseen. On pyrittävä eroon vaarallisista olettamuksista. Tärkeää on oppia tuntemaan toisen ajattelua, tehdään asioita vuorovaikutuksessa yhdessä. Keskustellaan avoimesti esim. väkivallasta ja oikeudenmukaisuudesta. Miten uskonnonvapaus on kirjattu, miten suhtaudutaan toisen oikeudesta oman uskonnon harjoittamiseen. Hyvä muistaa, että jokainen on yksilö ja erilainen kuin toinen. Perheen sisälläkin voi olla erilaisuutta. Uskonto haluaa pääsääntöisesti aina hyvää. Elämänkatsomustiedon opiskelu sallittava myös niille, jotka ovat uskonnon
opetuksen piirissä. Halutaan, että ihmiset kotoutuvat ja juurtuvat Suomeen. Pitää olla aidosti kiinnostunut toisesta ja hänen sanomastaan. Jos uskontojen valo sammuu, niin on parempi, ettei ole uskontoa. Kenenkään uskonto ei uhkaa ketään. On tärkeää keskittyä samankaltaisuuksien etsimiseen. Kaikki uskonnot ovat lähtöisin samasta juuresta, niitä tulkitaan erilaisten kulttuuritaustojen kautta. Lähimmäisen rakkaus on ilmiö jumalan kuvan näkemisestä taustastaan ja alkuperästään riippumatta. Rukouksissa kaikki kääntyvät samaan suuntaan.