TAVOITTEET ARVIOINTI



Samankaltaiset tiedostot
Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

5.26 Luonnontiedelinjan opetussuunnitelma

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

arvioinnin kohde

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Kemia. Opetuksen tavoitteet

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

5.7 Biologia. Opetuksen tavoitteet

arvioinnin kohde

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja

Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Matematiikka yhteinen MAY1 MAY1 Luvut ja lukujonot Otava

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

OPPIKIRJALUETTELO Kotkan lyseo Katso listasta, tuleeko sinun hankkia paperikirja vai sähköinen kirja.

Opetuksen tavoitteet

6.5 Biologia. Opetuksen tavoitteet

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9

MATEMATIIKKA, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO, BIOLOGIA JA MAANTIETO, FYSIIKKA JA KEMIA, TERVEYSTIETO

LEPPÄVIRRAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA ÄIDINKIELI ENGLANTI. Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja kurssinumero

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

hyvä osaaminen

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO

PAKOLLISET KURSSIT. 1. Eliömaailma (BI1)

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003

Lukion kemian OPS 2016

Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus Digikirja. OPS ISBN )

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA L1-L3

Simon lukio Aikuisten lukiokoulutus

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

RISTIINAN LUKIO Lv OPPIKIRJALUETTELO

LUKION OPPIAINEET. Tietotekniikka Biologia Englanti, pitkä Elämänkatsomustieto Filosofia Fysiikka Maantiede Harrastuskurssi Historia Luova ilmaisu

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA INFOPAKETTI

Ilomantsin lukion oppikirjaluettelo lukuvuosi Kurssit Oppikirja ISBN numero Kustantaja Äidinkieli ja kirjallisuus Englanti Ruotsi

Ilomantsin lukion oppikirjaluettelo lukuvuosi , LOPS2016

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta ( )

Tarkista listasta, miten uuden opetussuunnitelman kurssit korvaavat vanhan opetussuunnitelman kurssit. Vanha ops. Kurssin nimi.

Lukuvuosi oppikirjat Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta.

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

PIETARSAAREN LUKION OPPIKIRJAT

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

ÄI1 9: Haapala, Hellström, Kantola, ym.: Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus (2016 tai uudempi painos). Sähköinen tai painettu kirja.

Matemaattis-luonnontieteellinen linja

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana.

Aikuisten perusopetus

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

TULEVAN LUKUVUODEN OPPIKIRJAT

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet


Luonnontiedelukion koulukohtaiset syventävät kurssit

Etelä-Tapiolan lukion oppikirjat

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

PAKOLLISTEN JA SYVENTÄVIEN KURSSIEN SISÄLLÖT

Etelä-Tapiolan lukion oppikirjat

Uusi LOPS. Kirjalista [lv ]

Transkriptio:

JOHDANTO Tampereen klassillisen lukion luonnontiedepainotus on pehmeisiin luonnontieteisiin painottuva opiskelulinja. Se pohjautuu biologiaan, kemiaan, biokemiaan, bioteknologiaan, ympäristötieteisiin ja fysiikkaan. Kursseilla pyritään luomaan myös yhtymäkohtia terveystietoon, yhteiskuntaoppiin, maantieteeseen ja filosofiaan. Useimmat koulukohtaisista kursseista ovat monitieteellisiä eli ainerajat ylittäviä. Niissä luonnontieteisiin liittyviä ilmiöitä pyritään tutkimaan ja ymmärtämään laaja-alaisesti eri näkökulmista tarkastellen. Klassillisen lukion luonnontieteiden koulukohtaiset kurssit pohjautuvat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa oleviin biologian, kemian ja fysiikan opetussuunnitelmiin sekä Tampereen kaupungin lukion opetussuunnitelmassa oleviin lisäyksiin. Koulukohtaiset kurssit ovat tulevaisuuteen suuntautuvia. Ne perustuvat osaltaan Tampereen kaupunkistrategiaankin sisältyviin globaaleihin tulevaisuuden haasteisiin. Haasteita voidaan tarkastella ihmisten tarpeiden, toiminnan, energiakulutuksen sekä niistä aiheutuneiden ympäristövaikutusten näkökulmasta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen, ekosysteemipalvelut ja uusiutuvien energialähteiden käytön kasvattaminen ovat ajankohtaisia koko yhteiskuntaan vaikuttavia tekijöitä. Laaja-alainen vastuu ympäristöstä sekä ymmärrys ihmisen valintojen merkityksestä kestävän kehityksen kannalta ovat keskeisimpiä kysymyksiä tulevaisuudessa. Tulevaisuuden globaalit haasteet voidaan toisaalta nähdä mahdollisuutena tutkimuslaitoksille, teollisuudelle ja elinkeinoelämälle. Ne ovat haasteita myös yksilöille ja yhteisöille. Koulukasvatuksen tulee kehittää opiskelijoiden tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Maailmankansalaisen kompetenssitavoitteina ovat globaali vastuu, ympäristötietoisuus ja yhteiskunnallinen osaaminen. Kursseilla tutustutaan uusiin teknologioihin, jolloin korostetusti tulee esille innovatiivisuuden ja yrittäjyyden merkitys yhteiskuntamme hyvinvoinnin kannalta. Laaja yhteistyö Tampereen teknillisen yliopiston kanssa antaa opiskelijoille erinomaisen mahdollisuuden päästä konkreettisesti tutustumaan uusimpiin alan saavutuksiin. Yhteistyö Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa täydentävät osaltaan kokonaiskuvaa.

TAVOITTEET Koulukohtaisilla kursseilla pyritään syventämään aikaisemmin opittuja tietoja ja taitoja sekä vahvistamaan opiskelijoiden oppiaineainerajat ylittävää näkemystä luonnontieteistä. Aikaisemmin opitun asian tarkastelu eri näkökulmista vahvistaa luonnontieteellisten ilmiöiden ymmärrystä ja tiedon strukturoitumista. Opiskelussa korostuu luonnonilmiöiden havainnointi ja sen kautta lainalaisuuksien oivaltaminen. Opiskelun pitää olla elämyksellistä ja merkityksellistä opiskelijan kannalta. Luovuus ja innovatiivisuus ovat keskeisessä asemassa. Tietoa rakennetaan yhteisöllisesti esimerkiksi projektioppimisen kautta. Ilmiöiden omakohtainen hahmottaminen vahvistuu tehokkaasti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Luonnontieteen opetuksen yleisenä tavoitteena on kehittää ajattelun taitoja, mikä sisältää ongelmanratkaisutaidon, kriittisen ajattelun taidon ja analysointikyvyn. Keskeisenä tavoitteena on lisäksi vaihtelevien oppimisstrategioiden ja erilaisten työskentelytaitojen hallinta. Näitä ovat suullisen ja kirjallisen kommunikoinnin taidot, yhteistyökyky sekä taito toimia erilaisissa verkostoissa. Opiskelussa korostuvat työskentelyn välineiden hallinnan taidot, joita ovat informaation käyttötaidot sekä tieto- ja viestintätekniikan ja teknologian käyttötaidot. Opiskelijoita kasvatetaan henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen. Kestävään elämäntapaan kasvaminen tuo luottamusta muutoksen mahdollisuuteen ja voi johtaa jäsentyneeseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Koululla on keskeinen tehtävä rakentavaan kriittisyyteen ja uudistavaan yhteiskunnalliseen toimintaan ohjaamisessa. Opiskelu luonnontiedelinjalla antaa erinomaisen pohjan jatko-opintoihin biologian, kemian, biokemian, biotekniikan, ympäristötieteiden, lääketieteiden, fysiikan ja tekniikan koulutusaloilla. Luonnontiedelinjan suorittaminen alentaa merkittävästi kynnystä hakeutua opiskelemaan ulkomaille. ARVIOINTI Luonnontiedelinjan kurssit ovat koulukohtaisia soveltavia kursseja, jotka arvioidaan suoritusmerkinnällä. Opintojen lopuksi luonnontiedelinjan opiskelija saa sanallisen arvioinnin, jossa luonnehditaan opintojen sisältöä ja suoriutumisen tasoa. Sanallista arviointia edellytetään usein ulkomaisiin korkeakouluopintoihin pyrittäessä.

BIOLOGIA BI 9 Biologian johdantokurssi (puolikurssi) - muodostaa evolutiiviseen ajatteluun perustuvan näkökulman biologian opiskeluun - oppii havainnoimaan muuntelua ja sopeutumista lähiluonnon eliöpopulaatioissa - ymmärtää itseään kopioivat molekyylit elämän ydintoimijoiksi - eliöiden rakenteelliset piirteet sopeutumina - mikroevoluutio - eliöt ympäristömuutosten indikaattoreina - eliökunnan sukupuun rakentamisen menetelmiä, molekyylivertailun merkitys BI10 Eliöiden luokittelu ja evoluutiobiologia - syventää aiemmin opittuja tietoja evoluutiosta ja perehtyy synteettisen evoluutioteorian taustoihin - tutustuu modernin luonnontieteen menetelmiin (esim. molekyylibiologia) eliöiden sukulaisuuden tutkimisessa - perehtyy evoluutioteorian pohjalta jäsentyneeseen eliökunnan luokitteluun ja ihmisen evoluution kulkuun - evoluutiotutkimuksen eri osa-alueet - eliöryhmien evoluutio ja luokittelu - lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat - muuntelun ja sopeutumisen merkitys elämän kehitykselle - nykyisen eliökunnan rakenteen ja levinneisyyden tulkitseminen evoluutiobiologian näkökulmasta BI11 Geenit, terveys ja sairaus - ihmisen anatomian ja fysiologian jatkokurssi - syventää ihmisen biologian kurssilla (BI 4) ja terveystiedon kursseilla oppimiaan asioita

- hormonaalinen ja hermostollinen säätely - ympäristön haitalliset aineet - puolustusmekanismit - ravitsemus ja terveys - ihmisen sopeutuminen poikkeuksellisiin olosuhteisiin - ihmisen genetiikkaa - elämänkaari BI12 Kaupunkiekologia - tutustuu pääpiirteittäin kaupunkitutkimuksen eri osa-alueisiin - syventää BI3- kurssin ympäristöekologian tietojaan kaupunkiluonnon tuntemuksessa - tuntee Suomen kaupunkien tavallisia kasvi-, nisäkäs- ja lintulajeja sekä selkärangattomia - perehtyy kaupunkiekologisen tutkimuksen hyväksikäyttöön kaupunkiympäristön suunnittelussa ja hoidossa - kaupunkien abioottiset ympäristötekijät - ekologiset ilmiöt ja prosessit kaupungeissa - kaupunkien eliölajisto ja sen tila - ympäristöystävällisten kaupunkien ja virkistysalueiden suunnittelu - kaupunkiekologisen tiedon merkitys ja vaikuttamisen keinot yhteiskunnallisessa päätöksenteossa BI13 Luonnontuntemus - kiinnostuu luonnon tarkkailusta ja oppii peruslajistoa - täydentää tietojaan suomalaisesta ekosysteemeistä - osaa lajistoa tarkkailemalla arvioida ympäristön tilaa ja esittää ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin - oivaltaa käytännössä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja luonnonsuojelun merkityksen - tutustuu luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestöjen toimintaan Suomessa - perinteisten ja digitaalisten lajintuntemusoppaiden, tietokoneohjelmien ja muiden eliöiden tunnistustyökalujen käyttö - Suomen luonnon kasvien, sienten, lintujen ja nisäkkäiden tunnistaminen

- suppeahkon kasvi-, perhos-, tai muun kokoelman kerääminen (esim. näytteinä tai digitaalisena) - lajiston muutokset ympäristön tilan indikaattoreina - kurssikohtaiset painotukset voivat vaihdella opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan BI14 Solubiologian ja genetiikan tutkimuskurssi - syventää BI 2 -kurssilla oppimiaan asioita käytännön töiden avulla - oppii biologisen tutkimuksen perustaitoja: koejärjestelyjen suunnittelua, kokeiden tekoa, mikroskoopin ja muiden tutkimusvälineiden käyttöä sekä tutkimustulosten esittämistä taulukoina, piirroksina ja diagrammeina - saa valmiuksia havaintojen tekemiseen, biologisten kokeiden suunnitteluun, aineiston käsittelyyn ja tulosten analysointiin - solun hienorakenne ja soluorganellien toiminta - erilaiset solutyypit, solukot ja kudokset - diffuusio ja osmoosi - solun keskeiset aineenvaihduntareaktiot - kasvien rakenne ja toiminta - mikrobien elinvaatimukset, aineenvaihdunta ja lisääntyminen - mikrobien ekologiaa - DNA BI15 Biologian tutkielmakurssi - oppii itsenäiseen työskentelyyn osana pitkäjänteistä tutkimusprosessia - yhdistelee biologian, fysiikan, kemian ja matematiikan kursseilla hankkimiaan tietoja ja taitoja - rohkaistuu osallistumaan valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin - harjoittelee luomaan tutkimuskontakteja koulun ulkopuolisiin tahoihin - seuraa tiedekeskustelua - työskentelyn alussa lyhyt yhteinen orientaatiojakso - sisällön painottuminen riippuu opiskelijan aihevalinnasta - näytteenottotekniikat ja mittausmenetelmät - tilastollisten menetelmien soveltaminen oman tutkimusaineiston käsittelyssä - kokeellisten menetelmien ja erilaisten mikroskooppien käyttö

- kurssilaiset osallistuvat Tieteen päivien tai Tekniikan päivien tapahtumiin tai vastaavaan tiedetapahtumaan - kurssin aloitus ensimmäisen vuoden tammikuussa - kurssin kuluessa yhteisiä tapaamisia ryhmän/opettajan kanssa sovituin väliajoin - kurssin suorittajalta odotetaan aktiivisuutta aiheen valinnassa ja tutkimuskontaktien luomisessa - suoritus vastaa kurssia FY18 tai KE11 - tutkimuksen laajuudesta riippuen opiskelija voi saada 1-2 kurssimerkintää BI16 Synteettinen biologia (TTY3) - tutustuu työmenetelmiin, joilla bakteereja voidaan geneettisesti muokata - tutustuu synteettisen biologian mahdollisuuksiin - osaa toimia biotekniikan tutkimuslaboratoriossa - laboratoriotyöluennot ja 2-4 vaihtuva-aiheista laboratoriotyötä - mm. synteettisen biologian työ, jossa bakteerisolu ohjelmoidaan tuottamaan haluttua tuotetta - opetellaan käyttämään standardoituja BioBricks-komponentteja, joita käsitellään DNA-tekniikan menetelmin - kurssimateriaali englanninkielistä KEMIA KE8 Kemian johdantokurssi (puolikurssi) - saa perusvalmiudet lukion kemian opinnoille - perehtyy kemian työtapoihin - kemian suureyhtälöiden käytön harjoitteleminen - ainemäärän käsitteen syventäminen - kemiallisten sidosten käsitteen syventäminen - töiden raportointi - laboratoriopöytäkirjan pitäminen - mahdollisuuksien mukaan vierailu jossain kemian alan yrityksessä

KE9 Elämän kemia - ihminen kemiallisena tehtaana - syventää orgaanisten yhdisteiden reaktioiden ja nimeämisen osaamistaan - syventää biomolekyylien rakenteen ja reaktioiden osaamistaan - yhdistää aiemmilla kemian ja biologian kursseilla opitun tiedon solun rakenteeseen ja toiminnan ymmärtämiseen) - saa valmiuksia biotieteiden ja lääketieteen opiskeluun - orgaaniset reaktiot - orgaanisten yhdisteiden nimeäminen - biokemian perusteet - biomolekyylien rakenne, merkitys ja hyödyntäminen - solun kemiallinen rakenne - aineenvaihdunnan perusmekanismit KE10 Ympäristömme kemia - ymmärtää, että yksilön valinnoilla on merkitystä - sisältö voidaan toteuttaa ainakin osin opiskelijoiden toivomukset huomioiden - sisältö voi vaihdella vuosittain asioiden ajankohtaisuuden mukaan - ympäristönsuojelulähtöinen - esim. vesianalyysi (tai ilma) - vierailu mahdollisuuksien mukaan jätevedenpuhdistamolla (tai öljynjalostamolla) - yhteistyökumppaneina mahdollisesti Pirkanmaan ympäristökeskus (?), jätevedenpuhdistamo, Ulkopoliittinen instituutti (?), WWF,... - vesien rehevöityminen ja happamoituminen - vesirakentamisen seuraukset - ilmakehä: ilmansaasteet eivät tunne rajoja - tehomaatalouden ympäristövaikutukset (EU) - hukummeko jätteisiin - kierrätys - ongelmajätteet - Itämeri - herkkä sisämeri - ympäristön kemikalisoituminen

KE11 Kemian tutkielmakurssi - oppii itsenäiseen työskentelyyn osana pitkäjänteistä tutkimusprosessia - yhdistelee biologian, fysiikan, kemian ja matematiikan kursseilla hankkimiaan tietoja ja taitoja - rohkaistuu osallistumaan valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin - harjoittelee luomaan tutkimuskontakteja koulun ulkopuolisiin tahoihin - seuraa tiedekeskustelua - työskentelyn alussa lyhyt yhteinen orientaatiojakso - sisällön painottuminen riippuu opiskelijan aihevalinnasta - näytteenottotekniikat ja mittausmenetelmät - tilastollisten menetelmien soveltaminen oman tutkimusaineiston käsittelyssä - kokeellisten menetelmien ja erilaisten mikroskooppien käyttö - kurssilaiset osallistuvat Tieteen päivien tai Tekniikan päivien tapahtumiin tai vastaavaan tiedetapahtumaan - kurssin aloitus ensimmäisen vuoden tammikuussa - kurssin kuluessa yhteisiä tapaamisia ryhmän/opettajan kanssa sovituin väliajoin - kurssin suorittajalta odotetaan aktiivisuutta aiheen valinnassa ja tutkimuskontaktien luomisessa - suoritus vastaa kurssia BI15 tai FY18 - tutkimuksen laajuudesta riippuen opiskelija voi saada 1-2 kurssimerkintää KE12 Ympäristö, energia ja ihminen (TTY2) - oppii työskentelemään tutkimuslaboratorioissa - oppii arvioimaan laboratoriotulosten luotettavuutta - oppii raportoimaan tieteellisiä tutkimustuloksia kirjallisesti ja esittämään niitä suullisesti - kuusi työluentoa, kuusi laboratoriotyökertaa ja kuusi tutkimustulosten analysointikertaa - ympäristön, energian ja ihmisen väliset suhteet - vaihtoehtoiset energiamuodot - aurinkokennon toimintaperiaate ja aurinkokennon rakentaminen

KE13 Laiteanalytiikka - perehtyy mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin kemian analyysi- ja synteesimenetelmiin modernien analyysilaitteiden avulla - yhteistyönä TAMK:n kemiantekniikan osaston kanssa - työt tehdään kaikki TAMK:ssa - teoriajohdanto TAMK:ssa tai Klasussa - kurssilla tehdään kemian (ja biologian) töitä, joita ei ole mahdollista tehdä Klasulla, esim. nikkelin määritys euron kolikosta (AAS), aspiriinisynteesi (FTIR-määritys) ja kofeiinin määritys kahvista (HPLC, nestekromatografi) - kansantalouden eri mittarit - sodat, konfliktit ja terrorismi - teknologia ja infrastruktuuri - yhteistyö kolmannen sektorin kanssa FYSIIKKA FY11 Fysiikan johdantokurssi (puolikurssi) - saa perusvalmiudet fysiikan opinnoille - perehtyy fysikaalisten mittausten tekemiseen ja niiden raportoimiseen - parantaa valmiuksiaan ratkaista fysiikan matemaattiseen mallintamiseen liittyviä ongelmia - harjaantuu käyttämään matematiikan antamia apuvälineitä luonnontieteeseen liittyvissä ongelmissa - harjaantuu käyttämään teknologian antamia apuvälineitä fysiikkaan liittyvissä ongelmissa - fysiikan mittausmenetelmät - raportin laatiminen - yksikkötarkastelu - suureyhtälöiden käsittely - fysikaalinen kulmakerroin ja fysikaalinen pinta-ala - vektorilaskennan alkeet voiman tarkastelussa - tietokoneen ja laskimen käyttö mittaamisen ja tulosten analysoimisen apuna

FY12 Fysiikan syventävä I kurssin tavoitteena on, että opiskelija - syventää tietämystään lämpöopista, aalto-opista ja mekaniikasta - parantaa valmiuksiaan tehdä fysikaalisia mittauksia - lämpölaajeneminen - energian säilyminen - Newtonin lait - aaltoliike - energian tuotanto FY13 Fysiikan syventävä II - syventää tietämystään pyörimisliikkeestä, sähköopista ja sähkömagnetismista - vahvistaa valmiuksiaan tehdä fysikaalisia mittauksia - momentti - tasapaino pyörimisen ja etenemisen suhteen - yksinkertaiset virtapiirit - elektroniikan komponentit - sähkömagneettinen värähtely - suhteellisuusteoria FY 14 Fysiikan matemaattiset menetelmät (puolikurssi) - parantaa valmiuksiaan korkeakoulutason fysiikan opiskeluun - oppii soveltamaan lukiomatematiikan menetelmiä fysiikan ongelmiin - vahvistaa ja syventää ensimmäisen ja toisen vuoden fysiikan kurssien osaamista - vektorilaskenta - derivaatta ja integraali - differentiaaliyhtälöt - äänen intensiteettitaso - myös vaativampia tehtäviä kuin syventävillä kursseilla

FY 15 Elektroniikka - syventää tietojaan ja taitojaan sähköopissa - saa perustiedot elektroniikan laitteista ja niiden rakenteesta - tutustuu elektroniikan peruskomponentteihin ja -kytkentöihin - syventää tietämystään sähköturvallisuudesta - sähköturvallisuus - elektroniikan peruskomponentit ja niiden toiminta - tärkeimmät sovellukset - vaativammat virtapiirit - laitteen rakentaminen FY16 Tähtitiede - saa perustiedot Aurinkokunnasta ja koko maailmankaikkeuden rakenteesta - tuntee maailmankaikkeuden historian ja kehityksen - tutustuu tutkimusmenetelmiin ja havaintovälineisiin, joilla avaruudesta saadaan uutta tietoa. - tähtitieteen ja maailmankaikkeuden mallien historiaa - aurinkokunta ja tähdet, tähtien elinkaari - Linnunradan rakenne, galaksit, tähtienvälinen avaruus, maailmankaikkeuden rakenne - maailmankaikkeuden synty ja kehitys, planeettojensynty - tähtien energiatalous, alkuaineiden synty - maailmankuvan kehitys - mahdollinen vierailu tähtitornilla FY17 Geofysiikka - oppii tarkastelemaan maapallon rakennetta ja toimintaa sekä maapallon eri osien välisiä vuorovaikutuksia geofysikaalisesta näkökulmasta - syventää luonnonmaantieteen tietojaan fysikaalisen mallintamisen ja geokemian keinoilla

- täydentää fysiikan tietoja havainnoimalla, miten fysikaaliset perusilmiöt ilmenevät luonnossa - oppii soveltamaan fysiikan tutkimusmenetelmiä - maapallo aurinkokunnan osana - laattaliikunnot - maamagnetismi - vesivarastot ja veden kiertokulku - maaperän analysointia kemiallisin menetelmin - säteily ja ilmakehä - ilmastonmuutoksen seuraukset - lähiavaruus ja yläilmakehä - yhteistyötä Turun yliopiston kanssa FY18 Tutkielmakurssi - oppii itsenäiseen työskentelyyn osana pitkäjänteistä tutkimusprosessia - yhdistelee biologian, fysiikan, kemian ja matematiikan kursseilla hankkimiaan tietoja ja taitoja - rohkaistuu osallistumaan valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin - harjoittelee luomaan tutkimuskontakteja koulun ulkopuolisiin tahoihin - seuraa tiedekeskustelua - työskentelyn alussa lyhyt yhteinen orientaatiojakso - sisällön painottuminen riippuu opiskelijan aihevalinnasta - näytteenottotekniikat ja mittausmenetelmät - tilastollisten menetelmien soveltaminen oman tutkimusaineiston käsittelyssä - kokeellisten menetelmien ja erilaisten mikroskooppien käyttö - kurssilaiset osallistuvat Tieteen päivien tai Tekniikan päivien tapahtumiin tai vastaavaan tiedetapahtumaan - kurssin aloitus ensimmäisen vuoden tammikuussa - kurssin kuluessa yhteisiä tapaamisia ryhmän/opettajan kanssa sovituin väliajoin - kurssin suorittajalta odotetaan aktiivisuutta aiheen valinnassa ja tutkimuskontaktien luomisessa - suoritus vastaa kurssia BI15 tai KE11 - tutkimuksen laajuudesta riippuen opiskelija voi saada 1-2 kurssimerkintää

FY19 Luonnontiede tänään (TTY1) - pystyy seuraamaan ja ymmärtämään tiedeuutisointia luonnontieteen näkökulmasta - ymmärtää luonnontieteen merkityksen teknologian kehittymisessä ja jokapäiväisessä elämässä - saa tietoa, missä ympäristöissä ja tehtävissä luonnontieteen asiantuntujat työskentelevät - tutustutaan kuuteen eri aihepiiriin alan asiantuntijoiden opastuksella - lähiopetustapaamisia, joilla mm. kuunnellaan asiantuntijan pitämä luento - keskustellaan luennon teemoista ja tehdään aiheeseen liittyviä ryhmätöitä ja tehtäviä. FY20 Fysiikan mittausmenetelmät - syventää näkemystään fysiikan mallintamisesta - kehittää valmiuksia fysiikan harjoitustöiden tekemiseen ja työselostusten laatimiseen jatko-opintoja varten - mittausmenetelmät - työselostukset, joissa virhetarkastelu - mittauksia TAMK:n laboratoriossa - LUONNONTIEDE LU1 Luonnontiede 1 Luonnontieteellisten alojen valmennuskurssi - valmentautuu laaja-alaisesti luonnontieteen korkeakouluopiskeluun - saa tehokasta tukea pääsykokeisiin valmistautumisessa - erilaiset oppimisstrategiat - vastaustekniikat - erityyppisten pääsykoetehtävien tarkastelu

- pääsykokeisiin osallistuneiden opiskelijoiden omia kokemuksia hyvästä valmentautumisesta - sopii etenkin lääketieteen opintoihin ja ympäristöalalle pyrkiville LU2 Luonnontiede 2 Energia - ymmärtää energian universaalisuuden - osaa yhdistää erilaisia ilmiöitä energian näkökulmasta tarkasteltuna - solun energia-aineenvaihdunta: energian sitominen ja vapauttaminen - solukalvon toiminta solun aineenvaihdunnassa - entsyymien teho - atomin energiatilat - energiantuotanto erilaisissa kemiallisissa ja fysikaalisissa prosesseissa - energia kemiallisissa reaktioissa - uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet - maapallon energiatulevaisuus LU3 Luonnontiede 3 Maailmankansalaisena Tampereella ja maailmalla - tiedostaa oman yhteisönsä identiteetin ja merkityksen muulle maailmalle - oppii, miten globaalikysymyksiin voi vaikuttaa omassa arjessa - kehittää kykyään ymmärtää monimutkaisia ja monitieteisiä ilmiöitä sekä sietää epävarmuutta erilaisissa yhteyksissä - kykenee tarkastelemaan kriittisesti omien toimintaperiaatteittensa eettisyyttä - tuntee maailmankansalaisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot - ongelmana niukkuus maapallon energiatulevaisuuden haasteet - väestö kenellä on oikeus elää? - kestävä kehitys - ihmisoikeudet ja bisnes - ympäristöetiikka - kansantalouden eri mittarit

- sodat, konfliktit ja terrorismi - teknologia ja infrastruktuuri - yhteistyö kolmannen sektorin kanssa